Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
InSight - Studying Mars to Understand Planet Formation

Mars is in the “sweet spot”—big enough to have undergone most of the early processes that fundamentally shaped the terrestrial bodies (Mercury, Venus, Earth, Earth’s Moon, and Mars), but small enough to have retained the signature of those processes for over four billion years (unlike Earth).
That signature is revealed in the basic structural building blocks of the planet: crust thickness and global layering, core size and density, and mantle density and stratification. The rate at which heat is escaping from the interior provides an additional valuable constraint.
 
Hieno homma että Marsiin laskeutuminen onnistui! Hattu päästä kaikille, jotka näitä hommia tekevät. Siinä on todellista löytöretkimeininkiä, jota tarvittaisiin paljon lisää.

Ohessa video, jota en ole ennen nähnyt/kuullut. Ensimmäinen koskaan toiselta planeetalta kerätty ääninäyte (Venera 14 Venus-operaatio vuonna 1981). Tuulen suhinaa, mutta todella aavemainen fiilis tulee, kun tuota kuuntelee. Mainittakoon, että poralta kuulostava ääni 1-2min kohdalla on tosiaan pora:).

 
inscout kirjoitti:
Hieno homma että Marsiin laskeutuminen onnistui! Hattu päästä kaikille, jotka näitä hommia tekevät. Siinä on todellista löytöretkimeininkiä, jota tarvittaisiin paljon lisää.

Ohessa video, jota en ole ennen nähnyt/kuullut. Ensimmäinen koskaan toiselta planeetalta kerätty ääninäyte (Venera 14 Venus-operaatio vuonna 1981). Tuulen suhinaa, mutta todella aavemainen fiilis tulee, kun tuota kuuntelee. Mainittakoon, että poralta kuulostava ääni 1-2min kohdalla on tosiaan pora:).

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä taisi olla se sama neukkuluotain jonka piti jollain anturalla tunnustella Venuksen maaperää. Kävi kuitenkin niin, että luotaimen kameroiden linssinsuojukset laukaistiin ensin veks. Ja sitten kyseisen anturan piti tunnustella maaperää. Ulotin osui kuitenkin täsmälleen siihen kohtaan johonka linssinsuojus oli lentänyt.

https://en.wikipedia.org/wiki/Venera_14#Landing

The lander had cameras to take pictures of the ground and spring-loaded arms to measure the compressibility of the soil. The quartz camera windows were covered by lens caps which popped off after descent. Venera 14, however, ended up measuring the compressibility of the lens cap, which landed right where the probe was to measure the soil.
 
tulikomento kirjoitti:
Tämä taisi olla se sama neukkuluotain jonka piti jollain anturalla tunnustella Venuksen maaperää. Kävi kuitenkin niin, että luotaimen kameroiden linssinsuojukset laukaistiin ensin veks. Ja sitten kyseisen anturan piti tunnustella maaperää. Ulotin osui kuitenkin täsmälleen siihen kohtaan johonka linssinsuojus oli lentänyt.

https://en.wikipedia.org/wiki/Venera_14#Landing

The lander had cameras to take pictures of the ground and spring-loaded arms to measure the compressibility of the soil. The quartz camera windows were covered by lens caps which popped off after descent. Venera 14, however, ended up measuring the compressibility of the lens cap, which landed right where the probe was to measure the soil.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin kävi. Se on pahuksen pienestä joskus kiinni noissa hommissa. Teet vuosien suunnittelun ja testaamisen ja sitten käy jotain tuollaista. Siinä on saattanut parit "suka blyatit" kaikua kun tajusivat mitä oli tapahtunut.
 
47319842_939054279624894_1191702533848956928_n.png
 
https://yle.fi/uutiset/3-10535567

Suomi 100 -satelliitti laukaistiin vihdoin avaruuteen – satelliitin kuvia voi pian ihastella kuka tahansa

Suomen 100-vuotisjuhlan nimikkosatelliittin tehtävänä on välittää tietoa muun muassa revontulien ja avaruussään tutkimiseen.

Suomi 100 -sateliitti on laukaistu avaruuteen SpaceX-yhtiön kantoraketin kyydissä. Satelliitti lähti matkaan maanantai-iltana hieman puoli yhdeksän jälkeen Suomen aikaa Kaliforniasta.
Suomen juhlavuosisatelliitti on odottanut lähtövalmiina noin vuoden. Se piti alun perin laukaista jo vuosi sitten, mutta laukaisu siirtyi teknisten ongelmien vuoksi.

Teknologia ja tekniikka ovat yhä halvempia. Siksi yliopistoilla, yrityksillä, jopa yksittäisillä ihmisillä on nykyään mahdollisuus rakentaa satelliitti, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio.

– Satelliitin lähettäminen avaruuteen on muuttunut halvemmaksi siksikin, että ne rakennetaan standardimitoilla. Kantoraketissa on valmiina tietynkokoinen laukaisuputki, mihin satelliitit laitetaan. Lisäksi näissä voi käyttää hyväksi jo olemassa olevaa elektroniikkaa. Sellaista, jota meillä on käytössä ihan jokapäiväisessä elämässä, Kallio kertoo.

Elektroniikka on paitsi halventunut myös keventynyt. Suomi 100-satelliitin kaltaiseen nanosatelliittiin saadaan pakattua yhtä paljon tekniikkaa kuin aiempiin suuriin yksiköihin.

Kuution yhteen sivuun on kiinnitetty kamera, joka ottaa kuvia maasta ja revontulista avaruudesta käsin. Siinä on myös radiolähetin, joka pystyy välittämään avaruuden ääniä maahan. Sekä kuvilla että äänillä on käyttöä tieteellisessä tukimuksessa, mutta samalla ne tekevät laitteesta koko kansan satelliitin.

– Yksi kriteeri, miksi valitsimme mittaustekniikaksi kameran ja radion, on että jokainen suomalainen pääsisi nauttimaan satelliitin tuottamasta materiaalista ilman erikoistekniikkaa tai -koulutusta.

Kun satelliitti on päässyt kiertoradalleen sen välittämiä kuvia ja ääniä voi katsella ja kuunnella täältä http://suomi100satelliitti.fi/

– Satelliitti tulee kiertämään ympyrärataa noin 600 km korkeudessa, Esa Kallio kertoo.
– Tuolla korkeudella on vielä ilmakehän hiukkasia. Niiden vaikutuksesta satelliitti hidastuu hiljalleen ja alkaa lähestyä maata. Lopulta sen taru päättyy ekologisesti pieneen, omatekoiseen tähdenlentoon.

Suomi 100 pysyy avaruudessa arviolta 10–20 vuotta Auringon aktiivisuudesta riippuen.
Siitä ei jää lopulta jälkeäkään avaruuteen.
Satelliitit pienenevät ja ne saadaan yhä useammin ohjattua takaisin maahan tai poltettua avaruudessa.
Toisaalta avaruuteen singottavien satelliittien määrä on hurjassa kasvussa.
 
Vuoden kirkkain komeetta on tulossa, Suomessakin näkyy parhaiten idässä alkuillasta joulukuun 16. ja siitä eteenpäin... lentäwä Wirtanen!
Suomessa pitäisi näkyä valosaasteettomalla alueella mainiosti paljaalla silmälläkin. Juuri Wirtaselle piti siis luotaimen alunperin laskeutua tänä talvena, mutta launch-ikkuna missattiin taannoin teknisen vian johdosta...





http://wirtanen.astro.umd.edu/46P/46P_2018.shtml

Wirtanen is inherently relatively bright
  • Hyperactive comet
    • Has higher production rates (vesihöyryä/jääkiteitä 1.7×10^28 molec/s, pölyä yms.) than typical comets of the same size
  • Predicted to reach naked-eye brightness around close approach
    • In the most optimistic scenario, it could remain there for several weeks
Observing conditions are excellent
  • Near opposition at close approach
    • Visible most of the night around close approach (North and South hemispheres)
    • Visible for many hours for months before and after close approach

http://www.cometwatch.co.uk/comet-46p-wirtanen/
 
Jos foorumilla on yhtään Virtasta (juon pakillisen kuraa jollei ole), tässäpä Itsenäisyyspäivän kunniaksi parasta palautetta mitä ulkomaalaisilta tiedemiehiltä voisit ikinä saada:

Wirtanen is inherently relatively bright :).

Kaikkihan on toki suhteellista, mutta itse ottaisin tuon kohteliaisuutena!
 
Tässä meriselitys kunnon fan-boylta Space-X:n landing failureen (huom. ei mission failure)
Suomen Otaniemi ykkönen meni muuten tällä buusterilla ylös :).

Lopputulos: add redundancy.

 
Viimeksi muokattu:
Fremen kirjoitti:
Suomen Otaniemi ykkönen meni muuten tällä buusterilla ylös :).
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei mennyt, vaan se lähti jo 3.12. 1046.3:n kyydissä SSO-A-kuormassa Vandenbergistä. Tällä 1050.1:llä meni ylös CRS-16 eli Dragon-rahtikapseli kansainväliselle avaruusasemalle Cape Canaveralista. Sekaisin on kyllä helppo mennä, kun laukaisuja tapahtuu tällaista tahtia.

Vaikea tuota on myös olla fanittamatta, kun siivekkeet jumissa villisti kieppuva raketti onnistuu kaikesta huolimatta pysäyttämään putoamisensa ja kellahtamaan lähes ehjänä kyljelleen mereen. Täytyy olla pirullisen hyvin koodattu ohjausjärjestelmä - kuulin sellaisenkin huhun että SpaceX:ssäkin hämmästyttiin että se sai itsensä noin ehjänä alas.
 
Jukkis kirjoitti:
Vaikea tuota on myös olla fanittamatta, kun siivekkeet jumissa villisti kieppuva raketti onnistuu kaikesta huolimatta pysäyttämään putoamisensa ja kellahtamaan lähes ehjänä kyljelleen mereen. Täytyy olla pirullisen hyvin koodattu ohjausjärjestelmä - kuulin sellaisenkin huhun että SpaceX:ssäkin hämmästyttiin että se sai itsensä noin ehjänä alas.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän tuo oli kaunista katsottavaa, vaikka siis epäonnistuminen olikin. Voisi kuvailla "onnistuneimmaksi epäonnistumiseksi" mitä tulee rakettien kanssa pelaamiseen. Yleensä kun pienikin virhe päättyy suureen tulipalloon.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top