Totta, mutta heillä se palvelus on pääsääntöisesti takana. Asevelvollisuus on nuorten ikäluokkien työnä suorittama vero, joten vanhempien ikäluokkien on rationaalista kannattaa sitä.
Siitäkin huolimatta, voidaan noista luvuista (75% 15-24-vuotiaista) vetää aukotta se johtopäätös (kun vastanneiden sukupuolijakauma oli jotakuinkin 1:1, ks. aineisto), että 15-24-vuotiaista miehistäkin ainakin puolet kannattaa nykyisenlaista asevelvollisuutta - ja näinkin alhaisiin lukuihin vaadittaisiin se, että tuonikäisistä naisista kaikki kannattaisivat sitä.
Ei, vaan varusmiehiä koulutetaan liikaa suhteessa sodanajan joukkojen kokoon:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aseve..._varusmiesm.C3.A4.C3.A4r.C3.A4n_kouluttaminen
"Everstiluutnantti Mika Kerttusen mukaan varusmiesten vuosittainen koulutusmäärä voitaisiin laskea puoleen, eli 12 500:een vuoden 2009 määrästä 25 000 varusmiehestä. Kerttusen laskujen mukaan 12 500 vuosittain koulutettua varusmiestä riittäisi muodostamaan 250 000 miehen vahvuiset sodanajan joukot. Suomen sodanajan joukkojen vahvuutta laskettiin 350 000 sotilaasta 230 000 sotilaaseen vuonna 2015. Vahvuutta on pienennetty mm. pudottamalla joukoista useimmat yli 35-vuotiaat.
Jätit tuostakin (
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...ra-voi-puolittua-ensi-vuosikymmenella/1855084, johon viite siis johti) huomaamatta, että "everstiluutnantti Mika Kerttunen laskee, että jos asevoimien nykyinen 350 000 sotilaan reservi vähenisi suunnitelmien mukaisesti 250 000:een
ja reserviaika pitenisi muutaman vuoden, tarvittaisiin vuosittain vähimmillään 12 500 varusmiestä, kun nyt tuo luku on 25 000".
Viimeisen uudistuksen suurin arvo oli nimenomaan siinä, että ikääntyvää, huonomman fyysisen suorituskyvyn väkeä saatiin pois sodanajan joukosta - ev. Kerttusen esityksessä taas olisi jouduttu pidentämään sodanajan joukoissa oloa, eli vanhentamaan sodanajan joukkoa. Jos koulutusmääriä supistettaisiin nyt, johtaisi se erittäin selkeään sodanajan joukon keski-iän kohottamiseen.
Professori
Roope Uusitalon mukaan nykyinen koulutusmäärä, jota professori pitää liian suurena, johtuu siitä, että varusmiesten työn hinta on asevelvollisuuden seurauksena keinotekoisen matala:
”Koska asevelvollisen hinta on nykyään keinotekoisesti lähellä nollaa, tällainen optimointiongelma menee väkisinkin nykysysteemissä pieleen.” Uusitalon mielestä joukkoja olisi kenties supistettu toisella tavalla, jos varusmiehille pitäisi maksaa palvelusajasta kunnon korvaus:
”Joillekin olisi saattanut tulla mieleen sellainenkin ratkaisu, että supistetaan sodan ajan joukkoja kouluttamalla pienempi osa ikäluokasta ja pitämällä se reservissä yhtä pitkään kuin aikaisemmin.”
Tässä taas tullaan siihen, että vanhempi joukko on suorituskyvyltään oleellisesti heikompaa keskimäärin. Hyvin monella kunto rapistuu pahasti opiskeluvuosien jälkeen viimeistään.
Omaa linkkiäsi hyödyntäen:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...n-sotilassalaisuus/?shared=53872-783a6bfd-999
Sen mukaan mm. Vihreiden miesten mallissa koulutusmäärä olisi 8000/vuosi. Tällöin tuotettujen joukkojen täytyisi olla 30 vuotta sodanajan vahvuudessa (jos halutaan 230 000 vahvuus, jolloin vain 10 000 saisi tulla palveluskelvottomiksi 30 vuoden aikana), eli 50-vuotiaiksi asti. Nykyisessä mallissa sodanajan joukosta putoaa korkeampaa upseeristoa lukuunottamatta viimeistään 35 vuoden iässä.
Miten varusmiespalveluksen aiheuttamien tulonmenetysten suuruinen tulonsiirto vanhemmilta ikäluokilta varusmiehille lisää rahan määrää?
Lähdin tässä siitä olettamuksesta, että valtio tasapainottaisi budjettiaan yhäkin velalla, kuten viimeisen vuosikymmenen aikana on tehty. Todellisia veronkorotuksia on tehty hyvin vähän, nykyinen trendi ei suosi niitä.
Todennäköisesti niin kävisikin, joka sitten myöhemmin tasapainotettaisiin leikkaamalla jostain - tämä näin omana mutunani.
Kansantaloudellisten kustannusten laskenta on hankalaa. Jos yksikin sellainen, joka ei olisi halunnut armeijaan mistään hinnasta, pakotetaan palvelukseen, on kansantaloudellinen kustannus periaatteessa ääretön euroa.
Avaatko vähän? Ei subjektiivinen kärsimys ole kansantaloudellisesti mitattavissa.
Kansantaloudelliseksi kustannukseksi voidaan katsoa se, joka kyseisellä henkilöllä olisi ollut mahdollista tuottaa enemmän kuin mitä hän on tuottanut armeijassa ollessaan.
Se, että korkeakoulutettu todennäköisesti tuottaisi enemmän saadessaan 1-2 vuotta enemmän työaikaa, on toki selvää. Toisaalta, jonkun verran pitäisi kuitenkin olla poissa muista tuottavista tehtävistä myös vapaaehtoisessa asepalveluksessa, ja jos pyritään siihen, ettei Suomeen tule "hylkiöarmeijaa", kuten moneen muuhun maahan, jossa korkeakoulutetut karttavat armeijaa, olisi tällöinkin korkeakoulutettuja poissa tuottavista tehtävistä.
Ammattiarmejamalli vasta sitten tulisikin kalliiksi, etenkin jos pyrittäisiin oikeasti suorituskykyiseen armeijaan (yli 60 000 miestä): tällöin paljon nykyistä suurempi joukko olisi joka hetkellä pois tuottavista tehtävistä.
Jos taas mennään Poutvaaran laskelmiin: niissä on verrattu lähinnä Hollantiin, jossa siirryttiin hyvin pieneen ammattiarmeijaan. Hollannilla on kuitenkin tähän mahdollisuus, koska lähimmät uhkakuvat ovat tuhannen kilometrin päässä rajoilta useamman liittolaismaan takana.
Hollannin esimerkissä oleva ammattiarmeijaa koskeva laskelma ei myöskään ole siten verrattavissa vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Israelissa miehistä ilmeisesti vain 53,5% suorittaa palveluksen ja naisista 37%:
http://www.tabletmag.com/jewish-news-and-politics/171208/professionalizing-the-idf Kansantaloudelliset kustannuksethan laskevat aina kun vastentahtoisimmat vapautetaan. Suomessa miesten suoritusprosentti on n. 68%, joten suomalaiset lienevät keskimäärin israelilaisia vastentahtoisempia.
Mistä vedit tuon suoritusprosentin: PV:n omien tilastojen mukaan varusmiespalveluksen suorittaa lopulta 78% miesikäluokasta (ottaen huomioon keskeyttäneiden palveluksenjatkamisen).
Vastahakoisuudesta en voi sanoa mitään, tuollaista johtopäätöstä on mielestäni mahdotonta tehdä, sillä Israelissa mm. ortodoksijuutalaiset (500 000) ja Israelin arabit (2 000 000) on vapautettu asepalveluksesta, jolloin jo yli 35% on saanut vapautuksen lain puolesta. Muutenkin, maanpuolustustahto on aika subjektiivinen asia, sitä on vaikea yleistää.
Omana näkemyksenäno maanpuolustustahdosta on se, että yleinen asevelvollisuus nostaa sitä, koska se koetaan siten yhteiseksi asiaksi (edes kaikkien miesten kesken), eikä "vapaamatkustajia" juurikaan ole, suurin osa on kuitenkin saanut vapautuksensa syystä.
Löytyykö muuten tälle väitteelle lähdettä?
Ei sen tarkempaa, mutta noin meille sanottiin varusmiesaikana, ja niin myös koko pataljoonalle kävi. Luonnollisestikin kaikki joukkotuotantopuolella olevat saavat sijoituksen, sillä heitä on tarkoitus käyttää sodanajan joukossa samassa kokoonpanossa. Lähinnä AUK:n ja RUK:n apukouluttajat ja erityistehtävissä olevat ovat niitä, jotka voisivat jäädä ilman sijoitusta - heitä on vähän, ja kaikki tuntemani (itseni mukaanlukien) ovat heistäkin saaneet sijoituksen.
