Tuottavat ne hyödykettä nimeltä maanpuolustuskyky. Vapaaehtoisarmeija vain tuottaa hyödykettä kustannustehokkaamin kuin pakkotyövoimalla toimiva.
Asevelvollisuuden pitää muuttua
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- asevelvollisuus
Tuottavat ne hyödykettä nimeltä maanpuolustuskyky. Vapaaehtoisarmeija vain tuottaa hyödykettä kustannustehokkaamin kuin pakkotyövoimalla toimiva.
Vapaaehtoisarmeijaa on kokeiltu pohjoismaissa, sen avulla saadaan armeija + reservi joka on alle 2% valtion asekuntoisten miesten kokonaismäärästä. Ammattiarmeija on normi useimmissa länsimaissa, se on useinmiten n 3% asekuntoisten miesten kokonaismäärästä USA:ssa tämä tosin vaatii puolustusmenoihin 4% BKT:stä.
Samoilla keinoilla päästään samanlaisiin tuloksiin, vapaaehtoisuuteen ja/tai ammattilaisuuteen perustuvat puolustusvoimat olisivat Suomessa sodanajan vahvuudessaan (ml reservi) 19 250 - 29 000, verrokkina nykyjärjestelmässä sodanajan vahvuus
ilmavoimat 38 000 miestä
Merivoimat 31 000 miestä
Toisin sanoen vaikka lopettaisimme maavoimat kokonaan ja leikkaisimme ilma- ja merivoimat puoleen, ei vapaaehtoisuus tai ammattiarmeija silti riitä poikkeusoloihin, ei vaikka tuplaisimme puolustusmenot nykyisestä.
Juuri näin kun roope mainitsee eli asevoimat tuottavat hyödykettä jota kutsutaan maanpuolustuskyvyksi. Se muuttuu järjettömäksi vain sillloin kun ei ole sotilaallista uhkaa tai jos siihen uhkaan voidaan vaikuttaa muilla keinoin. Samaa pätee muihin julkisiin verorahoilla tuotettuihin palveluihin.
Teoriassa myös vapaaehtoismalli on kustannustehokkaampi, mutta vain jos vapaaehtoismallilla saavutetaan riittävä puolustuskyky. Kukaan asiaa yhtään maanpuolustuksen kannalta pohtinut ei voi tulla tähän johtopäätökseen. Emme pysty luomaan vapaaehtoismallia nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa joka vastaisi Suomeen kohdistuvaan sotilaalliseen uhkaan.
Asevoimien ylläpito ei suinkaan ole kansantaloudellisesti järjetöntä. Miksi olisi?
Ja tietenkin armeija tuottaa mitään. Se tuottaa turvallisuutta ulkoisia (ja jossain määrin sisäisiäkin) uhkia vastaan. Mistä ihmeestä olet sellaisen käsityksen saanut, ettei se tuota? Tai jos armeija ei sinusta tuota mitään, niin miksi sellainen sitten sinusta tarvitaan?
Tarkoitatko, että palokuntakin on järkevää lakkauttaa, jos juuri sillä hetkellä ei ole joku paikka tulessa? Tulvatorjuntakalustoa ei ole järkevää ylläpitää, jos juuri sillä hetkellä joet ovat uomissaan. Lumiaurat voidaan myydä pois keväällä. Jne.
Tietenkin pystymme. Tässä ketjussa on esitetty siihen jopa malli.
Kansantaloudellisesti on vaikea ajatella huonompaa mallia kuin yleinen asevelvollisuus. Jopa valikoiva asevelvollisuus olisi parempi, koska sisältää mahdollisuuden säätää maanpuolustukseen käytettävän väestönosan kokoa. Yleinen asevelvollisuus sitoo siihen aina saman määrän riippumatta tarpeesta.
Te taistelette tuulimyllyä vastaan. Jos ei ole kansallisvaltiota, ei ole asevelvollisuuttakaan. Kansallisvaltio on päätetty lopettaa->asevelvollisuus lakkaa. Kyllä se jonkun vuoden vielä kestää, mutta suunta on selvä.
Ohionin mukaan asevelvollisuus on vähemmän kustannustehokkaampi kuin vapaaehtoismalli. Jos se kuitenkaan ei olisi, niin yksi hyvä visio olisi opintotuen leikkaaminen, jolla rahoitettaisiin asevelvollisten päivärahojen nostoa. Jos haluaisi rahaa opiskeluun, intti olisi yksi vaihtoehto. Myös sosiaaliturvasta voisi leikata. Tai pakolaiskuluista. Rahaa kyllä on.
Ja Suomen asevoimien kulut on muuten 4% piilokuluineen BKTstä, ei 2%.
Ohionin mukaan asevelvollisuus on vähemmän kustannustehokkaampi kuin vapaaehtoismalli. Jos se kuitenkaan ei olisi, niin yksi hyvä visio olisi opintotuen leikkaaminen, jolla rahoitettaisiin asevelvollisten päivärahojen nostoa. Jos haluaisi rahaa opiskeluun, intti olisi yksi vaihtoehto. Myös sosiaaliturvasta voisi leikata. Tai pakolaiskuluista. Rahaa kyllä on.
Ja Suomen asevoimien kulut on muuten 4% piilokuluineen BKTstä, ei 2%.
Ahh, eli USA:n malli ks GI Bill joka koskee myös kansalliskaartilaisia
Ja sillä saadaan n 230 000 miehen sodanajan + varalisä.
Taas se alkaa!
Mä en ole lakkauttamassa PVtä en palokuntia enkä myymässä tulvantorjuntakalustoa tai lumiauroja. En antanut mitään aikamääreitä vaan kirjoitin vain yleisellä tasolla eli jos ei ole uhkaa tulipaloista, tulvista tai lumesta liikenneväylillä niin niihin ei tietenkään panosteta. Näiden keikkien uhkien todennäköisyyteen voidaan ainakin teoriassa vaikuttaa ja päätöksenteon tulee olla pitkäjänteistä.
Te ette kyllä ole ottaneet kantaa mihinkään muuhun kuin yksilön vapauteen valita, pieneltä osin kansantaloudellisiin vaikutuksiin ja piilokuluihin. Siinä olette onnistuneet ihan kohtuullisesti jopa hyvin. Kaikessa muussa olette kyllä menneet helpoimman kautta ja siinä se ongelma onkin. Voit toki kertoa sen kantasi uudelleen jos sinne olisi jotain uutta ilmaantunut.
Ota kantaa vaikka seuraaviin
-minkälainen sotilaallinen uhka suomeen kohdistuu
-minkälaisella SA-vahvuudella siihen vastataan
-minkälaisella vuosittain koulutettavien määrällä SA-vahvuus saadaan täyteen
Niin ja eikö tuo kaikki päde myös maanpuolustukseen?
Kiitos teitittelystä. Minä olen ottanut kantaa 1) reiluuteen (on reilua, että niille, jotka oikeasti kantavat maanpuolustuksen taakan, korvataan se jotenkin muun kansan toimesta), 2) tasa-arvoon (toiseen sukupuoleen kohdistuva valtion määräämä rasite on tällä hetkellä merkittävin tasa-arvo-ongelma Suomessa), 3) suurelta osin kansantaloudellisiin vaikutuksiin (olen käynyt läpi varsin yksityiskohtaisesti sen, mitä eri maanpuolustusvaihtoehtojen hinta juuri kansantalouden kannalta on. Moni on toki koittanut tätä keskustelua sotkea parhaansa mukaan sekoittamalla sekaan valtiontalouden käsittelyä ymmärtämättä, että kansan hyvinvoinnin kannalta viime kädessä kansantalous on se oleellinen asia. Valtiontalouden asioita pystyy muuttamaan (ainakin lyhyellä tähtäimellä) vain sormia napsauttamalla, mutta kansantalouteen sama ei päde, vaan siinä parannukset saavutetaan vain aidosti parantamalla asioita).
Kiitos. Tämä on ensimmäinen tunnustus tästä asiasta. Suurin osa asevelvollisuuden kannattajista vain lakaisee nuo kansantalouden kysymykset maton alle oikeasti pyrkimättä joko esittämään relevanttia vasta-argumenttia tai myöntämättä, kuten sinä nyt teet, että tuo argumentti voi hyvinkin olla pätevä.
Mihin "muuhun" nyt viittaat? Minun kantani liittyen nuoriin miehiin on ollut se, että ainakin osalla heillä on halua taistella Suomen puolesta vapaaehtoisesti. On reilua, että heille tämä valmius korvataan muun yhteiskunnan (joka kantaa suurimman hyödyn siitä valmiudesta) toimesta. Ne, joilla tuota halua ei ole, eivät ole erityisen hyödyllisiä maanpuolustuksen kannalta (ks. aiempi vastaukseni taistelutahdosta) ja heidän varusmieskouluttamisensa saati sivarius on sekä kansakunnan resurssien tuhlausta (olisi parempi, että he toimisivat veronmaksajina) ja sen lisäksi kansalaisten hyvinvoinnin tuhoamista.
Pieni, mutta äärellinen uhka sille, että maahan kohdistuu täysmittainen sotilaallinen hyökkäys Venäjän toimesta. Suurempi uhka, että maahan kohdistuu strateginen isku ja vielä suurempi uhka, että maahan kohdistuu sotilaallista painostusta. Tietenkään en esitä, että pystyisin esittämään mitään tuon täsmällisempää riskiarviota, mutta väitän, ettei siihen pysty kukaan muukaan. Mikä sinun oma arviosi on?
Olen tästä jo kirjoittanut pidemmin muualla, joten tässä vain avainkohdat. Noiden kahden jälkimmäisen uhan kannalta oleellisia on se, että toisaalta teknologinen taso armeijassa on korkea ja toisaalta sen toimintavalmius on tarpeeksi korkea. Molemmat asioista ovat asevelvollisuutta vastaan. Asevelvollisuusarmeija on kömpelömpi kuin pienempi vapaaehtoisarmeija ja lisäksi siinä hukataan kansakunnan resursseja, jotka olisi mahdollista käyttää armeijan teknologisen tason ylläpitoon. Ensimmäisen kohdan kannalta asevelvollisuusarmeijalla voi olla jotain etuja, mutta senkin kohdalla resursseja hukkautuu siinä minusta asioihin, joilla ei tuollaisessa sodassa ole juuri käyttöä, eli kehnosti aseistettuihin joukkoihin.
Siitä, mikä se oikea SA-vahvuus on, voidaan keskustella, mutta minusta tässä minunkaltaisen maallikon on parempi jättää asia ammattilaisten harteille. Kuten olen jo sanonut, minusta on järkevää antaa PV:lle se määrä taloudellisia resursseja, jonka kansa katsoo puolustukseen olevansa valmis uhraamaan ja sitten jättää heidän harteilleen se, miten niillä parhaiten hankitaan paras puolustuskyky. Jos se on värväämällä koko ikäluokka saamaan vm-koulutus ja sitten maakaamaan reservissä monen kohdalla olematta sijoitettuna edes sodan ajan joukkoihin, niin sitten niin. Itse uskon, että PV ei noin valitsisi, vaan ottaisi ennemmin vähemmän ja paremmin motivoituneita varusmiehiä kuin nykyisin ja hankkisi heille paremmat aseet loppurahoilla.
Mikä oma vastauksesi on ja sille perustelut?
Miksi Suomen puolustuksen "oikea" koko olisi juuri "230 000 miestä + varalisä"? Miksei vaikkapa 700 000 miestä (johon kyllä olisi mahdollista päästä sijoittamalla jokainen reserviläinen ja nostoväkeläinen SA-tehtäviin) tai toisaalta 100 000?
Miksi tuo luku vielä vähän aikaa sitten oli paljon suurempi? (Kylmän sodan aikana se oli kai jotain tuota luokkaa, mitä yllä mainitsin).
Muuttuuko tuo luku lainkaan väkiluvun, ikäjakauman tai teknologian kehityksen mukana, vaan onko 230 000 + varalisä kiveen hakattu asia?
Ja jos tuo luku ajan myötä muuttuu (kuten on historiallisesti tehnyt), niin onko tosiaan yleinen (miehiin kohdistuva) asevelvollisuus se ketterin tapa reagoida siihen niin, että kansakunnan resurssit tulevat optimaalisesti allokoitua? Vaikka huomioisi ikäluokkien koon muutokset, niin tuntuu jotenkin oudolta, että sama systeemi tuottaisi tehokkaimmin armeijan, jonka koko voi vaihdella kertoimella kolme. Jos se isompi luku on oikeasti pystytty tuottamaan, niin sitten pienempi luku tarkoittaa sitä, että siinä koulutetaan paljonkin porukkaa ihan turhaan.
Ja vielä lopuksi kun vm-palvelun rinnalla on täysin laillinen sivari, joka ei tuota sotilaan sotilasta SA-joukkoihin, niin asevelvollisuushan ei edes takaa sitä, että SA-joukkoihn koulutetaan tarpeeksi porukkaa. Mikään ei ainakaan periaatteessa estä sitä, että nykyistä huomattavasti suurempi osa nuoria miehiä alkaisikin hakeutua intin sijaan sivariin. Tämä on mahdollista, koska mitään vakaumuksen testaamista ei sivariin pääsy vaadi. Tällaisessa tilanteessa asevelvollisuussysteemi olisi hyvin pahassa kriisissä, johon sen olisi hyvin vaikea reagoida. Tietenkin sivarin pituutta olisi mahdollista pidentää, mutta ellei sitä olisi juuri äskettäin lyhennetty, niin tuon tekeminen olisi poliittisesti hyvin vaikeaa (etenkin johtuen siitä, että sivari olisi määritelmällisesti tuossa tilanteessa varsin suosittu asia). Sen sijaan vapaaehtoisessa systeemissä reagointi vm-palvelun houkuttelevuuden lisäämiseksi suht helppoa vain korottamalla siitä saatavaa taloudellista korvausta (ihan niin kuin markkinoilla yleensäkin toimitaan tarjonnan vähentyessä).
Minä en tiedä mikä on Suomen puolustuksen oikea koko, koska minulla ei ole kristallipalloa joka kertoo miten meidän turvallisuusympäristömme kehittyy esim seuraavan 5 vuoden aikana. Kuka näki ennalta esim Venäjän toimet krimillä ja itä-Ukrainassa vuonna 2010?
Asevelvollisuus on korvattu vapaaehtoisuudella useissa länsieuroopan maissa, sille löytyy myös historiallisia esimerkkejä. KV-esimerkin ja historian perusteella uskallan arvioida että sillä saadaan kokoo 30 000 koulutettua ja varustettua miestä n. 2-3% asekuntoisesta väestöstä
Britanniassa 2.8%
Ruotsissa 2.6%
Tanskassa 3.6%
USAssa 3.5%
Laskettu: (aktiivihenkilöstö + reservi)/fit for military service males
Miksi oi miksi tämä toimisi mitenkään paremmin Suomessakaan? Tälle kaipaisin perustelut. Mikä se on se taikakeino jolla Suomessa houkutellaan vapaaehtoiset mosurit riviin kun se ei toimi ammattiarmeijoissakaan?
Vapaaehtoisarmeija riittää vastaamaan sotilaalliseen uhkaan syvässä rauhantilassa, mutta eihän sitä silloin tarvita ollenkaan.
No, miksi sitten vetosit siihen, että juuri 230 000 miestä pitäisi olla SA-vahvuuden? Joko tiedät, että tuo on se oikea luku, tai sitten et tiedä. Koita nyt päättää.
Jos asevelvollisuus korvataan pysyvällä ammattiarmeijalla, niin tosiaan tuo on tulos. En ole ehdottanut sitä.
Se, ettei koiteta tuottaa pysyvää ammattiarmeijaa, vaan ihan samanlainen suureen SA-reserviin perustuva armeija kuin nykyisinkin vain sillä erotuksella, että vm-palvelun pakollisuuden sijaan se on vapaaehtoista ja siitä maksetaan kunnon taloudellinen korvaus. Koska vm-palvelus on paljon lyhempi kuin useita vuosia kestävä ammattiarmeijapesti, siitä on mahdollista maksaa suht hyvää korvausta joutumatta nostamaan puolustusmenoja kestämättömän korkealle tasolle. Jos otetaan vaikka tuo Tanskan taso, eli 3.6% BKT:stä. Nykyisin se on 1.4%. Tuo tarkoittaisi siis reilun 2%:n BKT:stä korotusta rahassa mitattaviin puolustusmenoihin. Euroina tuo on siis luokkaa 4 miljardia. Jos tuosta käytettäisiin puolet parempiin aseisiin ja loput vm-palveluksen korvauksiin (eikä laskettaisi syntyvän mitään säästöä siitä, että varusmiehiä koulutettaisiin vähemmän) ja oletettaisiin se, että 12 000 varusmiestä (n. puolet nykyluvusta) vuosittain riittäisi (tuosta tulisi 15:n vuoden reserviläisyydellä sellaiset 180 000 ukkoa + sitten vanhemmat "lisävahvuutena"), niin tuolla rahalla olisi varaa maksaa varusmiehille posketonta 14 000 euroa kuussa palkkaa vuoden ajan. On päivänselvää, että tuollaista rahatukkoa heiluttelemalla olisi täysin triviaalia saada tuollainen määrä varusmiehiä riviin.
Selvästikään Tanskan kohdalla kyse ei siis ole siitä, että rahaa ei olisi tarpeeksi käytettävissä riittävän miesmäärän hankkimiseen, vaan siitä, että Tanska ei katso tarvitsevan tuollaista massa-armeijaa, vaan katsoo pääsevänsä kokonaisuuden kannalta parempaan lopputulokseen käyttämällä rahat toisin. Itse uskon, että näin kävisi Suomessakin. Jos kentsuille oikeasti pantaisiin eteen tuo 2 miljardia euroa ja sanottaisiin, että voivat käyttää sen 12 000 varusmiehen vuosittaiseen kouluttamiseen (ja kertausharjoituksiin) tai sitten johonkin muuhun, niin olenpa aika varma, että niissä excel-taulukoissa ei se yhden varusmiehen arvo maanpuolustukseelle enää olisikaan tuota 14 000 euroa kuussa.
230 000 miestä vastaa eri kokoluokan sotilaalliseen uhkaan kuin 30 000 miestä. Jos tilanne menee riittävän pahaksi niin sitten kutsutaan jokainen joka on saanut koulutuksen ja jolle voidaan jaka edes kokardi, näin on tehty ainakin kaksi kertaa aiemmin.
Ahaa eli silloin vertailukelpoinen luku olisi henkilöstö joka tekee vapaaehtoisen sitoumuksen mutta ei palvele täysiaikaisena sotilaana saaden koulutuksesta ja palveluksesta palkkaa? Me löydämme tällekin verrokin
Yhdysvaltain Kansalliskaarti 467 587 (0,8% FFS)
Britannian Army Reserve (Territorial army) 35 000 (0,2% FFS)
Ruotsin Hemvärnet 22 000 (0,1% FFS)
Tanskan Hjemmeværnet 51 000 (5.5% FFS) Tässä näyttää sattuneen virhe aiemmin, lähteet eivät listaa reserviä + vapaaehtoisia samalla tavalla
Asevelvollisuudesta johtuen Norjan Hemvärnet ei ole vertailukelpoinen
Oletetaan että saamme Norja ja tanskan malliin 5% väestöstä vapaahetoiseen palvelukseen armeijan vahvuus on:
48 762
Minä en hyvällä tahdollakaan saa 180 000 miestä kokoon
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Dagens Nyheterin mielipidetutkimuksen mukaan 72 prosenttia ruotsalaisista haluaisi palauttaa asevelvollisuuden.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Ruotsi asepalvelus-45044
Vain kuusitoista prosenttia vastanneista katsoi, että asevelvollisuuden palauttaminen olisi huono idea.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Ruotsi asepalvelus-45044
Vain kuusitoista prosenttia vastanneista katsoi, että asevelvollisuuden palauttaminen olisi huono idea.
Jep, mutta kuinka paljon noille henkilöille maksetaan? Jos palkka ei ole kummoinen, niin ei tietenkään ole mikään ihme, jos sinne ei hakeudu paljoa porukkaa. Toiseksi, kuinka paljon noihin halutaan porukkaa vaikuttaa tietenkin asiaan. Jos vapaaehtoisia systeemeitä ei NATO-maissa haluta paisuttaa tuollaiseen Suomen armeijan reservin kokoon, niin tietenkään niihin ei edes oteta saati koiteta houkutella paljoa porukkaa.
Joku postasi äskettäin uutisen, joka oli jotain tyyliin: "Suomen varusmiespalvelun suorittaminen on suosittua". Haluaisin nyt kuulla, mitä tuo "suosittu" tässä oikein tarkoittaa. Jos se tarkoittaa sitä, että nuoret miehet pitävät sitä mielekkäänä touhuna jopa nykysysteemissä, kun siitä ei makseta kuin vaivainen päiväraha, niin miksi se maagisesti muuttuisi vastenmieliseksi siinä vaiheessa, kun se muutettaisiin vapaaehtoiseksi ja siitä alettaisiin maksaa kunnon palkkaa? Jos se "suosittu" tarkoittaa sittenkin sitä, että "valitaan nyt vähiten paskin valittavana olevista pakollisista vaihtoehdoista", niin sitten tosiaan panisin tuon "suosittu" sanan lainausmerkkeihin. Siinä on silloin kyse samasta kuin jos kysyttäisiin, että haluatko, että sinut ruoskitaan vai hirtetään ja sitten kun ruoskiminen olisi selvästi suosituin vaihtoehto, niin uutisoitaisiin, että "ruoskituksi tuleminen on suosittua".
Mutta takaisin aiheeseen. Jos vm-palvelusta ei makseta kunnon kilpailukykyistä palkkaa, niin ei tietenkään ole ihme, ettei sille ole hirveästi kysyntää. Googlasin nyt huvikseni tuon territorial armyn palkat ja ne näyttivät olevan sotamiehelle £45 per päivä. Onhan tuo enemmän kuin mitä suomalainen varusmies saa, mutta ei minusta mitenkään erityisen hyvä palkka. Toinen juttu noissa NATO-maiden vapaaehtoisarmeijoissa on se, että niihin mukaan lähteminen voi tarkoittaa sitten sitä, että heitetään sotimaan jonnekin vinkuintiaan. Tavallista perusmaanpuolustushenkistä tyyppiä, jota kiinnostaa vain oman maan puolustukseen osallistuminen, tuollainen uhka voi olla omiaan vähentämään halukkuutta. En lyhyellä hakemisella löytänyt sitä, paljonko Ruotsin Hemvärnetin porukalle maksetaan palvelupäivältä. Se olisi relevantein vertailukohta Suomen vapaaehtoisarmeijalle.
Territorial Army ja National Guard sotilaat saavat palvelusajaltaan samaa palkkaa kuin ammattilaiset. Esim National Guard on myös oikeutettu GI Bill:n alaiseen opintotukeen.
http://nyheter.hemvarnet.se/?action=visaartikel;artikelid=276
Hemvärnet saa koulutuksesta 14 euron suuruista päivärahaa, komennuksesta pelastuspalvelusta 22 euron komennuspäivärahaa ja sopimuksen täytettyään verovapaan bonuksen joka perustuu kertaushajoitusvuorokausiin
max 13 vuorokautta ~1240 euroa
Ja onko väitteesi siis se, että USA:lla ei ole tarpeeksi käytettävissä NG-sotilaita ammattilaistensa tueksi?
Ja toistan vielä, käsittääkseni noita NG-ukkoja voidaan heittää sotaan jossain maapallon toisella puolella siinä, missä armeijankin ukkoja. Sellainen tietenkin laskee aika rajusti palveluhalukkuutta, vaikka muuten olisi kiinnostunut osallistumaan oman maan aseelliseen puolustukseen.
14 euroa päivässä on kyllä aika heikko palkka, jos sillä pitäisi porukkaa johonkin vapaaehtoisesti. Vaikka tuota maksettaisiin 30 päivää kuussa (eli myös viikonloput), niin sillä ei pääsisi edes työttömyyskorvauksen tasolle. Tuota ei siis voi mitenkään pitää esimerkkinä sille, miten haluttua vapaaehtoinen vm-palvelus olisi siinä minun ehdottamassani mallisssa, jossa varusmiehille maksettaisiin kunnon palkkaa (tässä keskustelussa heitin hihasta muistaakseni jossain luvun 3000 €/kk vuoden ajan, joka maksaisi sillä 12 000 miehen määrällä ja jättämättä huomiotta veroina takaisin palaavan rahan 430 miljoonaa eli vähemmän kuin Suomen ja Ruotsin välisen maanpuolustukseen satsaamisen ero).
Jos osa-aikaiselle vapaaehtoiselle pitää maksaa enemmän kuin täysiammattilaiselle, niin se ei ole oikein kustannustehokasta.
Noniin tässä kohtaa hukkasit minut, miten tämä eroaa ammattiarmeijasta? 3000 euroa kuussa vastaa suunnilleen uuden luutnantin pakkatasoa länsimaissa.
Mikä ero tässä on esim sille että palkkaamme esim vuosittain 20 000 uutta sopimussotilasta 1 vuoden työsuhteeseen emmekä uusi kenenkään sopimusta?
Jos nää asiat olis just niin kuin @s91 kertoo niin rekrytointiongelmat johtuvat suurimmassa osassa verrokkimaista maiden asevoimien haluttomuudesta palkata riittävää määrää henkilöstöä, koska ei ole merkitystä kuinka paljon rekrytointiin ja palveluksesta maksettaviin korvauksiin käytetään. Puolustusvoimien määrärahoja voidaan siis nostaa määrällisesti niin paljon kuin kulloinenkin tilanne vaatii. Tämä voidaan toteuttaa hyvin nopealla aikataululla päättäjien/kansalaisten ottaen sen positiivisesti vastaan, kuten kaikki muutkin valtiotalouden menolisäykset. Suomessa ilmeisesti myös vallitsee laaja kannatus merkittäville asehankinnoille (mahdollisesti jopa 1,5 mrd € vuodessa), koska lisättyjä määrärahoja voidaan joustavasti suunnata joko rekrytointiin tai materiaalihankkeisiin (teknoarmeija) PLM/PV harkinnan mukaan. Tämä ilmeisesti on myös kansantaloudellisesti järkevää. Asepalveluksessa tai sodankäynnissä sukupuolisten/perinnöllisten/terveydellisten erojen suhteen tasa-arvo toteutuu täysin, joten tilanteessa jossa rekrytoinnissa joudutaan käyttämään merkittävää rahallista kannustinta (jopa 14 000 €/kk) ei aiheuta merkittäviä yhteiskunnallisia haittavaikutuksia. Eli pelekkiä positiivisiä vaikutuksia!