Auton omistamisen ilot ja surut

[Vonka]

En vielä ole ranskalaiseen uskaltanut koskeakaan.

 

[tankki-tapsa]

En vielä ole ranskalaiseen uskaltanut koskeakaan.

Minä taas en oikein noihin saksalaisiin. Ei mulla niitä montaa ole ollut ja nekin aika halpoja mutta enemmän vaikuttaa noi tuttavapiirin kokemukset. Jos katsoo omalta kohdalta kustannuksia per ajettu kilometri niin Fiatit ja Rellut ovat olleet halvimpia. Viat tyyppiä jarrulevyt tai pallonivelet, vaikka kulutusosiahan nuo ovat siinä kuin jarrupalat, filtterit ja öljytkin. Kustannukset sitten vajaat 20 € / osa. Niihin on mennyt yhteensä siis ehkä yhden VW DSG laatikon öljynvaihdon hinta. Puhutaan nyt kuitenkin lähemmäs 700 000 km ajoista kun autoja ajoivat muutkin kuin minä.

Muutamia hyviä autoja saksanmaaltakin on toki tullut; MB 124 ja varmaan joku muukin. Sitten kun näitä kaikkia nykyajan ihmeitä alettiin vaatia niin minun havaintojeni mukaan nimen omaan saksalaisten merkkien luotettavuus heikkeni enemmän kuin muunmaalaisten. Tai ehkä paremminkin niin että niihin alkoi tulla noita saatanan kalliita remontteja. Nämä Fordin ecoboostit, Pösön puretekit ja VW tsit alkavat olla jo legendojen maineessa.

 

[Tykkimies71]

Joku viisas taisi sanoa että ranskalaiset on vain hyviä syödä, tai jotenkin näin.

 

[Leaderdog]

Tuossa on kuitenkin kestävät pellit ja moottori, toisin kuin uudemmissa esim. C3:n öljyssä uivalla jakopään hihnalla varustettu 1.2 l Puretech moottori. Puretech on pahimpia pommeja mitä autoihin on koskaan asennettu.

Tuota Xsaraa olen kuullut kehuttavan aikaisemminkin.

Eikös Voortin Ecotekit kuulu kuulu samaan hihnan uittajien sarjaan, suhteellisen kallis poks kuuluu auton arvon nähden jos pirssillä on ikää ja reilusti kilometrejä takana.

 

[Leaderdog]

Omalla kohdalla kalleimmat käyttöauto kilometrit tuli mersulla, kolme kertaa jarrut ja niveliä repullinen ja lähtölaskennan aiheuttanut AD-Blue saneeraus, se pelkästään oli vain +5500€. Mese oli hieno ajaa mutta laatu on sekundaa, tähän vertaan talouden toiseen autoon Lexuseen johon on normaalien huoltojen lisäksi mennyt jarrupaloja ja muutama polttimo, ei yhtäkään niveltä eikä jarrulevyä.

Saksalainen Hydridi tai sähköauto on 100% huono hankinta, läheisellä MB 350e tourinki joka harmaannuttaa ihonkin vikavalon syttyessä.
Mese vastaa laadultaan viiatin Puntoa, mutta Punto on hitosti paljon halvempi kurvailla.

No, minulla on harraste pelikin ja siihen menee rahaa mutta sitä ei lasketa.

 

[Ikarus]

Eikös Voortin Ecotekit kuulu kuulu samaan hihnan uittajien sarjaan, suhteellisen kallis poks kuuluu auton arvon nähden jos pirssillä on ikää ja reilusti kilometrejä takana.

Litranen Ecoboost uittaa myös hihnaa.
Joku Transitin diesel myös. Nuo hihnan uittajat on tarkkoja öljystään, väärää öljyä lisäät kerran, hihna voi olla vuoden päästä vainaa. Puretech ja Ecoboost moottoreita mossahtelee liian usein.

Puretechiä on PSA:n autoissa, Ecoboost Fordissa. Noiden jakopään remontti on työläs ja hintava, päivän proggis ammattimiehelle.

Hihna alkaa murentua, öljysiivilä tukkoon ja kuten tiedätte, siitä ei mitään hyvää seuraa.

Sinällään näppäriä 3 sylinterisiä ahdettuja moottoreita, jotka tuli jo suunnitteluvaiheessa pilatuksi kaistapäisellä jakopäällä, joissa hihna ui öljyssä.

 

[Vonka]

Omalla kohdalla kalleimmat käyttöauto kilometrit tuli mersulla

Mulla halvimmat laatuun nähden, koska ostin tuliterän eemelin 1980-luvun lopulla ja sain tuoda verovapaana Suomeen. Siihen aikaan autot olivat vielä muutenkin autoja ilman hajoavia hienouksia, ja sakemannit myrkkymaalattiin kunnolla.

Kuluvat alkuperäisosat ja merkkihuollot kalliita. Myin siinä kohtaa, kun olisi pitänyt alkaa maksaa. Siinä 150 000 km:n paikkeilla. Näin auton muuten vielä pari vuotta sitten sattumalta. Se on nykyään Tampesterissa. Mieletön suoritus! Täytyy olla joku keräilijä.

Huolettomin omistamistani oli ehkä Honda, jonka ajoin loppuun. Siinä ei ollut koskaan mitään kuluvaa kummempaa. Toyotaa mulla on ollut kolme (vanhin 1970-malli!), ja ne olivat ok ja tylsiä. Skoda Superb oli hyvä; se oli neliveto ja turbodiesel. Silläkin ajoin 300 000 ja myin vielä. Ja se oli DSG. Ihan sikahyvin pelasi vaihteistokin. Auto osui kohtaan, kun oli pitkää ajoa, mihin koko konsepti oli tietysti tehtykin.

Sitten on ollut pari Volvoa vähän aikaa kumpikin.

Tästä tulikin mieleeni, että käyttötarkoitus on merkittävä. Jos parisataakaakkinen dieselauto on rakennettu Strasbourgin ja Brysselin väliseen työmatkaliikenteeseen eli liki tuhanteen kilometriin päivässä, sen hiillipönttö on äkkiä varsin nokinen, jos sillä ajaa 10 km:n duunimatkaa Suomessa. Sillä pitää ajaa. Ne tykkäävät, kun niillä ajetaan. Moni auto on väärässä käytössä jossain kaupungissa, jossa pärjäisi koppimopolla.

 

[Vonka]

Kokeneet mekaanikot tietävät, minkä vuoden tai aikavälin mitäkin autoa uskaltaa ajatella.

Tällä hetkellä uusiin autoihin tehdään uskomaton määrä takuita. Tiedän, että kyse ei enää ole merkistä. Ne kaikki ovat huolimattomammin tehtyjä kuin koskaan ennen. Etenkin polttomoottoriautot. Tuotekehittely siirtynyt?

 

[KymJP1/96]

Eikös Voortin Ecotekit kuulu kuulu samaan hihnan uittajien sarjaan, suhteellisen kallis poks kuuluu auton arvon nähden jos pirssillä on ikää ja reilusti kilometrejä takana.

Ei tarvi olla ikää eikä kilsoja takana, että ecoboost hajoaa. Työkaverin oma hajosi 50 000 kilsan kohdalla ja tutun oma 70 000 kohdalla. Molemmissa huollot ajallaan merkkihuollossa. Aika halvalla saisi vähän ajettuja ecoboosteja, mutta en kyllä koske noihin tikullakaan.

Itse olen omistanut Citikan, Peugeotin, Fordin, Toyotan ja Kian. Näistä Toyotalla ajoin 200tkm ilman yhtään ylimääräistä remppaa. Pelkkiä jarruja ja renkaita vaihdettiin kun kuluivat. Ford oli pikkudiesel ja tykkäsin. Kulutti vähän ja ilman suurempia ongelmia selvittiin vajaa 200tkm. Dieselistä tosin tukkeutui ERG tjsp venttiili pari kertaa. Peugeotista meni jokainen kuluva osa vaihtoon jo ennen kuin mittarissa oli 80tkm. Muuten oli ihan kiva auto. Citikka kärsi sähkövioista ja muista mystisistä ongelmista. Kia olikin sitten kallis tapaus. Ainoa omistamani auto johon vaihdettiin kaikki iskarit ja jarrusatulat. Ja siis maltillisilla kilsoilla n.100tkm paikkeilla. Jarrut olivat koko ajan huollossa muutenkin ja kaksoiskytkinhimmelin asiat oli sitten "the end".

Ikävä kyllä koko ajan menee kaikki epäluotettavammaksi. Pieniä turboja, automaattihimmeleitä ja sähkövatkaimia. Ei oikein tiedä mihin autoon voi enää luottaa ilman pelkoja valtavista laskuista.

 

[Vonka]

Ei oikein tiedä mihin autoon voi enää luottaa ilman pelkoja valtavista laskuista.

Kyllä, ja se on ihan eri asia kuin hylkäysprosentit, koska niissä puhutaan luultavasti jostain etuakseliston puslasta tai rekisterikilven valosta.

Luotettavimmat yleiset autot pitkällä aikavälillä ovat silti rasvamikkojen mielestä Subaru, Toyota (+ sen luksusmerkki Lexus) ja Honda. Jos siis aikoo ajaa autolla takuun loputtuakin, varmaan näistä mieleinen malli on periaatteessa turvallisin vaihtoehto. Ne ovat luotettavia kulkuneuvoja. Jos haluaa omistaa persoonallisen auton, se voi sitten olla jotain muuta.

 

[tankki-tapsa]

Pitkän kokemukseni mukaan VW ja etenkään Toyotan omistajat eivät ylipäätään tee minkäänlaisia virheitä elämässään Autoihin ei ole koskaan tehty muuta kuin määräaikaishuollot, nekin usein ilmaiseksi tai ainakin reilusti alle satasella jos nyt hinnoista puhutaan. Puhun tietenkin uusien tai uudehkojen, Suomessa siis <15 vuotta, autojen omistajista. Ennen olisin liittänyt mukaan myös Opelin mutta viime vuosikymmeninä ooppelin asiakasprofiili on selvästi muuttunut.