Sotaveteraaneihin ja varusmiehiin liittyy yksi oleellinen ero. Ainakin vielä. Veteraanit noin pääosin olivat sodassa ja heiltä on vaadittu nuoruudessaan niin paljon, ettei sitä velkaa kuitata edes rahalla. Se on velkaa, joka tulee jäämään ns. kansallisvelaksi hamaan ikuisuuteen. Neljä vuotta sodassa ollut veteraani ei todellakaan ole -ihan- sama kuin viisi kuukautta finnejä naamasta raapinut varusmies.
Asevelvollisuuden pitää muuttua
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- asevelvollisuus
Sotaveteraaneihin ja varusmiehiin liittyy yksi oleellinen ero. Ainakin vielä. Veteraanit noin pääosin olivat sodassa ja heiltä on vaadittu nuoruudessaan niin paljon, ettei sitä velkaa kuitata edes rahalla. Se on velkaa, joka tulee jäämään ns. kansallisvelaksi hamaan ikuisuuteen. Neljä vuotta sodassa ollut veteraani ei todellakaan ole -ihan- sama kuin viisi kuukautta finnejä naamasta raapinut varusmies.
Noin puolella heistä palvelus on jo takana. Niistä, joilla palvelus on edessä, aika moni on menossa armeijaan, ja heistä luultavasti tuntuu mukavalta, että sinne joutuvat menemään kaikki muutkin. Vastaavasti pakkoruotsia vastentahtoisesti lukevat luultavasti suuttuisivat, jos osa koululaisista olisi vapautettu pakosta.
Suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että 35-vuotiaat, jotka nyt on pääsääntöisesti poistettu sodanajan joukoista, olisivat yleisesti ottaen kovin toimintakyvyttömiä. Sitäpaitsi jos sodassa joutuu juoksemaan täysillä, sodanjohto on luultavasti epäonnistunut.
Kansantaloustieteessä yritetään tuottavuuden sijasta maksimoida kansalaisten subjektiivisista hyvinvoinneista yhteenlaskettua hyvinvointisummaa. Jos mitataan pelkästään tuottavuutta, voidaan päätyä esim. lopputulokseen, että eläkeläisille on turha tarjota terveyspalveluja, sillä he eivät tuota mitään. Tai että kesälomat ovat turhia, koska ne laskevat tuottavuutta.
Subjektiivinen kärsimys voidaan muuttaa rahassa mitattavaksi kysymällä, paljonko henkilö olisi ollut valmis maksamaan välttääkseen kärsimyksen. Oleellista on, että vapaaehtoismallissa armeijan käymisen keskimääräinen subjektiivinen kärsimys on selvästi pienempi kuin pakottamismallissa. Tässä asia esitettynä graafisesti: http://imgur.com/rBKTkfT
Birchenall vertailee tutkimuksessaan asevelvollisuuden kustannuksia tilanteissa, joissa koko ikäluokasta 0-40% suorittaa asepalveluksen. Tutkimuksessa todetaan että vastoin yleistä käsitystä vapaaehtoismalli tulee kansantaloudelle sitä edullisemmaksi, mitä suurempi osa ikäluokasta (vaihteluvälillä 0-40%) suorittaa palveluksen. Asevelvollisuus tulee kalliiksi, sillä se lyhentää korkeapalkkaisia työuria vapaaehtoismallia enemmän. Suomessa suoritusprosentti koko ikäluokasta on tällä hetkellä 36%, joten Suomelle vapaaehtoismalli tuottaisi Birchenallin mukaan erityisen suuret säästöt.
PV käyttää 10 vuotta vanhaa tietoa, täällä ajantasaisempi laskelma, josta tuo 68% käy ilmi: http://ohion.fi/faktaa.htm
Tästä on varmaan monenlaisia mielipiteitä. Ohi on -kampanjan mukaan: http://ohion.fi/ukk.htm
"22. Eikö asevelvollisuus kohota maanpuolustustahtoa?
Yksittäisen kansalaisen maanpuolustustahto riippuu myös siitä, kuinka todennäköistä on, että maata puolustaessaan kuolee tai vammautuu. Nyt Suomi tuhlaa rajallisia resurssejaan liian suuren varusmiesmäärän kouluttamiseen ja säästää materiaalihankinnoissa ja kertausharjoituksissa. Onkin suuri riski, että riittämättömästi koulutettu ja varustettu reserviläinen kuolee tai haavoittuu mahdollisessa konfliktissa. Tehottomasti järjestetty maanpuolustus siis laskee maanpuolustustahtoa.
Maanpuolustustyön arvostusta ja myös maanpuolustustahtoa nostaisi se, että varusmiehet saisivat palveluksestaan oikeudenmukaisen korvauksen. Asepalvelukseen pakottaminen vahvistaa maanpuolustustahtoa samalla logiikalla kuin pakkosyöttäminen lisää ruokahalua."
Jos lähes kaikki palveluksen loppuun suorittaneet n. 25 000 saavat sijoituksen, niin sodanajan joukoista voidaan poistaa keskimäärin alle 30-vuotiaana. Liian lyhyt sodanajan sijoitus on tuhlausta, sillä 30-vuotiaat eivät varmasti ole vielä toimintakyvyttömiä, päinvastoin elämänkokemuksesta on luultavasti apua myös sodassa.
Niinkin tieteellisen lähteen, kuin Ylilaudan mukaan aika monella viimeisen viiden vuoden aikana palveluksen suorittaneella ei muuten ole sijoitusta: https://ylilauta.org/sota/36748527
Pitää muistaa että osa asevelvollisista päätyy sellaisiin töihin että heidät tiputetaan sen vuoksi pois sodanajan joukoista, osa sairastuu kuolee jne..
Ja miski sijoittaa ohjusampuja sodan ajan joukkoihin jos hän ei oppinutkaan hommaansa. Tai miksi sissi pitäisi sijoittaa joukkoihin jos hän oli kokoajan vempassa koska paikat eivät kestäneet.
yrjö
Ylipäällikkö
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja tätä perusteena käyttäen opetetaan molempia kieliä molemmille kieliryhmille. Ja tästäkin on poikkeus: ainoa yksikielinen alue on Ahvenanmaa. Siten tuollainen poikkeus on. En tiedä ovatko pakkoruotsia oppivat nyt juuri tuosta syystä suuttuneita? Ja kuinka validi perustelu jonkun suuttuminen edes on?
Väitän hypoteettisesti, että maailman parhaan sodanjohdon alaisuudessa taistelevissa joukoissa joku juoksee jossakin vaiheessa täysillä. Silti sodanjohtoa ei voida pitää epäonnistuneena. Sota on sarja hallitsemattomia tapahtumia joita joita kokonaisuudessaan pyritään hallitsemaan, mutta maailman paraskaan johto ei voi täysin ennakoida taisteluiden kulkua.
Nikhris
Majuri
Mahdollisista muutoksista asepalvelukseen haluaisin itse tuoda esille tälläisen ajatuksen: asepalvelus kansalaisuuden päälle 30-vuotiaana saanneille maahanmuuttajille vaikka ikä olisikin siellä kolmenkymmenen puolella.
Naapurini on Chadista kotoisin oleva maahanmuuttaja ja Suomen kansalaisuuskin nyt löytyy. Ikää 38-vuotta, mutta kuntoa sekä intoa (ihan kaikkiin hommiin) löytyy ja hän mielellään menisi suorittamaan asepalvelusta, mutta kun ei onnistu. Asepalvelukseni aikana hän kyseli lomilla tavatessamme minulta siitä ja nytkin reserviin siirryttyäni hän on monta kertaa kysellyt; vaikka moista ei mieheltä edellytetä eikä hänellä mahdollisuutta moiseen ole, niin silti kiinnostaa (vielä jos kuntoa ja halua löytyy - kyseiseltä kaverilta enemmän kuin monelta ihan "supi suomalaiselta" armeijaan menevältä nuorelta jontulta - niin miksi ei?). Kun monikin maahanmuuttaja on kansalaisuuden saadessaan päälle 30-vuotta vanha, niin kyllä mielestänä asepalvelus pitäisi olla mahdollista suorittaa - mikäli kunto/-pälli ei moiseen ole kohdillaan (eipä se tosin ole monellakaan "supi-suomalaiselle" nuorella jontulla), niin siviilipalvelus sitten.
Naapurini on Chadista kotoisin oleva maahanmuuttaja ja Suomen kansalaisuuskin nyt löytyy. Ikää 38-vuotta, mutta kuntoa sekä intoa (ihan kaikkiin hommiin) löytyy ja hän mielellään menisi suorittamaan asepalvelusta, mutta kun ei onnistu. Asepalvelukseni aikana hän kyseli lomilla tavatessamme minulta siitä ja nytkin reserviin siirryttyäni hän on monta kertaa kysellyt; vaikka moista ei mieheltä edellytetä eikä hänellä mahdollisuutta moiseen ole, niin silti kiinnostaa (vielä jos kuntoa ja halua löytyy - kyseiseltä kaverilta enemmän kuin monelta ihan "supi suomalaiselta" armeijaan menevältä nuorelta jontulta - niin miksi ei?). Kun monikin maahanmuuttaja on kansalaisuuden saadessaan päälle 30-vuotta vanha, niin kyllä mielestänä asepalvelus pitäisi olla mahdollista suorittaa - mikäli kunto/-pälli ei moiseen ole kohdillaan (eipä se tosin ole monellakaan "supi-suomalaiselle" nuorella jontulla), niin siviilipalvelus sitten.
Viimeksi muokattu:
J0h1F
Ylipäällikkö
Jos jonkun asian jo ensimmäisestä taisteluharjoituksesta oppii, on se, etteivät sodassa asiat ikinä mene suunnitelmien mukaan, kun ne eivät mene niin edes kaksipuolisissa harjoituksissa. "Suunnitelma on hyvä alku soveltamiselle", jne.
Lisäksi esimerkiksi hälytyksen tullessa lähipuolustusasemiin pitää pinkoa sitten niin kovaa kuin lähtee, ja olisi vielä suotavaa, että on taistelukykyinenkin asemiin päästessään. Myös singolla ammuttuaan on hyvä vaihtaa asemaa niin vikkelästi kuin pystyy jne. - kyllä juoksemista onnistuneessakin sodankäynnissä aina tulee.
Sodassa fyysinen rasitus on paljon muutakin kuin juoksemista: tavaroiden kantamista, pitkien matkojen kävelemistä, nopeita juoksupyrähdyksiä, unenpuutetta, kaikkia näitä yhdessä. Siinä vain ollaan oman ja joukon fyysisen suorituskyvyn rajamailla, heikoin joukosta on niin kovilla kuin vain voi olla, parhaaseen kokonaissuoritukseen pääsemiseksi. Kumulatiivinen rasitus on aika kova varusmiehillekin, vaikkapa viikon kestävän maastoharjoituksen jälkeen.
Tokihan noin voi aina olettaa, mutta se ei kuitenkaan kuvaa realistisia kustannuksia.
Aivan, tällöin tultaisiin juuri siihen, että korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat eivät menisi asepalvelukseen, jolloin meillekin muodostuisi "rupusakkiarmeija" - etenkin Suomen koulutusjärjestelmän vuoksi sosioekonominen asema korreloi vahvasti älykkyyden ja kyvykkyyden kanssa. Puolustusvoimille on selkeää suorituskyvyllistä hyötyä siitä, että myös fiksumpi väki tulee palvelukseen, sillä heillä on paremmat edellytykset tehtäviin, jotka vaativat myös älyllistä osaamista. Ainakin joku edellisistä Puolustusvoimien komentajista sanoi, että "asevelvollisuus tuo PV:n käyttöön juuri niitä henkilöitä, jotka PV sinne haluaa".
Elämänkokemuksen hyöty on kuitenkin aika pieni, sillä monelle sitä ei kerry sodankäynnissä tarvittavissa asioissa kovin paljon. Siitä voi myös olla haittaa, kuten on tutkittukin, että nuoremmat selvisivät viime sodistamme pienemmin henkisin ongelmin, kuin vanhemmat.
Lisäksi tietenkin talouden pyörimisen näkökulmasta on hyvä asia, että iso osa sodanajan joukosta on vielä opiskeluiässä: tällöin maan talous ei jumiudu niin pahasti, jos sodanajan joukolle suoritetaan liikekannallepano.
Hyvinvointikustannus on realistinen kustannus. Jos ei olisi, vanhuksista ei kannattaisi huolehtia, sillä he eivät ole tuottavia taloudellisilla mittareilla.
Totta, mutta korkean tuottavuuden työntekijöiden pakottamisesta armeijaan syntyy korkea vaihtoehtoiskustannus. Vastaavasti, jos Puolustusvoimilla olisi oikeus hankkia ajoneuvonsa pakottamalla kansalaisia luopumaan omista autoistaan, PV varmasti saisi varsin hyviä ajoneuvoja haltuunsa. PV voisi ottaa kansalaisilta ihan uusia neliveto-Audeja ja hyvinvarusteltuja pikkubusseja.
On kuitenkin kokonaistaloudellisesti tehokkaampaa, että kerätään kansalaisilta veroja, ja ostetaan PV:lle sellaisia autoja, jotka ovat ominaisuuksiltaan juuri sopivia. Liian kalliin auton hankinta sellaiseen tarkoitukseen, jossa sen kaikkia ominaisuuksia ei hyödynnetä, on tuhlausta. Sama pätee rekrytointiin, optimaalista on rekrytoida tehtävään juuri siihen sopiva henkilö. Pätevän henkilön rekrytoiminen tehtävään, joka on hänen kyvyilleen liian yksinkertainen, on tuhlausta ja johtaa mielestäni turhautumiseen ja motivaation laskuun.
Palvelin itse armeija-aikanani tykistössä, ja leirillä meidän piti vahtia tykkejä yöllä metsässä. Kysyin, että miksi tykkejä pitää vahtia läpi yön, sillä eiväthän ne sieltä mihinkään häviä. Vastaus oli, että sodassakin tykkejä vahditaan, joten sitä täytyy harjoitella. Ikään kuin varusmiehet eivät osaisi seisoa tykin vieressä harjoittelematta. Tämä on yksi esimerkki siitä, kuinka nykysysteemi aliarvioi ihmisten kykyjä. Tälläinen pelleily käytännössä laskee ihmisten maanpuolustustahtoa.
Samses
Ylipäällikkö
Olen jo ammoin luvannut että lopetan tämän ketjun kommentoimisen mutta nyt on jo pakko.
Jos oikeasti luulet että kohteen X vartioiminen tarkoittaa sen vieressä seisomista, niin koulutukseen uhratut resurssit ovat todella menneet osaltasi hukkaan.
Oliko tässä kenties kyseessä vain huono kielikuva?
Tykkien vartioiminen yöllä tarkoitti omana palvelusaikanani vain niiden vieressä seisoskelua. Vartioimisessa on toki paljon muutakin sisältöä, mutta se ei muuta sitä, että yövartiointi oli pelkkää seisoskelua, jonka opetuksellinen arvo on nolla.
Tälläinen täysin turha ajankäyttö loppuisi, jos asevelvollisuus lakkautettaisiin ja varusmiesten työllä olisi näkyvä hinta.
Aika kuluu joka tapauksessa vaikkei tykkejä vartioitaisikaan.
Samses
Ylipäällikkö
Itse asiassa tämä on hyvä keskustelu. Tämä nimittäin auttaa minua rahtusen verran ymmärtämään, miksi olet varusmiespalvelusta vastaan [tai siis haluat sen palkalliseksi, jolloin kyseessä on tosiasiassa ammattiarmeija mutta ei nyt mennä siihen].
Jos tykkien vartiointi yöllä on ollut niiden vieressä seisoskelua, se tarkoittaa että jossain joukko-osastossa jossain perusyksikössä on joskus annettu luokattoman huonolaatuista koulutusta. Sellainen ei varmasti ketään motivoi, ja jättää varusmieskoulutuksen tasosta, ajankäytön mielekkyydestä ja koulutuksen tuloksena syntyvän reserviläisarmeijan suorituskyvystä huonon kuvan. Voi tulla jopa mieleen, että siirrytään palkka-armeijaan jota nimitetään palkalliseksi varusmiespalvelukseksi...
Pyydän että pidät kuitenkin mielessä, että - niin toivon ja kuvittelen! - tuollainen kaiken arvostelun alapuolella oleva pohjanoteeraus"koulutus", johon olet joutunut, on harvinaista. Nykyään se lienee vielä harvinaisempaa koska palveluksen lyhenemisen vuoksi löysät on ollut pakko - niin jälleen toivon ja kuvittelen! - ottaa pois.
Oma varusmiesaikani oli 20 vuotta sitten, ja silloinkin, edellisen laman aikaan, koulutuksemme oli aina joko tilanteenmukaista tai sitten oli vapaa-aikaa. Siitä olemme samaa mieltä että tuollainen seisoskelu on yhtä tyhjän kanssa.
yrjö
Ylipäällikkö
Se ei ole turhaa. Sotaan tarkoitettuja aseita ei voi jättää valvomatta.
Silloin kuka tahansa voisi tehdä ilkivaltaa tai varastaa materiaalia, osia ja ammuksia tai työkoneen avulla hinata jopa koko tykin pois. Vaikkapa ihan vain piruilumielessä.
Kysyttävää?
Ydinongelma on se, että ilmaisia resursseja käytetään yleensä tuhlaavaisesti. Jos kaupasta saisi ruokaa ilmaiseksi, ihmiset hakisivat sitä yli tarpeen. On mielestäni hyvin tärkeää, että hintamekanismi saataisiin toimimaan myös armeijassa.
Wikipediassa todetaan ajankäytöstä näin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aseve...smieskoulutuksen_tehoton_ajank.C3.A4ytt.C3.B6
"Varusmies-lehden päätoimittaja Juho Mäki-Lohiluoma pitää asevelvollisuuden ongelmana sitä, että asevelvollisuuden seurauksena Puolustusvoimat saa käyttöönsä ilmaiseksi työvoimapanoksen varusmiesten muodossa, mutta Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole velvoitetta käyttää tätä työvoimapanosta mahdollisimman tehokkaasti. Koska työvoimapanoksen kustannuksella ei ole omistajaa, järjestelmän kehittämiseen löytyy vain vähän haluja.[42] Tatu Suontaustan mukaan ympäri vuorokauden kasarmilla viettävien varusmiesten koulutukseen käytettiin Suontaustan johtajakaudella vain kaksi tuntia päivässä.[43] Tunnetut sotilaat -teoksen tutkijoiden mukaan jonottamiseen käytetään armeijassa puoli tuntia päivässä.[44]"
Täältä löytyy lisää kokemuksia ajankäytöstä: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/armeijan-keskeyttaneet-kertovat-kuin-huonosti-jarjestetyt-festarit/
"Eniten minua häiritsi se, kuinka paljon keskityttiin kaikkiin pikku sääntöihin, jotka eivät mielestäni liittyneet mitenkään varsinaiseen sotilaskoulutukseen. Mitä merkitystä asepalveluksessa on esimerkiksi sillä, että lakanan ruutujen pitää olla suorassa? Tuntui täysin järjettömältä, miten kauan sellaisten pikkuseikkojen vahtimiseen käytettiin aikaa."
"Jatkuva juoksutus ja tyhjän panttina oleminen oli todella turhauttavaa."
Samses
Ylipäällikkö
Ottamatta enää muuten kantaa, niin älä hyvä ihminen lainaa itse kirjoittamaasi Wikipedia-tekstiä, siinä on uskottavuusongelma. Kirjoitustyyli on aika helppo tunnistaa.
Ja mitä tulee SK:n juttuun, niin pinkkaa ei tehdä enää monessakaan varuskunnassa. Tehokkuudessa on tapahtunut parannusta, jota ainakin minä tervehdin ilolla. Puoli tuntia jonotukseen vuorokaudessa? Se on vähän. Vertaa mihin tahansa suureen yritykseen. Olen itsekin jo tänään töissä "jonottanut", eli odottanut erilaisten järjestelmien vastaamista, ihmisten vapautumista puhelimesta ym. moninkertaisesti sen verran ja kello on vasta kaksi iltapäivällä.
Victor Charlie
Kapteeni
Mistä Roope olet saanut päähäsi, ettei ammattiarmeijassa jonotettaisi tai ettei siellä olisi muita ajankäytöllisiä ongelmia?
krd
Ylipäällikkö
Jaksottelukokeilua 2016, olikohan tämä jo?:
"Jääkäriprikaatissa otetaan kokeiluun varusmiesten uusi palvelusajan jaksottelu vuoden 2016 alussa.
Maavoimien verkkosivujen mukaan palvelusajan jaksottelu koskee Sodankylässä palvelevaa Lapin jääkäripataljoonan saapumiserää 1/16 eli yhteensä noin 630 varusmiestä.
Uusi palvelusaikajaksottelu koostuu kymmenestä peräkkäisestä palveluspäivästä, joita seuraa neljä peräkkäistä viikonlopulle ajoittuvaa lomapäivää. Jaksottelussa on huomioitu perus- ja erikoiskoulutuskausien alut sekä Jääkäriprikaatin koulutus- ja harjoitusjärjestelmän vaatimukset.
Uuden palvelusaikajaksottelun tavoitteena on tehostaa varusmieskoulutusta koulutuspäiviä lisäämällä. Lisäksi se tukee varusmiesten jaksamista lisäämällä täysiä lomapäiviä sekä saa aikaan kustannussäästöjä matkakuluja vähentämällä, verkkosivuilla valotetaan.
Varusmiesten palvelusajan jaksottelun suunnitteluun on Jääkäriprikaatin muun henkilökunnan lisäksi osallistunut Jääkäriprikaatin sosiaalikuraattori ja pappi, Sodankylän varuskunnan päällikkölääkäri sekä Kainuun prikaatin henkilöstöä. Lisäksi palautetta ovat antaneet tällä hetkellä palveluksessa olevat Lapin jääkäripataljoonan varusmiehet.
Varusmiesten palvelusajan jaksottelun kokeilu jatkuu Lapin jääkäripataljoonassa vuoden 2016 loppuun saakka. Kerätyn palautteen perusteella tehdään päätös palvelusaikajaksottelun jatkosta ja sen mahdollisesta laajentamisesta."
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...toon-vuoden-alussa-koskee-yli-600-varusmiesta
"Jääkäriprikaatissa otetaan kokeiluun varusmiesten uusi palvelusajan jaksottelu vuoden 2016 alussa.
Maavoimien verkkosivujen mukaan palvelusajan jaksottelu koskee Sodankylässä palvelevaa Lapin jääkäripataljoonan saapumiserää 1/16 eli yhteensä noin 630 varusmiestä.
Uusi palvelusaikajaksottelu koostuu kymmenestä peräkkäisestä palveluspäivästä, joita seuraa neljä peräkkäistä viikonlopulle ajoittuvaa lomapäivää. Jaksottelussa on huomioitu perus- ja erikoiskoulutuskausien alut sekä Jääkäriprikaatin koulutus- ja harjoitusjärjestelmän vaatimukset.
Uuden palvelusaikajaksottelun tavoitteena on tehostaa varusmieskoulutusta koulutuspäiviä lisäämällä. Lisäksi se tukee varusmiesten jaksamista lisäämällä täysiä lomapäiviä sekä saa aikaan kustannussäästöjä matkakuluja vähentämällä, verkkosivuilla valotetaan.
Varusmiesten palvelusajan jaksottelun suunnitteluun on Jääkäriprikaatin muun henkilökunnan lisäksi osallistunut Jääkäriprikaatin sosiaalikuraattori ja pappi, Sodankylän varuskunnan päällikkölääkäri sekä Kainuun prikaatin henkilöstöä. Lisäksi palautetta ovat antaneet tällä hetkellä palveluksessa olevat Lapin jääkäripataljoonan varusmiehet.
Varusmiesten palvelusajan jaksottelun kokeilu jatkuu Lapin jääkäripataljoonassa vuoden 2016 loppuun saakka. Kerätyn palautteen perusteella tehdään päätös palvelusaikajaksottelun jatkosta ja sen mahdollisesta laajentamisesta."
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...toon-vuoden-alussa-koskee-yli-600-varusmiesta
Youtubesta voi löytyy dokumentteja eri ammattiarmeijoiden sotilaiden peruskoulutuskausilta. Niitä kun katsoo niin voi todeta, että suomalaissa koulutuksessa etenemistahti on aika nopea ja meno on muutenkin verrattain tolkullista.
Jos asevelvolliset ja korvikepalvelusta suorittavat ompelisivat t-paitoja hikipajassa niin olisin samaa mieltä kanssasi. Jos rauhan aikana saadaan koulutusta poikkeusoloissa määrätyn velvollisuuden suorittamiseen niin sitä on vaikea perustella pakkotyöksi.
Kansalaispalveluksen suoritusvaihtoehtoina olevat poliisi- tai palokuntavelvollisuus eivät mahdu näihin poikkeuskategorioihin:
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008
"3. a) Ketään ei saa vaatia suorittamaan pakkotyötä tai muuta pakollista työntekoa;
c) Tämän kohdan mukaisella pakkotyöllä ei tarkoiteta:
i) mitään työtä tai palvelusta, jota ei ole tarkoitettu b kohdassa ja jota yleensä vaaditaan siltä, jolta on riistetty vapaus laillisessa järjestyksessä julistetun tuomioistuimen tuomion perusteella tai siltä, joka on ehdonalaisessa vapaudessa;
ii) mitään asepalvelun luonteista palvelusta ja maissa, joissa tunnustetaan kieltäytyminen asepalveluksesta omantunnonsyistä, palvelua, joka lain mukaan vaaditaan omantunnonsyistä kieltäytyjältä;
iii) mitään palvelusta, jota vaaditaan milloin yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia uhkaa hätä tai onnettomuus;"
TS voidaan vaatia osallistumista koulutukseen mutta ei varsinaiseen hälytysosastotoimintaan rauhan aikana?