Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
fulcrum kirjoitti:
Buran tehtiin sotilaallisiin tarkoituksiin, jostain syystä NL uskoi että avaruussukkula olisi merkittävä strateginen järjestelmä, ja sille oli saatava vastine. Käytön taloudellisuus ei ollut tavoitteena. Sinänsä Energian käyttö laukaisussa oli varmaan järkevämpää kuin nimellisesti 'uudelleenkäytettävä'.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis ihan vaan kiusallaan suunnittelivat Buranin uudelleenkäytettäväksi vaikka taloudellisuus ei ollutkaan tavoitteena? 🤣

Ryssä ei tänä päivänäkään osaa tehdä muita kuin kertakäyttöisiä kantoraketteja, joten kyse ei ole ratkaisun järkevyydestä vaan käytännön sanelemasta pakosta.
fulcrum kirjoitti:
F9:n kohdalla laukaisuvolyymi taitaa merkitä enemmän kuin 1. vaiheen uudelleenkäyttö. Ainakin julkisuudessa olleiden lukujen perusteella kertakäyttöisenä F9 on suhteessa halvempi kuin uudelleenkäytettävänä. Tosin ei ole selvää onko luvut ihan sellaisenaan vertailukelpoisia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan tahallaanko Spacex haaskaa osakkeenomistajiensa rahoja lennättämällä samaa buusteria kymmeniä kertoa? 🤣 Kyllä Spacex osaa laskea mikä kannattaa ja mikä ei: jos uudelleenkäyttö ei olisi kannattavaa, niin Falcon 9:stä valmistettaisiin vain kertakäyttöistä mallia.
 
Viimeksi muokattu:
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Siis ihan vaan kiusallaan suunnittelivat Buranin uudelleenkäytettäväksi vaikka taloudellisuus ei ollutkaan tavoitteena? 🤣
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinkuin sanoin, tavoitteena oli saada miehitetty avaruusalus sotilaskäyttöön. Buranin tarkoitus ei koskaan ollut kuljettaa mitään muuta rahtia, neukuillahan oli siihen kantoraketteja vaikka hyry mykket.

viimeinen mohikaani kirjoitti:
Ihan tahallaanko Spacex haaskaa osakkeenomistajiensa rahoja lennättämällä samaa buusteria kymmeniä kertoa? 🤣 Kyllä Spacex osaa laskea mikä kannattaa ja mikä ei: jos uudelleenkäyttö ei olisi kannattavaa, niin Falcon 9:stä valmistettaisiin vain kertakäyttöistä mallia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nämä hinnat oli Äksän itsensä ilmoittamia, ei kannata ampua viestintuojaa.
 
fulcrum kirjoitti:
Niinkuin sanoin, tavoitteena oli saada miehitetty avaruusalus sotilaskäyttöön. Buranin tarkoitus ei koskaan ollut kuljettaa mitään muuta rahtia, neukuillahan oli siihen kantoraketteja vaikka hyry mykket.
Klikkaa laajentaaksesi...
Neukuilla oli myös miehitettyjä avaruusaluksia (Vostok, Voskhod ja Soyuz) mutta vain Buran oli suunniteltu uudelleenkäytettäväksi. Sukkulassa on siivet vain ehjänä laskeutumista varten: avaruudessa lentelyä ne eivät helpota yhtään vaan ne ovat pelkkää kuollutta painoa.
fulcrum kirjoitti:
Nämä hinnat oli Äksän itsensä ilmoittamia, ei kannata ampua viestintuojaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
... ja se lähde oli?
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Siis ihan vaan kiusallaan suunnittelivat Buranin uudelleenkäytettäväksi vaikka taloudellisuus ei ollutkaan tavoitteena? 🤣
Klikkaa laajentaaksesi...
Suunnittelivat Buranin STS:n kopioksi, koska eivät voineet uskoa jenkkien rakentavat valtavan kallista ja monimutkaista järjestelmää ilman todellista strategista tarvetta. Eivät ymmärtäneet mikä se tarve oli, eivätkä voineetkaan kun ei sitä ollut, mutta eivät halunneet jäädä jälkeenkään varustelukilpailussa, joten tekivät (paremman) kopion. Ja siinä sivussa konkurssin...
 
Buranin käyttötarkoitukset on nimellisesti edelleen salattu, mutta uskon ettei oikein kukaan tiedä enää mitä sillä oli tarkoitus tehdä. Se oli yksi Ustinovin lempiprojekteista, kuten Pr 941 (Typhoon) sukellusveneet, Tu-160 yms. Ustinov kuoli 1984, mutta megaprojektit jatkui.

Falcon Heavyn laukaisujen hinnat vuonna 2022: uudelleenkäytettävä 97 miljoonaa $, kertakäyttöinen 150 miljoonaa. Kuormaus: kertakäyttöisenä matalalle radalle (LEO) vajaa 64 tonnia, uudelleenkäytettävänä n. 30 tonnia. Geostationaariselle siirtoradalle (GTO) kertakäyttöisenä 26.7 tonnia, uudelleenkäytettävänä 8 tonnia.
Tonnin hinta (kertak./uudelleenkäyt):
LEO 2.35milj/3.233milj
GTO 5.618milj/12.125milj

Tässä tietysti varauksena ettei ole sanottua että X:n katteet on samat molemmissa laukaisutyypeissä. Huomattavaa on kuitenkin että vähintään keskiboosteri on laukaistu kertakäyttöisenä joka kerta kahden ensimmäisen lennon jälkeen. Ilmeisesti FH:n konfiguraatio ei ole taloudellinen kokonaan uudelleenkäytettävänä, en ole rakettitieteilijä niin en osaa sanoa miksi. F9:n osalta vuoden 2022 laukaisun hinta oli 67 miljoonaa USD uudelleenkäytettävänä: en löytänyt nykyistä hintaa kertakäyttöisenä, F9:ää ei kai pahemmin nykyään sellaisena laukaista. Uudelleenkäyttö syö noin 25-30% kuormasta LEO, ja 30-40% GTO.

Toisaalta vertailun vuoksi Delta IV Heavy maksoi $350 miljoonaa, ja kuljetti GTO-radalle muhkeat 14.2 tonnia. Yhden 'GTO-tonnin' hinnaksi tulee 24.6 milj USD. Ariane 5: 200 milj /10.8t -> 18.52 milj. Proton M: 65 milj/6.5t -> 10 milj. Atlas V 551: 153 milj/ 8.9t -> 17.2milj.
 
Viimeksi muokattu:
Jukkis kirjoitti:
Suunnittelivat Buranin STS:n kopioksi, koska eivät voineet uskoa jenkkien rakentavat valtavan kallista ja monimutkaista järjestelmää ilman todellista strategista tarvetta. Eivät ymmärtäneet mikä se tarve oli, eivätkä voineetkaan kun ei sitä ollut, mutta eivät halunneet jäädä jälkeenkään varustelukilpailussa, joten tekivät (paremman) kopion. Ja siinä sivussa konkurssin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Strateginen tarve ei ole mikään salaisuus vaan se ilmenee ihan suoraan sukkulan nimestä STS eli space transport system. STS oli kallis ja monimutkainen järjestelmä mutta sillä oli tarkoitus lentää paljon, jolloin alkuinvestointi olisi kuoletettu nopeasti ja sen jälkeen lentämisen piti olla halpaa kuin saippua. STS:lle asetettiin kovat suorituskykyvaatimukset, koska riittävän kysynnän varmistamiseksi erilaisten satelliittien laukaiseminen erityyppisille kiertoradoille ei saanut olla mikään ongelma. Vaatimukset kasvoivat kuitenkin nopeammin kuin NASAn budjetti, mikä osoittautui ongelmaksi myöhemmin.

Sukkulan alkuperäisessä konseptissa miehitetty boosteri olisi sekin laskeutunut kiitotielle. Boosterin uudelleenkäytöstä jouduttiin luopumaan, kun kehitysbudjetti oli jo muutenkin vedetty pitkäksi. Lopullinen komitearatkaisu, minkä konseptin myös ryssät kopioivat, osoittautui varsinaiseksi rahareiäksi, kun uudelleenkäytöstä syntyvät säästöt jäivät haaveeksi. Paljon ennakoitua suuremmat käyttökustannukset eivät olleet edes sukkulan ainoa ongelma: kaksi pahaa onnettomuutta pilasivat myös sukkulan turvallisuustilastot. Numeroiden valossa STS on yksi käyttäjilleen vaarallisimmista avaruusaluksista, mitä on koskaan rakennettu.

shuttle_concept.webp

Jos sukkulan varhaisesta konseptista poistaa kaikki turhakkeet, kuten siivet, laskutelineet sekä miehistön, niin mitä jää jäljelle? Ainakin itse näen tässä kuvassa Starshipin ja Super heavyn esiasteen. Everything old is new again!
 
Alunperin STS:n oli tarkoitus korvata kaikki vanhat raketit mm. vakoilusatelliittien laukaisuissa. Elektro-optisten satelliittien kehittäminen saattoi kuitenkin osaltaan vaikuttaa siihen ettei sukkula sitten lopulta paljoakaan laukaissut sotilassatelliitteja. Filmisatelliitteja piti laukaista paljon, koska niiden elinikä oli lyhyt. Filmiä oli rajallinen määrä, ja se piti saada takaisin maan pinnalle. 70-luvun lopussa käyttöön tuli kuitenkin KH-11 -sarjan satelliitit, joissa oli digitaaliset kamerat ja ne korvasivat pikkuhiljaa filmikamerasatelliitit. (Venäläiset laukaisivat filmisatelliitteja 2000-luvulle asti). Ne on isoja ja kalliita rohjakkeita, jotka pysyvät kiertoradalla vuosia. Niitä ei tarvi laukoa muutaman viikon välein.

En muista olenko laittanut tämän aiemmin, mutta:
Beam Me Out Of This Death Trap, Scotty
Kolumni Washington Postissa vuodelta 1980 joka hyytävällä tavalla ennustaa melkein kaiken joka sukkulassa tulisi menemään pieleen.

Tämä lainaus osaltaan ehkä selittää miksi neukut alkoi rakentamaan Burania: "Air Force Secretary Hans Mark recently told Congress: "It is important to exploit the shuttle... because as far as we know, the Russians have nothing like it.""
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Strateginen tarve ei ole mikään salaisuus vaan se ilmenee ihan suoraan sukkulan nimestä STS eli space transport system. STS oli kallis ja monimutkainen järjestelmä mutta sillä oli tarkoitus lentää paljon, jolloin alkuinvestointi olisi kuoletettu nopeasti ja sen jälkeen lentämisen piti olla halpaa kuin saippua. STS:lle asetettiin kovat suorituskykyvaatimukset, koska riittävän kysynnän varmistamiseksi erilaisten satelliittien laukaiseminen erityyppisille kiertoradoille ei saanut olla mikään ongelma. Vaatimukset kasvoivat kuitenkin nopeammin kuin NASAn budjetti, mikä osoittautui ongelmaksi myöhemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Avaruuskuljetusjärjestelmä ei ole itsearvoinen tarve vaan kyvykkyys, joka voi olla tarpeellinen tai tarpeeton. Vastausta kaipaava kysymys on, miksi STS kasvoi NASA:n 100% uudelleenkäytettävistä suunnitelmista lopulliseen osiksi-purkaen-ja-uudestaan-rakentaen - tyyppiseksi sekasikiöhirviöksi. Paras näkemäni arvaus on USAFin suunnitelma noutaa KH-11 - vakoilusatelliitit kiertoradalta alas huollettavaksi ja uudelleen laukaistavaksi. Tuon takia sukkulan rahtitilan piti olla valtavan suuri ja sen piti kyetä tuomaan painava kuorma alas. Satelliittien paljon odotettua parempi kestävyys kuitenkin teki tuosta hommasta turhan, mutta NASA oli siinä vaiheessa jo naimisissa hirviön kanssa.

Venäläiset eivät ymmärtäneet miten tyhmiä jenkit voivat olla, joten kuvittelivat heillä olleen STS:n maaliin puskemiseen oikean hyvän syyn. Siksi he rakensivat oman hirviönsä, jotta se olisi valmis kun saavat vakoiltua selville mihin jenkit omaansa käyttävät. Arvoitukseksi jää, selvisikö totuus heille koskaan ja jos, niin ennen vai jälkeen neukkulan hajoamisen.
 
KH-11:n takaisintuomisessa ehkä saattoikin näyttää olevan järkeä, koska yksi satelliitti maksaa liki saman kuin lentotukialus. Siksi niiden laukaisussakin vaaditaan ekstra tarkkuutta: ei käy päinsä, että 5 miljardin satelliitti menetetään siksi, kun laiska työntekijä laittoi jonkun komponentin kiinni purkalla. Hubble oli tarkoitus tuoda takaisin ja laittaa museoon, ja se on jokseenkin saman kokoinen ja -muotoinen kuin KH-11.

Häntä kuitenkin heilutti myös koiraa, kuten tuosta aikaisemmin laittamastani kommentista kävi ilmi. Kun sukkula kerran oli olemassa, sille oli keksittävä käyttöäkin.

Jos NL:n hommissa olisi ollut jotain järkeä, he olisivat markkinoineet Energia-raketteja muille avaruusmaille, eikä tuhlanneet sen voimaa roudaamalla valtavan raskasta Buranin rohjaketta kiertoradalle ja takaisin. Energialla esimerkiksi ISS olisi saatu kasaan paljon nopeammin kuin Protonilla ja sukkulalla, ja siitä olisi tullut myös parempi.
 
Jopuni kirjoitti:
Kohta on lähiavaruus niin täynä avaruusromua että milloinkahan kolaroidaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuen siitä, mitä laskee kolariksi, joko 15 tai 23 vuotta sitten. 2009 törmäsivät Iridium 33 ja Kosmos 2251. Edellisen ura katkesi siihen, jälkimmäinen oli lakannut toimimasta jo aikaisemmin. 1991 Kosmos 1934 törmäsi ilmeisesti jostakin laukaisusta kiertoradalle jääneen avaruusromun kanssa.

Tämän PDF:n 1. sivulla on boksissa viisi tunnettua tapausta: https://orbitaldebris.jsc.nasa.gov/quarterly-news/pdfs/odqnv25i4.pdf
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top