Asevelvollisuuden pitää muuttua

[Iso-Mursu]

Väitteeni ei siis ollut, että PV tai asevelvollisuus olisivat olemassa taloudellisten seikkojen vuoksi, vaan että asevelvollisuus on taloustieteellinen kysymys.

Vastaavasti se on myös taloustieteellinen kysymys, että kannattaako valtion hankkia tarvitsemansa ajoneuvot verottamalla kansalaisia ja ostamalla autot markkinoilta, vai pakottamalla kansalaisia luopumaan autoistaan ajoneuvonluovutusvelvollisuuden avulla.

Sekä verovaroilla että ajoneuvonluovutusvelvollisuudella saadaan hankittua tarvittava määrä autoja, mutta verorahoitteinen järjestelmä on kuitenkin selvästi tehokkaampi.

Vaikka valtion hankkimia autoja käytetään kuljetuksiin, ajoneuvonluovutusvelvollisuus ei kuitenkaan ole logistinen ongelma, vaan taloustieteellinen. Vastaavasti myös asevelvollisuus on taloustieteellinen kysymys, maanpuolustuksellista asiantuntemusta tarvitaan vasta kun mietitään mitä hankitulla työvoimalla tehdään.

Taas menee metsään että rytisee.

Taloudellisesti ja maanpuolustuksen kannalta on järkevintä että ajoneuvot sodan sattuessa pakko-otetaan. Koska ei ole taloudellisesti järkevää ostaa useampaa kymmentätuhatta ajoneuvoa seisomaan halleilin ja happanemaan.

 

[roopeluhtala]

Taas menee metsään että rytisee.

Taloudellisesti ja maanpuolustuksen kannalta on järkevintä että ajoneuvot sodan sattuessa pakko-otetaan. Koska ei ole taloudellisesti järkevää ostaa useampaa kymmentätuhatta ajoneuvoa seisomaan halleilin ja happanemaan.

Sodan sattuminen on eri tilanne. Rauhan aikana ajoneuvoja ei kannata pakko-ottaa, eikä silloin myöskään kannata pakkokouluttaa varusmiehiä. Rauhan aikana yleisesti ottaen kaikki hankinnat kannattaa rahoittaa verovaroilla ja ostaa markkinoilta, ja näin toimitaankin kaiken muun työvoiman suhteen paitsi varusmiesten.

 

[Iso-Mursu]

Sodan sattuminen on eri tilanne. Rauhan aikana ajoneuvoja ei kannata pakko-ottaa, eikä silloin myöskään kannata pakkokouluttaa varusmiehiä. Rauhan aikana yleisesti ottaen kaikki hankinnat kannattaa rahoittaa verovaroilla ja ostaa markkinoilta, ja näin toimitaankin kaiken muun työvoiman suhteen paitsi varusmiesten.

Kyllä palokuntakin varautuu tulipaloon, eikä ei-tulipaloon.

Asevoimat pitää hankkia taloudellisesti ja maanpuolustuksellisesti poikkeusolojen suhteen. Toki vaakakupissa on normaaliaikojen vaatimukset

 

[ultimateidiot]

Väitteeni ei siis ollut, että PV tai asevelvollisuus olisivat olemassa taloudellisten seikkojen vuoksi, vaan että asevelvollisuus on taloustieteellinen kysymys.

Vastaavasti se on myös taloustieteellinen kysymys, että kannattaako valtion hankkia tarvitsemansa ajoneuvot verottamalla kansalaisia ja ostamalla autot markkinoilta, vai pakottamalla kansalaisia luopumaan autoistaan ajoneuvonluovutusvelvollisuuden avulla.

Sekä verovaroilla että ajoneuvonluovutusvelvollisuudella saadaan hankittua tarvittava määrä autoja, mutta verorahoitteinen järjestelmä on kuitenkin selvästi tehokkaampi.

Vaikka valtion hankkimia autoja käytetään kuljetuksiin, ajoneuvonluovutusvelvollisuus ei kuitenkaan ole logistinen ongelma, vaan taloustieteellinen. Vastaavasti myös asevelvollisuus on taloustieteellinen kysymys, maanpuolustuksellista asiantuntemusta tarvitaan vasta kun mietitään mitä hankitulla työvoimalla tehdään.

Ei, vaan se on maanpuolustuksellinen kysymys. Se ei voi olla (pääasiallisesti) taloustieteellinen kysymys, jos sen olemassaolo perustuu siihen, että sillä luodaan puolustuskykyä, sitä minä hain. Kaikesta toki voidaan vääntää taloustiedettä: se että onko se järkevää on aivan eri asia. Asevelvollisuuden tehtävä on, edelleen, luoda kustannustehokkaasti puolustuskykyä. Se suoriutuu tehtävästään hyvin, arvioituna puolustuskyvyn kannalta, eli ainoalta millä on merkitystä. Vai tarkoitatko että PV:n toiminta pitäisi järjestää ja arvioida puhtaasti taloustieteellisin perustein, ei siten mikä on puolustuspoliittisesti järkevintä että saadaan resursseihin nähden paras tulos?

 

[Umkhonto]

Sodan sattuminen on eri tilanne. Rauhan aikana ajoneuvoja ei kannata pakko-ottaa, eikä silloin myöskään kannata pakkokouluttaa varusmiehiä. Rauhan aikana yleisesti ottaen kaikki hankinnat kannattaa rahoittaa verovaroilla ja ostaa markkinoilta, ja näin toimitaankin kaiken muun työvoiman suhteen paitsi varusmiesten.

Pointti onkin siinä, että niitä ajoneuvoja ei tarvitse kouluttaa mutta sotilaita sen sijaan tarvitsee. Ja se koulutus on tehtävä jo rauhan aikana eikä vasta sitten kun "shit hits the fan". Mutta toki sinä sen tiesit kertomattakin.

 

[J0h1F]

Ylipäätään ihmisten on hyvin vaikea ymmärtää, että asevelvollisuus on taloustieteellinen, ei maanpuolustuksellinen kysymys. Vastaavasti moni ei tunnu tajuavan, että se tuleeko korkeakoulutuksen olla ilmaista, on taloustieteellinen, ei koulutuspoliittinen kysymys. Jos haluatte saada ärsytyskäyrän nousemaan, niin lukaiskaapa tämä kirjoitus: http://aarikanlotta.fi/sitkeiden-taloustieteilijasetamiesten-ristiretki-lukukausimaksut/ Kirjoittaja ei viitsi pohtia taloustieteellisiä argumentteja edes sen vertaa, että ymmärtäisi miksi ne ovat kysymyksessä relevantteja. Samanlaisia turhauttavia ja älyttömiä puheenvuoroja saa kuulla asevelvollisuuskeskustelussa jatkuvasti.

Riippuu siitä, miten asiat arvottaa. Jos elämän, yhteiskunnan ja valtion tarkoitus on raha, niin toki sitten kaikki kannattaa ajatella nimenomaan taloustieteen pohjalta.
Tällöin me todennäköisesti myös tekisimme paljon pidempää työpäivää ainakin kuutena päivänä viikossa, lomat olisivat lyhyemmät yms. - kaikki aika, jonka viettää tekemättä maksimoimatta tuottavuuttaan, pitäisi poistaa (tuottavuuden maksimoimiseen tietenkin kuuluu myös tarvittava lepo ja vapaa-aika, mutta se on oleellisesti vähemmän kuin nyky-Suomessa ihmisillä on).

Jos mietitään käsitteitä, kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ihmisten hyvinvointi - niin niiden maksimoimiseksi ei aina mennä raha edellä. Esimerkiksi tuo esiin nostamasi asia lukukausimaksuista - (mahdollisuuksien) tasa-arvo ei toteudu, jos lukukausimaksuihin mennään, mikä syö pohjaa yhteiskuntarauhalta, koska se koettaisiin epäoikeudenmukaiseksi.

Ongelma myös raha edellä menemisessä on se, että kaikki muut eivät tee niin. Esimerkiksi taloustieteen näkökulmasta Venäjän nykyinen toiminta on täysin irrationaalista, hulluutta. Tämän vuoksi asioita ei voida pitää ensisijaisesti taloustieteellisinä kysymyksinä, sillä muut eivät pelaa samoilla säännöillä - esimerkiksi tehokkainta voisi utopistisesti olla se, että armeijoita ei olisi kenelläkään. Sodan uhka on kuitenkin täysin taloustieteestä riippumaton seikka, ja sen oleellisesti poistamiseksi ei ole olemassa vain yhtä keinoa, koska tilanteet ovat hyvin erilaisia.
Esimerkiksi nykyinen järjestelmä sopii oleellisesti paremmin suuremman sodan uhan tilaan, kuin esittämäsi vapaaehtoismalli.

Taloustieteelliset seikat on toki otettava huomioon asioita päätettäessä, koska siten voidaan maksimoida resursseista saatava hyöty, jolla ajetaan yhteiskunnan (=sen jäsenten enemmistön) tärkeiksi kokemiaan asioita (arvot), mutta tärkeiden asioiden alistaminen rahalle on vaarallinen tie. Ensisijaisesti taloustieteen ehdoilla luodut ratkaisut ovat usein valitettavan opportunistisia, ja tulevaisuuden arvaamattomuuden vuoksi niissä saatetaan mennä hyvin pahasti metsään.

 

[roopeluhtala]

Riippuu siitä, miten asiat arvottaa. Jos elämän, yhteiskunnan ja valtion tarkoitus on raha, niin toki sitten kaikki kannattaa ajatella nimenomaan taloustieteen pohjalta.
Tällöin me todennäköisesti myös tekisimme paljon pidempää työpäivää ainakin kuutena päivänä viikossa, lomat olisivat lyhyemmät yms. - kaikki aika, jonka viettää tekemättä maksimoimatta tuottavuuttaan, pitäisi poistaa (tuottavuuden maksimoimiseen tietenkin kuuluu myös tarvittava lepo ja vapaa-aika, mutta se on oleellisesti vähemmän kuin nyky-Suomessa ihmisillä on).

Taloustiede ei mittaa vain rahallista hyötyä vaan hyvinvointivaikutusta. Työnteko lomalla tuottaa kyllä taloudellista hyvinvointia, mutta laskee henkistä hyvinvointia, sillä ihmiset pitävät vapaa-aikaa arvokkaana. Vapaa-ajalle voidaan saada rahallinen arvo kysymällä millä hinnalla henkilö kävisi lomailun sijasta töissä. Vastaavasti pakollisen asepalveluksen varusmiehille aiheuttama hyvinvointitappio on se summa, millä varusmiehet suorittaisivat palveluksen vapaaehtoisesti.

Jos mietitään käsitteitä, kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ihmisten hyvinvointi - niin niiden maksimoimiseksi ei aina mennä raha edellä. Esimerkiksi tuo esiin nostamasi asia lukukausimaksuista - (mahdollisuuksien) tasa-arvo ei toteudu, jos lukukausimaksuihin mennään, mikä syö pohjaa yhteiskuntarauhalta, koska se koettaisiin epäoikeudenmukaiseksi.

Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu maksullisessa järjestelmässä nykyistä paremmin, jos jokainen voi rahoittaa opintonsa valtion takaamalla opintolainalla. Korkeakoulutuksen muuttaminen maksulliseksi korjaa myös monta muuta ongelmaa, kuten täällä on listattu: http://www.libera.fi/blogi/seitseman-sitkeaa-myyttia-maksuttomasta-yliopistosta/

 

[Geronimo]

Riippuu siitä, miten asiat arvottaa. Jos elämän, yhteiskunnan ja valtion tarkoitus on raha, niin toki sitten kaikki kannattaa ajatella nimenomaan taloustieteen pohjalta.
Tällöin me todennäköisesti myös tekisimme paljon pidempää työpäivää ainakin kuutena päivänä viikossa, lomat olisivat lyhyemmät yms. - kaikki aika, jonka viettää tekemättä maksimoimatta tuottavuuttaan, pitäisi poistaa (tuottavuuden maksimoimiseen tietenkin kuuluu myös tarvittava lepo ja vapaa-aika, mutta se on oleellisesti vähemmän kuin nyky-Suomessa ihmisillä on).

Jos mietitään käsitteitä, kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ihmisten hyvinvointi - niin niiden maksimoimiseksi ei aina mennä raha edellä. Esimerkiksi tuo esiin nostamasi asia lukukausimaksuista - (mahdollisuuksien) tasa-arvo ei toteudu, jos lukukausimaksuihin mennään, mikä syö pohjaa yhteiskuntarauhalta, koska se koettaisiin epäoikeudenmukaiseksi.

Ongelma myös raha edellä menemisessä on se, että kaikki muut eivät tee niin. Esimerkiksi taloustieteen näkökulmasta Venäjän nykyinen toiminta on täysin irrationaalista, hulluutta. Tämän vuoksi asioita ei voida pitää ensisijaisesti taloustieteellisinä kysymyksinä, sillä muut eivät pelaa samoilla säännöillä - esimerkiksi tehokkainta voisi utopistisesti olla se, että armeijoita ei olisi kenelläkään. Sodan uhka on kuitenkin täysin taloustieteestä riippumaton seikka, ja sen oleellisesti poistamiseksi ei ole olemassa vain yhtä keinoa, koska tilanteet ovat hyvin erilaisia.
Esimerkiksi nykyinen järjestelmä sopii oleellisesti paremmin suuremman sodan uhan tilaan, kuin esittämäsi vapaaehtoismalli.

Taloustieteelliset seikat on toki otettava huomioon asioita päätettäessä, koska siten voidaan maksimoida resursseista saatava hyöty, jolla ajetaan yhteiskunnan (=sen jäsenten enemmistön) tärkeiksi kokemiaan asioita (arvot), mutta tärkeiden asioiden alistaminen rahalle on vaarallinen tie. Ensisijaisesti taloustieteen ehdoilla luodut ratkaisut ovat usein valitettavan opportunistisia, ja tulevaisuuden arvaamattomuuden vuoksi niissä saatetaan mennä hyvin pahasti metsään.

Taloustiede ei mittaa vain rahallista hyötyä vaan hyvinvointivaikutusta. Työnteko lomalla tuottaa kyllä taloudellista hyvinvointia, mutta laskee henkistä hyvinvointia, sillä ihmiset pitävät vapaa-aikaa arvokkaana. Vapaa-ajalle voidaan saada rahallinen arvo kysymällä millä hinnalla henkilö kävisi lomailun sijasta töissä. Vastaavasti pakollisen asepalveluksen varusmiehille aiheuttama hyvinvointitappio on se summa, millä varusmiehet suorittaisivat palveluksen vapaaehtoisesti.



Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu maksullisessa järjestelmässä nykyistä paremmin, jos jokainen voi rahoittaa opintonsa valtion takaamalla opintolainalla. Korkeakoulutuksen muuttaminen maksulliseksi korjaa myös monta muuta ongelmaa, kuten täällä on listattu: http://www.libera.fi/blogi/seitseman-sitkeaa-myyttia-maksuttomasta-yliopistosta/

Mistä te tätä potaskaa keksitte tai löydätte jota väitätte tieteelliseksi, tieteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä ellei sitten puhuta pseudotieteistä silloinkin kannattaa mainita tieteen laji, ettei minun tarvitse näitä juttuja lukiessani holttittomien naurunpyrskähdysten vuoksi kusta housuuni niin hauskoja nämä tieteelliset vertaukset on ...... jatkakaa.

 

[Fencer]

Taloustiede ei mittaa vain rahallista hyötyä vaan hyvinvointivaikutusta. Työnteko lomalla tuottaa kyllä taloudellista hyvinvointia, mutta laskee henkistä hyvinvointia, sillä ihmiset pitävät vapaa-aikaa arvokkaana. Vapaa-ajalle voidaan saada rahallinen arvo kysymällä millä hinnalla henkilö kävisi lomailun sijasta töissä. Vastaavasti pakollisen asepalveluksen varusmiehille aiheuttama hyvinvointitappio on se summa, millä varusmiehet suorittaisivat palveluksen vapaaehtoisesti.

Miten vapaa-ajan rahallisen arvottamisen laskelma ottaa huomioon sen, että osa varusmiehistä tulee mielellään palvelukseen, ja kokee sen mielekkäämmäksi, kuin tässä yhteydessä tarkoitetun vapaa-ajan?

 

[fulcrum]

Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu maksullisessa järjestelmässä nykyistä paremmin, jos jokainen voi rahoittaa opintonsa valtion takaamalla opintolainalla. Korkeakoulutuksen muuttaminen maksulliseksi korjaa myös monta muuta ongelmaa, kuten täällä on listattu: http://www.libera.fi/blogi/seitseman-sitkeaa-myyttia-maksuttomasta-yliopistosta/

Nuo väitteet ovat pääasiassa roskaa.
Yliopistokoulutuksen muuttaminen maksulliseksi tarkoittaisi opiskelijoiden kulujen moninkertaistumista siihen nähden mitä ne nyt ovat. Jo nyt moni arkailee lainan ottamista, ei ole vaikea arvata että haluttomuus etenkin köyhille ottaa iso laina olisi merkittävä. Kirjoittaja aliarvioi selkeästi sen riskin jonka opiskelija ottaa, koska ei ole mitään takeita että hän todellisuudessa sopii alalle, tai että opiskelulle tulee muita esteitä tai keskeytyksiä (sairaudet, lasten hankinta yms). Tietysti nämä voitaisiin kiertää, kuten kirjoittaja ilmaisee, "pehmeällä" valtion takaamalla opintolainajärjestelmällä, mutta sitten herää kysymys että mitä järkeä siinä on? Miksi laittaa opintolainalle niin löysät ehdot että takaajan tappiot luultavasti olisivat merkittävät? Ei siinä ole mitään järkeä että pusataan iso opintotukijärjestelmä joka on naamioitu lainajärjestelmäksi jotta opiskelijat saavat symboliset lukukausimaksut maksettua. Varmaan se miellyttäisi jotain sisäänpäinlämpiävän uusliberalistisen ajatuspajan toisiaan selkään taputtelevaa ydinpiiriä kun joku markkinaehtoinen periaate on saatu näennäisesti täytettyä, mutta yhteiskunta ei siitä hyödy tipan noppaa.

Argumentti 3 on ehkä hauskin ikinä:
"Asioita ei pidä tukea vain sen takia, että ne ovat hyviä. Jos joku asia on arvokas jollekulle, hän kyllä osaa hankkia sen itse. Jos ongelma on se, että joku on liian köyhä saadakseen tarpeeksi itselleen tärkeitä asioita, hyvien asioiden tukemisen sijasta hänelle kannattaa antaa suora tulonsiirto. Tämä pätee yhtä hyvin koulutukseen kuin kaikkeen muuhunkin."

Hyviä asioita ei siis kannata tukea, mutta seuraavassa lauseessa tuetaan kuitenkin, vieläpä liberaalien painajaisella, suoralla tulonsiirrolla! Ahahaha.

 

[Lepukki]

Varmaan se miellyttäisi jotain sisäänpäinlämpiävän uusliberalistisen ajatuspajan toisiaan selkään taputtelevaa ydinpiiriä kun joku markkinaehtoinen periaate on saatu näennäisesti täytettyä, mutta yhteiskunta ei siitä hyödy tipan noppaa.

Repesin, näin se juuri menee .

 

[Platypi]

Miten muuten tämä Roopen markkinaehtoinen hintakilpailutus toimii puolustusvoimissa, jossa ei käytännössä koskaan tiedä omaa toimenkuvaansa ennen palvelukseenastumista. Mitä jos oletan pitäväni Jääkärijoukkueen tai -ryhmän johtamisesta ja suostun siihen hommaan melko huokeasta hinnasta, sanotaan vaikka 1800e/kk, mutta joudunkin hommaan, esim. sotilaskeittäjäksi, jota olisin suostunut tekemään vain huomattavan paljon suuremmast hinnasta, esim. 3800e/kk. Onko minulla valitusoikeus jonnekkin? Voinko erota vapaaehtoisesta palveluksesta, mikäli tekemäni työt eivät olekaan mielekkäitä? Tällainen mahdollisuus löytyy kuitenkin kaikesta muustakin markkinaehtoisesta työstä, vaikka sopimus olisikin solmittu tietylle ajanjaksolle. Mikäli vastaus on kyllä, minkä luulet olevan vapaaehtoisen intin keskeyttäneiden määrä, kun aamut alkavat painaa, metsässä on kylmää, märkää ja kurjaa, fyysinen rasitus ja väsymys ovat tapissaan ja nälkäkin kurnii. Puhumattakaan siitä, että tyttöystävä kotona haluaisi nähdä enemmän ja valittaa kun näette ainoastaan välillä viikonloppuvapailla. Missä vaiheessa saapumiserää Komppaniat ovat supistuneet hyvin motivoituneiden upseerikokelaiden ja aliupseerien rinkirunkkauskerhoiksi?

 

[Rannari]

Miten muuten tämä Roopen markkinaehtoinen hintakilpailutus toimii puolustusvoimissa, jossa ei käytännössä koskaan tiedä omaa toimenkuvaansa ennen palvelukseenastumista. Mitä jos oletan pitäväni Jääkärijoukkueen tai -ryhmän johtamisesta ja suostun siihen hommaan melko huokeasta hinnasta, sanotaan vaikka 1800e/kk, mutta joudunkin hommaan, esim. sotilaskeittäjäksi, jota olisin suostunut tekemään vain huomattavan paljon suuremmast hinnasta, esim. 3800e/kk. Onko minulla valitusoikeus jonnekkin? Voinko erota vapaaehtoisesta palveluksesta, mikäli tekemäni työt eivät olekaan mielekkäitä? Tällainen mahdollisuus löytyy kuitenkin kaikesta muustakin markkinaehtoisesta työstä, vaikka sopimus olisikin solmittu tietylle ajanjaksolle. Mikäli vastaus on kyllä, minkä luulet olevan vapaaehtoisen intin keskeyttäneiden määrä, kun aamut alkavat painaa, metsässä on kylmää, märkää ja kurjaa, fyysinen rasitus ja väsymys ovat tapissaan ja nälkäkin kurnii. Puhumattakaan siitä, että tyttöystävä kotona haluaisi nähdä enemmän ja valittaa kun näette ainoastaan välillä viikonloppuvapailla. Missä vaiheessa saapumiserää Komppaniat ovat supistuneet hyvin motivoituneiden upseerikokelaiden ja aliupseerien rinkirunkkauskerhoiksi?

Totta kai työsuhteessa pitää olla koeaika. Neljän kuukauden ajan voi lähteä kävelemään heti kun huvittaa. Ainoa seuraamus on palkanmaksun loppuminen.

 

[roopeluhtala]

Tietysti nämä voitaisiin kiertää, kuten kirjoittaja ilmaisee, "pehmeällä" valtion takaamalla opintolainajärjestelmällä, mutta sitten herää kysymys että mitä järkeä siinä on? Miksi laittaa opintolainalle niin löysät ehdot että takaajan tappiot luultavasti olisivat merkittävät? Ei siinä ole mitään järkeä että pusataan iso opintotukijärjestelmä joka on naamioitu lainajärjestelmäksi jotta opiskelijat saavat symboliset lukukausimaksut maksettua. Varmaan se miellyttäisi jotain sisäänpäinlämpiävän uusliberalistisen ajatuspajan toisiaan selkään taputtelevaa ydinpiiriä kun joku markkinaehtoinen periaate on saatu näennäisesti täytettyä, mutta yhteiskunta ei siitä hyödy tipan noppaa.

Lainamuotoisuus tuottaa valtavat hyödyt. Meillä on nyt Neuvostoliiton mallin mukainen järjestelmä, jossa ilmaisia korkeakoulutuspaikkoja jonotetaan pahimmillaan monta vuotta. Kun opinnot rahoitetaan opintolainalla, opiskelijasta tulee maksava asiakas, ja korkeakouluille syntyy motivaatio palvella asiakkaita hyvin. Vastaava tilanne on terveydenhoidossa, julkisella puolella joutuu jonottamaan tuntikausia, yksityiselle pääsee heti.

Argumentti 3 on ehkä hauskin ikinä:
"Asioita ei pidä tukea vain sen takia, että ne ovat hyviä. Jos joku asia on arvokas jollekulle, hän kyllä osaa hankkia sen itse. Jos ongelma on se, että joku on liian köyhä saadakseen tarpeeksi itselleen tärkeitä asioita, hyvien asioiden tukemisen sijasta hänelle kannattaa antaa suora tulonsiirto. Tämä pätee yhtä hyvin koulutukseen kuin kaikkeen muuhunkin."

Hyviä asioita ei siis kannata tukea, mutta seuraavassa lauseessa tuetaan kuitenkin, vieläpä liberaalien painajaisella, suoralla tulonsiirrolla! Ahahaha.

Niin, suora tulonsiirto vääristää markkinoita vähemmän kuin korvamerkitty tuki. Moni köyhä ottaisi mielummin esim. asumistuen sijasta saman summan rahana, ja muuttaisi kimppakämppään. Nyt kannattaa asua kalliimmin (omassa kämpässä), koska asuntokustannuksia karsimalla tuista käteenjäävä raha ei juuri lisäänny.

 

[J0h1F]

Totta kai työsuhteessa pitää olla koeaika. Neljän kuukauden ajan voi lähteä kävelemään heti kun huvittaa. Ainoa seuraamus on palkanmaksun loppuminen.

Eikö monessa ammattiarmeijassa koeaika ole paljon lyhyempi (USA:ssa ehtii jo päästä erikoiskoulutukseen hyvin sisälle tuossa 4kk aikana)? Joissain maissahan koeaikaa ei ole lainkaan.
Vai oliko tuo heitto koeajan tarpeellisuudesta sarkasmia?

ilmaisia korkeakoulutuspaikkoja jonotetaan pahimmillaan monta vuotta

Miten maksullisuus muuttaisi asiaa (sitä, että jotkut pyrkivät vuositolkulla haluamaansa opiskelupaikkaan)?

Vastaava tilanne on terveydenhoidossa, julkisella puolella joutuu jonottamaan tuntikausia, yksityiselle pääsee heti.

Toisaalta esim. Kanadassa, jossa yksityiset terveydenhuoltopalvelut ovat lailla kielletty, ei ole lainkaan samanlaisia jonoja. Eikä myöskään Ranskassa, jossa valtio ei tue yksityisiä palveluita lainkaan siinä määrin, kuin Suomessa.

 

[Platypi]

Miten maksullisuus muuttaisi asiaa (sitä, että jotkut pyrkivät vuositolkulla haluamaansa opiskelupaikkaan)?

Kyseessä lienee ns. "Rahalla saa ja hevosella pääsee" tyyppinen ratkaisu

 

[Rannari]

Eikö monessa ammattiarmeijassa koeaika ole paljon lyhyempi (USA:ssa ehtii jo päästä erikoiskoulutukseen hyvin sisälle tuossa 4kk aikana)? Joissain maissahan koeaikaa ei ole lainkaan.
Vai oliko tuo heitto koeajan tarpeellisuudesta sarkasmia?


Miten maksullisuus muuttaisi asiaa (sitä, että jotkut pyrkivät vuositolkulla haluamaansa opiskelupaikkaan)?


Toisaalta esim. Kanadassa, jossa yksityiset terveydenhuoltopalvelut ovat lailla kielletty, ei ole lainkaan samanlaisia jonoja. Eikä myöskään Ranskassa, jossa valtio ei tue yksityisiä palveluita lainkaan siinä määrin, kuin Suomessa.

Koeaikahan on aina tapauskohtainen sopimusasia eikä sitä tosiaan ole pakko olla lainkaan mikäli kumpikaan osapuoli ei sitä vaadi. Kunhan koitin olla vitsikäs...

 

[roopeluhtala]

Miten maksullisuus muuttaisi asiaa (sitä, että jotkut pyrkivät vuositolkulla haluamaansa opiskelupaikkaan)?

Kun jotain jaetaan ilmaiseksi, syntyy jonoja. Suomalaiset jonottavat jopa ämpäreitä, joten miksi ei kannattaisi jonottaa arvokasta korkeakoulututkintoa. Hyödykkeen maksullisuus poistaa jonot, sillä maksullista hyödykettä voidaan tarjota tuotantokustannusten hinnalla kaikille halukkaille.

Toisaalta esim. Kanadassa, jossa yksityiset terveydenhuoltopalvelut ovat lailla kielletty, ei ole lainkaan samanlaisia jonoja. Eikä myöskään Ranskassa, jossa valtio ei tue yksityisiä palveluita lainkaan siinä määrin, kuin Suomessa.

Wikipedian mukaan Kanadassa suurimman osan terveydenhuollon palveluista hoitaa yksityinen sektori: https://en.wikipedia.org/wiki/Health_care_in_Canada

"Canada has a publicly funded medicare system, with most services provided by the private sector."

Yksityisellä palveluntarjoajalla on kannustin mitoittaa hoitajien määrä siten, että kaikki potilaat saavat heti hoitoa. Julkisella puolella taas ei ole taloudellista kannustinta hoitaa potilaita, joten sairaalassa joutuu odottelemaan.

 

[Bodyguard]

Kun jotain jaetaan ilmaiseksi, syntyy jonoja. Suomalaiset jonottavat jopa ämpäreitä, joten miksi ei kannattaisi jonottaa arvokasta korkeakoulututkintoa. Hyödykkeen maksullisuus poistaa jonot, sillä maksullista hyödykettä voidaan tarjota tuotantokustannusten hinnalla kaikille halukkaille.



Wikipedian mukaan Kanadassa suurimman osan terveydenhuollon palveluista hoitaa yksityinen sektori: https://en.wikipedia.org/wiki/Health_care_in_Canada

"Canada has a publicly funded medicare system, with most services provided by the private sector."

Yksityisellä palveluntarjoajalla on kannustin mitoittaa hoitajien määrä siten, että kaikki potilaat saavat heti hoitoa. Julkisella puolella taas ei ole taloudellista kannustinta hoitaa potilaita, joten sairaalassa joutuu odottelemaan.

Oletko tosissasi... Haluat ilmeisesti poistaa sosiaaliturvan ( senkin vähän, mitä sitä on jäljellä ) ja varattomien mahdollisuuden opiskeluun Suomessa... Eli vain ostovoimaiset saavat mielestäsi mahdollisuuden... Ei ihme, että et saa vaaleissa tarpeeksi ääniä.

 

[Nenialas Idook]

Oletko tosissasi... Haluat ilmeisesti poistaa sosiaaliturvan ( senkin vähän, mitä sitä on jäljellä ) ja varattomien mahdollisuuden opiskeluun Suomessa... Eli vain ostovoimaiset saavat mielestäsi mahdollisuuden... Ei ihme, että et saa vaaleissa tarpeeksi ääniä.

Aika lailla samaa mieltä. Olin kuvitellut olevani libertaari ja (lähes) yövartijavaltion kannattaja, mutta näihin roopeluhtalan mielipiteisiin peilaten olen ruusunpunainen sosialidemokraatti.