15-24-vuotiaista miehistäkin ainakin puolet kannattaa nykyisenlaista asevelvollisuutta
Noin puolella heistä palvelus on jo takana. Niistä, joilla palvelus on edessä, aika moni on menossa armeijaan, ja heistä luultavasti tuntuu mukavalta, että sinne joutuvat menemään kaikki muutkin. Vastaavasti pakkoruotsia vastentahtoisesti lukevat luultavasti suuttuisivat, jos osa koululaisista olisi vapautettu pakosta.
Viimeisen uudistuksen suurin arvo oli nimenomaan siinä, että ikääntyvää, huonomman fyysisen suorituskyvyn väkeä saatiin pois sodanajan joukosta - ev. Kerttusen esityksessä taas olisi jouduttu pidentämään sodanajan joukoissa oloa, eli vanhentamaan sodanajan joukkoa. Jos koulutusmääriä supistettaisiin nyt, johtaisi se erittäin selkeään sodanajan joukon keski-iän kohottamiseen.
Suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että 35-vuotiaat, jotka nyt on pääsääntöisesti poistettu sodanajan joukoista, olisivat yleisesti ottaen kovin toimintakyvyttömiä. Sitäpaitsi jos sodassa joutuu juoksemaan täysillä, sodanjohto on luultavasti epäonnistunut.
Avaatko vähän? Ei subjektiivinen kärsimys ole kansantaloudellisesti mitattavissa.
Kansantaloudelliseksi kustannukseksi voidaan katsoa se, joka kyseisellä henkilöllä olisi ollut mahdollista tuottaa enemmän kuin mitä hän on tuottanut armeijassa ollessaan.
Kansantaloustieteessä yritetään tuottavuuden sijasta maksimoida kansalaisten subjektiivisista hyvinvoinneista yhteenlaskettua hyvinvointisummaa. Jos mitataan pelkästään tuottavuutta, voidaan päätyä esim. lopputulokseen, että eläkeläisille on turha tarjota terveyspalveluja, sillä he eivät tuota mitään. Tai että kesälomat ovat turhia, koska ne laskevat tuottavuutta.
Subjektiivinen kärsimys voidaan muuttaa rahassa mitattavaksi kysymällä, paljonko henkilö olisi ollut valmis maksamaan välttääkseen kärsimyksen. Oleellista on, että vapaaehtoismallissa armeijan käymisen keskimääräinen subjektiivinen kärsimys on selvästi pienempi kuin pakottamismallissa. Tässä asia esitettynä graafisesti:
http://imgur.com/rBKTkfT
Jos taas mennään Poutvaaran laskelmiin: niissä on verrattu lähinnä Hollantiin, jossa siirryttiin hyvin pieneen ammattiarmeijaan. Hollannilla on kuitenkin tähän mahdollisuus, koska lähimmät uhkakuvat ovat tuhannen kilometrin päässä rajoilta useamman liittolaismaan takana.
Birchenall vertailee
tutkimuksessaan asevelvollisuuden kustannuksia tilanteissa, joissa koko ikäluokasta 0-40% suorittaa asepalveluksen. Tutkimuksessa todetaan että vastoin yleistä käsitystä vapaaehtoismalli tulee kansantaloudelle sitä edullisemmaksi, mitä suurempi osa ikäluokasta (vaihteluvälillä 0-40%) suorittaa palveluksen. Asevelvollisuus tulee kalliiksi, sillä se lyhentää korkeapalkkaisia työuria vapaaehtoismallia enemmän. Suomessa suoritusprosentti koko ikäluokasta on tällä hetkellä 36%, joten Suomelle vapaaehtoismalli tuottaisi Birchenallin mukaan erityisen suuret säästöt.
Mistä vedit tuon suoritusprosentin: PV:n omien tilastojen mukaan varusmiespalveluksen suorittaa lopulta 78% miesikäluokasta (ottaen huomioon keskeyttäneiden palveluksenjatkamisen).
PV käyttää 10 vuotta vanhaa tietoa, täällä ajantasaisempi laskelma, josta tuo 68% käy ilmi:
http://ohion.fi/faktaa.htm
Omana näkemyksenä maanpuolustustahdosta on se, että yleinen asevelvollisuus nostaa sitä, koska se koetaan siten yhteiseksi asiaksi (edes kaikkien miesten kesken), eikä "vapaamatkustajia" juurikaan ole, suurin osa on kuitenkin saanut vapautuksensa syystä.
Tästä on varmaan monenlaisia mielipiteitä. Ohi on -kampanjan mukaan:
http://ohion.fi/ukk.htm
"22. Eikö asevelvollisuus kohota maanpuolustustahtoa?
Yksittäisen kansalaisen maanpuolustustahto riippuu myös siitä, kuinka todennäköistä on, että maata puolustaessaan kuolee tai vammautuu. Nyt Suomi tuhlaa rajallisia resurssejaan liian suuren varusmiesmäärän kouluttamiseen ja säästää materiaalihankinnoissa ja kertausharjoituksissa. Onkin suuri riski, että riittämättömästi koulutettu ja varustettu reserviläinen kuolee tai haavoittuu mahdollisessa konfliktissa. Tehottomasti järjestetty maanpuolustus siis laskee maanpuolustustahtoa.
Maanpuolustustyön arvostusta ja myös maanpuolustustahtoa nostaisi se, että varusmiehet saisivat palveluksestaan oikeudenmukaisen korvauksen. Asepalvelukseen pakottaminen vahvistaa maanpuolustustahtoa samalla logiikalla kuin pakkosyöttäminen lisää ruokahalua."
Luonnollisestikin kaikki joukkotuotantopuolella olevat saavat sijoituksen, sillä heitä on tarkoitus käyttää sodanajan joukossa samassa kokoonpanossa. Lähinnä AUK:n ja RUK:n apukouluttajat ja erityistehtävissä olevat ovat niitä, jotka voisivat jäädä ilman sijoitusta - heitä on vähän, ja kaikki tuntemani (itseni mukaanlukien) ovat heistäkin saaneet sijoituksen.
Jos lähes kaikki palveluksen loppuun suorittaneet n. 25 000 saavat sijoituksen, niin sodanajan joukoista voidaan poistaa keskimäärin alle 30-vuotiaana. Liian lyhyt sodanajan sijoitus on tuhlausta, sillä 30-vuotiaat eivät varmasti ole vielä toimintakyvyttömiä, päinvastoin elämänkokemuksesta on luultavasti apua myös sodassa.
Niinkin tieteellisen lähteen, kuin Ylilaudan mukaan aika monella viimeisen viiden vuoden aikana palveluksen suorittaneella ei muuten ole sijoitusta:
https://ylilauta.org/sota/36748527