Asevelvollisuuden pitää muuttua

[Sardaukar]

Roope nyt on totaalisen itsekkyyden ilmentymä. Ei kannata odottaa, että joku tuollainen olisi "take one for the team". Onneksi about 0.1% kannatus kertoo paljon.

 

[J0h1F]

Kun jotain jaetaan ilmaiseksi, syntyy jonoja. Suomalaiset jonottavat jopa ämpäreitä, joten miksi ei kannattaisi jonottaa arvokasta korkeakoulututkintoa. Hyödykkeen maksullisuus poistaa jonot, sillä maksullista hyödykettä voidaan tarjota tuotantokustannusten hinnalla kaikille halukkaille.

Hyvä idea, avataan lääkis, oikis, ym. tieteiden koulutusohjelmat kaikille. A vot, siinä on kansakunnalle hyviä osaajia, kun kenestä tahansa voi tulla lääkäri tai lakimies.

Wikipedian mukaan Kanadassa suurimman osan terveydenhuollon palveluista hoitaa yksityinen sektori: https://en.wikipedia.org/wiki/Health_care_in_Canada

"Canada has a publicly funded medicare system, with most services provided by the private sector."

Jaa, no tämä on sitten muuttunut. Ongelmanahan yksityisten palveluiden täyskiellon kohdalla oli siellä pelko lääkäreiden massamuutosta USA:n puolelle.

Yksityisellä palveluntarjoajalla on kannustin mitoittaa hoitajien määrä siten, että kaikki potilaat saavat heti hoitoa. Julkisella puolella taas ei ole taloudellista kannustinta hoitaa potilaita, joten sairaalassa joutuu odottelemaan.

Toisaalta yksityisellä voidaan teetättää turhia toimenpiteitä, koska maallikkona asiakas ei kykene todennäköisesti arvioimaan hoitotoimenpiteiden tarvetta. Potilas maksaa toimenpiteet, ja lääkärit ja yritys saavat siitä lisätienestiä, joten kannustin turhiin hoitoihin on siinä. Edes lakimies ei kykene perustelemaan lääkäriä vastaan jonkin hoitotoimenpiteen tarpeellisuutta, jos lääkärillä on edes jonkinlaista tieteellistä pohjaa toimenpiteelle. Esimerkiksi magneettikuvan ottaminen murtuneesta ranteesta on lääketieteellisesti perusteltavissa, mutta riittävään havainnointitarkkuuteen päästään jo perusröntgenillä. Magneettikuva vain maksaa paljon enemmän, sillä kyllä saadaan todella paljon enemmän tietoa, mutta röntgenillä saadaan tässä riittävä tieto. Esimerkiksi tällaisen toiminnan haastaminen oikeuteen potilaan rahastamisena turhilla hoitotoimenpiteillä hyvin todennäköisesti kaatuisi (ks. esim. http://yle.fi/uutiset/nannia_imenyt_laakari_teki_tavallista_tutkimusta/5896950 - kun tuollainenkin menee hoitotoimenpiteenä läpi). Kun lääkärit vielä kollegiaalisuuttaan eivät suostu syyttämään toisiaan yleensä hoitovirheistä tai vääränlaisesta hoidosta (tämä tulee nyt siis lääketieteen opiskelijan suusta, kyllä, asia on juuri näin) ellei se ole törkeän tahallinen hoitovirhe (jota hoidoilla rahastaminen ei ole), niin potilas on tässä aika heikoilla, lääkäreiden moraalin varassa.
Tuota hoidoilla rahastamista on tapahtunut etenkin maissa, joissa (mm. Ruotsissa) julkinen taho kustantaa käynnit yksityisellä lääkäriasemalla (koska tällöin lääkäreiden moraalia potilaan laskuttamisessa ei edes koetella, kun maksaja on valtio).

Julkisella sen sijaan lääkäri saa hoitajilta kiukkuisen vastauksen magneettikuvalähetteeseen, että eikö tämä tiedä, kuinka paljon magneettikuvaus maksaa sairaalalle (olen ollut todistamassa tätä). Tuottavuusohjelmat ovat purreet varsin hyvin, ja jatkuvat jonot myös rajaavat annettavan hoidon vain tarpeelliseen (koska muuten työntekijät hukkuvat työhön, lausuntoja saa kirjoittaa vapaa-ajallaankin jos ei ole riittävän ahkera).

 

[Lepukki]

Tämä menee jo melkein propagandan puolelle, mutta laitetaan nyt kuitenkin. Nauratti tuo missä todettiin, että: "Ruotsilla enemmän kenraaleja kuin tykkejä".


Aftonbladet: ”Suomi on ylivoimainen”
Mattias Nurmela/Ruotsin puolustusvoimat

Lars Gyllenhaal vertaa Aftonbladetissa, että Ruotsilla on enemmän kenraaleja kuin tykkejä.
Paavo Airo
Ruotsi siirtyi vuonna 2010 ammattiarmeijaan, ja sen miehistövahvuus on kutistunut esimerkiksi 1980-luvulta todella merkittävästi. 1980-luvulla Ruotsi olisi voinut saada jalkeille 850 000 sotilasta. Nyt armeija koostuu noin 50 000 sotilaasta, jos lasketaan myös paikallispuolustuksesta vastaavat kodinturvajoukot, Hemvärnet. Suomen miesvahvuus on yli 200 000. Ruotsalainen sotahistorioitsija ja kirjailija Lars Gyllenhaal sanoo Aftonbladetin haastattelussa Suomen armeijan olevan suvereeni Ruotsin armeijaan verrattuna.

– Kokonaisuudessaan Suomi on vertailussa ylivoimainen, Gyllenhaal sanoo.

Gyllenhaalin mukaan suomalaissotilaat käyvät läpi kovan peruskoulutuksen ja paljon kertausharjoituksia.

– Suomella on hyviä sotilaita, hän toteaa.

Ruotsilla on sentään sukellusveneitä

Vaikka Ruotsin armeijan miesvahvuus on paljon pienempi, löytyy heiltä jotain, mitä Suomella ei ole.

– Ero on siinä, että meillä (Ruotsilla) on sukellusveneitä. Suomella on myös lähes yhtä paljon hävittäjiä kuin meillä, Gyllenhaal sanoo.

Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta sukellusveneet toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliiton hajottua katsottiin, että rauhansopimus ei enää tältä osin kosketa Suomea, mutta sukellusveneitä ei ole hankittu.

Ruotsilla enemmän kenraaleja kuin tykkejä

Esimerkiksi tykkejä Suomella on todella paljon, peräti 1 830, kun taas Ruotsilla niitä on vaatimattomat 51. Gyllenhaal vertaakin, että ”Ruotsilla on enemmän kenraaleja kuin tykkejä”.

1980-luvulla Ruotsilla oli Aftonbladetin mukaan noin 350 hävittäjää, nyt enää satakunta.

– Suomen ilmatorjunta ei ole yhtä kehittynyt kuin meidän. Mutta se on levittäytynyt ympäri maan ja voi suojata suuria alueita. Täällä Ruotsissa saamme priorisoida eri tavalla, mitä alueita voidaan puolustaa, Gyllenhaal sanoo.

Aftonbladet myös mainitsee, että kaikesta huolimatta Suomen puolustus maksaa noin 3,31 miljardia euroa vuodessa ja Ruotsin yli 5,52 miljardia vuodessa.

Lars Gyllenhaal päättää haastattelun lainaamalla Josif Stalinia, joka sanoi toisen maailmansodan jälkeen näin:

– Maata, jolla on huono armeija, ei kukaan kunnioita. Mutta kaikki kunnioittavat maata, jolla on hyvä armeija. Nostan maljani Suomen armeijalle.

Gyllenhaal jatkaa, että Stalin nostaisi maljansa Suomen armeijalle tänäkin päivänä.

Suomessa vertailusta kertoi Ilta-Sanomat.
Luetuimmat
10.2.2016 Aftonbladet: ”Suomi on ylivoimainen”
12.2.2016 SK: Vihreätkin vaatii armeijalle lisärahoitusta
9.2.2016 Nykyistä nopeampaa reagointia
31.1.2016 Nopeammin kertaamaan ja sijoitusmenettely uusiksi
1.2.2016 Lukijamatka Bosnia ja Hertsegovinaan

Jaa tämä sivu


http://www.reservilainen.fi/uutiset/aftonbladet_suomi_on_ylivoimainen

 

[roopeluhtala]

Roope nyt on totaalisen itsekkyyden ilmentymä.

En tiedä huomasitko itse, mutta väitteesi on loogisesti ongelmallinen. Jos joku varusmiespalveluksen jo suorittanut kannattaa varusmiesten päivärahan ja muiden etujen parantamista, on tämä epäitsekästä. On määritelmällisesti epäitsekästä pyrkiä parantamaan sellaisen ihmisryhmän asemaa, johon ei itse kuulu.

 

[roopeluhtala]

Hyvä idea, avataan lääkis, oikis, ym. tieteiden koulutusohjelmat kaikille. A vot, siinä on kansakunnalle hyviä osaajia, kun kenestä tahansa voi tulla lääkäri tai lakimies.

Pääsykokeen tarkoitus ei ole erotella pätevät juristit, insinöörit tai lääkärit epäpätevistä, vaan se tapahtuu varsinaisten opintojen aikana. Pääsykokeet ovat suuressa roolissa Suomen järjestelmässä, jossa ilmaisen koulutuksen kysyntä on kovaa, ja täytyy jotenkin valita ne harvat, jotka ilmaiseen koulutukseen pääsevät. Pääsykokeista tuskin luovuttaisiin täysin maksullisessa mallissakaan, mutta pääsykoekirjojen tarkan pänttäämisen sijasta ne muuttuisivat todennäköisesti enemmänkin soveltuvuuskokeiksi. On sekä koulun että opiskelijan etu, että opiskelija on alalle soveltuva.

Toisaalta yksityisellä voidaan teetättää turhia toimenpiteitä, koska maallikkona asiakas ei kykene todennäköisesti arvioimaan hoitotoimenpiteiden tarvetta. Potilas maksaa toimenpiteet, ja lääkärit ja yritys saavat siitä lisätienestiä, joten kannustin turhiin hoitoihin on siinä.

Kuvaamasi kannustinongelma on todellinen, ja sitä käsitellään mm. Evan juuri julkaisemassa Seitsemän syytä sairauteen – Miksi terveydenhuolto ei toimi -pamfletissa. Pamfletin mukaan ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/02/EVA_pamfletti_2016_1_kansilla.pdf

Useimmissa terveysjärjestelmissä regulaattori ja järjestäjä määräävät hinnan toimenpiteittäin. Tällöin kilpailu käydään laadulla ja saavutettavuudella. Kannustinloukku voi syntyä tilanteissa, joissa tuottajalla on vapaata kapasiteettia, jonka hän täyttää aiheettomilla suoritteilla.

Suoriteperusteinen järjestelmä kannustaa tekemään mahdollisimman paljon itse, vaikka potilas pitäisi lääketieteellisin perustein hoitaa muualla. Sairausepisodi kannattaa pilkkoa mahdollisimman moneksi käynniksi ja tutkimukseksi, koska jokaisesta saa korvauksen.

Kapitaatiomallissa tuottaja saa kiinteän korvauksen vastuuväestöstä tai sen mukaan, miten monta ihmistä on listautunut. Tällöin syntyy kannustin tehdä mahdollisimman vähän ja lähettää kaikki vaikeat tapaukset muiden riesaksi.

Kannustinloukkuihin ei ole yksinkertaista, mutta kylläkin hieman monimutkaisia ratkaisuja.

Ulkoistuksissa tuottajalle voidaan asettaa kustannusvastuu koko väestöstä. Kapitaatio- ja suoritemallit voidaan yhdistää. Organisaatio saa kiinteän korvauksen hoitamastaan väestöstä.

Korvauksen määrää voidaan edelleen säätää vaikkapa potilaiden sairastavuuden mukaan. Tämän lisäksi tulee korvaus toimenpiteistä hintalistan mukaan.

Hintoja voidaan säätää esimerkiksi siten, että ennaltaehkäisevästä, proaktiivisesta toiminnasta maksetaan enemmän kuin reaktiivisesta. Erikoissairaanhoidossa joudutaan kaikissa malleissa käyttämään jonkinlaista portinvartijamekanismia.

 

[Sarek1]

Onpas täällä taas vauhtia...

Tuosta talousajattelusta, kaiken toimivuudesta, tehokkuudesta jne. mitä maanpuolustukseen tulee:

Yleinen asevelvollisuus on halpa ja yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla oleva tapa järjestää maanpuolustus Soumi (tm) oloissa. Vapaaehtoisuus, jota täällä myös rummutetaan, on merkittävä voimavara jota ei pidä ylenkatsoa. Kun täällä on ilmiselvästi tunteen paloa ja asioiden pohtimiseen omistautumista, pyytäsin suuntaamaan voimavarat alla olevan yhtälön ratkaisemiseen.

Millä tavalla saisimme muokattua yhteiskunnan asenneilmapiiriä siten, että kaikki kokisivat olevansa vapaaehtoisia suorittamaan asevelvollisuuden? Miten voisimme huomioida ja ottaa mukaan maanpuolustukseen arvokkaalla ja kokonaisuutta hyödyttävällä tavalla ne, jotka eivät syystä tai toisesta kykene suorittamaan asevelvollisuutta?

United we stand, separated we fall.

 

[yrjö]

^ei mitenkään. Aina on niitä jotka eivät koe olevansa vapaaehtoisa suorittamaan asevelvollisuuta. Koska kyseessä on absoluuttinen mahdottomuus, asiaa ei sen enempiä kannata pohtia koska mikään määrä pohdintaa ei tuota toivottua vastausta.

Esim. teemana paljon puhuttu kotouttaminen ei ole onnistunut missään maailmassa. Samoin kommunismi ei onnistunut, siis "jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeen mukaan". Missään tuskin verotus perustuu vapaaehtoisuuteen. Siksi on laki.

Ihmiseen pyyteettömyyteen ei voi uskoa valtiollisessa väestömittakaavassa vaan päämäärään päästäkseen tarvitaan ohjausta, rajoitteita ja myös sanktioita.

 

[roopeluhtala]

Ohi on -aloitteen fb-sivuilta: http://warontherocks.com/2013/12/drafted-armies-are-self-killing-machines/

Kenraalimajuri Robert Scales kritisoi kirjoituksessaan asevelvollisuusarmeijaa kannattavaa poliitikkoa. Vietnamissa sotinut, sekä asevelvollisuus- että vapaaehtoisarmeijassa palvellut Scales huomauttaa, että poliitikolla tuskin on käsitystä siitä, minkälaisia ongelmia syntyy, kun nuoria miehiä pakotetaan hengenvaarallisiin tilanteisiin vastoin heidän tahtoaan. Scales pitääkin vapaaehtoisista muodostettua armeijaa parempana monestakin syystä.

Scalesin mielestä heikosti koulutettuja ja huonosti motivoituneita jalkaväen sotilailta ei kannata lähettää nykyaikaiselle taistelukentälle kuolemaan.

Suomen 230 000 miehen sodanajan joukoista merkittävä osa on jalkaväkeä.

Lainauksia:

"Clearly Milbank has never seen war, nor does he have the slightest clue about the corrosive dynamics of impressing young men into life-threatening service against their will. Trust me, I’ve served in two militaries, one drafted and one volunteer. The volunteer version is better for many reasons."

"On the contemporary battlefield there is no room for poorly trained, poorly motivated infantrymen. Less intelligent soldiers get killed in hugely disproportionate numbers. Drafted armies are by their nature amateur armies."

 

[Lepukki]

Ohi on -aloitteen fb-sivuilta: http://warontherocks.com/2013/12/drafted-armies-are-self-killing-machines/

Kenraalimajuri Robert Scales kritisoi kirjoituksessaan asevelvollisuusarmeijaa kannattavaa poliitikkoa. Vietnamissa sotinut, sekä asevelvollisuus- että vapaaehtoisarmeijassa palvellut Scales huomauttaa, että poliitikolla tuskin on käsitystä siitä, minkälaisia ongelmia syntyy, kun nuoria miehiä pakotetaan hengenvaarallisiin tilanteisiin vastoin heidän tahtoaan. Scales pitääkin vapaaehtoisista muodostettua armeijaa parempana monestakin syystä.

Scalesin mielestä heikosti koulutettuja ja huonosti motivoituneita jalkaväen sotilailta ei kannata lähettää nykyaikaiselle taistelukentälle kuolemaan.

Suomen 230 000 miehen sodanajan joukoista valtaosa on jalkaväkeä.

Lainauksia:

"Clearly Milbank has never seen war, nor does he have the slightest clue about the corrosive dynamics of impressing young men into life-threatening service against their will. Trust me, I’ve served in two militaries, one drafted and one volunteer. The volunteer version is better for many reasons."

"On the contemporary battlefield there is no room for poorly trained, poorly motivated infantrymen. Less intelligent soldiers get killed in hugely disproportionate numbers. Drafted armies are by their nature amateur armies."

Tottahan se on, että motivaation puutteesta kärsivä joukko on paljon tehottomampi kuin motivoitunut. Joku vietnamiin käsketty asevelvollisporukka ei varmastikaan ole kovin motivoitunut, enkä lähtisi heitä vertaamaan Suomalaisiin isänmataan puolustaviin reserviläisiin. Väitän, että suurin osa asevelvollisuuden suorittaneista ymmärtävät isänmaan puolustamisen tärkeyden, ymmärtävät velvollisuutensa sen itsenäisyyden säilyttämiseksi ja ovat valmiita taistelemaan sen puolesta.

Itsekään en todennäköisesti olisi kovin motivoinut sotimaan "isänmaan puolesta" jossakin Afrikan viidakossa paikallisia sissejä vastaan, mutta tilanne kotirintamalla olisi aivan toinen. Kenraalin höpötyksen sopivat varmasti hyvin Yhdysvaltoihin ja sen sotimiin sotiin, mutta täällä hommat toimivat eri tavalla.

 

[VUps]

Pääsykokeen tarkoitus ei ole erotella pätevät juristit, insinöörit tai lääkärit epäpätevistä, vaan se tapahtuu varsinaisten opintojen aikana. Pääsykokeet ovat suuressa roolissa Suomen järjestelmässä, jossa ilmaisen koulutuksen kysyntä on kovaa, ja täytyy jotenkin valita ne harvat, jotka ilmaiseen koulutukseen pääsevät. Pääsykokeista tuskin luovuttaisiin täysin maksullisessa mallissakaan, mutta pääsykoekirjojen tarkan pänttäämisen sijasta ne muuttuisivat todennäköisesti enemmänkin soveltuvuuskokeiksi. On sekä koulun että opiskelijan etu, että opiskelija on alalle soveltuva.

Korkeakouluissa on joka vuosi jaossa lähes 40 000 aloituspaikka ja kun ikäluokka on Suomessa noin 60 000, niin ei voi sanoa, että korkeakoulupaikoista käytäisiin Suomessa kovaa kilpailua.

Yliopistot ja korkeakoulut järjestävät pääsykokeita lähinnä tottumuksesta, sillä pääsykokeisiin on totuttu muutaman viime vuosikymmenen aikana. Pääsykokeiden yhteiskunnalle aiheuttama ulkoiskustannus on niin suuri, että niiden järjestämistä pitäisi rajoittaa vain kaikkein kilpailuimmille opintoaloille (taidekorkeakoulu).

 

[Rannari]

Suomen 230 000 miehen sodanajan joukoista valtaosa on jalkaväkeä

Tarkkaa lukua ei tietysti ole heittää mutta jos aletaan tarkemmin ynnäillä niin jalkaväkeä saattaa olla myös yllättävän vähän. Missään tapauksessa sitä ei ole ainakaan valtaosa joukoista.

Minä ymmärrän määritelmän valtaosa niin että jalkaväkeä olisi reilu enemmistö kokonaisvahvuudesta. Tuskin todellisuudessa päästään edes lähellekään 50 prosenttia.

 

[roopeluhtala]

Tarkkaa lukua ei tietysti ole heittää mutta jos aletaan tarkemmin ynnäillä niin jalkaväkeä saattaa olla myös yllättävän vähän. Missään tapauksessa sitä ei ole ainakaan valtaosa joukoista.

Minä ymmärrän määritelmän valtaosa niin että jalkaväkeä olisi reilu enemmistö kokonaisvahvuudesta. Tuskin todellisuudessa päästään edes lähellekään 50 prosenttia.

Joo nyt kirjoitin virheellisiä, sodanajan joukoista valtaosa on maavoimien joukkoja, mutta ei jalkaväkeä. Käytin siis väärää termiä, kiitos korjauksesta.

 

[roopeluhtala]

Korkeakouluissa on joka vuosi jaossa lähes 40 000 aloituspaikka ja kun ikäluokka on Suomessa noin 60 000, niin ei voi sanoa, että korkeakoulupaikoista käytäisiin Suomessa kovaa kilpailua.

Mutta koska hintamekanismi ei toimi koulutuksessa, moni näistä opiskelupaikoista ei ole haluttu, ja merkittävä osa jää jopa täyttämättä. Jos markkinoiden annettaisiin toimia, mm. lääkärien opiskelupaikkoja tulisi lisää, sillä niistä opiskelijat olisivat valmiita maksamaan. On tuhlausta ylläpitää opiskelupaikkoja, joihin nuoret menevät vain sen takia koska eivät saaneet haluamaansa opiskelupaikkaa. Tälläisten nuorten opiskelumotivaatio on matala.

Osoitteesta: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/16/yksi-hakija-viisi-paikkaa/201011238/139

"Nuoria eivät näytä kiinnostavan opiskelu Pietarsaaressa, Raahessa, Raumalla, Mikkelissä, Kemissä, Raaseporissa, Porissa tai Kauhajoella.

Sellaiset isien ja äitien perinteiset alat – kone- ja tuotantotekniikka, metsätalous, puutekniikka, merenkulku –, joilla Suomi rakennettiin, eivät kiinnosta nuoria. Matkailu, tietotekniikka tai liiketaloustiedekään eivät joka paikassa tunnu enää maistuvan."

 

[Rannari]

Joo nyt kirjoitin virheellisiä, sodanajan joukoista valtaosa on maavoimien joukkoja, mutta ei jalkaväkeä. Käytin siis väärää termiä, kiitos korjauksesta.

Eipä tuo muuten niin vaarallista ole mutta jalkaväen osuuden miettiminen on noin yleisesti ottaen ihan mielenkiintoista hommaa. Sitä tahtoo kaikkialla olla reilusti vähemmän kuin äkkiseltään luulisi. Kun homma Maavoimien osalta toisaalta hyvin pitkälle pyörii juuri jalkaväen ympärillä niin asiain tila herättää erilaisia kysymyksiä.

 

[Lepukki]

Mutta koska hintamekanismi ei toimi koulutuksessa, moni näistä opiskelupaikoista ei ole haluttu, ja merkittävä osa jää jopa täyttämättä. Jos markkinoiden annettaisiin toimia, mm. lääkärien opiskelupaikkoja tulisi lisää, sillä niistä opiskelijat olisivat valmiita maksamaan. On tuhlausta ylläpitää opiskelupaikkoja, joihin nuoret menevät vain sen takia koska eivät saaneet haluamaansa opiskelupaikkaa. Tälläisten nuorten opiskelumotivaatio on matala.

Osoitteesta: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/16/yksi-hakija-viisi-paikkaa/201011238/139

"Nuoria eivät näytä kiinnostavan opiskelu Pietarsaaressa, Raahessa, Raumalla, Mikkelissä, Kemissä, Raaseporissa, Porissa tai Kauhajoella.

Sellaiset isien ja äitien perinteiset alat – kone- ja tuotantotekniikka, metsätalous, puutekniikka, merenkulku –, joilla Suomi rakennettiin, eivät kiinnosta nuoria. Matkailu, tietotekniikka tai liiketaloustiedekään eivät joka paikassa tunnu enää maistuvan."

Tietääkseni koulutuspaikkojen määrää pyritään säätelemään juuri yhteiskunnan eri alojen tarpeen mukaan. Näin tuetaan teollisuutta parhaiten. Opinnot vapaiksi markkinoiksi... Mitä ihmettä Suomi tekee sillä, että puolet korkeakoulutetuista opiskelevat lääkäriksi ? Näinkö meinaat laittaa Suomen nousuun?

Raskas teollisuus, tietotekniikka, metsätalous... Uskon, että tarvitsemme ihan kaikkien alojen osaajia myös tulevaisuudessa. Homma ei oikein toimi siten, että vain vetovoimaisimmat alat saavat opiskelijoita. Täytyy olla kiintiöitä.

 

[roopeluhtala]

Tietääkseni koulutuspaikkojen määrää pyritään säätelemään juuri yhteiskunnan eri alojen tarpeen mukaan. Näin tuetaan teollisuutta parhaiten. Opinnot vapaiksi markkinoiksi... Mitä ihmettä Suomi tekee sillä, että puolet korkeakoulutetuista opiskelevat lääkäriksi ? Näinkö meinaat laittaa Suomen nousuun?

Raskas teollisuus, tietotekniikka, metsätalous... Uskon, että tarvitsemme ihan kaikkien alojen osaajia myös tulevaisuudessa. Homma ei oikein toimi siten, että vain vetovoimaisimmat alat saavat opiskelijoita. Täytyy olla kiintiöitä.

Suomessa on tällä hetkellä lääkäripula, mutta koulutusmääriä ei nosteta, koska Lääkäriliitto haluaa pitää ne matalina. Lääkäripula on lääkäreille edullinen, sillä pulan seurauksena palkat pysyvät korkeina. Tälläistä ei tapahtuisi jos opintomarkkinat toimisivat.

Itse olen sitä mieltä, että nuorten tulee antaa valita itselleen sopiva ala. Alalle motivoitunut on yhteiskunnalle arvokkaampi kuin väärällä alalla oleva. Nuoret miettivät kyllä työllistymismahdollisuuksiakin alaa valitessaan. Ei meillä valtio estä myöskään tietyn alan yritysten perustamista sillä perusteella, että kyseisellä alalla on jo tarpeeksi yrityksiä.

 

[Lepukki]

Suomessa on tällä hetkellä lääkäripula, mutta koulutusmääriä ei nosteta, koska Lääkäriliitto haluaa pitää ne matalina. Lääkäripula on lääkäreille edullinen, sillä pulan seurauksena palkat pysyvät korkeina. Tälläistä ei tapahtuisi jos opintomarkkinat toimisivat.

Itse olen sitä mieltä, että nuorten tulee antaa valita itselleen sopiva ala. Alalle motivoitunut on yhteiskunnalle arvokkaampi kuin väärällä alalla oleva. Nuoret miettivät kyllä työllistymismahdollisuuksiakin alaa valitessaan. Ei meillä valtio estä myöskään tietyn alan yritysten perustamista sillä perusteella, että kyseisellä alalla on jo tarpeeksi yrityksiä.

http://www.taloussanomat.fi/tyomark...roista-laakaripula-helpottamassa/201515157/12

Tilanne on parantunut ihan vain koulutuslaitosten sisäänottomääriä nostamalla. Ei tarvita sinun poppaskonstejasi.

 

[roopeluhtala]

http://www.taloussanomat.fi/tyomark...roista-laakaripula-helpottamassa/201515157/12

Tilanne on parantunut ihan vain koulutuslaitosten sisäänottomääriä nostamalla. Ei tarvita sinun poppaskonstejasi.

Linkkaamastasi artikkelista: "Työ- ja elinkeinotoimistojen tuoreimman ammattibarometrin mukaan yleislääkäreistä on edelleen joko pulaa tai paljon pulaa valtaosassa maata."

Artikkelin mukaan Espoossa lääkäripula ei ole niin paha, mutta tämä johtuu siitä, että nuorehkot ihmiset muutenkin suosivat isoja kaupunkeja asuinpaikkanaan. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan mielipiteen kysyminen koulutusmääristä on yhtä informatiivista, kuin että kysyttäisiin MTK:lta mielipidettä maataloustuista tai AY-liikkeeltä työehtosopimusten yleissitovuudesta.

 

[J0h1F]

Linkkaamastasi artikkelista: "Työ- ja elinkeinotoimistojen tuoreimman ammattibarometrin mukaan yleislääkäreistä on edelleen joko pulaa tai paljon pulaa valtaosassa maata."

Tämähän johtuu siitä, että koulutusmäärän kasvu ei vielä ole ehtinyt vaikuttaa, kun koulutus kuitenkin kestää vähintään 6 vuotta. Aloituspaikkoja kuitenkin lisättiin jopa 50% muissa kuin Helsingin yliopistossa.

Lääkäreiden kohdalla on otettava huomioon se seikka, että vain lääkärit voivat kouluttaa uuden lääkärin. Lääkärikunta on kautta historian suhtautunut nihkeästi isomman määrän kouluttamiseen, koko ammatin 4000-vuotisen historian ajan.

Suomessa on tällä hetkellä lääkäripula, mutta koulutusmääriä ei nosteta, koska Lääkäriliitto haluaa pitää ne matalina. Lääkäripula on lääkäreille edullinen, sillä pulan seurauksena palkat pysyvät korkeina. Tälläistä ei tapahtuisi jos opintomarkkinat toimisivat.

Eikö? Kuten sanoin, lääkärin voi kouluttaa vain lääkäri.

 

[Vonka]

Suunta on nyt tämä muuallakin eikä syyttä:


Norjan naisillekin tuli asevelvollisuus – mutta kaikki halukkaat eivät mahdu armeijaan

http://yle.fi/uutiset/norjan_naisil...aikki_halukkaat_eivat_mahdu_armeijaan/8679640