http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701202200056556_uu.shtml
Hyvät tavat hillitsevät käyttämästä voimakkaita ilmaisuja, mutta nyt tekisi mieli käyttää yhtä rahvaanomaista sanaa: Kusetus.
Anne Bernerillä (kesk) puhetta riittää ja sanat ovat suuria. Harmi, että lupaukset eivät saa kovin paljon vastakaikua hänen oman ministeriönsä asiapapereista.
Uuden tieyhtiön ja sille suunnitellun tieveron päätarkoitus ei ole niinkään turvata tienpidon rahoitusta, vaan idealla on toisia poliittisia päämääriä.
Yksi päätarkoituksista on periä autovero uudelleen nykyisiltä autojen omistajilta.
Toinen päätarkoitus on siirtää valtava rahapotti valtion budjetista hallituksen kärkihankkeiden ja maakuntahallinnon rahoittamiseen.
Kolmas päätarkoitus on kasvattaa julkista velkaa.
//
Kansanedustajien kannattaa lukea huolellisesti liikenneministeriön torstaina julkaisema 150-sivuinen selvitys Bernerin ja pääministeri
Juha Sipilän ajamasta liikenneverkkoyhtiöstä.
Selvitys esimerkiksi kertoo, että jo maksettua autoveroa aiotaan hyvittää, mutta vain vaihtoautoja myyville yrityksille näiden varastoarvojen alentuessa. Yksityiset autonomistajat eivät saa hyvitystä.
Suomessa on noin kaksi miljoonaa autoa. Niiden kokonaisarvossa on jäljellä autoveroa noin seitsemän miljardia euroa. Jos tästä ei saa hyvitystä, Berner yrittää tehdä härskin tulonsiirron. Autonomistajalta peritään autovero toistamiseen.
//
Ministeriön selvityksessä on mallilaskelmia liikenneverkkoyhtiön kassavirroista ja taseesta. Laskelmat kertovat, että verkkoyhtiö on superkannattava ja supertuottava.
Yhtiö on uskomattomat 20 prosenttia tuottavampi kuin nykytilanne, jossa valtionteitä hallinnoi liikennevirasto. Täysin epärealistinen arvio, ellei yhtiö toteuta suuria irtisanomisia.
Yhtiö jakaisi vuosittain ainakin sata miljoonaa osinkoja ja tuloveroja toisen mokoman. Lisäksi se maksaisi korkoja veloistaan. Nämä erät ovat vähintään neljännesmiljardi joka vuosi.
Tierakentamiseen ei suinkaan siirtyisi1,6 miljardia, vaan selvästi vähemmän. Laskelmien mukaan vuosittaiset tieinvestoinnit olisivat ensimmäisinä vuosina noin 700 miljoonaa, josta ne putoaisivat neljän vuoden jälkeen 600 miljoonaan ja vähenisivät sen jälkeen 15 miljoonaa joka vuosi.
Yhtiö tuottaa liikevoittoa vajaa puoli miljardia, josta jaetaan nuo osingot, korot ja verot ja vielä jää oikeata voittoakin. Miten tämä on mahdollista? Siksi, että tienkäyttömaksut on viritetty niin korkealle ja ne sisältävät nyt valtion budjetissa olevia kertaluonteisia menoja, hallituksen kärkihankkeita, korjausvelan kiinniottoa sekä tulevia maakuntahallinnon kuluja.
Autoilijoille mätkäistäisiin toisin sanoen maakuntavero. Varsinaisiin väyliin käytetään heti yhtiöittämisen jälkeen olennaisesti vähemmän rahaa kuin tällä hetkellä on valtion budjetissa - ellei väyläyhtiö sitten aloita velaksi rakentamista.
//
Vaikka velkaantuminen on esityksessä painettu taka-alalle, on se tosiasiassa edelleen keskeinen ja ilmeisesti tärkein asia koko hankkeessa.
Berner, Sipilä ja liikenneministeriö yrittävät juonia yhtiön velan pois julkisen sektorin velasta eli kiertää unionin velkasääntöjä kuten Kreikka aikoinaan. Mikä onnistui Kreikalta, ei onnistu kuitenkaan Sipilän hallitukselta. Unioni ja velkaa Suomessa vahtiva Tilastokeskus ovat lahjomattomia.
Yhtiö joutuu maksamaan velastaan korkeampaa korkoa kuin mitä valtio. Korkoero olisi tämän hetken tilanteessa noin 1,3 prosenttiyksikköä.
Jos tieyhtiö hakisi velkaa, se joutuisi kiinnittämään velkojensa vakuudeksi omaisuuttaan. Miltä kuulostaisi, jos Helsinki-Tampere -moottoritie ja siitä saatava tulovirta olisi kiinnitetty J.P.Morganin tai Gazprombankin pantiksi?
//
Keskusta haluaa vivuttaa tieyhtiön kautta osan valtion veloista pois julkisen sektorin velasta, koska unionin Suomelle asettamat velkalimiitit ovat täynnä. Velkakakkua ei nimittäin voi kasvattaa, ellei valtio kippaa osan velkakuormasta piiloon vaikkapa tieyhtiön taseeseen.
Tämä on kuitenkin vaikeaa, eikä velkalimiittejä valvova Tilastokeskus anna varmaa ennakkotietoa siitä, luokitellaanko tiefirman velat julkisen sektorin velaksi vai yhtiön omaksi velaksi.
Tähän määrittelyyn vaikuttaa muun muassa se, kuinka itsenäinen ja poliittisista päätöksentekijöistä riippumaton tuo uusi yhtiö olisi.
Jos yhtiö on täysin riippumaton politiikasta, velka ei todennäköisesti olisi valtionvelkaa. Riski on se, että yhtiö alkaa elää omaa elämäänsä yhteiskunnan kokonaisedusta välittämättä. Harvaanasuttujen ja vähäliikenteisten alueiden tieverkkoon ei kannata panostaa. Yhtiö alkaa kuoria kermaa sieltä, mistä raha helpoimmin irtoaa.
Miksei hallitus saman tien yksityistäisi tiet? Sitähän Berner luultavasti salaa ajaa takaa.
//
Bernerin esitys ei ole viimeinen sana. Hänellä on myös varjosuunnitelma, jossa osa maantieverkoista lahjoitetaan maakuntien pesämunaksi. Tämä varsinkin paljastaa, että keskustalla on suuri huoli maakuntabyrokratian rahoittamisesta, jota nyt ajetaan suuren tieliikenneuudistuksen varjoissa.
Tällaisessa koplauksessa on vaara, että koko kuvio romahtaa.
Autokauppa on Bernerin esityksen seurauksena ainakin jo sekaisin. Hallituksen pitäisi käyttää viikonloppu viisaasti ja kertoa heti maanantainaamuna, mitkä ovat uudistusten päälinjat, jotta pahin hämmennys laantuisi.