Avaruus

Planeettatutkijat äkänneet ennestään tuntemattoman tulivuoren Marsin pinnalta, tulivuori on ehkä vanhin lajissaan ja siksi pisinpään eroosion kuluttama mikä selittänee miksei sitä ole äkätty aiemmin. Oheisessa Caltechin tarjoamassa mosaiikki kuvassa vuoren caldera löytyy noin kohdasta XY -94,58 - -6,92 eli sieltä missä Valles Marineris pääkanjonit yhtyy lännessä labyrinttikanjoni, Noctis Labyrinthus, osuuteen.


Lähteenä kirjaston Tähdet ja avaruus.
 
Vääpeli kirjoitti:
Toi NASAn ja Boeing on ihan onnetonta puuhastelua.
Noh 63 tuntia Starship 4 laukaisuun. Jos sujuu suunnitelmien mukaan yms... Toivottavasti tulisi edes boosteri ehjänä alas.
Klikkaa laajentaaksesi...
Helvetin Boeing ja Starliner romunsa valittiin Sierra Spacen Dream Chaserin edelle. Jenkit olisi ollut miehitetyn avaruusohjelmansa kanssa aivan nesteessä ilman SpaceX:ää. Onneksi Dream Chaser Tenacity silti kohta lentää avaruuteen ja tulee myös satavarmasti lennättämään paljon enemmän ihmisiä avaruuteen kuin kuppainen Starliner.
 
All systems GO, katsotaan josko kolmannella lähtee ihan oikeasti. T-6

Ja kyseessä siis oikeasti uuden aluksen ensimmäinen miehitetty testi, noita ei ihan joka vuosi tapahdu vaikka mitä mieltä olisikin Boeingista.
 
tonoppa kirjoitti:
All systems GO, katsotaan josko kolmannella lähtee ihan oikeasti. T-6

Ja kyseessä siis oikeasti uuden aluksen ensimmäinen miehitetty testi, noita ei ihan joka vuosi tapahdu vaikka mitä mieltä olisikin Boeingista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aika siistiä oikeastaan että Atlas-raketilla vielä ammutaan ihmisiä avaruuteen, vaikkei sillä mitään tekemistä enää ole 60-luvun Atlaksen kanssa. Ehkä tämän hetken turvallisin kantoraketti, vaikkakin kallis. Kova paikka Boeingille korvata se.

Asiaa sivuten, alkuvuoden laukaisumäärät maittain:
raketit.jpg
Mitä puuttuu? Ei yhtään laukaisua Euroopasta! Ariane 6 ei ole vielä lentänyt, ja Vegalla ei ole ollut tänä vuonna vielä yhtään laukaisua: loppuvuodesta pitäisi olla kolme. Ei siltä osin hyvältä näytä.
Taulukosta myös näkee miten luotettavia isot kantorakettiperheet on nykyään. Molemmat epäonnistumiset on pienien toimijoiden kokeellisia raketteja: ainoa 'osittainen epäonnistuminen' on Pitkä Marssi 2-raketin ylävaiheelle jonka poltto jäi hiukan kesken. (Kiertoradan aliset laukaisut ei ole mukana, kuten esim Starship).
 
fulcrum kirjoitti:
Aika siistiä oikeastaan että Atlas-raketilla vielä ammutaan ihmisiä avaruuteen, vaikkei sillä mitään tekemistä enää ole 60-luvun Atlaksen kanssa. Ehkä tämän hetken turvallisin kantoraketti, vaikkakin kallis. Kova paikka Boeingille korvata se.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pakko vaan korvata, kun RD-180 moottoreiden ostaminen venäjältä ei ole enää luvallista. Mutta Vulcan Centaur teki ensilentonsa tammikuussa, eli homma on hoidossa. Jäljellä olevat Atlakset ovat korvamerkittyjä Starlinerille, jotta Vulcan ehtii kerätä tarpeeksi näyttöä turvallisuudesta.
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Spacex:n rakettia tankataan, H-hetkeen on enää vajaa 40 minuuttia.


Klikkaa laajentaaksesi...
Heti startissa yksi moottori sammui mutta se ei menoa haitannut, kun 32 muuta Raptoria puskivat Muskin rakettia taivaalle kuin kiimaiset sonnit. Boosteri irtosi niin kuin pitikin ja se laskeutui pehmeännäköisesti mereen. Myös jarrutusvaiheessa yksi Raptori taas sippasi mutta boosteri saatiin pysähtymään, kun 12 muuta moottoria hönkivät sen sammuneenkin edestä.

Huikein spektaakkeli nähtiin lennon loppuvaiheessa, kun Starship palasi takaisin ilmakehään. Ainakin toinen raketin etummaisista evistä paloi aika rapsakkaan kuntoon mutta kuin ihmeen kaupalla sekin näytti pelittävän ihan lennon loppuun asti. Myös kamera veti ihan viimeisiään: sen linssi nokeetui / suli / halkesi loppua kohti, jolloin evän rosterisen "luurangon" pystyi erottamaan ainoastaan hyvällä mielikuvituksella.

spacex_ift4_starship_reentry.jpg

Starshipin lento päättyi maapallon toisella puolella ilmeisen onnistuneeseen laskeutumiseen valtamereen. Ainakin telemetriaa tuli ihan loppuun asti ja videolinkkikin pysyi uskomattoman hyvin pystyssä mutta kärähtäneen kameran kuva oli pelkkää suttua. Evien saranoissa ja niiden lämpösuojauksessa riittää paljon kehitettävää mutta nyt Spacex ainakin tietää missä ne pahimmat "hotspotit" ovat.
 
Scott Manleyn mietteet Spacex:n tuoreimmasta koelennosta:


Jännä nähdä, tuleeko Spacex:n Starshipistä koskaan "nopeasti uudelleenkäytettävää" vai törmääkö se samoihin ongelmiin NASA:n avaruussukkulan kanssa?

NASA:n sukkula oli suunniteltu uudelleenkäytettäväksi, mitä se kieltämättä teoriassa olikin. Sukkulalentojen ongelmana oli lentojen välissä tehtävä raskas ja kallis peruskorjaus, missä kaikki lämpötiilet jouduttiin tarkastamaan sekä tarvittaessa uusimaan. Onneksi Starship on muodoltaan paljon sukkulaa yksinkertaisempi sylinteri, joten suurin osa lämpötiilistä on keskenään identtisiä kuusikulmioita. Sen sijaan avaruussukkulan lämpötiilet olivat uniikkeja lumihiutaleita: jokainen tiili piti numerokoodata, koska muuten palapelistä olisi tullut aivan mahdoton.

Avaruussukkulan kiinteää ajoainetta polttavat apuraketit olivat samalla tavalla "uudelleenkäytettäviä": ne putosivat laskuvarjojen varassa mereen, mistä Liberty Star ja Freedom Star -laivojen sukeltajat kävivät ne onkimassa. Apurakettienkin kohdalla olisi ehkä parempi puhua "kierrätyksestä" kuin "uudelleenkäytöstä", koska lentojen välissä myös apuraketit kävivät tehdaskorjauksessa, missä ne käytännössä rakennettiin uudelleen.

Vaikka Starshipin uudelleenkäytettävästä 2-vaiheesta ei nykytekniikalla saataisikaan taloudellisesti kannattavaa, niin siitä huolimatta Spacex:n Super Heavy -boosterista voi tulla valtava menestys. Spacex:n nykyinen syömähammas eli Falcon 9-raketti toimii juuri tällä konseptilla: uudelleenkäytettävä kantoraketti, mikä ampuu taivaalle kertakäyttöisen 2-vaiheen. Super Heavy -boosteri tekisi saman mutta noin 10-kertaa suuremmassa mittakaavassa.

Lisäksi Starshipistä on suunnitteilla erikoisversioita, joiden ei tarvitse laskeutua takaisin maahan. Tankkeriversion tehtävä on jäädä bensa-asemaksi maata kiertävälle radalle ja kuuversion tarkoitus on laskeutua kuuhun. Tietysti suurin tarve on tavaraa maan kiertoradalle suhaavalle perusversiolle, joten ne lämpötiiletkin olisi ihan kiva saada kestämään uudelleenkäyttöä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top