Brexit ja sen seuraukset

En kyllä voi kannattaa brexitiä, mutta paholainen minussa haluaa nähdä sen vain jotta näkee mitä kitinää siitä syntyy. Toinen syy on se, että se näyttäisi ettei valtioiden tarvitse mukisematta hyväksyä kaikkia EU:n hassutteluja, kuten Suomessa jotkut orjien ajatusmaailman omaavat ihmiset ajattelee. Toisaalta brexit voi tuoda omat vaikeutensa minulle... Lontoossa on kuitenkin omat mahdollisuutensa. Aika näyttää.
 
http://yle.fi/uutiset/kyselyt_brittien_vaaka_kaantymassa_eu-eron_puolelle/8921620

Kyselyt: Brittien vaaka kääntymässä EU-eron puolelle

Brexitin kannatus on lisääntynyt useilla prosenttiyksiköllä viikon takaisesta kahdessa mielipidekyselyssä. Nyt eron kannatus on suurempi myös puhelimitse tehdyssä mittauksessa.

Yhä useampi britti kannattaa eroa EU:sta kahdessa tiistaina julkistetussa mielipidemittauksessa. Tutkimuslaitos ICM:n puhelinkyselyssä unionista lähtöä kannatti 45 prosenttia ja jäsenyyden jatkoa 42 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen oli tilannut sanomalehti The Guardian.

Samaan aikaan julkaistun ICM:n verkkokyselyn vastaajista 47 prosenttia kannatti EU-eroa ja 44 prosenttia unioniin jäämistä. Eroamisen kannatus oli noussut viikon takaisesta kuusi prosenttiyksikköä puhelinmittauksessa ja kaksi prosenttiyksikköä verkkomittauksessa.

Tulos heilautti Britannian punnan kurssia hieman alaspäin. Puhelinkyselyt ovat tähän asti näyttäneet, että vastaajien enemmistö on ollut unioniin jäämisen kannalla.

Puhelinkyselyyn haastateltiin 1 004 ihmistä ja verkkokyselyyn osallistujia oli 2 052. Britit päättävät EU-jäsenyytensä jatkosta kansanäänestyksessä 23. kesäkuuta.

Äänestysaktiivisuus näyttää lopulta ratkaisevat koko pelin. Puntit seilaavat sen verran tasoissa. Näitä kansojen kahtiajakavia äänestyksiä ja tapahtumia kyllä riittää, kun on vaan haluja niitä järjestää......
 
Rekisteröitymisaikaa äänestykseen on vielä vajaa viikko. 7.6. asti. Nyt siis molempien puolien kannattajat pitää ensin saada rekisteröitymään varsinaista äänestystä varten. Brexit-kannattajat ovat tässä aktiisia ja EUssa pysymistä kannattavat voivat ajatella, että kun ei tee mitään niin kaikki käy hyvin. Voi olla että EUssa pysymistä kannattavien aktiivisuus jää alhaiseksi siitä syystä. Saa nähdä. Brexit-puolen kannattajien eduksi pitää laskea tässä vaiheessa mm. pakolaiskriisin aktivoituminen, sillä maahanmuuttokriisin hoito EU-laajuudessaan ei ole mennyt niinkuin Strömssössä, noin esimerkkinä hyvin tunteita herättävästä aiheesta. Talouspuolen tappiota siellä taidetaan selitellä sillä että se on luultavimmin samaa suuruusluokkaa Brittien jäsenmaksun kanssa. Jos nyt pitäisi veikata niin vaaka olisi varovasti Brexit-voiton puolella. Mikäli niin käy ja mikäli mm. mainittuja taloustappioita ei UK-maalle tulekaan, niin siinä EU-projektille voi ennustaa hyvin ikäviä tulevia aikoja maarivien harvetessa nopeasti. Vaikka kyse talousasioissa mielestäni onkin enemmän euron valuvioista kuin EU-vioista. Ne vain ovat hyvin kytkeytyneitä ihmisten mielissä.
 
Kun Brexit voi ihan okeasti tapahtua niin alkaa analyyseihinkin tulla hieman totuuden hiventä ja kirjoittelun suunta taitaa muuttua peloittelusta johonkin järkevänpään.

Analyysi
Lontoo pysyy finanssimekkana
FinanssialaPankit

2016064679271.jpg

Brexitkään ei välttämättä uhkaa brittimetropolin asemaa. Frankfurt on pörssifuusion häviäjä.


Lontoo on Euroopan ylivoimainen finanssikeskus ja ilmeisesti myös pysyy sellaisena. Edes brittien lähtö Euroopan unionista ei välttämättä uhkaa Lontoon asemaa, uskoo Saksan Hessenin osavaltiopankki Helaba.

Pankin ekonomistit arvioivat, että Britannia pysyy unionissa 60 prosentin todennäköisyydellä. Jos ei-äänet kuitenkin voittavat 23. kesäkuuta järjestettävässä kansanäänestyksessä, Frankfurt hyötyy.

Helaban asiantuntijat ovat tehneet finanssikeskusanalyysia kymmenen vuotta. Pankilla on osin oma lehmä ojassa. Saksan pankkimetropoli, Mainin rannan Frankfurt, on Hessenin suurin kaupunki ja tärkeä talousmoottori.

Helaban uusimman selvityksen mukaan brittien EU-eron myötä osa Lontoon pankeista siirtäisi Eurooppa-toimintojaan Frankfurtiin. Samalla merkittävä määrä finanssialan osaajia siirtyisi kanaalin yli Manner-Eurooppaan.

Berliinin hallituskortteleiden EU- ja finanssiasiantuntijat muistuttavat kuitenkin, että Britannian hallitus tekee kaikkensa pitääkseen Lontoon koko Euroopan finanssipääkaupunkina. Odotettavissa on, että britit helpottavat tarvittaessa pankkisääntelyä ja räätälöivät pankkiireille veroporkkanoita, jotta nämä eivät jättäisi saarivaltakuntaa.

Finanssialan ammattilaisten keskuudessa tehdyt kyselytutkimukset ovat aiempina vuosina vahvistaneet, että kynnys lähteä Lontoosta Frankfurtiin tai Pariisin on joka tapauksessa korkea. Lähtöpäätöksen tehneillä syyt ovat useimmiten muita kuin ammatillisia. Esimerkiksi Frankfurtin halvemmat hinnat vetävät puoleensa ja elämän laatu on pienemmässä kaupungissa ja sen ympäristössä muutenkin parempi.

Jos Helaban arvio brittien EU-kansanäänestyksestä toteutuu, Lontoon ja Frankfurtin pörssifuusio on ratkaiseva tekijä finanssikeskusten kuninkuuskilpailussa. Pankin ekonomistien mukaan tällä hetkellä, ilman Brexitiä ja pörssifuusiota, Lontoo on selvä ykkönen, kun katsotaan, pankkien, pörssien, koulutuspaikkojen ja innovatiivisten finanssialan startup-yritysten tilannetta. Lisäksi Helaban selvityksessä vertaillaan tiettyjä paikkaan sidottuja tekijöitä kuten elinkustannuksia.

Thamesin rannan metropoli on jopa pystynyt kasvattamaan eroa Frankfurtiin ja Pariisiin. Samaan aikaan Frankfurt on jättänyt Pariisin yhä selvemmin taakseen. Frankfurt pärjää erityisen hyvin elinkustannus- ja koulutupaikkavertailussa. Ranskan pääkaupunkiin finanssiteollisuutta rassaa ennen muuta Euronext-pörssin ja New Yorkin NYSE:n vuonna 2014 kariutunut fuusio.

Lontoon LSE:n ja Frankfurtin Deutsche Börsen fuusio, joka ei vielä ole saanut lopullista sinettiä, olisi voinut mennä Frankfurtin näkökulmasta paremmin.

Uuden yrityksen päämaja sijoitetaan Lontooseen. Se tarkoittaa, että Frankfurtista lähtee pörssin mukana myös siihen sidottua finanssiteollisuutta.

Deutsche Börse olisi voinut vaatia myös toisenlaista ratkaisua. Viime vuonna yhtiön markkinaarvo oli lähes 16 miljardia euroa. LSE oli 13 miljardin markkina-arvolla selvästi pienempi.

Pariisi on tässä vertailussa selvästi pienin. Toisaalta pörssiin listattujen yritysten markkina-arvolla mitattuna Lontoo on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Frankfurt.

Finanssialan ammattilaisten kynnys lähteä Lontoosta Frankfurtiin tai Pariisin on korkea.”
 
Brexitin uhka sai eliittiä valehtelemaan
10.6.2016 08:02 Mikko Kangasoja
Brittien kansanäänestys lähenee ja ero EU:sta on muodostunut realistiseksi vaihtoehdoksi. Valtaapitävät saavat sellaisesta allergiaa, kuten aina mistä tahansa status quoa muuttavasta.



Mitä eliittipoliitikot tekevät silloin? Tuore uutinen antaa vinkkiä:



Brexit on ollut niskan päällä 30. toukokuuta alkaen. Nyt Bill Clinton, Tony Blair ja Sir John Majorlainkaan perustelematta pelottelevat sodalla tai epämääräisellä "epävakaudella" Pohjois-Irlannissa, jos Brexit voittaa. Alueen omat johtajat ovat uhasta autuaan tietämättömiä ja päinvastaisesti kertovat rauhan olevan kiven kovalla pohjalla. Puheita muusta pidetään vastuuttomina, häpeällisinä ja surullisina.

Arlene Foster: "I do find it rather disgraceful for two prime ministers who know full well the importance of the peace process here in Northern Ireland to come over here and suggest that a vote in a particular direction is going to undermine that".



Harva maallikkokaan taitaa löytää Brexitille ja Pohjois-Irlannin levottomuuksille yhteyttä. Clinton, Blair ja aateloitu John Major keksivät valheen. Vanhoilta herroilta on jotain jäänyt ehkä huomaamatta. Pelottelua, uhkailua ja valehtelua on käytettyä joka kerta, kun EU on ollut kriisissä. Niitä onkin riittänyt. Samalla ihmiset oppivat eliitin metkut. Voikin olla, että uudet vetoomukset ovat tahaton lahja Brexitiä kannattaville.



Sarkastisesti voisi pitää huolestuttavana, että Pohjois-Irlannin johto - he muuten asuvat ja työskentelevät siellä - ei ole tietoinen alueensa uhkakuvista. Ehkäpä vanhojen herrojen pitäisi meren takaa käydä kertomassa vastarannalla miten siellä menee. Samalla voisi lahjoittaa ne mystiset perustelut. Toivottavasti herrat vain valehtelevat, eivätkä suunnittele.



Avainasioita ovat kansan valta päättää ohi eliitin, kansan erimielisyys poliittisen eliitin kanssa, siitä seuraava pelottelu ja perustelujen puute.



Olkoonpa kuinka entistä presidenttiä, aatelista ja vanhaa herraa, niin valehtelu ja pelottelu eivät kuulu kunnon demokratiaan. EU on pilannut jo kunnioituksensa sillä. Menkää kotiin häpeämään.

 
Propaganda käy kuumana. Tällainen kiertelee Twitterissä. Putte-kortti paukkuu myös saarilla.

CkWT-y-WEAA7uwd.jpg

Ne "kortit" vaan on kovin kuluneita ja vähissä...? :rolleyes:

Se mitä tarkoittaa kuulua "vaikuttaviin EU-Ytimiiin" on näköjään Briteillekin (osalle) käynyt selväksi MUTTA vieläkin jotkut elävät ja uskovat edelleen "unelmaan EU- onnesta" ....ikuisesta monikultturisesta "arvoyhteisöstä" ilman puoliautomaattiaseita ja vaarallisia 30 ptr lippaita muilla kuin rikollisilla ja terroristeilla ect muilla typerillä kieloilla sekä säädöksillä, joilla rajoitetaan kansalaisten elämää ja oikeuksia...o_O
 
Viimeksi muokattu:
Sopii tähän kuin nyrkki silmään

Enää anna en itseäni pompottaa
Olet mennyttä, joku muu on tulevaa
Liian kauan toivoin, luotin, odotin
Paremmasta haaveilin
Nyt mä lähden, nöyryytä mua et enää milloinkaan
Painu vaikka huitsin Nevadaan

Sitä saa mitä tilaa
Ehkä opit'sen sä nyt
Jos kaiken itse pilaa, on turha olla pettynyt
Sitä saa mitää tilaa
Täysin mitoin, tukkupäin
Hei, usko pois mun kultasein
Niin on juttu näin...
 
Brexit olisi sekä meille että Briteille hyvinvointia heikentävä liike. Ihan talouden kannalta. Lisäksi se on Vladimirin mafiajengin suuri toive Euroopan pirstomisessa.

Katsotaan voittaa ko järki (Remain) vai ksenofobit ja järjestelmänvastaiset

Terroristit ovat jo harjoitelleet Kalasnikoveilla
images.jpg ladda ned.jpg
 
Propaganda käy kuumana. Tällainen kiertelee Twitterissä. Putte-kortti paukkuu myös saarilla.

CkWT-y-WEAA7uwd.jpg

Tuosta on vaikea sanoa kumman vaihtoehdon kannattajien tekemä tuo on? Käänteispsykologiaa brexit porukalta, vai kömpelö yritys EU:ssa pysymistä kannattavilta?

Jos olet Putinia kannattava rasisti, haluat erota EU:sta. Todella sulavaa.

E: Tosin onhan tämä tuttua kotimaastakin.
 
Tuosta on vaikea sanoa kumman vaihtoehdon kannattajien tekemä tuo on? Käänteispsykologiaa brexit porukalta, vai kömpelö yritys EU:ssa pysymistä kannattavilta?

Jos olet Putinia kannattava rasisti, haluat erota EU:sta. Todella sulavaa.

E: Tosin onhan tämä tuttua kotimaastakin.


Tarvitseeko olla kummaltakaan puolelta?
 
Mihinkähän perustuu kuvitelma siitä että erotessaan EU:sta Britannia - tai mikä muu maa hyvänsä - voisi säilyttää jäsenmaan sisämarkkina- ja muut edut?

On täysin selvää että EU ei voi missään tapauksessa pitää irroittautujia samassa asemassa jäsenmaiden kanssa koska sen jälkeen jäsenyydestä ei olisi rnää mitään hyötyä kenellekään. Palkitsemalla Britanian lähdostä EU hajottaisi itsensä.

Norja neuvotteli aikanaan oman sopimuksensa, Briteille sitä ei takuulla tarjota sellaisenaan vaaan korkeintaan heikennettynä. Jos olet ulkona niin olet ulkona ja ulkopupuolista kohdellaan aina ulkopuplisena.
 
Spiegel: Saksan Schäuble varoittaa Brexitin seurauksista

Britannia ei saisi mahdollisen EU-eronsa jälkeen suoraa pääsyä EU:n markkinoille, varoittaa Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble Der Spiegel -lehden haastattelussa.

Schäublen mukaan Britannia ei voisi hyödyntää Sveitsin tai Norjan esimerkkien mukaisia malleja, jossa maa voisi nauttia EU:n sisämarkkinoiden eduista olematta unionin jäsen.

– In is in, out is out (Sisällä on sisällä, ulkona on ulkona), Schäuble toteaa lehdelle englanniksi.

Valtiovarainministeri kehottaa myös EU:ta suhtautumaan Britannian kansanäänestykseen vakavasti ja ottamaan siitä opikseen. Schäuble sanoo, että vaikka Britannia päättäisi pysyä unionissa, EU:n reaktio ei voi olla unionin syventäminen. Kävi miten kävi, Schäublen mukaan EU ei voi jatkaa vanhaan malliin.

____________________________________________________________________________

Jos brexit toteutuu, sekä brittipoliitikoilla että –medialla on peiliin katsomisen paikka. Euroopan Unionia on syytetty Iso-Britanniassa milloin mistäkin ongelmasta, on Unionilla ollut asian kanssa mitään tekemistä tai ei.

Ilmiö on toki tuttu myös Suomesta: ”Missä EU, siellä ongelma.”

Usein on kuitenkin ollut kyse pikemmin tiedon puutteesta tai jopa tahallisesta harhaanjohtamisesta. Esimerkiksi monille suomalaisille poliitikoille, talouspäättäjille ja toimittajille yllätyksenä tullutta ”rikkidirektiiviä” oli käsitelty Brysselissä pitkään ja perusteellisesti, vaikka kyse oli vain kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn MARPOL-sopimuksen (marine pollution) toimeenpanosta. Kenenkään merenkulkua työkseen seuraavan on turha väittää rikkidirektiivin tulleen hänelle yllätyksenä.

Bryssel ei sijaitse ulkoavaruudessa!

Oma lukunsa ovat poliitikot, jotka käyttävät Euroopan Unionia tekosyynä epäsuosituille päätöksille: Kyllähän minä, mutta kun se EU. Missä koomassa nämä samaiset poliitikot ovat silloin, kun asioista päätetään Euroopan Unionissa? Me suomalaiset, britit jne. olemme se Euroopan Unioni, päätökset tehdään yhdessä, ja usein niihin on mahdollista kirjata myös perusteltuja kansallisia varaumia.

Me olemme Eurooppa!

Ehkä pitäisi sanoa, ”Missä ongelma, siellä EU.” Kyllä ne EU-rahat ovat Suomenkin rakennemuutosalueille, liikennehankkeille ja tutkimusprojekteille kelvanneet.

Iso-Britannian mahdollisen EU-eron taustalla on myös medialukutaidon puutetta. Tiedotusvälineistä voi saada asioista vinoutuneen kuvan, jos ei tunne median toimintaa. Kun kaikki menee hyvin ja oikein, se ei ole uutinen! Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi suomalaisten turvallisuudentunne heikkenee, vaikka väkivaltarikollisuus vähenee.

Brittien erityisenä ongelmana on maan lehdistön rapautunut journalistinen kulttuuri. Kova väite, mutta britti-lehdet ovat jääneet monta kertaa kiinni journalismin pelisääntöjen rikkomisesta. Jos tarjolla ei ole myyvää otsikkoa, se keksitään. Ja Euroopan Unioni on turvallinen kohde. Se ei haasta lehteä väärien tietojen levittämisestä oikeuteen kuten julkkikset.

Toki, on Euroopan Unionissa paljon parantamisen varaa. Vuosien varrella on tehty monta virhettä, vaikka päätökset aikoinaan tuntuivat perustelluilta. On kuitenkin turha kuvitella, ettei yhtä hyvin informoituja virheitä olisi tehty ilman Euroopan Unionia.

Myös jälkiviisaudella on paha tapa keskittyä virheisiin eikä onnistumisiin.

Joka tapauksessa, käy brexit-äänestyksessä miten hyvänsä, Euroopan Unionilla on äänestyksen jälkeen itsetutkiskelun paikka. Mikä on Euroopan Unionin perimmäinen tarkoitus, olemassaolon oikeutus? Miksi Unionin päätöksenteko koetaan vieraaksi ja etäiseksi? Mitkä arvot ja periaatteet meitä eurooppalaisia yhdistävät? Millä alueilla yhteistyötä tulisi tiivistää, millä väljentää? Uskallammeko tehdä Euroopan Unionista avoimemman ja demokraattisemman, vaikka se samalla kieltämättä saisi liittovaltion piirteitä?

Brexit-keskustelu on myös vienyt eurooppalaisten huomion Unionin muilta, jopa suuremmilta ongelmilta. Esimerkiksi, mikä on yhteisvaluutta euron tulevaisuus velkakriisin jälkeen? Onko eurosta mahdollista tehdä toimivaa valuuttaa tiivistämättä euro-maiden talouspolitiikkaa entisestään?

Tai miten Euroopan Unioni aikoo hoitaa yhä jatkuvan pakolaiskriisin, joka repii ennennäkemättömällä tavalla EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta? Moni vaatii EU:n sisärajojen sulkemista ja Kreikan ja Italian jättämistä yksin huolehtimaan rannoilleen huuhtoutuvista sadoistatuhansista pakolaisista.

http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218201-robotit-tulevat-olemmeko-valmiit
 
http://yle.fi/uutiset/brittien_mielipide_heilahtamassa_kohti_eu-eroa/8949589

Brittien mielipide heilahtamassa kohti EU-eroa
Tuoreimman mielipidetiedustelun mukaan Britannian EU-eroa kannattavia on nyt jo yli puolet.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n liput liehumassa päällekkäin. Kuva: Andy Rain / EPA
Britannian EU-eroa ajavat näyttävät vahvistavan asemaansa. The Independent -lehden tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 55 prosenttia vastaajista kannattaa Britannian eroa EU:sta. 45 prosenttia kannattaa EU:ssa pysymistä.

Tulokset on painotettu sen mukaan, kuinka todennäköisesti vastaajat myös äänestävät juhannusaaton aaton kansanäänestyksessä.

Vaikka äänestämisen todennäköisyys poistetaan mittaustuloksesta, EU-eroa kannattaa 53 prosenttia ja jäsenyyttä kannattaa 47 prosenttia briteistä.

2 000 ihmisen verkkokysely toteutettiin keskiviikkona ja torstaina. Tuoreet mielipidetiedustelut viittaavat siihen, että EU eron puolesta kampanjoivat ovat kasvattamassa kannatustaan kansanäänestyksen lähestyessä.

Asiantuntijoiden mukaan mielipidetiedustelujen tulokset ovat edelleen liian tasaväkisiä, jotta mitään varmaan kansanäänestyksen lopputuloksesta voisi sanoa.

Mielipidetiedustelut ovat antaneet ristiriitaisen kuvan, ja verkossa toteutetut kyselyt ovat yleensä antaneet EU-eron kannattajille suuremman etumatkan kuin puhelinkyselyissä.

Lähteet:
Reuters
 
Kolumni
Brexitillä on vain huonoja seurauksia

Britannian EU-jäsenyyden kansanäänestys on hölmöyden huippu. Sitä ei olisi koskaan pitänyt järjestää, sillä britit joutuvat nyt valitsemaan nykytilan ja kaaoksen välillä.

Kun skotit äänestivät itsenäisyydestä ja kun Suomi, Ruotsi ja Norja äänestivät EU:hun liittymisestä, maiden hallitukset olivat vahvasti jäsenyyden kannalla. Ne olivat pitkään pohtineet muutosta ja lopuksi ne halusivat kansalta luvan koko yhteiskuntaa mullistavaan hyppyyn.

Suomessa ja Ruotsissa kansalaiset siunasivat hallituksensa hankkeet. He valitsivat EU-jäsenyyden Efta-jäsenyyden sijasta. Kumpikin vaihtoehto esitettiin kansalaisille niin selkeästi kuin monimutkaisia asioita ylipäätänsä voi esittää.

Skotit tyrmäsivät maata johtavan SNP:n (Scottish National Party) itsenäistymishankkeet vuonna 2014. Nationalistit olivat jo vuosikausia esitelleet itsenäistymissuunnitelmaansa, johon kuuluivat muun muassa ydinaseista luopuminen, EU-jäsenyys, pohjoismaalaistyyppisen yhteiskunnan kehittäminen ja maksuton koulutus. Lukuisat taloudelliset laskelmat vakuuttelivat maan elinkelpoisuutta.

Kampanjan loppumetreillä nationalistit törmäsivät valuuttakysymykseen: liittyisikö Skotlanti euroon, voisiko se pitää punnan vai loisiko se oman valuutan? Vastaus ei vakuuttanut. Skotlanti ei itsenäistynyt.

Eron syy löytyy banaaneista
Kansanäänestyksen järjestäminen EU-erosta ei olisi hölmöä, jos joko maan hallitus tai suuret kansalaisliikkeet vaatisivat sitä. Se ei olisi hölmöä, jos kansalaisille annettaisiin tietoa siitä, minkälaista tulevaisuutta ilman EU:ta rakennettaisiin.

Britannian hallitus haluaa kuitenkin pysyä EU:ssa eikä sillä ole erosuunnitelmaa, johon se haluaisi kansalaisten hyväksynnän. EU-eron takana ei ole valtavaa kansanliikettä. EU on brittien poliittisten huolenaiheiden listalla yleensä sijoilla 7–9. Maahanmuutto on korkeammalla, mutta enemmistö Britannian maahanmuuttajista on tullut EU:n ulkopuolelta.

EU-eroa eli Brexitiä ajavia puolueita on vain yksi, Ukip (United Kingdom Independence Party). Sen ainoa kansanedustaja on puoluejohtajansa kanssa eri mieltä siitä, millainen EU-ero tarvittaisiin.

EU-eroa haluaa myös vähemmistö hallituspuolueen ministereistä ja kansanedustajista, mutta heilläkään ei ole yhtenäistä erovisiota. Osa kaipaa takaisin kulta-aikaan, osa haluaa kehittää uutta uljasta nettitaloutta, osa haluaa eroon maahanmuuttajista, osa haluaa heitä lisää, osa haluaa pysyä Euroopan talousalueessa, osa haluaa yksipuolisesti vapautettua kauppaa kaikkien maailman maiden kanssa.

EU-eron tarve tiivistyy banaaneihin. Kun erokampanjan johtohahmo Boris Johnson saapuu Yorkin raviradalle viihdyttämään kampanjatyöntekijöitä, hän kertoo, kuinka umpihullu EU säätelee banaaneja peräti neljän direktiivin avulla.

Yleisö nauraa – mutta vaivautuneesti. He tulivat hakemaan eväitä kotikyliensä ovensuukierroksille. Yksi heistä uskaltautuu kysymään, miksi kampanjan johto vain pelleilee eikä esitä faktoja ja visioita. Boris vaivautuu, antaa ympäripyöreän vastauksen ja varmistaa sen perillemenon uudella vitsillä.

Haavat aukesivat
Jos Brexit toteutuu, Britannia päätyy poliittiseen kaaokseen, jossa kenelläkään ei ole suunnitelmaa Brexitin toteuttamiseksi. Siihen eivät pelkät banaanit riitä, mutta Banaani-Boris olisi Brexit-Britannian uskottavin poliittinen johtaja. Eron varmistuessa peräti neljä kuukautta ja kolme päivää EU-eroa kannattanut Boris pääsisi laittamaan kampanjabussissa syntyneen erovisionsa täytäntöön.

Kolme neljäsosaa kansanedustajista ei Brexitiä halua, mutta he joutuisivat vastoin tahtoaan täyttämään banaanijohtajan visioihin mahdollisesti jääneitä aukkoja. Laki ei pakota heitä hyväksymään sen enempää Brexitiä kuin Boris-pääministeriäkään, mutta eiväthän he oikein voisi kansan tahdon vastaisestikaan toimia.

Jos Brexit tulee, EU-myönteiset skotit saattaisivat innostua uuteen itsenäistymisäänestykseen.

Jos Brexitiä ei tulekaan, Britannia ei ole tällä temppuilulla saavuttanut mitään. Suhteet Eurooppaan eivät ole lämmenneet. Tärkeät energia-, asunto- ja liikennepäätökset ovat taas kerran saaneet lepovuoden. Hallituspuolue on entistäkin eripuraisempi. Valtakunta on ajettu kahteen leiriin, mikä on aukaissut kaikki mahdolliset rintamalinjat eri yhteiskuntaluokkien ja ikäryhmien sekä eri puolilla maata asuvien ihmisten välillä.

Jos Brexitiä ei tule, niin sitä kannattavat perusenglantilaiset syyttävät epäitsenäisyydestään skotteja ja muita kelttejä sekä Lontoon ja suurten yliopistokaupunkien väkeä. Poliittinen säätiedotus saattaa pian luvata englantilaisten kapinaa.
 
EU ja Euro ovat hölmöyden huippu vaikka sitä vielä jotku hehkuttavat "vuosisadan menestystarinaksi".... Itse asiassa se on "Vuosisadan menetystarina vailla vertaa"
 
Korkean tason väläytys: Koko Iso-Britannia voi hajota, rauha vaarassa

Ulkomaat
|
Brexit
Sekä Ison-Britannian entiset pääministerit Tony Blair ja John Major että Yhdysvaltain presidenttinä 1993–2001 toiminut Bill Clinton varoittavat Britannian mahdollisen euroeron eli brexitin seurauksista.

Clinton kirjoittaa New Statesman -lehdessä, että Pohjois-Irlannin rauha vaarantuu, jos Britannia lähtee EU:sta.

Blair ja Major puolestaan luonnehtivat BBC:n mukaan, että ero olisi riski Pohjois-Irlannin vakaudelle.


Blair ja Major arvioivat myös, että brexitin seurauksena Iso-Britannia saattaisi hajota, sillä Skotlannin itsenäisyysasia voisi jälleen nousta agendalle.

Kaksikon mielestä 23. kesäkuuta järjestettävässä äänestyksessä äänestetään itse Britannian yhtenäisyydestä.
 
Brexitin uhka sai eliittiä valehtelemaan
10.6.2016 08:02 Mikko Kangasoja
Brittien kansanäänestys lähenee ja ero EU:sta on muodostunut realistiseksi vaihtoehdoksi. Valtaapitävät saavat sellaisesta allergiaa, kuten aina mistä tahansa status quoa muuttavasta.


Mitä eliittipoliitikot tekevät silloin? Tuore uutinen antaa vinkkiä:

Brexit on ollut niskan päällä 30. toukokuuta alkaen. Nyt Bill Clinton, Tony Blair ja Sir John Majorlainkaan perustelematta pelottelevat sodalla tai epämääräisellä "epävakaudella" Pohjois-Irlannissa, jos Brexit voittaa. Alueen omat johtajat ovat uhasta autuaan tietämättömiä ja päinvastaisesti kertovat rauhan olevan kiven kovalla pohjalla. Puheita muusta pidetään vastuuttomina, häpeällisinä ja surullisina.

Arlene Foster: "I do find it rather disgraceful for two prime ministers who know full well the importance of the peace process here in Northern Ireland to come over here and suggest that a vote in a particular direction is going to undermine that".

Harva maallikkokaan taitaa löytää Brexitille ja Pohjois-Irlannin levottomuuksille yhteyttä. Clinton, Blair ja aateloitu John Major keksivät valheen. Vanhoilta herroilta on jotain jäänyt ehkä huomaamatta. Pelottelua, uhkailua ja valehtelua on käytettyä joka kerta, kun EU on ollut kriisissä. Niitä onkin riittänyt. Samalla ihmiset oppivat eliitin metkut. Voikin olla, että uudet vetoomukset ovat tahaton lahja Brexitiä kannattaville.

Sarkastisesti voisi pitää huolestuttavana, että Pohjois-Irlannin johto - he muuten asuvat ja työskentelevät siellä - ei ole tietoinen alueensa uhkakuvista. Ehkäpä vanhojen herrojen pitäisi meren takaa käydä kertomassa vastarannalla miten siellä menee. Samalla voisi lahjoittaa ne mystiset perustelut. Toivottavasti herrat vain valehtelevat, eivätkä suunnittele.

Avainasioita ovat kansan valta päättää ohi eliitin, kansan erimielisyys poliittisen eliitin kanssa, siitä seuraava pelottelu ja perustelujen puute.

Olkoonpa kuinka entistä presidenttiä, aatelista ja vanhaa herraa, niin valehtelu ja pelottelu eivät kuulu kunnon demokratiaan. EU on pilannut jo kunnioituksensa sillä. Menkää kotiin häpeämään.
 
Back
Top