Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Koelento 1, 2023-04-20
"Betonimyrskystä" huolimatta Starshipin laukaisu onnistui mutta raketti alkoi tehdä kärrynpyöriä ja lopulta se räjäytettiin. Romut putosivat Meksikonlahteen.

Koelento 2, 2023-11-18
Laukaisu ja ensimmäinen "hot staging" onnistuivat mutta raketin molemmat vaiheet räjähtivät pian sen jälkeen. Romut putosivat Atlantiin.

Koelento 3, 2024-03-14
Kantoraketti rysähti Meksikonlahteen, koska "hot staging ring" oli siirtänyt painopisteen vaarallisen ylös, 2-vaihe pääsi "kiertoradalle" mutta se kieppui hallitsemattomasti eikä moottoria päästy kokeilemaan avaruudessa. Lopuksi raketti paloi poroksi ilmakehässä, kun nokka osoitti väärään suuntaan.

Koelento 4, 2024-06-06
Kantoraketti laskeutui Meksikonlahteen, "hot staging ring" irrotetaan ensimmäisen kerran, 2-vaiheen lämpökilpeä päästään testaamaan oikeasti ja kärähtäneistä evistä huolimatta raketti laskeutui yöllä Intian valtamereen.

Koelento 5, 2024-10-13
Kantoraketti lasketui torniin ensimmäisellä yrityksellä. Lämpökilven osalta paranneltu 2-vaihe laskeutui yön pimeydessä Intian valtamereen.

Koelento 6, 2024-11-19
Kantoraketti ohjattiin Meksikonlahteen, kun yhteys tornin tietokoneeseen katkesi. 2-vaihe kokeili onnistuneesti yhden Raptorin uudelleenkäynnistystä "kiertoradalla" ja laskeutui valoisaan aikaan Intian valtamereen. Mutta selvisikö banaani avaruuslennostaan?
 
Viimeksi muokattu:
SpaceX huomasi siinä onnistuneessa kiinniotossa jotain ongelmaa joka uhkasi koko laukaisutornia, niin nyt parilla testilennolla varmaan katsotaan onko ongelma korjattu. Olisi nimittäin aikamoinen takaisku jos koko torni menisi pillunpäreiksi ja siinä samalla kaikki muu infra ympärillä.

Lento 6 taisi olla aikamoinen riskinotto ja onneksi onnistui.

Odotan kyllä innolla sitä kun koko paska on maassa ehjänä ja seuraavaksi aletaankin sitten katselemaan Kuun ympärilentoja jne. Ehkä omana elinaikana näen vielä Mars lennon.
 
Liittyy keskusteluun Ukrainan sota langassa ja vastaan tänne vielä lisätietoa kiinnostuneille.
Vaikuttaisi, että Shahedien ohjattavuus on kokenut jonkinasteisen aleneman ja noita harhautuu ties minne. Toivottavasti kaikki päätyvät lopulta joko Venäjälle tai Valko-Venäjälle.

Eli Global Navigation Satellite System (GNSS) eroista. Kaikki perustuu International Terrestrial Reference System (ITRS) järjestelmään jossa pyritään määrittämään maapallon keskipiste. Tähän liittyy sitten International Terrestrial Reference Frame (ITRF) kehys jossa määritellään sitten missä se pallon keskipiste sijaitsee suhteessa pohjoisnapaan. Ja KAIKISSA paikannusjärjestelmissä sitten saadaan leveyspiirit, pituuspiirit sekä etäisyys pallon keskipisteestä.

Nämä kaikki saadaan kun verrataan satellittien aikaleimoja keskenään, joten kännykällä, autonavigaattorilla, dronen paikannuskikkareella ym. kuluttajille suunniteltu tarkkuus kärsii jonkun verran, johtuen sen elektronikkan kellon tarkkuudesta. Satelliiteissä kun on melkein AINA atomikellot mittaamassa aikaa. Atomikellon tarkkuus on yleensä yhdestä mikrosekunista yhteen sekuntiin miljoonassa vuodessa (tai siis oletettu tarkkuus, se selviää miljoonan vuoden kuluttua). Sotilasvehkeissä sen yhden atomikellon mukana kantaminen lisää toki painoa mutta ei tänä päivänä niin hirveästi. (Lentokoneet, raskaammat ohjukset, panssarivaunut, tulenjohto)

Maailmalla tunnetaan muutamia satelliittipaikannusjärjestelmiä. Niitä löytyy usein maista joilla on omia avaruusraketteja tai mahdollisuus käyttää muiden raketteja omiin kuormiin. Tärkeimmät ovat amerikkalainen GPS, kiinalainen BeiDou (BDS), eurooppalainen Galileo ja ryssien GLONASS. Näiden lisäksi ainakin Japanilla (Michibiki (QZSS))ja Intialla (NavIC) on omansa.

GPS käyttää WGS84 järjestelmää, pohjoisnavan sijainti vuonna 1984.
Galileo käyttää ITRF2005 järjestelmää, pohjoisnavan sijainti vuonna 2005.
BeiDou käyttää CTRF2000 järjestelmää (China Terrestrial Reference Frame = ITRF97), pohjoisnavan sijainti vuonna 2000
GLONASS käyttää PZ-90.11 järjestelmää, pohjoisnavan keskimääräinen sijanti 1990-1995 välillä.

Intian NavIC käyttää myös taysin omaa järjestelmäänsä joka (ilmeisesti) pohjatuu pohjoisnavan sijaintiin 22.8.1999. Toimii vain Intiassa ja muutaman sata kilomeriä Intian rajojen ulkopuolella.

Japanin QZSS käyttää täysin omaa järjestelmäänsä, satelliiteissä EI ole edes atomikelloja vaan satelliitit synkronoivat kellonsa keskenään. Ja satelliitien radatkin on jotain aivan muuta kuin luulisi. Järjetelmä (ilmeisesti) pohjautuu pohjoisnavan sijaintiin 29.12.2009. Toimii ainostaan Japanissa ja ilmeisesti myös Australiassa. Japaniassa on paljon korkeita rakennuksia (pilvenpiirtäjiä), jonka takia Japanian omalla GNSS järjestelmällä satelliitit lentävät kahdeksikkoa (3kpl) ja kahdeksikon "risteys" on suunnileen Japanian päällä ja yksi on geostationäärisessä paikassa. Tällä järjestelyllä saadaan varmistettua että ainakin yksi satelliitti on suoraan Japanian päällä (azimuutti 60 astetta).

Tästä sitten eteenpäin vain GPS:ään liittyvää. Satelliiteila (tällä hetkellä 31kpl) on almanakka, usko tai älä. Tämän huomaat silloin kun laitteesi on ollut virratta pitkään, käynnistyminen on nopeaa mutta sijaintitiedon saaminen kestää ja kestää. Silloin GPS laite päivittää omaa almanakkaansa sateliiteista, taisi GPS:llä tulla puolen tunnin välein. Sen jälkeen laite tietää mitkä satelliitit on milloinkin näköyhteydessä. Muutoin paikannuksen saaminen vie vain sekunteja.
 

Näemmä tuo mereen laskeutuminen oli suunniteltu plan-b johon turvauduttiin. Syynä oli se ettei tornin automaattinen järjestelmä tarkastus mennyt läpi vaan tarjosi keskeytystä. Eivät halunneet vaurioittaa tornia mahdollisella osumalla. Ihan järkevää sinällään. Yhdessä videoklipissä näkyy tornin huipulla oleva antennimasto olevan kierossa.
 

Näemmä tuo mereen laskeutuminen oli suunniteltu plan-b johon turvauduttiin. Syynä oli se ettei tornin automaattinen järjestelmä tarkastus mennyt läpi vaan tarjosi keskeytystä. Eivät halunneet vaurioittaa tornia mahdollisella osumalla. Ihan järkevää sinällään. Yhdessä videoklipissä näkyy tornin huipulla oleva antennimasto olevan kierossa.
Yhteyden menetys torniin (antenni) oli syy. Eli vielä joutuvat muokkaa tornia. Tietysti paras ois, että niitä olisi useampi.
1732136602544.webp
 
Seuraava Starship (7) laskeutuu vielä mereen, jos sujuu hyvin, niin 8 yritetään laskeutua torniin.

Seuraava lentävä Starship on Ship 33, joka siis on ensimmäinen Starship V2 alus. SpaceX halunnee testata vielä tätä uutta alusversiota ilman paineita laskeuta Mechazillan kouriin. Tässä uudessa versiossa on jonkin verran muutoksia, mm. etusiivekkeet on eri paikassa.

 
Yhteyden menetys torniin (antenni) oli syy. Eli vielä joutuvat muokkaa tornia. Tietysti paras ois, että niitä olisi useampi.
Toinen laukaisutorni taitaa olla aika pitkällä jo. Lähtöteline muuttuu perinteisempään malliin jossa lieskat ohjataan maan alle ja sieltä sitten sivulle. Eli tämä nykyinen toimii koko ajan prototyyppinä ja seuraavaa ja seuraavia muutetaan tarpeen mukaan.
 
Kaku on vähän kyseenalainen tulevaisuusintoilija, tausta säeteoriassa. Esim. tästä saa hyvän lähtökohdan kyseenalaistaa millä motiivilla rahaa on hankittu sen tutkimiseen.
Tässä on puolestaan ajatuksen isä Susskind saatu mukaan kuvaamaan säieteorian kriisiä.
Kolmas aiheen yleiskuvaus

Eli jos haluaisi ymmärtää, että koko kenttä on täynnä samanlaisia vedätyksiä rahan ohjaamiseksi omiin taskuihin niin intoilijoita ehkä voisi tulkita pysyvän sordiinon läpi. Onhan yleisesti myös tiedossa, että nollatuloksia ei haluta julkaista ja median logiikka raportoida kaikesta ehdotetusta yllättävästä. Ilman, että kyettäisiin arvioimaan todenperäisyyttä tai seurattaisiin jälkikäteen.
 
Viimeksi muokattu:
Seuraava lentävä Starship on Ship 33, joka siis on ensimmäinen Starship V2 alus. SpaceX halunnee testata vielä tätä uutta alusversiota ilman paineita laskeuta Mechazillan kouriin. Tässä uudessa versiossa on jonkin verran muutoksia, mm. etusiivekkeet on eri paikassa.
Ilmeisesti tämä oli jäänyt vähän 'ylimääräiseksi' kun seuraavaan malliin tehtiin muutoksia. Pienehkö ylläri että se selvisi näinkin hyvin.
Nykyversiossa näyttää selvältä että lämpökilpi on liian heikko, vaikka alus onkin mitenkuten onnistuneesti päässyt jo maan pinnalle, niin aina se on ollut vakavasti vaurioitunut.
 
Kuva on Moskovan Šeremetjevon lentokentältä syyskuulta 2022 (hyysärin uutisesta):

buran.webp

Kuvan julisteessa on The first soviet REUSABLE spacecraft Buran eli neukkujen ensimmäinen uudelleenkäytettävä avaruusalus. Samalla se taisi olla myös viimeinen. Buran-sukkulan ja sen Energia-kantoraketin ainoaksi jäänyt koelento avaruuteen tehtiin miehittämättömänä. Koelento päättyi sukkulan laskeutumiseen kiitotien keskiviivalle, joten lento meni ilmeisen nappiin.

Kuvan juliste kuitenkin "unohtaa" mainita, ettei Buranaa koskaan uudelleenkäytetty ja projekti päättyi neukkulan hajoamiseen. Vuonna 2002 Buran tuhoitui mätänevän varastohangaarin romahtaessa sen niskaan. Lisäksi Energia-kantoraketti oli kertakäyttöinen, joten uudelleenkäytön näkökulmasta kyseessä oli ryssän perinteinen perseenpäristin, joka ei pärise eikä mahdu.

Uudelleenkäytön näkökulmasta jenkkienkin avaruussukkula oli valtava pettymys: lentojen välillä tarvittiin äärimmäisen raskas huolto eli sukkulalla lentäminen oli kallista sen uudelleenkäytettävyydestä huolimatta. Spacex:n Falcon 9 on osoittanut, että kantoraketin uudelleenkäyttö voi olla taloudellisesti erittäin kannattavaa. Avaruussukkula puolestaan osoitti jo 80-luvulla, että 2-vaihe voidaan uudelleenkäyttää isolla rahalla, mutta Spaceshipin pitäisi pystyä osoittamaan, että uudelleenkäyttö voidaan tehdä taloudellisesti kannattavasti. Varasuunnitelmana on mahdollisimman halvalla tehty kertakäyttöinen 2-vaihe. Aika näyttää, kumpi voittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Buran tehtiin sotilaallisiin tarkoituksiin, jostain syystä NL uskoi että avaruussukkula olisi merkittävä strateginen järjestelmä, ja sille oli saatava vastine. Käytön taloudellisuus ei ollut tavoitteena. Sinänsä Energian käyttö laukaisussa oli varmaan järkevämpää kuin nimellisesti 'uudelleenkäytettävä'.

F9:n kohdalla laukaisuvolyymi taitaa merkitä enemmän kuin 1. vaiheen uudelleenkäyttö. Ainakin julkisuudessa olleiden lukujen perusteella kertakäyttöisenä F9 on suhteessa halvempi kuin uudelleenkäytettävänä. Tosin ei ole selvää onko luvut ihan sellaisenaan vertailukelpoisia.
 
Back
Top