Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
magitsu kirjoitti:
Paljon maksoit valokuidun asennuksesta ja kuukausimaksua?
Klikkaa laajentaaksesi...

En enää muista, mutta tuhannen ja kahden tuhannen euron välissä oli se liittymismaksu. Ja kuukausimaksu on, riippuen operaattorista ja nopeudesta, jossain 40 - 60 €/kk luokassa. Tämä on siis Avoin kuitu / Valokuitunen kuituverkko, jossa useita mahdollisia operaattoreita.
 
BarrelNut kirjoitti:
En enää muista, mutta tuhannen ja kahden tuhannen euron välissä oli se liittymismaksu. Ja kuukausimaksu on, riippuen operaattorista ja nopeudesta, jossain 40 - 60 €/kk luokassa. Tämä on siis Avoin kuitu / Valokuitunen kuituverkko, jossa useita mahdollisia operaattoreita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt on paikoin niin kova venture rahalla vauhditettu valokuitukisa, että esim. täällä tarjoaa Valoo, Valokuitunen, Global Connect. Valoo liittymismaksu 0, mutta pakko ottaa liittymä. Global ottaa 200-300 liittymisestä, mutta ei ole pakko ottaa heti liittymää. Kuitusesta en tiedä, se kuitenkin teki toiseen osaan kylää verkkoa.

Olen itse sinnitellyt 5G mobiililla ihan mukavasti. Mutta lähinnä sen takia, ettei as oyn kitupiikit suostuneet edes harkitsemaan kuitua vaikka kaikkialle naapurustoon vedettiin ojaa tänä kesänä.

Kyllähän tuo Starlink näyttää kehittyvän rajusti.
 
Ehkä se joissain syrjäseuduilla on, muttei kyllä isommilla paikkakunnilla. Maksan nykyisellään kympin kuussa 200M liittymästä.
Starlinkin ylläpito on kallista, koska satelliitit ei elä kiertoradallaan pitkään: siksi pitemmän päälle se tarvitsisi juuri noita isompia, pitkäikäisiä satelliitteja.
 
Pitkä video, minkä mukaan Super Heavy -kantoraketin (ja jossakin määrin myös itse Starshipin) nestehappisäiliössä sataa lunta lennon aikana:


Lumisade liittyy tapaan, millä kantoraketin säiliöt paineistetaan lennon aikana: nestemetaanisäiliöön pusketaan metaanikaasua, mikä saadaan suoraan moottorien jäähdytysjärjestelmästä, ja vastaavasti nestehappisäiliöön johdetaan happikaasua, mikä saadaan myös moottoreilta. Ero on siinä, että jäähdytysjärjestelmästä otettu metaani on puhdasta kun taas happikaasu otetaan nestehapen turbopumpun polttokammiosta, mikä tarkoittaa ettei kaasu ole puhdasta happea vaan siihen on sekoittunut myös metaanin palotuotteita eli vettä ja hiilidioksidia.

Sekä veden että hiilidioksidin sulamispisteet (0 ja-78.5 °C) ovat paljon korkeampia kuin hapen kiehumispiste (-183 °C), joten ne molemmat muuttuvat jääksi kun ne johdetaan takaisin nestehappisäiliöön. Tavallinen vesijää jää kellumaan nestehapen pinnalle mutta kuivajää eli hiilihappojää on tiheämpää kuin nestehappi joten se painuu säiliön pohjalle. Pahimmassa tapauksessa hiilihappojää voi tukkia säiliön pohjalla olevat suodattimet, mikä estää moottorien normaalin toiminnan.

Videolla spekuloidaan millaisia muutoksia Spacex on jäätymisongelman vuoksi joutunut tekemään happisäiliöön sekä raketin ohjaussoftaan, jotta aikaisempien koelentojen moottoriongelmat vältettäisiin jatkossa. Hitsaussaumoista päätellen happisäiliön sisäpuolelle on lisätty kaksi ylimääräistä siivilää, joiden pitäisi estää jään päätyminen säiliön pohjalle asti. Lisäksi boosterin ohjaussoftaa on parannettu ja raketin lentoradasta on karsittu pois kaikki ylimääräiset pyörähdykset, minkä seurauksena jääsohjo voisi päätyä tukkimaan moottoreita.

Kaikki ylimääräiset siivilät tietysti lisäävät buusterin massaa, mikä on suoraan pois hyötykuormasta. Pitkässä juoksussa voisi olla parempi muuttaa nestehappisäiliöiden paineistusjärjestelmät toimimaan puhtaalla happikaasulla, jolloin koko jäätymisongelma poistuisi. Tämä taas edellyttäisi muutoksia moottoreihin ja todennäköisesti tekisi niistä entistä monimutkaisempia ja niiden luotettavuus saattaisi kärsiä. Spacex:n raketti-insinööreillä riittää tuunattavaa vielä pitkään.
 
Viimeksi muokattu:
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Pitkä video, minkä mukaan Super Heavy -kantoraketin (ja jossakin määrin myös itse Starshipin) nestehappisäiliössä sataa lunta lennon aikana:


Lumisade liittyy tapaan, millä kantoraketin säiliöt paineistetaan lennon aikana: nestemetaanisäiliöön pusketaan metaanikaasua, mikä saadaan suoraan moottorien jäähdytysjärjestelmästä, ja vastaavasti nestehappisäiliöön johdetaan happikaasua, mikä saadaan myös moottoreilta. Ero on siinä, että jäähdytysjärjestelmästä otettu metaani on puhdasta kun taas happikaasu otetaan nestehapen turbopumpun polttokammiosta, mikä tarkoittaa ettei kaasu ole puhdasta happea vaan siihen on sekoittunut myös metaanin palotuotteita eli vettä ja hiilidioksidia.

Sekä veden että hiilidioksidin sulamispisteet (0 ja-78.5 °C) ovat paljon korkeampia kuin hapen kiehumispiste (-183 °C), joten ne molemmat muuttuvat jääksi kun ne johdetaan takaisin nestehappisäiliöön. Tavallinen vesijää jää kellumaan nestehapen pinnalle mutta kuivajää eli hiilihappojää on tiheämpää kuin nestehappi joten se painuu säiliön pohjalle. Pahimmassa tapauksessa hiilihappojää voi tukkia säiliön pohjalla olevat suodattimet, mikä estää moottorien normaalin toiminnan.

Videolla spekuloidaan millaisia muutoksia Spacex on jäätymisongelman vuoksi joutunut tekemään happisäiliöön sekä raketin ohjaussoftaan, jotta aikaisempien koelentojen moottoriongelmat vältettäisiin jatkossa. Hitsaussaumoista päätellen happisäiliön sisäpuolelle on lisätty kaksi ylimääräistä siivilää, joiden pitäisi estää jään päätyminen säiliön pohjalle asti. Lisäksi boosterin ohjaussoftaa on parannettu ja raketin lentoradasta on karsittu pois kaikki ylimääräiset pyörähdykset, minkä seurauksena jääsohjo voisi päätyä tukkimaan moottoreita.

Kaikki ylimääräiset siivilät tietysti lisäävät buusterin massaa, mikä on suoraan pois hyötykuormasta. Pitkässä juoksussa voisi olla parempi muuttaa nestehappisäiliöiden paineistusjärjestelmät toimimaan puhtaalla happikaasulla, jolloin koko jäätymisongelma poistuisi. Tämä taas edellyttäisi muutoksia moottoreihin ja todennäköisesti tekisi niistä entistä monimutkaisempia ja niiden luotettavuus saattaisi kärsiä. Spacex:n raketti-insinööreillä riittää tuunattavaa vielä pitkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän liittyen. SpaceX joutuu tekemään uuden/sia laukaisualustoja, koska tarkoitus kasvattaa työntövoimaan reilusti uusilla moottoreilla.
Myöskin on suunniteltu lähitulevaisuudessa, että Starship laukaisu määrät olisi n. 44kpl vuoteen ja alustan pitäisi kestää tämä ilman remontointia.
 
tulikomento kirjoitti:
Jari Mäkinen jutustelee kuulennoista.

Klikkaa laajentaaksesi...
Toi uusien avaruusasemien "rynnäkkö" on mielenkiintoista. SpaceX näköjään tuntuu rahtaavan noita sit urakalla.
Saa nähdä kenen on eka valmis.
Boosteri 13 rullaa jo laukaisu paikalle. Kuulema seuraavaa laukaisua rajoittava tekijä on uuden laukaisupaikan valmistuminen.
Ehkä jopa ens kuun lopussa olisi seuraava Starship laukaisu???
 
Maailmankaikkeuden ensi sekunneilla syntyi teorian mukaan mm. mustia aukkoja joista osa hyvin pieniä, mikrometrikokoluokkaa osa suurempia.
Jos tuollainen pikkuruinen musta aukko osuu pieneen planeettaan jonka pinta on kiinteä ja ydin nestemäinen niin se tippuu planeetan ytimeen joka puolestaan putoaa mustaan aukkoon. Tarpeeksi pienen planeetan riittävän luja kuori, ehkä graniittinen, voisi kestää onttona rakenteena. Tieteiskirjailijoiden fantasia ontoista planeetoista voi siis olla todellisuutta jossakin kaukana.

 
Ikuisena haaveilijana ja tähtiin tuijottelijana olen iloinen kaikista yrityksistä päästä tähtiin, mutta tuo BO tuntuu kyllä junnaavan paikoillaan. New Shepard lensi ekan kerran 9v sitten ja edelleenkin saman kaavan mukaan nousee pikkuinen turistihissi avaruuden rajalle. No ehkä New Glen lentää joskus ja tekee jotain mullistavaa. SpaceX verrattuna kaikki muut tuntuu kyllä jotenkin "tylsiltä".

Nyt kun Artemis ja SLS myös enemmän tai vähemmän vastatuulessa, niin toivoisi onnistumisia ja läpimurtoja muiltakin kuin Muskilta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top