Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei kannata ihan täysillä mennä näihin Muskin tarinoihin mukaan, muutenhan olisimme jo Marsissa. :rolleyes:

Okei. Eli keskustelun aihe onkin Musk, ja outo Musk-viha.

Ja kun Putinin kavereista puhutaan niin eiköhän suurempia Putinin ystäviä löydy lähempääkin. Vaikkapa Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Esko Aho ja kumppanit.

Tai Ranskan tuleva(?) pääministeri? Kuinka käy Arianen?

 
Okei. Eli keskustelun aihe onkin Musk, ja outo Musk-viha.

Ja kun Putinin kavereista puhutaan niin eiköhän suurempia Putinin ystäviä löydy lähempääkin. Vaikkapa Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Esko Aho ja kumppanit.

Tai Ranskan tuleva(?) pääministeri? Kuinka käy Arianen?
Ei, ihan itse päätit ignoroida sen kaiken muun. Viestissä oli aika paljon muutakin.

Ja mistä sait päähäsi että koskaan puolustelisin noita vasemmistolaisia putinisteja?
 
Ei, ihan itse päätit ignoroida sen kaiken muun. Viestissä oli aika paljon muutakin.

Ja mistä sait päähäsi että koskaan puolustelisin noita vasemmistolaisia putinisteja?

No ihmettelen vain että vapaassa maailman johtovaltiossa toimiva SpaceX on vaarallinen, mutta ryssää perinteisesti nuoleskelevan Ranskan kontrolloima ESA ei ole samalla logiikalla vielä paljon ongelmallisempi juttu.
 
Eurooppalaisen avaruustekniikan tulevaisuus, jos sitä on, on näissä ketterissä yksityisissä firmoissa.
 
No ihmettelen vain että vapaassa maailman johtovaltiossa toimiva SpaceX on vaarallinen, mutta ryssää perinteisesti nuoleskelevan Ranskan kontrolloima ESA ei ole samalla logiikalla vielä paljon ongelmallisempi juttu.
Ei SpaceX:n "vaarallisuus" (mitä sanaa kukaan muu kuin sinä ei ole käyttänyt) johdu rakettien uudelleenkäytöstä, siitä että nimessä on kirjain X, omistaja on musk, tai sinun rakkaudestasi kyseiseen firmaan. Sama "vaara" koskee aivan samalla tavalla myös ULAa, sillä kyseessä on juuri se riski joka roscosmoksen kanssa jo realisoitui: Euroopan satelliittien laukaisujen estyminen poliittisista syistä.

Ranskan painoarvo ESA:n hallinnossa on toki suuri, isoilta osin historiallisista syistä, mutta se ei silti ole 100% vaan muillakin jäsenvaltioilla on valtaa järjestössä. Sen sijaan SpaceX:n ja ULA:n valta on 100% USAssa, pois Euroopan hallinnasta. Se on kuitenkin sinun mielestäsi pienempi ongelma kuin ESA:n venäjäriski, joka jo toteutuneena on pudonnut nollaan tulevaisuutta koskien?

Miksi muutenkin vertaan SpaceX:ään juuri ESA:a, kun sen 1:1 vastine USA:ssa on NASA? Yksikään yritys ei tilaa satelliitin laukaisua ESA:lta tai NASA:lta, vaan suoraan yrityksiltä kuten SpaceX, ArianeSpace tai United Launch Alliance. Ne sinun kaipaamasi ketterät startupitkin kehittävät rakettejaan suorassa yhteistyössä ESA:n (ja NASA:n, btw.) kanssa ja näiltä saamansa tietämyksen pohjalta. Teknologian edistäminen kun on noiden virastojen yksi merkittävimpiä tehtäviä.
 
Mun "analyysi" Muskista on, että koska sen tavoite tosissaan on viedä ihmiset toisellekkin pallolle ja syy tähän on nimenomaan saada "palovakuutus" ihmiskunnan selviämiselle. Tällä hetkellä se pelkää aidosti että ww3 tuhoaa tämän tavoitteen. Tästä syystä se on pikarauhan kannalla ja yksi syy kannattaa mm. Trumppia.

Voi olla mukana tietysti monta muutakin syytä...
 
Huvittavinta koko Ariane 6 laukaisussa on se, että samaan aikaan kun Euroopassa juhlitaan uuden pre-Falcon 9 ajan raketin laukaisua, SpaceX on jo hyppäämässä uuden askeleen eteenpäin Starshipin kanssa, joka tulee viemään laukaisut ihan uudelle hintatasolle täyden uudelleen käytettävyyden ja massiivisen kapasiteetin vuoksi.

Jos tulee. Toistaiseksi laite ei teknisesti vielä toimi, ja tekninen toimivuus on eri asia kuin taloudellinen toimivuus. Voi hyvin käydä ettei se tule olemaan merkittävästi edullisempi kuin F9. Josta siitäkään emme itse asiassa tiedä kuinka kannattava se oikeasti on. Varsinkin sitten jos New Glenn (ensilento tänä vuonna) ja vastaavat muut uudelleenkäytettävät rupeavat kilpailemaan kaupallisista laukaisumarkkinoista, riittääkö laukaistavaa kaikille? Eurooppa tarvitsee joka tapauksessa itsenäisen satelliittien laukaisukyvyn, mitä uudelleenkäytettävyys siihen toisi jos se ei ole kannattavaa?

Laukaisuvolyymiin taas ei välttämättä tarvita uudelleenkäytettävyyttä, NL laukaisi parhaimmillaan n 100 kantorakettia vuodessa. Kun Proton tuli 90-luvulla kaupallisille markkinoille, se oli 1/10 Titan IV:n hinnasta.
 
Laukaisuvolyymiin taas ei välttämättä tarvita uudelleenkäytettävyyttä, NL laukaisi parhaimmillaan n 100 kantorakettia vuodessa. Kun Proton tuli 90-luvulla kaupallisille markkinoille, se oli 1/10 Titan IV:n hinnasta.

Romahtaneen neukkulan jälkeiset kaupalliset rakettilaukaisut nyt ei missään nimessä ole mikään normaali. Eikä neukkulan meininki muutenkaan, siellä tehtiin asioita suunnitelmatalouden ehdoilla, ei markkinatalouden. Ei toki volyymi vaadi uudelleen käytettävyyttä, mutta edullinen hinta uudelleenkäytettävyyden vuoksi takaa hyvän volyymin ja hyvän voiton.

Ja Musk/SpaceX tähtää Starshipillä kauemmaksi kuin Maan kiertoradalle; suurta maksimikapasiteettia ja tankkausmahdollisuutta kiertoradalla sekä uudelleenkäytettävyyttä (esim. juuri nuo tankkerit) tarvitaan jos ja kun aiotaan kuljettaa merkittävää kuormaa siirtokunnan perustamiseksi Marsiin.

Musk nimittäin toivoisi että ihmiskunta ei jäisi noloksi yhden planeetan sivilisaatioksi kunnes kuolee pois.

 
Tiedetoimittaja Jari Mäkinen ja Ariane 6 kantoraketti.


Videolla ESA:n kantorakettiohjelman johtaja toteaa suoraan, että nykytiedon valossa olisi kannattanut jatkaa Ariane 5:n käyttöä vähän pitempään ja suunnitella kokonaan uusi raketti Ariane 6:n sijasta.

Näyttääkin siltä, että Ariane 6 on jäämässä välivaiheen ratkaisuksi ennen uudelleenkäytettävään rakettiin siirtymistä. Vaikka Ariane 6 on edeltäjäänsä edullisempi, niin hintakilpailussa se häviää armotta Spacex:n Falcon 9 -raketille. ESA onkin joutunut subventoimaan laukaisujensa hintaa, jotta se on saanut niitä myytyä kaupallisille asiakkaille. ESA:n omien laukaisujen lisäksi uusi raketti tarvitsee myös kaupallisia asiakkaita, koska ilman niitä toiminta olisi entistä tappiollisempaa. Laukaisutoiminnan kiinteät kustannukset ovat valtavat, joten myös tulopuolen pitää olla kunnossa.

NASA:a ja etenkin sen sukkulaohjelmaa on kritisoitu työllisyysprojektiksi, missä alihankkijoiden tuotantoketjut ja niihin liittyvät työpaikat on pitänyt jakaa eri osavaltioiden kesken poliittisen tuen ja rahoituksen varmistamiseksi. Ihan sama tauti vaivaa myös ESA:a ja sen Ariane 5 -rakettia. Raketin eri osat on valmistettu yrityksissä eripuolilla Eurooppaa, mikä tekee siirtymisen kokonaan uuteen rakettiin poliittisesti erittäin vaikeaksi, koska myös raketin alihankintaketjut ja niihin liittyvät työpaikat pitäisi suhmuroida uusiksi. Vastaavasti vanhan raketin tuunailu on paljon helpompaa, kun olemassa oleviin työpaikkoihin ei tarvitse koskea.
 
Romahtaneen neukkulan jälkeiset kaupalliset rakettilaukaisut nyt ei missään nimessä ole mikään normaali.

Se on kuitenkin se 'normaali' mille tasolle hinnat kaupallisilla markkinoilla enempi tai vähempi asettuivat.
Jos katsomme vaikka Falcon Heavyä, niin se kuljettaa geostationaariselle siirtoradalle (GTO) 8 tonnia vajaan 100milj dollarin hintaan. Tämä hinta/suorituskyky-taso ei missään nimessä ole mahdoton alittaa kertakäyttöiselle raketille. Vulcanin ja Ariane 6:n pitäisi päästä joltisenkin tälle tasolle, jos hintaennusteet toteutuu.

Ironista kyllä, julkisten hintatietojen perusteella FH on suhteessa halvempi kertakäyttöisenä kuin uudelleenkäytettävänä. Näin ainakin teoriassa. En muista onko kokonaan kertakäyttöistä FH:tä laukaistu.

Ja Musk/SpaceX tähtää Starshipillä kauemmaksi kuin Maan kiertoradalle; suurta maksimikapasiteettia ja tankkausmahdollisuutta kiertoradalla sekä uudelleenkäytettävyyttä (esim. juuri nuo tankkerit) tarvitaan jos ja kun aiotaan kuljettaa merkittävää kuormaa siirtokunnan perustamiseksi Marsiin.

Musk nimittäin toivoisi että ihmiskunta ei jäisi noloksi yhden planeetan sivilisaatioksi kunnes kuolee pois.

Tietenkin, nykyraketeilla (ovatpa sitten kertakäyttöisiä tai kierrätettäviä) tällaiset skenaariot ovat liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Tosin siinäkin voi olla että Sea Dragonin tyyppinen karkeatekoinen jättiraketti voisi olla kustannustehokkaampi, ainakin jos laukaisujen määrä ei ole suuri.
Toinen missä Starship olisi hyödyllinen on riittävän isojen, mielekkäiden avaruusasemien kokoaminen. Mir/ISS-tyyppiset 'legopalikka' -asemat ovat liian kalliita ja hankalia rakentaa ja ylläpitää. Isommalla raketilla voitaisiin saada joko paremmin säteilysuojattu, tai sitten pyörivä keinopainovoimainen asema, tai molemmat.
 
Back
Top