Autovero poistuu?

Osana TTIP sopimusluonnosta mainitaan valtion tarjoamien palveluiden yksityistäminen. Koko yksityistämisvimma liittynee siihen.

http://www.independent.co.uk/news/b...pact-secret-threat-to-democracy-a7216296.html
https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/sep/06/transatlantic-trade-partnership-ttip-canada-eu

Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Transatlanttinen_kauppa-_ja_investointikumppanuus
Julkiset palvelut
Neuvottelutoimeksiannon mukaan "sopimuksella pyritään myöntämään tehostettu vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille kaikilla hallinnon tasoilla (valtakunnallisella, alue- ja paikallistasolla) sekä julkisten palvelujen alalla, jotta voidaan kattaa tällä alalla toimivat yritykset" mitä ei voitaisi toteuttaa ilman merkittävää julkisen sektorin purkua.[14]
Neuvotteluista on kerrottu, että kaikkia julkisia palveluja, kuten terveydenhuolto- [15] ja koulutuspalveluja, tuottavia tahoja tulisi kohdella valtio-omisteisina yrityksinä. Näin ollen niitä kohdeltaisiin samalla tavoin kuin muitakin yrityksiä. Sopimuksien mukaan kerran yksityistettyjä palveluita ei voisi enää muuttaa julkisiksi.[6]
 
Koko yksityistämisvimma ei siihen liity. Kun Britannian vanha hyvinvointiyhteiskunnan malli näytti, että se ei toimi alkoi Margaret Thatcherin johdolla yksityistäminen, koska julkinen puoli oli todella pahasti turvonnut. Muualla Euroopassa seurattiin perässä viiveellä. Yksityistämiselle on omat argumenttinsa, mutta Thatcher piti huolen, että valtionfirmoja myytiin vain briteille eikä Jugoslavian malliin (myös) ulkomaalaisille. Yksityistämisen voi hoitaa tahtoessaan todella törkeän huonosti ja TTIP varmaankin juuri siihen tähtäsi.
 
kaikkia julkisia palveluja, kuten terveydenhuolto- [15] ja koulutuspalveluja, tuottavia tahoja tulisi kohdella valtio-omisteisina yrityksinä. Näin ollen niitä kohdeltaisiin samalla tavoin kuin muitakin yrityksiä. Sopimuksien mukaan kerran yksityistettyjä palveluita ei voisi enää muuttaa julkisiksi.[6]

Tämä on kantava teema TTIP:ssä: Mitään ei voi perua, kaikki etuudet ovat ikuisia. TTIP tuntuu olevan ison luokan troijalainen, jonka avaa helvetin portit valtion verotulojen imuroimiseksi suuryhtiöiden kirstuihin. Lakimuutoksistakin pitää ulkomaisille firmoille maksaa korvauksia jos niiden businekset kärsii.
 
Koko yksityistämisvimma ei siihen liity. Kun Britannian vanha hyvinvointiyhteiskunnan malli näytti, että se ei toimi alkoi Margaret Thatcherin johdolla yksityistäminen, koska julkinen puoli oli todella pahasti turvonnut. Muualla Euroopassa seurattiin perässä viiveellä. Yksityistämiselle on omat argumenttinsa, mutta Thatcher piti huolen, että valtionfirmoja myytiin vain briteille eikä Jugoslavian malliin (myös) ulkomaalaisille. Yksityistämisen voi hoitaa tahtoessaan todella törkeän huonosti ja TTIP varmaankin juuri siihen tähtäsi.
Lisäksi Thatcherilla oli vahvoja periaatteita siitä, että tietyt asiat ovat kuitenkin valtiolle kuuluvia. Esimerkiksi terveydenhuoltoon Thatcher ei edes ajatellut koskea, ja Royal Mailista (joka Cameronin kaudella sitten lopulta yksityistettiin) Thatcher sanoi, että "ei kuningattaren päätä voi myydä pois" (viitaten siis siihen, kuinka Royal Mailin peruspostimerkeissä on aina ollut hallitsijan sivuprofiilikuva, ja sen symboliikkaan).
 
Briteissäkään ei ne kaikki yksityistämiset menneet niin putkeen, kuuluisana esimerkkinä tietysti rautateiden yksityistäminen. Se tosin ei tapahtunut Thatcherin kaudella vaan Majorin.
Sekin olisi kyllä voinut mennä hyvin, mutta sitten uusliberaalit päästettiin ohjaimiin ja homma meni päin helvettiä.
 
Ajatusten ja ideoiden Tonavassa ei neste korvien välissä lopu.
https://www.is.fi/autot/art-2000005733754.html
Ministeriön uudet paperit paljastavat: Autoilua aiotaan vähentää ”taloudellisella ohjauksella
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän viime kuukausien mittaan julkaisemat dokumentit kertovat tulevaisuudessa odottavista hinnankorotuksista.

Ilta-Sanomat kävi läpi liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) joulukuussa 2017 asettaman Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän tähän saakka julkaisemat dokumentit.

Vaikka paperit ovat sisällöltään kokonaisuutena yhä varsin ympäripyöreitä, on niistä luettavissa jo koko joukko jopa varsin selkeitä, tulevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja taustalle tarkoitettuja linjoja ynnä erilaisia skenaarioita.

Virkamies- ja jossain määrin myös yritysvetoisesti (ks. luettelo jutun lopussa) syntyneistä ajatuksista kaikkein selvimmältä ja riviautoilijan kannalta konkreettisimmalta vaikuttaa se, että työryhmän päätavoitteeseen eli liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen pääseminen tulee tarkoittamaan niin sanotun taloudellisen ohjauksen mahdollisesti jopa erittäin voimakasta käyttämistä.

Suomeksi tämä tarkoittaa ainakin erään nykytyyppisen perusliikkujan eli ”vajaakuormaisella” käytetyllä polttomoottoriautolla liikkuvan kansalaisen autoilukulujen nousua.

Kohde ei varsinaisesti ole yllättävä, sillä ryhmän työ on suoraa jatkumoa lukuisille muille Bernerin ministeriön valvonnassa aiemmin käynnistetyille liikenteen päästövähennys- ja veromuutosprojekteille, aina pannukakuksi lässähtäneestä liikenneverkkoyhtiöstä alkaen.

Niissä kaikissa erityisesti vanhaksi ja saastuttavaksi luokitellulla autolla (yksin) ajavaa on lätkitty oikein olan takaa.
Ryhmän suunnittelemien rahamääräisten ohjauskeinojen (lähinnä erilaiset verot ja maksut) ohella kansalaisten valintoja suunnitellaan ohjattavaksi myös lainsäädännöllisesti (mm. mahdolliset uudet kiellot ja rangaistukset) sekä ”ilmastopoliittisia tavoitteita tukevalla viranomaisviestinnällä”.

Keinovalikoimassa vilahtelee myös tiiviiseen asumiseen ja joukkoliikennevetoisuuteen viittaava yhdyskuntarakenteen muuttaminen, jonka tosin todetaan olevan jo sovittujen päästövähennysten kannalta vielä aivan liian hidasvaikutteista.

Miellekartta paljastaa koko joukon yksityiskohtaisia ajatuksia
Dokumenteista tuoreimman eli 4. kesäkuuta julkaistun, lähinnä eräänlaiselta miellekartalta vaikuttavan tilannekatsauksen osalta eri alatyöryhmien työssä esiin nousseista ajatuksista ovat tällä hetkellä luettavissa mm. seuraavat sanatarkat maininnat:

”Päätettiin rajata kv (kansainvälinen) liikenne tarkastelun ulkopuolelle”

”Todettiin, että asetettu tavoite voidaan saavuttaa ennen vuotta 2045”

”Tajuttiin, että tavoite on hiilineutraali liikenne”

”Kaasuautojen lukumääräksi lähtökohdaksi biokaasun saatavuus”

”Selvityksiä paljon, nyt tarvitaan kiteytys”

”Ohjauskeinojen tehostaminen viestinnällä”

”Olennaista kyytien jakaminen”

”Kaupungit keskiössä liikennesuoritteen vähentämisessä”

Lopullisia päätelmiä näistäkään sitaateista ei tietenkään voi tehdä, mutta selvää on, että paineet autoilun rajuihin kustannusmuutoksiin kasvavat koko ajan.

Pääsyinä paineennousuun ovat päivä päivältä vääjäämättä lähenevät päästötavoitepäivämäärät sekä se, että juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei esimerkiksi autoverotuksesta ole edelleenkään onnistuttu tekemään.
Hyvänä esimerkkinä painekattilaa pullistavasta pysähtyneisyyden tilasta käy vaikkapa se tosiseikka, että tänään ostettu upouusi polttomoottoriauto sotkee nykytahdilla päästötilastoja vielä vuonna 2038. Ja se, että maahan saapuu tänäkin vuonna kymmeniä tuhansia käytettyjä autoja, joista isolla osalla ei ole enää lainkaan asiaa esimerkiksi Saksan Hampurin upouudelle dieselkieltoalueelle.


Käytettyinä maahantuodut henkilöautot ovat keskimäärin lähes kymmenvuotiaita. Merkittävä osa näistä autoista on vanhoja bensa-autoja sekä dieseleitä, joiden molempien päästöt ovat kovin kaukana EU:lle luvatusta. (KUVA: Kimmo Taskinen)
Aivan lähikuukausia ei muutosten puolesta kannata kuitenkaan odotella.

Seuraavan kerran Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä kokoontuu nimittäin dokumenttien mukaan vasta lomien jälkeen eli elokuun loppupuolella. Väliraportti ryhmältä on luvassa 14.9. ja kokonaan valmista ilmastopolitiikan keinovalikoimaluettelon osalta luvataan olevan joulukuussa 2018.

Sitten vuorossa ovatkin jo huhtikuun 2019 eduskuntavaalit sekä vaivaisen kymmenen vuoden kokoinen aikaikkuna, jossa vanhoilla polttomoottoriautoilla kulkeva Suomi aikoo jollain ihmeen konstilla toteuttaa EU:n rajuimpiin kuuluvat maantieliikenteen päästövähennykset.


Kommentti: Liikenteen uusi seuraleikki on propaganda – ja keitäs sitä onkaan jälleen tekemässä...
https://www.is.fi/autot/art-2000005738488.html

Nyt olisi tarjolla uusi hauska seuraleikki, nimittäin tulevaisuuspropaganda. Tärkein sääntö on, että sitä kannattaa leikkiä vain sellaisten kavereiden kanssa, jotka ovat samaa mieltä kanssasi.
Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) joulukuussa asettaman Liikenteen ilmastopolitiikan (parhaillaan tietenkin lomailevan) työryhmän tähän mennessä tuottamista dokumenteista.

Työryhmän tavoite on kyllä hieno ja oikeasti tavoittelemisen arvoinen. Se kun pyrkii poistamaan (tai oikeastaan neutralisoimaan) Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt.

Lue lisää: Autoilua aiotaan vähentää ”taloudellisella ohjauksella”

Ryhmän jäsenlistan ja tuotettujen aivoitusten perusteella tähänastinen konsensus näyttää kyllä näin sivusta seuraajalle siltä, että Suomen ilmastopolitiikka tuskin suosii jatkossa yhtäkään sellaista liikkumisratkaisua joka ei pidä sisällään myös autoilun rajoittamista, valvomista ja rankaisemista.

Tai siis eihän sitä autolla ajamista tietenkään virallisesti mitenkään estettäisi, mitä nyt vaan vaikkapa bensan ja dieselin hintaa ynnä vanhojen autojen ajoneuvoveroja nostettaisiin tarvittaessa oikein kunnolla...

Ryhmän julkisia asiakirjoja (jotka ovat muuten tietysti sähköisiä) lueskellessa ei voi olla ajattelematta, että monen köyhän ja keskituloisenkin pitää pian lopettaa autolla ajaminen maassa, jossa päivittäiset työ- ja välimatkat ovat Euroopan pisimmät.

Siis maassa, jonka vuodenajat koostuvat kahdeksan kuukauden mittaisesta talvesta, kolmen päivän kesästä loppuajan sujuessa keväässä. Tai syksyssä. Ja maassa, jossa töihin meno (autolla ajaen, ei pyöräillen) kestää keskimäärin puolesta tunnista kolmeen varttiin, ajoipa sitten kyseisen matkan pääkaupunkiseudulla tai Kainuussa.

Lue lisää: Suomen liikennejärjestelmästä on Bernerin mukaan tehtävä erittäin vähäpäästöinen

Pelottavinta ja mielenkiintoista työryhmässä on erityisesti sen kokoonpano.

Keskinäisiksi leikkikavereiksi kun on jälleen pitkälti valittu tahoja, joiden yhteinen nimilista vaikuttaisi koostetun juuri keksimäni ”Kuka kukin on punavihreässä bussikuplassa” -kirjan päähenkilöistä.

Mukana tässä jengissä on muun muassa Sitran Mari Pantsar, jolle valaistumisen kaltaisesti selvisi vasta muutama kuukausi sitten Twitter-keskustelussa, että autoveron voimakas leikkaaminen uudistaisi autokantaa huomattavasti ympäristöystävällisemmäksi.

Ja tietysti leikissä on osallistujana tunnettu cityvihreä Oras Tynkkynenkin, ynnä joukko palkanmaksajansa pussiin pelaavia Helsingin Seudun Liikenteen edustajia – joita siis vaikkapa Haapajärven sivukylien bussiliikenteen tilanne kiinnostaa... Arvaan ettei niin kovin paljoa?

Pyöräliitto: Bernerin työryhmän esitys on erinomainen!

Aiiniin. Tietystihän kansalaisten liikkumisen hintaa pohtivassa porukassa pitää aina olla myös vähintään yksi yksityisautoilun vastaisista tutkimuksistaan tuttu tamperelainen liikenneprofessori. Että terveisiä vaan hänellekin.

Tällaista maakuntapolitiikkaa pitkien etäisyyksien Suomessa johtaa tällä hetkellä ministeri Anne Berner, keskustapuolue.

———
Näin työryhmän työ etenee
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän työ on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe päättyy 14.9. ja silloin julkaistaan työryhmän väliraportti. Siinä tullaan esittämään kolme toisistaan eroavaa polkua: biopolttoaineisiin, muihin uusiutuviin energialähteisiin ja päästökauppaan perustuva malli, sähköautoihin ja muihin vaihtoehtoisiin teknologioihin painottuva malli sekä palveluihin ja liikkumistapojen muutokseen perustuva malli.

Kaikki mainitut polut vievät työlle asetettuun tavoitteeseen eli hiilivapaaseen liikenteeseen. Reitti tavoitteeseen on kuitenkin jokaisessa skenaariossa erilainen. Tavoitteena on mm. tuoda esille erilaisten tulevaisuuspolkujen mahdollisuuksia ja rajoitteita.

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ns. taakanjakosektorin päästöistä.

Suomessa hallitus hyväksyi marraskuussa 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Siinä on esitetty tavoite päästöjen vähentämisestä 50 prosentilla verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen vuoteen 2030 mennessä.
 
Ajatusten ja ideoiden Tonavassa ei neste korvien välissä lopu.
https://www.is.fi/autot/art-2000005733754.html
Ministeriön uudet paperit paljastavat: Autoilua aiotaan vähentää ”taloudellisella ohjauksella



Kommentti: Liikenteen uusi seuraleikki on propaganda – ja keitäs sitä onkaan jälleen tekemässä...
https://www.is.fi/autot/art-2000005738488.html
Kuten olen sanonut, ihmisten vapaa liikkuminen on kamalaa. Se pitää estää keinolla millä hyvänsä. Ympäristöäkin pitää suojella, mutta autokantaa ei kykkä nähdä tarpeelliseksi nuorentaa.
 
Tesla-kuski Anne Berner: "Autoilu tulee jäämään Suomessa isoon osaan"

Loviisassa vihittiin perjantaina käyttöön uudet sähköautot kaupungin työntekijöiden, turistien ja kaupunkilaisten käyttöön.


OP:n hankejohtaja Sonja Heikkilä otti kuvan itsestään ja liikenne-ja viestintäministeri Anne Berneristä. Taustalla näkyy yleiseen käyttöön tarkoitettuja sähköautoja.
Marikki Nykänen

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vieraili uusien sähköautojen vihkimistilaisuudessa Loviisan torilla perjantaina.
Berner ei halunnut arvioida, olisiko ydinvoiman käyttö sähköautossa kestävä ratkaisu.
– Minulla ei ole asiantuntemusta arvioida sitä, Berner sanoi.


Itse Berner kertoo ajaneensa viimeiset kolme vuotta sähköauto Teslaa.
– Autoilu tulee jäämään Suomessa isoon osaan, Berner totesi Uusimaan toimittajalle.
Ratkaisut ovat Bernerin mukaan erilaisia maaseudulla ja kaupungissa. Berner näkee potentiaalia esimerkiksi biokaasussa, jota on maaseudulla luonteva tuottaa. Hän mainitsee myös autokannan päivittämisen, biopolttoaineet ja kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen.
Puheessaan Berner totesi, että sähköautot tuovat hyvän vaihtoehdon reittiliikenteelle, joka voi olla raskas järjestää.

Tilaisuudessa vihittiin käyttöön kahdeksan sähköautoa, joita kuka tahansa voi käyttää maksua vastaan. Tunnin autoilu maksaa kahdeksan euroa. Pidemmille matkoille autoilun tuntihinta saattaa tulla myös halvemmaksi.
Loviisan kaupungin työntekijät pääsevät ajamaan autoilla työaikana, ja lasku lähtee kaupungille. Virka-ajan jälkeen autoilla uskotaan olevan käyttöä erityisesti vapaa-ajan matkoihin ja turisteille.

Autoja voi ottaa käyttöön Raatihuoneentorilla, ja kesän aikana myös Venerannassa olevilta latauspisteiltä. Avainta ei tarvita, vaan auton ovet aukeavat mobiilisovelluksella. Palvelun käyttö myös maksetaan älypuhelimella.

Tilaisuudessa puhuivat Loviisan kaupunginjohtajan lisäksi Berner, sähköautoista vastaava hankejohtaja Sonja HeikkiläOP:ltä ja Fortum Charge & Drive -sähköautolautausverkoston myyntijohtaja Sami Saarilahti.

Esiintyjät korostivat helppokäyttöistä teknologiaa ja ilmastonmuutoksen vaikuttamista, jossa he näkevät sähköautot ja yhteiskäyttöautot osana ratkaisua.
Oker-Blom viittasi myös Loviisan kaupungin ja Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen pitkään yhteistyöhön.
– Jos kaikki Suomen autot olisivat sähköautoja, yksi Loviisan ydinvoimala riittäisi kaikkien niiden autojen ajamiseen, Oker-Blom sanoi avauspuheenvuorossaan.
Fortumin Saarilahti korosti kuitenkin myöhemmin toimittajan kysyessä asiasta, että nyt vihityt sähköautot kulkevat tuulivoimalla, eivät ydinvoimalla.
– Se on tuotettu oikeasti puhtaasti
, Saarilahti sanoi.
https://www.helsinginuutiset.fi/art...er-autoilu-tulee-jaamaan-suomessa-isoon-osaan
 
Mietin tässä että miten tai millä rahalle se iso kansanosa joka nyt ajaa niillä 10-15-vuotiailla autoilla päivittää ne autonsa uusiksi ympäristöyställisiksi? Tuskin tästä ryhmästä hirveän moni ajaa autovanhuksilla siksi että haluavat vaan siksi että ei ole rahaa uuteen..
 
Oma autoni, isolla saksalaisella dieselmoottorilla ja uutena ostettu, täyttää juuri 10 vuotta. Koko ajalta olen maksanut vitunmoista käyttömaksua, joten päästöni ovat jo täysin neutraalit. Olen myös nähnyt löpön hinnan nousevan bensiinin tasolle. Olen myös heittänyt suurimman osan päästöistäni Länsi-Euroopan moottoriteille enkä koskaan käy autolla Helsingin raitiovaunuverkon sisäpuolella. Kaikki ajelu on pakollista koska busseja ei kulje ja kauppaan on matkaa.

Sitten kun lapset ovat omillaan ja seesteinen eläkkeenodottelu alkaa, voin ottaa sähköleikkiauton jos vaihdossa saan. Muuten en.

Olisinpa näkemässä kun Bernerin noita-akka istuu Teslassaan maantien penkalla ilman vaihtopattereita ja odottaa dieselhinausautoa tai todennäköisemmin valtion maksamaa taksia.
 
Berner ja Berner..

Kovasti voit pettyä kun seuraava hallitus jatkaa samaa latua. Ilman Berneriä.

Paljon puhuttu km-verotuskin polkaistiin käyntiin Kyllösen (vas) ministeriyden aikana ja se sieltä vielä tulee. Riippumatta siitä kuka möttönen ministerinä tulevaisuudessa onkaan.
 
Nalkutuksen määrä Hajoomuksen poliitikkoja ja muita sidonnaisia henkilöitä kohtaan on Suomessa aikamoista. Ja vielä kun tomppelit kansalaiset muistavat seuraavissakin vaaleissa äänestää Hajoomuslaisia, niin varmistetaan, että kansan kurjistaminen ja nalkuttaminen voivat jatkua.
Hei herätkää!
Voi kun kerrankin jättäisivät Hajoomuksen ilman ääniä. Äänestäkää ihan mitä vaan muuta muuta, mutta ei tuota rinkirunkkaavaa kaveriporukkaa.

.
 
Tavio: Autoilun kokonaiskustannuksia laskettava

9:31 Aamuset

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Ville Tavion mielestä Suomen seuraavan hallituksen täytyy ryhtyä toimiin autoilun kokonaiskustannusten vähentämiseksi.

Tavion mielestä yksityisautoilu vie kohtuuttoman suuren osan kotitalouksien tuloista ja on pois ihmisten ostovoimasta. Ajoneuvot ovat Suomessa autoveron vuoksi poikkeuksellisen kalliita, minkä lisäksi autoilija maksaa ajoneuvoveroa, korkeaa polttoaineveroa, vakuutusmaksuja sekä katsastus- ja korjauskuluja.

– Kun keski- ja pienituloisille ihmisille jää käyttöönsä enemmän rahaa autoilun kulujen jälkeen, se merkitsee ostovoiman siirtymistä muuhun kulutukseen, Tavio toteaa.

Eduskunnan sisäinen tietopalvelu teki perussuomalaisten pyynnöstä selvityksen, jonka mukaan polttoaineveron alentamisen dynaamisia vaikutuksia arvioitaessa voidaan olettaa, että lähes koko veronalennus siirtyy muuhun kulutukseen. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina kotitalouksien säästämisaste on ollut negatiivinen tai hyvin lähellä nollaa.

– Autoilun kustannusten laskeminen helpottaisi ihmisten kulkemista töihin ja harrastuksiin, mikä myös lisäisi hyvinvointia, Tavio sanoo.

– Suomessa tarvitaan lisää järkiperäistä keskustelua verotuksen kohtuullistamisesta. Perussuomalaiset eivät hyväksy sosialistien mallia jatkuvasta verojen kasvusta.
https://www.aamuset.fi/uutiset/4007108/Tavio+Autoilun+kokonaiskustannuksia+laskettava
 
IS kannattaa autoilun verotuksen painopisteen siirtämistä polttoaineeseen.

Pääkirjoitus: Autoverotus irrallaan arkitodellisuudesta



Autoverouudistus muuttaa autojen hintoja. (KUVA: Vesa Moilanen / Lehtikuva)

Julkaistu: 29.8. 21:00


Päästöjä syntyy polttoaineen polttamisesta tien päällä eikä teoreettisilla oletusajeluilla.

Hyvä ja hyväksyttävä verotus on oikeudenmukaista, johdonmukaista ja ennakoitavaa. Siksi hyvän verotuksen piirteisiin eivät kuulu mielivaltaiset perusteet, epäjohdonmukaisuus eivätkä alituiset yllätykset.

Suomessa autoilua ja autoilijaa verotetaan lukuisin eri tavoin ja vieläpä eurooppalaisittain poikkeuksellisen raskaasti. Siksi on helppo ymmärtää, että harva autoilija on iloinen veronmaksaja.

Autoverotuksen varsinaiset laatuongelmat ovat kuitenkin muissa seikoissa kuin veron määrässä, sillä verorasitus ei sinänsä tee autoverotuksesta heikkolaatuista. Ajoittainen epäjohdonmukaisuus, vaikeaselkoisuus ja alituinen yllätyksellisyys tekevät.

Ensi kuun alussa voimaan astuva autoverouudistus on ajankohtainen mutta turhankin tutun oloinen esimerkki autoverotuksen kyseenalaisesta laadusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)





Mainos päättyy

Suomi ryhtyy ensimmäisenä maana soveltamaan EU:n vasta direktiiveihinsä kirjaamaa uudenlaista hiilidioksidipäästöjen mittaustapaa. Se otetaan meillä auto- ja ajoneuvoveron yhdeksi keskeiseksi perustaksi ennen kuin uusien mittaustapojen todellisista vaikutuksista on tietoa.

Muualla ei ole koettu samanlaista hoppua todellisilta vaikutuksiltaan tuntemattomaan uudistukseen, vaan uusi mittaustapa otetaan verotuksen perustaksi vasta, kun uusista päästöarvoista on kertynyt tietoa.


Päästöjä syntyy polttoaineen polttamisesta tien päällä eikä teoreettisilla oletusajeluilla.​
Uusi mittaustapa määrittelee päästöarvoja eri tavalla kuin väistyvä mittaustapa, mutta kyse on edelleen teoreettisista päästöarvoista eikä oikeista päästöistä.

Eri automallien teoreettiset päästöarvot ja meillä myös niihin perustuvat verot ja autojen hinnat muuttuvat, vaikka oikeat päästöt olisivat täsmälleen samat kuin ennenkin.

Uudetkin päästöarvot perustuvat oletettuihin ajomatkoihin oletetuissa ajo-oloissa ja oletetuilla ajotavoilla. Sillä ei ole päästöarvoihin tai niihin perustuvaan verotukseen vaikutusta, onko ajokki tien päällä vai tallissa.

Oletuksiin perustuva verotus on kirjaimellisesti irrallaan autoilun arkitodellisuudesta, sillä oikeita päästöjä syntyy polttoaineen polttamisesta oikeilla ajomatkoilla eikä teoreettisilla oletusajeluilla.

Jos autoilun verotusta halutaan oikeasti kohdistaa päästöihin ja näin ohjata kansaa vähentämään autoilua tai siirtymään vähäpäästöisempiin ajokkeihin, on siihen kaiken aikaa ollut tarjolla tehokas, tarkka ja helppotajuinen jo vakiintunut verotuksen välinen. Se on polttoaineverotus.

Toki polttoaineverotuksenkin tuntuva kiristyminen ärsyttäisi autoilijoita. Mutta ainakin verorasitus osuisi oikeisiin päästöihin ja kasvaisi suorassa suhteessa kunkin ajokin kulutukseen ja kunkin kuskin ajomäärään ja -tapaan.

IS

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005808057.html
 
Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt nollattava vuoteen 2045 mennessä... ja mitä ministeriö miettii? :facepalm:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/25...s-3-aariskenaariota-suomelle?ref=suosituimmat

Ministeriön työryhmä: Autoiluun tarvitaan suurmuutos – 3 ”ääriskenaariota” Suomelle


Jaa artikkeli:
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookFacebookShare to TwitterTwitterShare to WhatsAppWhatsApp



us2.jpg

Uusi Suomi
Luotu:
14.9.2018 12:48

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    liikenne02_1.jpg

    Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen voi vaatia tiemaksuja, letka-ajoa, kaikille sähköautot tai valtavasti biodieseliä.

Kotimaa
|
Autojen päästöt
Faktakulma

Työryhmän lähtökohta:
”Ilmastonmuutoksen torjuminen on eräs keskeisimmistä ihmiskunnan haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen on merkittävä osa ratkaisua, sillä esimerkiksi Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen näistä päästöistä. Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.” Myös liikenteessä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen vuoteen 2045 mennessä. Lähde: LVM
Miten liikenteen päästöt nollataan 25 vuodessa? Raportin mukaan se voi vaatia tiemaksuja, letka-ajoa, kaikille sähköautot tai valtavasti biodieseliä, Talouselämä kertoo.
Liikenneministeriö asetti huhtikuussa työryhmän ja antoi sille hankalan tehtävän. Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi nollata vuoteen 2045 mennessä, miten sen tehdään?
Tänään ILMO-työryhmältä tuli väliraportti, jossa käydään läpi keinoja, mutta ei juurikaan vielä euroja. Virkamiehistä, asiantuntijoista sekä muun muassa Fortumin, Nesteen, Gasumin ja Enston edustajista koostunut ryhmä visioi kolme polkua, joilla liikenteen hiilidioksidipäästöistä voisi päästä eroon.
Ensin pieni varoituksen sana. Työryhmän mukaan väliraportin vaihtoehdot ovat ääriskenaarioita, jotka "toimivat ajattelun apuvälineinä eikä työryhmä ehdota niiden toteuttamista sellaisenaan". Käytännössä tuskin mikään polku toteutuisi yksinään, vaan keinoja yhdisteltäisiin. Loppuraportti tulee joulukuussa ja siinä on konkreettinen ehdotus.
Bio-Suomi tankkaa puuta
Bio-Suomi -vaihtoehdossa fossiilinen polttoaine korvataan kokonaan uusiutuvalla. Dieseliä tehdään puusta ja bensiiniin sekoitetaan 30 prosenttia etanolia. Biobensiiniä ei ole edes tarjolla, joten sitäkin pitäisi kehittää ja tuottaa paljon biokaasua.
Ryhmän arvio on, että tämä skenaario aiheuttaisi kuluttajien elämään vähän muutoksia, koska autoilla ajettaisiin yhtä paljon kuin ennenkin ja ne tankattaisiin pitkälti samaan tapaan. Skenaario voisi kuitenkin tulla hyvin kalliiksi. Riskinä on, että muut maat löytäisivät halvemmat keinot vähennysten tekemiseksi ja Suomen kilpailukyky kärsisi.
Arvioissa on lisäksi yksi lause, joka voi vetää maton alta koko bioskenaariolta: "Eräs keskeinen haaste biopolttoaineiden laajamittaisessa käyttöönotossa on, että hiilinielut voivat pienentyä enemmän kuin liikenteen päästöt Suomessa."
Entäpä, jos luotettaisiin sittenkin sähköön?
Tekno-Suomi-visiossa Suomessa on vuonna 2045 noin kolme miljoonaa sähkö- tai vetyautoa. Käytännössä melkein kaikki ajot hoituisivat sähköllä. Kaasuautoja olisi liikenteessä 7 prosenttia. Raskas liikenne kulkisi uusiutuvalla dieselillä tai kaasulla.
Teknisesti voi todeta, että tämä on täysin tehtävissä. Sähköautot kehittyvät nopeasti jo markkinavoimienkin vetämänä.
Mutta millaisin keinoin tähän päästäisiin? Fossiilisten polttoaineiden veroja aluksi nostettaisiin ja lopuksi, lähellä vuotta 2045 niiden myynti kiellettäisiin.
Autoverosta siirryttäisiin 2020-luvulla keppiin ja porkkanaan, jossa yhdistyvät vähäpäästöisten autojen tukeminen ja suuripäästöisten autojen verotuksen nosto.
Mallin haasteena on, että valtion verotulot romahtaisivat. Sähkö-, vety- ja kaasuautojen ajoneuvoveroa alennetaan sekä niiden käyttövoimavero poistetaan. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden käyttö romahtaisi, joten sieltäkään ei veroja tulisi. Toisaalta, eipä tarvitsisi näitä veroja maksaakaan.
"Autoilun sähköistyminen aiheuttaa polttoaineverotulojen vähenemisen, mikä pakottaa valtion korvaamaan ne muilla veroilla tai esimerkiksi tiemaksuilla", raportissa todetaan.
Palvelu-Suomi kulkee julkisilla
Palvelu-Suomessa tieliikenne puolitetaan vuoteen 2045 mennessä. Autoilu vähenisi jopa alle puoleen.
Tämä tarkoittaisi isoja investointeja joukkoliikenteeseen. Autoilulle pitäisi antaa keppiä rajusti. Esimerkiksi kaupungeissa parkkipaikoille rakennetaan taloja. Uuden toimitalon pihalle jätetään parkkipaikkoja tekemättä ja suunnataan rahat työntekijöiden jaettuihin liikkumispalveluihin. Pyöräilijöitä työnantaja palkitsisi.
Teillä rekat ja henkilöautot ajavat letkoissa, mikä vähentää polttoaineen kulutusta. Tiemaksut nostavat yksityisautoilun hintaa, samoin autojen ja fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään.
Haja-asutusalueilla tilanne on hankala ja liikkumisesta tulisi hyvin kallista.
"Skenaarion toimilla ei saada merkittävästi vähennettyä liikennettä eikä siten päästöjen määrää haja-asutusalueilla. Haja-asutusalueilla tapahtuvien päästöjen vähentäminen edellyttäisi vähäpäästöisten autojen hankkimisen tukemista jollakin tavalla, millä olisi lyhyellä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen", raportissa todetaan.
Tukia pitäisi siis jakaa maaseudun liikkumiseen.
Lue laajempi juttu työryhmän esityksistä Talouselämästä.
Muut asiasanat:
Yhteiskunta, Politiikka, Liikenne, Autoilu, Kotimaa, uutiset

Entäpä jos vain istutettaisiin hiiltä sitovia kasveja? Parilla eurolla sitoo tonnin hiilidioksidia, joten kun auto tuottaa 100 g hiilidioksidia per kilometri, niin kilometrikustannus nousee n. 0,022 senttiä eli sadalla kilometrillä ~2 senttiä. Pääsenkö tällä aivoituksellani töihin Trafiin? :rolleyes:

First, we can pick the lowest hanging fruit. A recent study in Science[1] demonstrates the cost-effectiveness of payments for ecosystem services: offering forest-owning households in poor countries annual payments if they conserved their forest. These financial incentives for forest owners keep their forest intact, so CO2-emissions from deforestation are avoided. The net present cost to permanently avert a ton of CO2 would be 2,2 euro. An organization that offers payments for ecosystem services is Cool Earth, which is according to Giving What We Can probably the most cost-effective organization to avoid CO2-emissions. So I have donated 100 euro to Cool Earth, which offsets 45 ton of CO2, which corresponds to my total carbon footprint for 9 years. In a sense, my past 9 years are now climate neutral.
 
Erikoista, että noinkin suurella herralla ei kellot soita miksi autokanta vain vanhenee..

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on uudistettava myös liikenteen verotusta
lvmfi1.10.2018
jp_ristola_blogi.jpg
Ylijohtaja Juhapekka Ristola (Kuva: LVM)

Vastaan tällä blogilla valtiovarainministeriön hallitusneuvos Merja Sandellin 28.9. julkaistuun verkkokolumniin.

Ilmastonmuutos on edennyt hälyttävästi viime vuosina. Suomen ja maailman johtajat ovat yksi toisensa perään ottaneet kantaa siihen, että ilmastonmuutos ja sen vaikutusten torjunta vaatii välittömiä toimia. Kahden asteen lämmönnousun tavoittelu ei näytä riittävän, vaan meidän on tavoiteltava maksimissaan 1,5 asteen nousua.

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä lähes 40 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisesti on sovittu, että liikenteen päästöt on puolitettava.
Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos liikenteen verotusta uudistetaan niin, että se aidosti ohjaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Nykyisellään verotus ei ohjaa oikeaan suuntaan
Vaikka liikenteen verotus on päästöperustaista ja ohjannut jo viimeiset kymmenen vuotta päästöjen vähennyksiin, päästöjä ei ole saatu vähennettyä riittävästi. Liikenne tuottaa edelleen viidenneksen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Verotuksen ohjausvaikutus on selvästi riittämätön.

Siitä huolimatta, että liikenteen verotusjärjestelmä näyttää ja kuulostaa hyvältä, se ei ole tuottanut tuloksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Autokanta vanhenee ja liikennesuoritteet lisääntyvät
Vuodesta 2008 lähtien autokanta Suomessa on vanhentunut vuosi vuodelta, vaikka tavoitteena on ollut uudistaa sitä. Nykytahdilla tänään ostettu ajoneuvo on liikenteessä vuoteen 2039 saakka. Tämä on yhdeksän vuotta ilmastotyöryhmän vuoden 2030 välitavoitteiden jälkeen.

Nyt verotus ohjaa tuomaan Suomeen käytettyinä suuria ja dieselkäyttöisiä autoja. Autoja tuodaan erityisesti Saksasta ja Ruotsista. Näiden tuontiautojen keski-ikä on kuusi vuotta. Yli puolet niistä on diesel-käyttöisiä. Tänä vuonna tuontimääräksi arvioidaan 30 000 ajoneuvoa. Nämä autot ovat liikenteessä pitkään ja niillä ajetaan paljon.

Laaja vanhojen autojen maahantuonti on suoraa seurausta nykyisestä liikenteen veropolitiikasta.

Tieliikennesuoritteet taas ovat kasvaneet lähes kahden prosentin vuosivauhtia. Tässä tavoitteena on ollut henkilöautosuoritteen kasvun pysäyttäminen kaupunkiseuduilla. Tavoite on tärkeä, sillä tieliikenne muodostaa yli 90 prosenttia kotimaisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä.

Tiemaksut ovat tehokas ohjauskeino
Tarvitsemme laajasti keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Yhtenä keinona tarvitaan tiemaksuja, joita voidaan kohdentaa infran kehittämiseen.

Tarvitaan myös verotuksen uudistamista siten, että se edistää autokannan uusiutumista, mutta myös ohjaa muuttamaan käyttäytymistä ja kannustaa uusien liikkumispalveluiden käyttöön.

Nykyteknologialla maksujen käyttöönotto olisi suhteellisen vaivatonta ja ne voidaan asettaa tavoitteiden mukaisiksi.

Järjestelmän ylläpito ei vaadi merkittäviä resursseja. Mikäli tiemaksuja otetaan käyttöön alueellisesti, on harkittava sitä, että kerätty raha palautetaan niille alueille, joilta se on kerätty. Tämä lisäisi maksujen hyväksyttävyyttä.

Työryhmä etsii keinoja liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä, jossa myös valtiovarainministeriö on mukana, pohtii paraikaa, millä keinoilla ja toimenpiteillä liikenteestä voitaisiin tehdä hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä julkaisi väliraportin syyskuun puolivälissä. Yksi sen pääviesteistä oli, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä.

Siksi on tärkeää, että myös liikenteen verotusta uskalletaan tarkastella ennakkoluulottomasti ja uudistushaluisesti. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi myös liikenteen verotusta on uudistettava. Tarvitaan rohkeutta ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.

Juhapekka Ristola (Twitterissä: @JpRistola)
Kirjoittaja on liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän puheenjohtaja

https://impulssilvm.fi/2018/10/01/i...si-on-uudistettava-myos-liikenteen-verotusta/
 
"Nykyteknologialla maksujen käyttöönotto olisi suhteellisen vaivatonta ja ne voidaan asettaa tavoitteiden mukaisiksi.

Järjestelmän ylläpito ei vaadi merkittäviä resursseja. "

Just joo. Good luck with that.
 
"Nykyteknologialla maksujen käyttöönotto olisi suhteellisen vaivatonta ja ne voidaan asettaa tavoitteiden mukaisiksi.

Järjestelmän ylläpito ei vaadi merkittäviä resursseja. "

Just joo. Good luck with that.
Sitä kutsutaan nimellä polttoainevero, voidaan haluttaessa säätää alueellisesti tai jopa asemakohtaisesti. Nytkin taitaa olla eri veroaste eri maiden välillä.
 
Back
Top