Brexit ja sen seuraukset

Hei muumi itsellesi. Jos et halua lukea loanheittoa, niin mitä jos vain skippaat viestini ja jatkat seuraavasta? Niin yksinkertaista se on. Ei tarvitse kiukutella minulle tai menettää hermojaan...
Sehän oli suoraan mulle osoitettu vastaus, ainakin siltä näytti. Jos niitä ei saa kommentoida, älä sitten vaivaudu jatkossa? En minä muutenkaan jaksa perustelematonta nimittelyä lueskella. Jos Hautalasta keksit asiallista kritikkiä, ja siihen löytyy runsaasti aihetta, siitä saa aina juttua aikaiseksi. (Oli kieltämättä vähän kärkevä palaute multa, myönnetään. Pieni hedari oli torilta jäänyt...)
 
Tuosta EU-parlamentista. Toivon vahvasti, että se ei saa ikinä lisää valtaa.

Puhuttaessa EU:n demokraattisuudesta pitää muistaa, että ei ole olemassa Eurooppa-nimistä valtiota. Eikä Euroopan kansaa. Parlamentti on puhtaasti federalistinen elin, joka ylittää kansalliset parlamentit. Sen takia federalistit puhuvat kauniisti "demokratian tarpeesta" halutessaan lisätä parlamentin valtaa ja sitä kautta heikentää jäsenmaiden suvereniteettia.

Jos parlamentista tulee ylin lakia säätävä elin, joka myös tekee lakiehdotuksia, EU on tosiasiallisesti liittovaltio. Eikä enää valtioliitto. Siksi jokainen, joka kannattaa kansallisvaltioiden omaa päätäntäoikeutta vastustaa EU-parlamentin valtaa.
Ymmärrän ja osin hyväksynkin pointtisi, vaikkei kantamme oikein kohtaakaan.

Heitän kuitenkin kysymyksen tai tehtävän.

Määrittele mahdollisimman yksikäsitteisesti valtio.
 
Ymmärrän ja osin hyväksynkin pointtisi, vaikkei kantamme oikein kohtaakaan.

Heitän kuitenkin kysymyksen tai tehtävän.

Määrittele mahdollisimman yksikäsitteisesti valtio.

Hän ilmoitti että kannattaa kansallisvaltioita, ei siihen sen syvempää analyysiä ja filosofiaa tarvita, toiset vastustavat niitä.

Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole sotineet keskenään, monikulttuuriset imperiumit sotivat sisällissotia sekä toisia imperiumeja vastaan, kun eivät ole valtaamassa kansallisvaltioita.
 
Hän ilmoitti että kannattaa kansallisvaltioita, ei siihen sen syvempää analyysiä ja filosofiaa tarvita, toiset vastustavat niitä.

Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole sotineet keskenään, monikulttuuriset imperiumit sotivat sisällissotia sekä toisia imperiumeja vastaan, kun eivät ole valtaamassa kansallisvaltioita.
Muistelin, että Suomessakin olisi joskus ollut jokin sisällissota. Ehkä se oli väärä muistikuva tai Suomi ei ole kansallisvaltio.... :unsure:
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Muistelin, että Suomessakin olisi joskus ollut jokin sisällissota. Ehkä se oli väärä muistikuva tai Suomi ei ole kansallisvaltio.... :unsure:

Kansallisvaltion perustajat sotivat sen vastustajia vastaan.

Suomi ei enään kansallisvaltio vaan oikeusvaltio jolla on abstraktit arvopohjaan perustuvat syyt olemassaoloonsa, siksi on helppo argumentoida sen yhdistäminen isompaan kokonaisuuteen josta ne laitkin tulevat.

Rooman imperiumikin oli oikeusvaltio sen jälkeen kun se lakkasi olemasta kansallisvaltio.
 
Ymmärrän ja osin hyväksynkin pointtisi, vaikkei kantamme oikein kohtaakaan.

Heitän kuitenkin kysymyksen tai tehtävän.

Määrittele mahdollisimman yksikäsitteisesti valtio.

No määritellään:).

Ensin on kuitenkin määriteltävä kansa. Ei ole valtiota ilman kansaa, joskin on paljon kansoja ilman valtiota.

Kansa on joukko ihmisiä, jotka jakavat keskenään yhtenevän maailmankuvan ja arvojärjestelmän ja joka omaa yhteisen historiallisen kokemuspohjan ja tradition. Minkä lisäksi kansa jakaa saman kielen ja käsitteistön.

Valtio (ja tarkoitan valtiosta puhuessani kansallisvaltiota) on se fyysinen alue, jolla kyseinen edellä määritelty kansa toteuttaa omaa arvomaailmaansa käyttäen suvereenia hallintovaltaa.

Tuossa noin lyhyesti.
 
Sveitsin valtion kansalaiset koostuu saksalaisista ranskalaisista italialaisista ja helveeteistä, kotka kuitenkin kutsuvat itseään ensisijaisesti sveitsiläisiksi riippumatta etnsestä taustastaan.

Suomi on etnisesti homogeenisempi, mutta siitä huolimatta meillä on ruotsalaisia, juutalaisia, venäläisiä, tataareja ja jopa vietnamilaisia ja somaleja jotka kokevat olevansa suomalaisia. Onko se sittenn sitä monikulttuurisuutta joka nakertaa kansallisvaltiota ja onko se huono asia?
 
Sveitsin valtion kansalaiset koostuu saksalaisista ranskalaisista italialaisista ja helveeteistä, kotka kuitenkin kutsuvat itseään ensisijaisesti sveitsiläisiksi riippumatta etnsestä taustastaan.

Suomi on etnisesti homogeenisempi, mutta siitä huolimatta meillä on ruotsalaisia, juutalaisia, venäläisiä, tataareja ja jopa vietnamilaisia ja somaleja jotka kokevat olevansa suomalaisia. Onko se sittenn sitä monikulttuurisuutta joka nakertaa kansallisvaltiota ja onko se huono asia?

Kansallisvaltion tärkein tehtävä on varmistaa ja turvata kansakunnan turvallisuus, jatkuvuus ja elinmahdollisuudet, sitä ei edistä vähemmistöksi jääminen omassa valtiossa.
 
Eli kehitysjatkumossa kansallisvaltion tuhoutuminen mahdollistaa oikeusvaltion syntymisen? :whistle:

Rooma oli oikeusvaltio jo kansallisvaltiona, myöhempää kehitystä voi kutsua deep state vallankaappaukseksi.
Näinhän se Suomessakin on käynyt, perustuslaki ja lait yleensä käännetään niiden luojia vastaan ja tukemaan heidän häviämiseensä johtavaa kehitystä.
Suomessakin virkakunnan jokaiselle haaralle on luotu urapolut ja kultaiset oksat jotka ovat riippuvaisia liittovaltio kehityksen edistämisestä.
Heidän kannatuksensa unionille ei voi olla enään objektiivista jos se suoranaisesti on heille henkilökohtaisesti edullista.
 
Kansa on joukko ihmisiä, jotka jakavat keskenään yhtenevän maailmankuvan ja arvojärjestelmän ja joka omaa yhteisen historiallisen kokemuspohjan ja tradition. Minkä lisäksi kansa jakaa saman kielen ja käsitteistön.

Juutalaisvaltioon tuli toisen ms:n jälkeen väkeä kaikista maailman kolkista. Ja heti tultuaan he alkoivat puhua toisistaan ja itsestään -israelilaisina-....ei juutalaisina tai puolalaisina tai ranskalaisina tai saksalaisina....näin minulle on asiaa kuvannut juutalainen, joka -pääsi- Israeliin -45. Alueella aiemmin syntyneet pitivät itseään ns. parempina kansalaisina, mutta tulokkaat eivät siitä juuri piitanneet.

Huolimatta siitä, että juutalaisia tuli kaikista ilmansuunnista jne. -juutalaisuus- ei hänen kertomansa mukaan ollut se liima, joka loi valtion vaan israelilaisuus. Ja edelleen, vaikka erimielisyyksiä oli paljon väestön keskuudessa, tuo -yliliima- auttoi luomaan tarvittavan yhtenäisyyden. Jota vielä edesauttoi kaikkia koskeva yhteinen vihollinen, ei enää natsinrökäleet vaan arabikansat.

Kansallisvaltioilla taitaa aika usein olla historiassaan hetkiä, jolloin -yhteinen vihollinen- on auttanut liimaamaan yleisöä yhteen. Ettei vain peräti Suomessakin, jos tarkkoja ollaan.
 
No määritellään:).

Ensin on kuitenkin määriteltävä kansa. Ei ole valtiota ilman kansaa, joskin on paljon kansoja ilman valtiota.

Kansa on joukko ihmisiä, jotka jakavat keskenään yhtenevän maailmankuvan ja arvojärjestelmän ja joka omaa yhteisen historiallisen kokemuspohjan ja tradition. Minkä lisäksi kansa jakaa saman kielen ja käsitteistön.

Valtio (ja tarkoitan valtiosta puhuessani kansallisvaltiota) on se fyysinen alue, jolla kyseinen edellä määritelty kansa toteuttaa omaa arvomaailmaansa käyttäen suvereenia hallintovaltaa.

Tuossa noin lyhyesti.
Siteeraan vanhaa kielilakiamme:
- Finska och svenska äro republikens officiella språk.

Siis, Suomessa täytyy olla kaksi kansaa. Ja jos siis enemmän kuin yksi kansa voi myös muodostaa valton (Suomi, USA), onko EU valtio?
 
Siteeraan vanhaa kielilakiamme:
- Finska och svenska äro republikens officiella språk.

Siis, Suomessa täytyy olla kaksi kansaa. Ja jos siis enemmän kuin yksi kansa voi myös muodostaa valton (Suomi, USA), onko EU valtio?

Tämä on aina se, mihin tartutaan kun aiheesta on puhe:). Kieli oli siis vain yksi kriteeri, mutta olennainen sellainen.

Suomessa on suomalaisten lisäksi suomenruotsalaiset, saamelaiset, tataarit ja nyttemmin muutamia muita vähemmistökansoja. Näiden vähemmistöjen määrä on kuitenkin nykyään niin pieni, että niillä ei ole mitään käytännön merkitystä Suomen valtiolle valtiona. Jos täällä olisi vähemmistökansa, jonka osuus väestöstä olisi vaikkapa 30% tilanne olisi paljon vaikeampi. Kuten esimerkiksi tilanne on Belgiassa, joka on periaatteessa valtio, mutta käytännössä täysin kahtiajakautunut kahden eri kieliryhmän / kansan välillä.

Ruotsin kielen asema on historiallinen jäänne ajalta, jolloin suomalaiset olivat valtakunnan vähemmistö. Ja kyllä siitä hyvästä aina silloin tällöin keskusvallalta tulikin runtua. Suomalaiset kansana pääsivät hallitsemaan itseään vasta kansallisvaltion puitteissa. Tätä tuskin kiistät? Vai olimmeko onnellisia Venäjän suuriruhtinaskuntana, osana suurta kansojen joukkoa? Sehän on lähin, mitä olemme olleet liittovaltion kaltaista tilaa tähän mennessä.

Kyllä monta kansaa voi muodostaa valtion. Ne vain harvemmin ovat kovin kestäviä. Koko lähi-itä ja Afrikka ovat esimerkkeinä tästä. Tai vaikka Jugoslavia Entäpä Katalaanit? Tai Skotit? EU ei ole, eikä siitä tule valtiota. Se toki voidaan teknisesti sellaiseksi tehdä, mutta se ei ole mitenkään kestävä ratkaisu. Ei niin, etteikö tätä olisi jo monesti yritetty viimeisen 2000 vuoden aikana.
 
Back
Top