Baltian ilmapuolustus

OFF TOPIC

Ei oikeastaan liity Baltian ilmapuolustukseen, mutta kirjoitin tän nyt kuitenkin ja tyrkkäsin näkyville kun en itsestäni riippumattomista syistä voi tänään keskittyä mihinkään hyödylliseen.

Jos NATO tulee niin yllätetyksi, ettei ehdi ajoissa kasata joukkoja...

...niin missä välissä Suomi teki oman liikekannallepanonsa... ...millä joukoilla Suomi sen suuren intervention Baltiaan tekee? Veikkaan, ettei Suomessakaan poliitikot ihan kepein perustein uskalla jotain 50 000 miehen ylimääräistä kertausharjoitusta kutsua kasaan. Olisiko se edes mahdollista, kun eikö kertseistä pidä antaa kutsu 3 kuukautta aiemmin? Jos joukkoja tarvitaan heti, niin voiko silloin käyttää kertausharjoitusmekanismia ollenkaan, vai tarvitaanko jo valmiustilalainsäädäntöä?

Jätän kokonaan pois laskuista sen ajatuksen, että Suomi Baltian kriisiytyessä Suomi puolustaisi mitään muuta kuin Suomea. Keskityn vain ja ainoastaan tuohon "millä joukoilla.. ..uskalla kutsua 50 000 miehen ylimääräistä kertsiä.. ..tarvitaanko..." -ulottuvuuteen.

Suomi tarvitsee hyvin monipuolisen kaikenlaisten maajoukkojen hidastamiseen ja pysäyttämiseen kykenevän koneiston, joka ei näyttäisi olevan asepukuista eikä maanpuolustuksellista toimintaa, mutta kykenee oman asiantuntemuksensa ja välineistönsä voimin tuottamaan samoja vaikutuksia kuin maajoukkoja hidastamaan ja/tai pysäyttämään tarkoitettu asepukuinen voima.

Maanrakennus- ja kaivosala, metsäteollisuuden valtavat kaato- ja keruujärjestelmät, teiden ja siltojen rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät alat, kuljetusala (tosin valikoiden koska AKT toimii aivan kuin se olisi osa Venäjän presidenttihallintoa), palo- ja pelastustoimi, poliisi, rajavalvonta, tulli, monet varsin yllättävätkin valtio- ja kuntarahoitteiset (suoraan tai epäsuorasti) organisaatiot... voivat tuottaa ilman maastoasuja monia täsmälleen samanlaisia vaikutuksia kuin esim. pioneerit.

Suomelle puolustuskyvyn tärkeimpiä ulottuvuuksia on se, että kyetään ennen yhteenottoa tuottamaan torjuntakykyä sellaisella tavalla, joka ei tarjoa hyviä sotilaallisen tai poliittisen provosoitumisen tekosyitä. Routavaurioiden vuoksi kiirehditty tietyö, yllättäen ilmenneiden mahdollisten vaurioiden vuoksi suljettu ja tarkastettavaksi asetettu - tai liikkumisen suhteen rajoitettu - silta, vaihdevika jollain radalla, kaatunut tukkirekka, väärään ilmiantoon perustuvan poliisioperaation vuoksi suljettu alue...

Erityisenä lisänä mainitsisin tässä kohtaa työvoimapoliittisten pilottihankkeiden mahdollisuuden. Maan normaali kulku ei häiriinny paljonkaan jos työelämän ulkopuolella olevaa väkeä hyödynnetään laajasti. Lisäksi sellaisella voi olla hyvin monia positiivisia vaikutuksia muillakin alueilla. Tämän ulottuvuuden pohtimisessa tärkeintä olisi tietenkin se, että kaikki pitäisi ajatella ja toteuttaa suurinpiirtein päinvastoin kuin nykyinen työttömyyden ja työkyvyttömyyden ylläpitämiseen keskittyvä työttömien passivointitoiminta.

Keltaiset vilkkuvalot + oranssit huomioliivit voivat joskus olla paljon huomaamattomampia kuin taustaan sulautuvat maastopuvut. Erityisesti poliittisen huomioarvon suhteen ero voi olla huikea.
 
Viimeksi muokattu:
Joitakin tuon ongelman alueita on varsin helppo ja halpa korjata.

Ennenkaikkea se vaatisi poliittisen päätöksen ja ennenkuin sellainen voidaan tehdä, pitäisi myös kansan enemmistön kääntyä hyvin erilaiselle kannalla armeijan käytöstä kuin mikä se näkemys nyt on.
Lisäksi on syytä miettiä miksi armeija pitäisi ylipäätään kääntää kotimaan puolustamiseen hyvin pitkälle erikoistuneesta armeijasta kaikkien olosuhteiden "siirtomaa-armeijaksi"?
Henk.koht en näe siihen mitään tarvetta enkä sellaisessa muutoksessa mitään järkeä.
Nato edellyttää jäsenmailtaan sitä että ne huolehtivat omasta puolustuksestaan ensisijaisesti itse, eli vahva kansallinen puolustus on paitsi tarpeen, myös välttämätön meidän maantieteellisen sijaintimme takia.
Meillä on siinä ohessa riittävä kyky osallistua kansainvälisiin operaatioihin sillä volyymilla kuin mitä meiltä edellytetään/ edellytettaisiin Naton ja muiden kv. yhteisöjen jäsenenä.
En keksi mitään syytä miksi armeijan rakennetta ja suorituskykyjä tulisi muuttaa ja kehittää nykyistä laajemmin toimimaan muualla kuin kotimaan olosuhteissa.
 
Patriootit Viron avuksi.

The US is considering deploying Patriot surface-to-air missiles in Estonia, US Vice President Mike Pence told Estonian Prime Minister Juri Ratas on Sunday.

"We spoke about it today, but we didn't talk about a date or time," Ratas told state broadcaster ERR after the meeting.

Lithuania said it was eager to have Patriot missiles when the US military displayed the system in the country earlier this month after using them in an exercise there. Anti-aircraft defense is seen as one of NATO's weaknesses in the Baltic states.

https://www.dw.com/en/us-vp-mike-pence-in-estonia-raises-prospect-of-deploying-patriot-missiles/a-39899520

Ehkä täytyy perustaa Insinööritoimisto Ratas, jotta saadaan rattaat pyörimään.

Insinööritoimisto Ratas toimi Helsingissä osoitteessa Temppelikatu 4 B. Sisäänkäynti tähän toimistoon tapahtui talon porttikäytävän vasemmalla puolella olevasta ensimmäisestä ovesta, itse toimisto sijaitsi rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Vapaaehtoisiksi värvättyjen tuli ilmoittautumaan mennessään sanoa tunnussana ”Ratas”.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Insin%C3%B6%C3%B6ritoimisto_Ratas
 
Omasta mielestäni pidämme armeijan suurin piirtein samanlaisena kuin se nyt on, ja sitten lisäämme vain sinne jonkin joukko-osaston, josta sitten lähetetään NATOn vaatimiin tehtäviin sotilaita. Ei tarvitse paljoa lähettää, kun ottaa huomioon, että esim. Irakin sodassa Australialla oli pari tuhatta ja Puolalla pari sataa sotilasta mukana. Ja molemmat maat meidän maata isompia ja isommalla budjetilla. Joten meiltä riittäisi pienempikin määrä. Esim. pataljoona, joka rotaatiolla pyörittää sotatoimialueella vaikka yhden komppanian. Sitten toinen komppania on täällä valmistautumassa lähtöön ja kouluttamassa uutta henkilöstöä ja kolmas palannut sotatoimialueelta lomille. Ja sitten korkeimmillaan ehkä voisi pyörittää prikaatia, niin että meillä on yksi pataljoona aina halutulla sotatoimialueella. Niin ja 'Murikka hoitakoot logistiikan meidän puolesta.
 
Omasta mielestäni pidämme armeijan suurin piirtein samanlaisena kuin se nyt on, ja sitten lisäämme vain sinne jonkin joukko-osaston, josta sitten lähetetään NATOn vaatimiin tehtäviin sotilaita. Ei tarvitse paljoa lähettää, kun ottaa huomioon, että esim. Irakin sodassa Australialla oli pari tuhatta ja Puolalla pari sataa sotilasta mukana. Ja molemmat maat meidän maata isompia ja isommalla budjetilla. Joten meiltä riittäisi pienempikin määrä. Esim. pataljoona, joka rotaatiolla pyörittää sotatoimialueella vaikka yhden komppanian. Sitten toinen komppania on täällä valmistautumassa lähtöön ja kouluttamassa uutta henkilöstöä ja kolmas palannut sotatoimialueelta lomille. Ja sitten korkeimmillaan ehkä voisi pyörittää prikaatia, niin että meillä on yksi pataljoona aina halutulla sotatoimialueella. Niin ja 'Murikka hoitakoot logistiikan meidän puolesta.

Organisaatiohan on käytännössä jo täysin olemassa.
 
Omasta mielestäni pidämme armeijan suurin piirtein samanlaisena kuin se nyt on, ja sitten lisäämme vain sinne jonkin joukko-osaston, josta sitten lähetetään NATOn vaatimiin tehtäviin sotilaita.
Nato edellyttää noin 6000 sotilaan osastoa joka voidaan sijoittaa oman alueen ulkopuolelle. Tästä noin 1200 tulee olla nopeassa valmiudessa. Ei siis mikään ylivoimainen velvoite kun jo nyt vastaavia sotureita ja siis vapaaehtoisia on yllin kyllin.

Valmiusjoukoissa on nyt noin 2-3 000 varusmiestä ja osa heti valmiudessa. Lisäksi on ammatti tai sopimussotilaita aina erkkareista alkaen. Kansainvälisissä joukoissa on valmiudessa 1-2 000 soturia. Erikoisjoukoissa on liki 4-6 000 kriisitilanteessa nopeaan valmiuteen sitoutunutta. Kantahenkilökuntaa, ilmavoimia, merivoimia ja rajan miehiä on useampi kymmenen tuhatta...
 
Omasta mielestäni pidämme armeijan suurin piirtein samanlaisena kuin se nyt on, ja sitten lisäämme vain sinne jonkin joukko-osaston, josta sitten lähetetään NATOn vaatimiin tehtäviin sotilaita. Ei tarvitse paljoa lähettää, kun ottaa huomioon, että esim. Irakin sodassa Australialla oli pari tuhatta ja Puolalla pari sataa sotilasta mukana. Ja molemmat maat meidän maata isompia ja isommalla budjetilla. Joten meiltä riittäisi pienempikin määrä. Esim. pataljoona, joka rotaatiolla pyörittää sotatoimialueella vaikka yhden komppanian. Sitten toinen komppania on täällä valmistautumassa lähtöön ja kouluttamassa uutta henkilöstöä ja kolmas palannut sotatoimialueelta lomille. Ja sitten korkeimmillaan ehkä voisi pyörittää prikaatia, niin että meillä on yksi pataljoona aina halutulla sotatoimialueella. Niin ja 'Murikka hoitakoot logistiikan meidän puolesta.
Meillä on ollut ja on valmius tähän kaikkeen, eli siinä(kään) mielessä meidän ei tarvitse tehdä mitään isoja liikkeitä jotta voisimme osallistua talkoisiin muualla kuin kotimaassa.
Lisäksi on hyvä muistaa että olemme myös osallistuneet näihin talkoisiin vuosikausia ja osallistumme tälläkin hetkellä kutakuinkin sellaisella määrällä sotilaita kuin meiltä on odotettu/ toivottu/ pyydetty.
Asia on siis mielestäni teknisesti hyvällä mallilla. Ennemminkin se on ja on ollut poliittisista päätöksistä kiinni ettei esim. EUBG:a ole haluttu käyttää missään, ei meidän päivystysvuoroilla sen enempää kuin muidenkaan. Tässäkin viitekehyksessä meillä on ollut valmiudessa ihan tehokkaita joukkoja, poliitikoilla vain ei ole ollut halua niiden käyttöön.
Sekin on tietysti kaksijakoinen asia. Toisaalta on saatavissa hyötyä kun joukkoja käytetään, toisaalta ei pidä koskaan unohtaa sitäkään ettei se sotatilanne mitään hitonmoista herkkua ole koskaan niille yksilöille jotka siihen lähetetään. Siinä mielessä päättäjien varovaisuus on sekin toisaalta ihan tervettä.
 
Ennenkaikkea se vaatisi poliittisen päätöksen ja ennenkuin...

Onko sulle sattunut lainausvirhe kun millään mitä sä kirjoitat ei ole mitään tekemistä minkään sellaisen kanssa mitä mä kirjoitin ja silti sä lainaat mua?

Sun varmaan kannattaa korjata tohon puheenvuorosi yläosaan lainaukseksi se teksti, johon olet vastaamassa.
 
Onko sulle sattunut lainausvirhe kun millään mitä sä kirjoitat ei ole mitään tekemistä minkään sellaisen kanssa mitä mä kirjoitin ja silti sä lainaat mua?

Sun varmaan kannattaa korjata tohon puheenvuorosi yläosaan lainaukseksi se teksti, johon olet vastaamassa.
Ok - oletin sinun viittaavan siihen että vaikka armeija on tehokas kotimaassa, se on tehoton ulkomailla ja esittävän ulkomailla toimimisen tehostamiseen ajatuksia.
Jos näin ei ollut, niin ymmärsin väärin mitä tarkoitit.
 
Eikös tuo nyt ole täysin asiaan liittyvä, jopa lainauksen kohdalta.

Kuten aikaisemmin sanoin, ns. "tehostamiseen" ei ole tarvetta, koska organisaatio on ollut olemassa jo pidemmän aikaa. Samoin operaatioissa ollaan mukana jatkuvasti.

Eipä Suomella paljon pataljoonaa enemmän ole varaa lähettää minnekkään.
 
OFF TOPIC


Ok - oletin sinun viittaavan siihen että vaikka armeija on tehokas kotimaassa, se on tehoton ulkomailla ja esittävän ulkomailla toimimisen tehostamiseen ajatuksia.
Jos näin ei ollut, niin ymmärsin väärin mitä tarkoitit.

Kirjoitukseni aihe/teema käy ilmi tästä...

OFF TOPIC

Ei oikeastaan liity Baltian ilmapuolustukseen...

Jätän kokonaan pois laskuista sen ajatuksen, että Suomi Baltian kriisiytyessä Suomi puolustaisi mitään muuta kuin Suomea. Keskityn vain ja ainoastaan tuohon "millä joukoilla.. ..uskalla kutsua 50 000 miehen ylimääräistä kertsiä.. ..tarvitaanko..." -ulottuvuuteen.

Eli teksti keskittyy kahteen asiaan:

1. Suomen puolustuksen valmistelu siinä vaiheessa kun voisi olla aiheellista kutsua tuommoiset 50 000 hemmoa ylimääräisiin kertausharjoituksiin.

2. Uskallus (sanan laajassa merkityksessä) tehdä valmistelevia toimia.

Käsittelen näitä kahta asiaa sen ajatuksen läpi, että jos valmistelevaa toimintaa voidaan edes jossain määrin toteuttaa myös muussa kuin sotilasasussa ja muiden hallinnonalojen ja budjettikohtien kautta, niin silloin uskallus voi olla nopeampaa jo ihan siksi, ettei tarvitse kantaa niin suurta huolta siitä, että kuinka naapuri reagoi valmisteleviin toimiin.

Jokaiselle lienee tuttu se autokatalyyttinen prosessi, missä yhden valmistautuminen saa toisenkin valmistautumaan, jolloin ensimmäinen valmistautuu lisää johon on pakko reagoida...

Tämän autokatalyyttisen prosessin riski lienee keskeisimpiä poliittiseen rohkeuteen ja sen puutteeseen liittyviä tekijöitä. Niinpä pidän varsin tärkeänä sitä, että huomioidaan täysipainoisesti kaikkia sellaisia mahdollisuuksia, joiden kohdalla itseään ruokkivan kierteen riski on pienempi kuin jonkin toisen mahdollisuuden kohdalla.

Se, että kirjoitus keskittyy juuri tähän osakokonaisuuteen käy mielestäni hyvin ilmi esim. tästä kohdasta.

Suomelle puolustuskyvyn tärkeimpiä ulottuvuuksia on se, että kyetään ennen yhteenottoa tuottamaan torjuntakykyä sellaisella tavalla, joka ei tarjoa hyviä sotilaallisen tai poliittisen provosoitumisen tekosyitä.

Kohta tarkentaa mielestäni varsin selvästi sitä, että kyse on Suomen (eikä jonkin muun maan) puolustuskyvystä ja siitä aikaikkunasta, jossa torjuntakykyä kannattaa nostaa, mutta yhteenottoja ei ole. Lisäksi kohta painottaa sitä, että osa puolustuskyvyn tärkeimmistä ulottuvuuksista ajoittuu jo siinä vaiheessa kun ollaan vasta provosoitumisen riskin äärellä.

Lisäksi muistutan että silloin kun puhutaan sellaisesta suorituskyvystä, jota luodaan ylimääräisillä kertausharjoituksella, ei ymmärtääkseni voimassa olevan lainsäädännön valossa edes voida puhua ulkomaille lähetettävästä porukasta. Ja ainakin itselleni on mahdotonta käsittää että kukaan voisi päätellä mainitsemieni mahdollisuuksien liittyvän mitenkään ulkomailla toimimiseen.

Hatunnosto ja kiitos siitä kuinka fiksusti reagoit huomautukseeni.
 
Viimeksi muokattu:
Syys saa ja sähköt katkeaa.

http://www.sss.fi/2018/09/syysmyrsky-katkoi-sahkoja-lounais-suomessa/

Tietokirjailija ja it-asiantuntija Petteri Järvinen pohtii tänään julkaistussa kirjassaan, mitä tapahtuisi, jos koko Suomesta häviäisivät sähköt. Suomen nopeaa lamaantumista on spekuloitu ennenkin eri tiedotusvälineissä. Laajan sähkökatkon vaikutuksia kuvaa myös Ilkka Remeksen kirja Jäätyvä helvetti.

Järvisen Kyberuhkia ja somesotaa – Digiaikana sinäkin olet etulinjassa -kirjassa (Docendo 2018) todetaan, että ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät myrskyt ovat yksi riskitekijä.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259218-sahkot-haviavat-suomi-seis-helvetti-paasee-valloilleen-hurja-skenaario-petteri

Serbiviranomaisten mukaan Nato käytti yöllisissä iskuissaan "pehmeitä pommeja", jotka räjähtivät kohteiden yläpuolella levittäen sähköä johtavaa grafiittia. Tämä puolestaan aiheutti oikosulkuja voimaloiden järjestelmissä. Iskut eivät muuten aiheuttaneet laajaa aineellista tuhoa.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/naton-pehmeilla-pommeilla-serbia-pimeaksi/5420180

Tietää työtä Reka Kaapelille.

Neo Industrial Oyj:n tytäryhtiö Reka Kaapeli Oy on saanut merkittävän maakaapelisopimuksen, jonka arvo on noin 7 miljoonaa euroa. Toimitukset jakaantuvat vuosille 2019 - 2021. Maakaapeleita käytetään rakennettaessa sähkönjakeluverkkoja, joihin sääolot eivät vaikuta.
 
Syys saa ja sähköt katkeaa.

http://www.sss.fi/2018/09/syysmyrsky-katkoi-sahkoja-lounais-suomessa/





Tietää työtä Reka Kaapelille.

Neo Industrial Oyj:n tytäryhtiö Reka Kaapeli Oy on saanut merkittävän maakaapelisopimuksen, jonka arvo on noin 7 miljoonaa euroa. Toimitukset jakaantuvat vuosille 2019 - 2021. Maakaapeleita käytetään rakennettaessa sähkönjakeluverkkoja, joihin sääolot eivät vaikuta.

Onkohan tämä nyt väärässä ketjussa?
 
Mun mielestä ainakin tusina viimeistä viestiä on väärässä ketjussa.
 
Mitä kunnollinen Baltian ilmapuolustus Natolta oikeasti vaatii? En ole asiaan perehtynyt, kunhan huvikseni pyörittelen, joten tietävämmät korjatkoon.

Ilmavalvontaverkosto maasijoitteisilla tutkilla. AWACS:ia ei tarvita, koska sellaisen tuo tarvittaessa nopeasti paikalle. Tutkien pitäisi olla riittävän moderneja toimiakseen myös elson alla sekä riittävän liikkuvia että saavutetaan jonkinlainen taistelunkestävyys.

Alueilmatorjuntajärjestelmät joka maahan. Turhat tripwire-panttipataljoonat voisi hyvin korvata Naton suurista jäsenmaista tuoduilla IT-yksiköillä + näiden suojajoukoilla. Esim 1 Patriot -psto alueelle eli 2 x kuuden laukaisimen patteria joka maahan. Päälle tarvittavat kilkkeet. Baltia on eteentyönnetty tukikohta ja sellaiseen tarvitaan maasijoitteista ilmatorjuntaa.

Ilmavoimia saa uhkatason noustessa siirrettyä alueelle nopeasti, mutta niiden vastaanottamiseen pitää olla riittävä infrastruktuuri. Mielellään myös hajautettuja tukikohtia kuten meillä. Etulinjassa kun ollaan.

Lyhyen kantaman IT:n voi jättää paikallisten asevoimien murheeksi. Ellei heillä ole sellaiseen varaa, Nato-maat myyvät edullisesti käytettyä kalustoa.
 
...ja sitten vielä ihan puhtaasti vielä se lusikka (tai kauha) joka on kirjoitettu Viaporin (Suomenlinna) portinpieleen Kustaanmiekassa.
Tälle nauran aina. Ruotsinkielinen teksti joka on kirjoitettu Ruotsin linnoitukseen joka rakennettiin Ranskalaisella kullalla :ROFLMAO:

Mitäköhän luulet että Niinistö tarkoittaa sillä että "koalitioita syntyy"? Että me olisimme ikävän ulkopuolella?

Vaikka olisimme Ruotsin kanssa samassa rintamassa kuin Nato, olisi siinä parempi olla jos on operatiiviset suunnitelmat liittolaisten kanssa ja ase-, ja ammushuollon sekä muun lisämateriaalin osalta, ml. mahdollisten joukkojen osalta. Tämäö onnistuu vain Naton jäsenenä.
 
operatiiviset suunnitelmat liittolaisten kanssa ja ase-, ja ammushuollon sekä muun lisämateriaalin osalta, ml. mahdollisten joukkojen osalta. Tämäö onnistuu vain Naton jäsenenä.
Ei ihan niinkään. Ensinnäkin kahdenväliset merkittävät sopimuksemme ovat Natomaiden kanssa ja myös EU:n. Avunpyyntö on mahdollista tehdä puolustusvoimien päätöksellä. Operatiivisia suunnitelmia on ollut jo aiemmin saati nyt näiden kahdenvälisten sopimusten ja isäntämaasopimuksen myötä. Lisäksi niitä nyt myös harjoitellaan simuloituna ja osin käytännössäkin.

Tietenkin Natossa ollen kaikki kuuluisi jo rutiineihinkin mutta kartalla ollaan nytkin. Esimerkiksi Suomen HX hanke huomioidaan ja sen myötä suunnitellaan Naton tämän nurkan ryhmityksiä. Myös taannoinen Leopard-kauppa huomioitiin Naton strategioissa ja esim varaosahuollossa.
 
Ei ihan niinkään. Ensinnäkin kahdenväliset merkittävät sopimuksemme ovat Natomaiden kanssa ja myös EU:n. Avunpyyntö on mahdollista tehdä puolustusvoimien päätöksellä. Operatiivisia suunnitelmia on ollut jo aiemmin saati nyt näiden kahdenvälisten sopimusten ja isäntämaasopimuksen myötä. Lisäksi niitä nyt myös harjoitellaan simuloituna ja osin käytännössäkin.

Tietenkin Natossa ollen kaikki kuuluisi jo rutiineihinkin mutta kartalla ollaan nytkin. Esimerkiksi Suomen HX hanke huomioidaan ja sen myötä suunnitellaan Naton tämän nurkan ryhmityksiä. Myös taannoinen Leopard-kauppa huomioitiin Naton strategioissa ja esim varaosahuollossa.
Ei (muihin kuin Ruotsin) kahdenvälisiin sopimuksiin sisällälly operatiivista suunnittelua. Ei EU.n puitteissa harjoiteta operatiivista suunnittelua.

Isäntämaasopimus on tekninen puitesopimus sille mistä kukin vastaa jos ollaan vieraissa tai kutsutaan vieraita. Sen lisäksi rtehdään myös kutakin vierailua varten täsmäsopimus. Ei se tarkoita että harjoitettaisiin operatiivista suunnittelua.

Yhteistoimintaa on toki harjoitettu ja tullaan jatkossakin harjoittelemaan esim Trident Juncture 5 art. harjoituksessa, mutta ei se ole operatiivista suunnittelua. Mistä sinä olet saanut noin hulluja ajatuksia?
 
operatiivista suunnittelua
Kyllä ne vaan meidän sotapojat näitä miettii yhdessä mm jenkkien kanssa. Ja tekevät simulaatioitakin. Ei tietenkään mitenkään korkealla profiililla julkisuudessa.

Ei tämä partneruus pelkkiä sopimuksia ja sanoja ole vaan ihan tavoitteellista. Yksittäinen hyvä esimerkki on vaikka Avacsin toiminta.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuo nyt ole täysin asiaan liittyvä, jopa lainauksen kohdalta.

Kuten aikaisemmin sanoin, ns. "tehostamiseen" ei ole tarvetta, koska organisaatio on ollut olemassa jo pidemmän aikaa. Samoin operaatioissa ollaan mukana jatkuvasti.

Eipä Suomella paljon pataljoonaa enemmän ole varaa lähettää minnekkään.

Plussaa olisi jos pataljoonalle saisi kokonaan uudet kamat
 
Back
Top