Mikfin70
Ylipäällikkö
Ainakin ennen näitä miinoitteessa toimintoja harjoiteltiin ja paljon.
Asevelvollisuuden pitää muuttua
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- asevelvollisuus
Sarek1
Ylipäällikkö
Kuvailet tämän päivän yhteiskunnan tilaa ja kotikasvatusmallia, jossa lapsi määrää eikä lapselle saa tulla paha mieli. Kaikissa kodeissa ei tietenkään ole näin, mutta ikävällä tavalla totta se monen kohdalla on. Ja kyllä, tämä ilmiö ja sen seuraukset heijastuvat myös koulumaailmaan. Ongelma pohjautuu vallalla olevaan sinänsä hyvää tarkoittavaan ja tavoittelevaan ideologiaan; ko. aatteen toteuttamisen takana ei vain ole käytännön ymmärrystä ihmisen kehityspsykologiasta ja ryhmädynamiikan lainalaisuuksista.
Koulun ja vankilan näen hieman toisistaan erilaisina toimintaympäristöinä. Osatekijöinä ovat mm. toimijoiden ikä ja kehitystaso, toiminnan perustavoite ja toimijoiden valinta. Täysi-ikäisille on ehtinyt muodostua käyttäytymis- ja ajatusmalleja sekä tottumuksia, joiden muuttaminen on varttuneemmilla vaikeampaa.
Resurssit ovat yleensä riippuvaisia päättäjien tahtotilasta. Siihen, mikä katsotaan tärkeäksi, löytyy yleensä rahaa. ”Edustuksellisessa demokratiassa kansa valitsee arvoisensa päättäjät” (P. Väyrynen ja muikea ilme).
”Koulukommandon” toteuttaminen vaatii enemmän ajattelullista ja asenteellista muutosta kuin taloudellista lisäresurssia. Materian ja rahan osalta suurimmaksi osaksi kyse on olemassa olevan resurssin hyödyntämisestä kohdistamalla sitä uudelleen eikä tähän tarvita valtavaa psykologin ja terapeuttien moniammatillista eskadroonaa tueksi. Toteutuessaan ”koulukommando” olisi osa nykyisen laajuista varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta. Opetuksen sisältöjä uudelleen tarkastelemalla ja muokkaamalla löytyy välmä kommandotoiminnalle. (Otetaan taivaanrannan maalailua ja hosumalla hutkimista vähemmäksi.)
Futurologi Alvin Tofflerin 70- ja 80- luvuilla kuvailema yhteiskunnallinen kehitys ja perheyksikön hajoaminen on ikävällä tavalla kasvanut piikiksi lihassa yhteiskunnassamme. Olen samaa mieltä siinä, että ”koulukommandon” toteuttaminen edellyttää kasvatuksellisten linjausten uudelleenreitittämistä. Ideaalitilanteessa vanhemmat tulisi kasvattaa ensin uudelleen mutta kun uutta tipua pukkaa samaan aikaan niin aloittaessa on ajeltava tovin aikaa kahdella raiteella. Rinnakkainen perheyksikkö tarkoittanee sijaishuoltoa, mikä ei ole mielestäni ratkaisu. Kodin ulkopuolella asuvia lapsia meillä on jo nyt liikaa suhteessa ikäluokkiin ja kun sijoitettujen määrä on pysynyt samana ikäluokkien samalla pienentyessä, niin tämäkin kertoo jotain.
Solidsnake
Respected Leader
Yksi syy tilanteeseen on sosiaaliämmien heppoisin perustein junailemat huostaanotot kavereidensa koulukoteihin
Sarek1
Ylipäällikkö
Valtion koulukoteja on viisi ja yksityisiä (rekisteröityjen yhteisöjen omistamia) kaksi. Näistä osa on toiminut kauemmin kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio.
Koulukotien asiakaskapasiteetti on pisara huostaanottojen meressä. Huostaan otettuja on noin 10-11 000 ja koulukodeissa yhteensä taitaa olla alle 200 asiakaspaikkaa. Tämä tarkoittaa siis alle 2% huostaan otetuista. Kodin ulkopuolella asuvia sijoitettuja alaikäisiä (eli ml. avohuollon tukitoimet) on kaikkiaan ollut viime aikoina noin 17- 18 000.
Mahdatko tarkoittaa laajemmin eritasoisia lastensuojelun sijaishuollon yksiköitä (perustaso - erityisyksikkö)? Niissä toimijoina ovat yritysostojen ja keskittymisten myötä yhä vähemmässä määrin yksityiset toimijat ja enenevässä määrin pörssiyhtiöt.
Solidsnake
Respected Leader
Just niitä
Sarek1
Ylipäällikkö
Ok, ne eivät ole koulukoteja. Koulukodilla on oma opetuksen järjestämislupa eli oma koulu, joka toimii integroidusti erityistason asumispalvelun kanssa. Lastensuojelulain uudistamisesityksessä valtion koulukotien profiili on painottumassa ns. raskaan sarjan toimijaksi.
Muilla toimijoilla opetuksen järjestäjänä on yleensä yksikön sijaintikunta (opetus voidaaan toteuttaa esim. yksikön yhteydessä tai lähikoulussa).
Huhta
Greatest Leader
Vaikka tietynlaiset kasvatusmallit ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia, niin yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet asiaan ovat rajalliset. Aina tulee olemaan vapaata kasvatusta ja aina tulee olemaan vaateisiin ja kuritukseen pohjautuvaa kasvatusta. Kumpikin on omiaan synnyttämään ongelmia.
Rinnakkaisella perheyksiköllä haen sitä, että koulu ei yleisesti ottaen ole koskaan sen historian aikana ollut oikeasti yhteisöllinen. Se on yleensä satunnaisotannalla koottu ryhmä toisilleen vieraita ihmisiä, jotka hajoavat klikkeihin. Jos halutaan luoda mainitsemaasi "kaveria ei jätetä" jne. henkeä, niin en näe siihen muuta tietä kuin yhteisöllisyyden lisäämisen ja se tapahtuu etusijassa yhteisöjä rakentamalla(, toissijaisesti toki myös velvollisuudentuntoa ja kansalaisrohkeutta jne. arvomaailmassa painottamalla, mutta eikö näin ole toimittu jo pitkään laihoin tuloksin...).
Mutta yhteisöt tarvitsevat jonkin siteen eikä siteeksi kelpaa OPS. Yhteisöjä saattaa syntyä yhteisistä mielenkiinnonkohteista (esim. lautapelikerho) tai yhteisistä kokemuksista (esim. rintamapalvelus) tai yhteisistä uskomuksista (esim. kirkot USA:ssa). Perhe on ehkä konkreettisin esimerkki yhteisöstä, joten siksi "rinnakkainen perheyksikkö". Ja vaikka perheessä siteenä on veri (biologian merkitystä ei voine vähätellä) ja yhteiset kokemukset, niin perheessä on siteenä vahvasti myös ohjaus ja kannustus, joita koulussa edustaa lähinnä sanat "avatkaa sivu 72" ja "9-" koepaperin kulmassa.
Jos koulun kautta halutaan saavuttaa se mitä olet hakemassa, niin kosmeettiset muutokset ja OPS:ien päivitys eivät riitä. Koulun pitää imitoida perhettä Iceheartsin tms. tyylisesti ja se vaatii sisällönmuutoksien ohella myös lisäresurssia.
Mikä olisi koulukommandon tavoitetila? Jos sen pelkistäisi kirkkaasti.
Fyysisesti ja psyykkisesti riittävän kyvykäs nuori astumaan jatkokoulutukseen ja työelämään, vastuuntuntoinen, suht rehellinen jne. Kansalainen. Nämä ovat asioita, joita me vanhemmat olemme pyrkineet välittämään lapsiin iäst ikään.
Kun lapset ovat yhteiskunnan omia n. 6 h per arkipäivä ja vanhempien hallussa lopun aikaa, niin mikä olisi eksaktisti se koulun mahdollisuus tuoda lisäpointti pakettiin? Ja mihin se kirkkaasti pyrkisi?
Ja mikä olisi malli, joka toimisi niin Pohjois-Karjalan kuin itä Helsingin kouluissa, edellinen on vielä varsin kalevalainen ja jälkimmäinen jälkikalevalainen.
Mikä olisi toimintamalli, joka ottaisi huomioon objektit? Tai sitten se olisi pakkopulla, jota kirnutaan kuten ennenkin ja tavoitteet kirjataan saavutetuiksi kynäakrobatialla.
Fyysisesti ja psyykkisesti riittävän kyvykäs nuori astumaan jatkokoulutukseen ja työelämään, vastuuntuntoinen, suht rehellinen jne. Kansalainen. Nämä ovat asioita, joita me vanhemmat olemme pyrkineet välittämään lapsiin iäst ikään.
Kun lapset ovat yhteiskunnan omia n. 6 h per arkipäivä ja vanhempien hallussa lopun aikaa, niin mikä olisi eksaktisti se koulun mahdollisuus tuoda lisäpointti pakettiin? Ja mihin se kirkkaasti pyrkisi?
Ja mikä olisi malli, joka toimisi niin Pohjois-Karjalan kuin itä Helsingin kouluissa, edellinen on vielä varsin kalevalainen ja jälkimmäinen jälkikalevalainen.
Mikä olisi toimintamalli, joka ottaisi huomioon objektit? Tai sitten se olisi pakkopulla, jota kirnutaan kuten ennenkin ja tavoitteet kirjataan saavutetuiksi kynäakrobatialla.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Kasarmien kunto vaikuttaa palvelus motivaatioon.
yle.fi
Varusmiehet saavat uudet kasarmit Sodankylän varuskunnassa: yksi uusitaan kokonaan, kaksi peruskorjataan
Suurin osa Sodankylän varuskunta-alueen kasarmeista on rakennettu 1960-luvun jälkeen.
yle.fi
Hesarissa ehdotetaan varusmiesten päivärahojen 5-kertaistamista.
www.hs.fi
Sinänsä ihan perusteltua, varsinkin jos/kun puolustusmenoja joka tapauksessa lisätään niin samaan pakettiin voisi parantaa varusmiesten taloudellista tilannetta. Ja se voisi myös vähentää esim toimeentulotuen tarvetta, eli vähentää osaltaan sosiaalipuolen menoja.
Kolumni | Mitäpä jos viisinkertaistetaan varusmiesten päivärahat
Suomen kovat puolustusmenot kasvanevat lähivuosina noin 10 miljardiin euroon. Siitä luulisi irtoavan parisataa miljoonaa varusmiesten toimeentuloon, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski.
www.hs.fi
Sinänsä ihan perusteltua, varsinkin jos/kun puolustusmenoja joka tapauksessa lisätään niin samaan pakettiin voisi parantaa varusmiesten taloudellista tilannetta. Ja se voisi myös vähentää esim toimeentulotuen tarvetta, eli vähentää osaltaan sosiaalipuolen menoja.
Hesarissa ehdotetaan varusmiesten päivärahojen 5-kertaistamista.
Kolumni | Mitäpä jos viisinkertaistetaan varusmiesten päivärahat
Suomen kovat puolustusmenot kasvanevat lähivuosina noin 10 miljardiin euroon. Siitä luulisi irtoavan parisataa miljoonaa varusmiesten toimeentuloon, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski.
Sinänsä ihan perusteltua, varsinkin jos/kun puolustusmenoja joka tapauksessa lisätään niin samaan pakettiin voisi parantaa varusmiesten taloudellista tilannetta. Ja se voisi myös vähentää esim toimeentulotuen tarvetta, eli vähentää osaltaan sosiaalipuolen menoja.
On irvokasta, jos päivärahoja ei koroteta. Pv ei todellakaan voi vedota rahapulaan enää.
Asia on juurikin päin vastoin.
Lastensuojelun resurssit ovat liian pienet, sijoituspaikkoja liian vähän ja suuri määrä tarpeellisia huostaanottoja jää tekemättä.
Siitä maksavat paitsi lapset itse, myös sivulliset vaikkapa tuollaisia satunnaisina puukotuksina. En siis väitä, että Tampereen sekopää olisi tuosta syystä riehunut mutta paljon pahaa aiheutuu surkeista kotioloista.
Tuo mainitsemasi mielikuva kumpuaa siitä, että viranomainen ei koskaan voi kertoa julkisuuteen asioiden taustoja, jolloin vanhemmat voivat satuilla ihan mitä tahansa. Ja satuilevat, kukapa sitä ääneen sanomaan, että joo, ihan aiheesta tekivät huostaanoton.
Jep, aina kun joku kritisoi viranomaisen toimintaa - varsinkin omalla kohdallaan - tulee muistaa että lähtökohtaisesti viranomaiset eivät voi kertoa yksittäistapauksista oikeastaan mitään. Ja lisäksi näillä kritisoijilla on usein oma lehmä ojassa, jolloin se kertomuskaan ei välttämättä ole ihan objektiivinen.
Vaikka henkilö ihan oikeasti pyrkisi objektiivisuuteen, niin luultavasti tiedossa ei ole kuin tilanne vain siitä omasta näkökulmasta, eikä välttämättä tunneta esim lainsäädäntöä joka toisaalta rajoittaa, toisaalta pakottaa viranomaisen toimintaa.
Tällä en tietenkään tarkoita, etteivätkö viranomaiset tai virkamiehet ikinä tekisi virheitä; kaikkihan niitä tekevät ja olisi naurettavaa edellyttää että viranomaisten / virkamiesten toiminnan tulisi olla täysin virheetöntä. Sitä kohti voidaan pyrkiä, mutta tuskin ikänä saavuttaa.
Vaikka henkilö ihan oikeasti pyrkisi objektiivisuuteen, niin luultavasti tiedossa ei ole kuin tilanne vain siitä omasta näkökulmasta, eikä välttämättä tunneta esim lainsäädäntöä joka toisaalta rajoittaa, toisaalta pakottaa viranomaisen toimintaa.
Tällä en tietenkään tarkoita, etteivätkö viranomaiset tai virkamiehet ikinä tekisi virheitä; kaikkihan niitä tekevät ja olisi naurettavaa edellyttää että viranomaisten / virkamiesten toiminnan tulisi olla täysin virheetöntä. Sitä kohti voidaan pyrkiä, mutta tuskin ikänä saavuttaa.
Vinkvink. sovittiimpa just silleen fiksusti sellaisista 1,5% menoista muihin maanpuolustuksellisiin juttuihin NATO:n kanssa, jotka istuis melko hyvin varusveijareiden ja ressujen almujen korottamiseen...
Toki kyseisen rahan voi käyttää mm ilmastonmuutoksen torjumiseen kuten eräs puolueenjohtaja ehdotti, mutta itse näkisin päivärahojen korotuksen, asevelvollisuusjärjestelmän ja sotilaallisesti merkittävän infran melkoisen paljon parempana investointina ja käyttökohteena tälle prosenttinumerolle.
Jos vaihtoehtokustannusta ei saa laskea mukaan, niin asevelvollisille maksettavien korvausten huomattava korotus olisi todellakin paikallaan. Kohtuullinen kustannus ja merkittävä parannus.
kimmo.j
Respected Leader
En tunne lastensuojelua kovin hyvin, mutta SOTE-alaa tuntevana, epäilen, että sielläkin on pari ongelmaa.
- Perustyötä tekeviä vs hallinto/tukitoiminnoissa on väärässä suhteessa.
- Byrokraatit työllistävät itseään turhuuksilla, mutta pahinta on, että he vaativat myös perustyötä tekevien työpanoksesta osansa.
- Johtotehtävät turvallisia, eivätkä haasta johtoa. En tarkoita, ettei lastensuojelutyö olisi vaikeaa ja haasteellista, on se. Tarkoitan, ettei lastensuojelun johtotehtävissä ole painetta parantaa (sama koskee koko SOTE-alaa). Johtaja ei menetä työtään, jos homma ei luista, edes työhön liittyvät tuomiot eivät taida vaikuttaa työsuhteeseen.
Omat kokemukset lastensuojelusta ovat pääosin ensihoidon kautta tulleita, eivätkä mairittele.
Sodan ajan vahvuuden nosto 230.000 sta 280.000 oli Sipilän hallituksen PM Jussi Niinistön "vuosikymmenen maanpuolustusteko." Tämä temppu tehtiin ainoastaan paperilla ilman, että mikään muuttuisi: Ei lisää joukkoja, ei uutta aseistusta, ei todennäköisesti mitään ainakaan isompia uusia puolustussuunnitelmiakaan eli ei lisää yhtään mitään! Paitsi siis paperilla 50.000 sotilasta lisää sa-joukkoihin.
Temppu tehtiin yksinkertaisesti laskemalla mukaan sodan ajan vahvuuteen meidän suoritusorganisaatio eli se joka suorittaa liikekannallepanon. Tämä poppoo ei ole pieni, se käsitti 30 v sitten 45.400 miestä. (Mistäkö tiedän? Sanotaan jäsen @Analysti mäisesti vaan, että luku on varmasti oikea.) Nyt sa-joukkojen vahvuutta on pudotettu silloisesta 540.000 sta miehestä nykyiseen 230.000, nyt sotilaaseen eli naisetkin mukana. Enää ei tarvita entistä määrää perustajia, kenties 25.000 riittää. Tähän päälle koulutuksessa olevat varusmiehet, niin ollaan (siis v. 2017) jo 25 + 25 tuhatta eli se 50.000 hemmoa. Tiedotteessa puhutaan tosiaan rajan 13.000 sotilaasta, mutta aina on kyllä tiedetty, että sotatilanteessa rajajoukot liitetään Puolustusvoimiin. Ehkä haluttiin kikkailla tässäkin: Eihän ne kirjaimellisesti ole PV:n joukkoja aikaisemmin, kun vasta sotatilassa.
Mitä näillä "uusilla joukoilla" sitten voitaisiin tehdä? Eipä oikein mitään, aloitetaan vaikka varusmiehistä: Ei meillä edes ole toimivia joukkokokoonpanoja, kun vasta palveluksen päättymisen viimeiset 2 kk. Eikä näilläkään ole mitään kättä pidempää. Miksei ole? No siksei, että koulutuksessa oleva materiaali on ns. KLT-materiaalia, ainakin ennen kutsuttiin sitä tällä nimellä. Se on kokonaisuudessaan varattu niille "oikeille" sa-joukoille. Varuskuntiin jää metallitavaraa ainoastaan sängyt, peltimukit sekä aterimet, kaikki muu luovutetaan pois. Jos ehditään ennen Iskander-iskua.
No entä sitten se suoritusorganisaation 45.400 miestä, myöh ehkä 25.000: He ovat tai varmemmin sanoen olivat niitä yli 35 vuotiaita, jotka ei enää kelvannu rintamajoukkoihin. PERK ien avaintehtävissä ressut olivat reservi-iän loppuun saakka. Kun pilliin vihelletään, niin eka homma on materiaalin hajauttaminen pois varikoista. Sen tekee tämä organisaatio, joukko koostuu suureksi osaksi logistiikan ammattilaisista. Kertauksiin ei kuulunut RK-ammuntaa eikä muutakaan sotilaan perustaitoja, koska tehtävät olivat ihan muuta.
Tämä organisaatio joka tapauksessa suorittaa sen lkp:n, ei se ehdi sotimaan tai muuten ne sa-joukot jää perustamatta. Ellei sitten pakosti joudu, sillä joukkojemme perustamisen häiritseminen tai estäminen on vastustajan prioroteettilistalla korkealla. Oikeaa kuvaa ei tämän perustamistehtävän valtavuudesta saa ennenkuin näkee varikoiden autokolonnien kuormaus- ja määränpäälistoja. Siinä saattaa olla autokolonnat n:o 1-25, kukin parikymmentä autoa. Suoritusorganisaatio hajaantuu laajoille alueille tehtäviänsä hoitamaan. Ei heille voida antaa muuta tehtävää oman toiminnan suojausta lukuunottamatta, vaikka kaikilla henkilökohtainen aseistus onkin.
Mikä oikeasti muuttui: No se, että kun viimeinenkin sa-joukko on perustettu, tai ne jotka siinä vaiheessa perustetaan, niin ei automaattisesti lähetetä tätä ruutiukkojen organisaatiota kotiin. Vaan sille kenties on mietitty tehtäviä kansainvälisen avun vastaanottamisessa ja muissa NATO-kuvioissa. Varusmiehet lähetettäisiin koulutuskeskuksiin, jossa viimeistelevät koulutuksensa. Aivan samoin olisi tehty myös ennen tätä "uudistusta". Valmiusjoukkovarusmiehet saattaisivat olla sotavalmiita jo sellaisenaan, heitähän valmistaudutaan käyttämään "harmaassa vaihessa".
Niinistön viesti on mennyt niin hyvin perille, että PV kin uskoo siihen, kun nyt sielläkin puhutaan 280.000 sa-joukoista. No ei sentään, kyse on taas politiikasta: Me osoitamme muulle maailmalle, että pystymme saamaan sen 280 k-ukkoa sotajalalle eli kansainvälisesti erittäin korkea luku. Samalla tavalla kikkailevat kirjanpidolla muutkin maat. Juuri luin Geir Gilesin erinomaisen kirjan: Kuka puolustaa Eurooppaa, Docendo 2025. Uskon nyt paljon vähemmän JEF-apuun kun aikaisemmin.
Viimeksi muokattu:
Yritän summata keskustelua. Asevelvollisuus tuottaa tietyn määrän lihaksia. Onko seuraava steppi kuitenkin lisätä palkatun väen määrää? Ups. Au ja sopimussotilaat?
230 k taistelijaa, joille on osoittaa varusteet, suunniteltu tehtävä ja sodankäyntikykyinen joukko tai yhtymä.
10 k raja reserveineen ja uskottavan kuuloinen perkki 25 k.
Jos yritetään kehittää tuosta yli esim. 50 k sotilaan pumppua, niin se takoittaisi yli 35 vuotiaita sotilaita. Keski-ikä tulisi lähelle Ukrainan sotajoukkojen sotilaan ikää.
Millaisia joukkoja ja mitä tehtäviä tuolle ryhmälle voidaan perustaa? Vai onko viisaampaa pitää tuo poppoo täydennysreservinä?
230 k taistelijaa, joille on osoittaa varusteet, suunniteltu tehtävä ja sodankäyntikykyinen joukko tai yhtymä.
10 k raja reserveineen ja uskottavan kuuloinen perkki 25 k.
Jos yritetään kehittää tuosta yli esim. 50 k sotilaan pumppua, niin se takoittaisi yli 35 vuotiaita sotilaita. Keski-ikä tulisi lähelle Ukrainan sotajoukkojen sotilaan ikää.
Millaisia joukkoja ja mitä tehtäviä tuolle ryhmälle voidaan perustaa? Vai onko viisaampaa pitää tuo poppoo täydennysreservinä?