Spiegel: Saksan Schäuble varoittaa Brexitin seurauksista
Britannia ei saisi mahdollisen EU-eronsa jälkeen suoraa pääsyä EU:n markkinoille, varoittaa Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble Der Spiegel -lehden haastattelussa.
Schäublen mukaan Britannia ei voisi hyödyntää Sveitsin tai Norjan esimerkkien mukaisia malleja, jossa maa voisi nauttia EU:n sisämarkkinoiden eduista olematta unionin jäsen.
– In is in, out is out (Sisällä on sisällä, ulkona on ulkona), Schäuble toteaa lehdelle englanniksi.
Valtiovarainministeri kehottaa myös EU:ta suhtautumaan Britannian kansanäänestykseen vakavasti ja ottamaan siitä opikseen. Schäuble sanoo, että vaikka Britannia päättäisi pysyä unionissa, EU:n reaktio ei voi olla unionin syventäminen. Kävi miten kävi, Schäublen mukaan EU ei voi jatkaa vanhaan malliin.
____________________________________________________________________________
Jos brexit toteutuu, sekä brittipoliitikoilla että –medialla on peiliin katsomisen paikka. Euroopan Unionia on syytetty Iso-Britanniassa milloin mistäkin ongelmasta, on Unionilla ollut asian kanssa mitään tekemistä tai ei.
Ilmiö on toki tuttu myös Suomesta: ”Missä EU, siellä ongelma.”
Usein on kuitenkin ollut kyse pikemmin tiedon puutteesta tai jopa tahallisesta harhaanjohtamisesta. Esimerkiksi monille suomalaisille poliitikoille, talouspäättäjille ja toimittajille yllätyksenä tullutta ”rikkidirektiiviä” oli käsitelty Brysselissä pitkään ja perusteellisesti, vaikka kyse oli vain kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn MARPOL-sopimuksen (marine pollution) toimeenpanosta. Kenenkään merenkulkua työkseen seuraavan on turha väittää rikkidirektiivin tulleen hänelle yllätyksenä.
Bryssel ei sijaitse ulkoavaruudessa!
Oma lukunsa ovat poliitikot, jotka käyttävät Euroopan Unionia tekosyynä epäsuosituille päätöksille: Kyllähän minä, mutta kun se EU. Missä koomassa nämä samaiset poliitikot ovat silloin, kun asioista päätetään Euroopan Unionissa? Me suomalaiset, britit jne. olemme se Euroopan Unioni, päätökset tehdään yhdessä, ja usein niihin on mahdollista kirjata myös perusteltuja kansallisia varaumia.
Me olemme Eurooppa!
Ehkä pitäisi sanoa, ”Missä ongelma, siellä EU.” Kyllä ne EU-rahat ovat Suomenkin rakennemuutosalueille, liikennehankkeille ja tutkimusprojekteille kelvanneet.
Iso-Britannian mahdollisen EU-eron taustalla on myös medialukutaidon puutetta. Tiedotusvälineistä voi saada asioista vinoutuneen kuvan, jos ei tunne median toimintaa. Kun kaikki menee hyvin ja oikein, se ei ole uutinen! Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi suomalaisten turvallisuudentunne heikkenee, vaikka väkivaltarikollisuus vähenee.
Brittien erityisenä ongelmana on maan lehdistön rapautunut journalistinen kulttuuri. Kova väite, mutta britti-lehdet ovat jääneet monta kertaa kiinni journalismin pelisääntöjen rikkomisesta. Jos tarjolla ei ole myyvää otsikkoa, se keksitään. Ja Euroopan Unioni on turvallinen kohde. Se ei haasta lehteä väärien tietojen levittämisestä oikeuteen kuten julkkikset.
Toki, on Euroopan Unionissa paljon parantamisen varaa. Vuosien varrella on tehty monta virhettä, vaikka päätökset aikoinaan tuntuivat perustelluilta. On kuitenkin turha kuvitella, ettei yhtä hyvin informoituja virheitä olisi tehty ilman Euroopan Unionia.
Myös jälkiviisaudella on paha tapa keskittyä virheisiin eikä onnistumisiin.
Joka tapauksessa, käy brexit-äänestyksessä miten hyvänsä, Euroopan Unionilla on äänestyksen jälkeen itsetutkiskelun paikka. Mikä on Euroopan Unionin perimmäinen tarkoitus, olemassaolon oikeutus? Miksi Unionin päätöksenteko koetaan vieraaksi ja etäiseksi? Mitkä arvot ja periaatteet meitä eurooppalaisia yhdistävät? Millä alueilla yhteistyötä tulisi tiivistää, millä väljentää? Uskallammeko tehdä Euroopan Unionista avoimemman ja demokraattisemman, vaikka se samalla kieltämättä saisi liittovaltion piirteitä?
Brexit-keskustelu on myös vienyt eurooppalaisten huomion Unionin muilta, jopa suuremmilta ongelmilta. Esimerkiksi, mikä on yhteisvaluutta euron tulevaisuus velkakriisin jälkeen? Onko eurosta mahdollista tehdä toimivaa valuuttaa tiivistämättä euro-maiden talouspolitiikkaa entisestään?
Tai miten Euroopan Unioni aikoo hoitaa yhä jatkuvan pakolaiskriisin, joka repii ennennäkemättömällä tavalla EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta? Moni vaatii EU:n sisärajojen sulkemista ja Kreikan ja Italian jättämistä yksin huolehtimaan rannoilleen huuhtoutuvista sadoistatuhansista pakolaisista.
http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218201-robotit-tulevat-olemmeko-valmiit
