Brexit ja sen seuraukset

Raveni

Ylipäällikkö
En vaan voi käsittää miksi ei Eurofiilien hälytyskellot soi vaan ilmeisesti tämäkin juttu on heistä erinomaista Eu toimintaa...?:confused:
Ihminen on jännä eläin siitä, että sen itsesuojelu vaisto on niin vahva, että se vaikka ulkoistaa "turvallisuuden" jollekin toiselle (EU) sen sijaan, että pitäisi itse siitä huolta. Ihmiselle kun tarpeeksi toitotetaan yhtä "totuutta" niin se alkaa uskomaan siihen. EU:n tapauksessa se on se, että kyseessä on peruuttumaton liitto josta eroamalla tuhoaa itsensä.
 

kausaliteetti

Luutnantti
Tulee tuosta mieleen sama mitä Saksassa ja Neuvostoliitossa aikoinaan harrastettiin. Tänäpäivänä noita harrastuksia on ollut lähinnä kolmansissa maissa joissa demokratia on vain kaunis unelma. Sitä varten sieltä ihmiset pois haluavatkin.
Sitä ihtiäänhän se on. Näillä on semmoiset ohjeistukset, ei niitä hetkessä muuteta. Ei, vaikka Internetin kinoksissa eteneminen on pysähtynyt. Määrä korvaa laadun.
 

Minuteman

Eversti
Kolumni
Brexit heijastaa globalisaation varjopuolia ja on poliittinen maanjäristys
Britannian EU-eroon päädyttiin, koska kansa äänesti väärin. Mutta kansaa ei voi vaihtaa, ja sen vaaleissa ilmaisemaa tahtoa on kunnioitettava, kirjoittaa kolumnissaan Sixten Korkman.

Iso-Britannia on tehnyt ratkaisun, jota laajasti ihmetellään ja valitellaan: Brexit on huono asia taloudellisesti ja poliittisesti. Se on sitä Iso-Britannian ja Euroopan sekä koko läntisen maailman kannalta. Tähän päädyttiin, koska kansa äänesti väärin. Mutta kansaa ei voi vaihtaa, ja sen vaaleissa ilmaisemaa tahtoa on kunnioitettava. Sitäkin tärkeämpää on ymmärtää, mistä tässä on kyse.

Äänestäjät vaativat omien kansalaisten etujen asettamista etusijalle ja kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. He äänestivät globalisaatiota ja ylikansallisuutta sekä sitä ajanutta talouden ja politiikan eliittiä vastaan.

Globalisaatio, sen vaikutukset ja tulevaisuus, on tämän ajan suuria kysymyksiä. Koveneva kilpailu ravistelee jo kehittyneiden maiden työmarkkinoita ja julkista sektoria. Globaali finanssikriisi ja sen huono jälkihoito ovat lisäongelmana. Ekonomistit ovat laajasti sitä mieltä, että vapaakauppa ja globalisaatio edistävät talouden tehokkuutta. Oppikirjoissa sanotaan, että talouden avoimuus voi kakun kasvamisen kautta edistää kaikkien hyvinvointia. Tämä kuitenkin edellyttää, että osa avoimuuden hyödystä käytetään siitä kärsivien kompensoimiseksi. Todellisuudessa tällaista kompensaatiota ei juuri toteuteta. Globalisaatiosta kärsivät ovat syystä katkeria.

Sadat miljoonat kiinalaiset ovat hyötyneet taloutensa avaamisesta. Mutta kehittyneissä maissa laajat väestöryhmät kärsivät tuotannon ulkoistamisesta muihin maihin ja kovenevasta kilpailusta. Yhdysvalloissa heikosti koulutetun työvoiman reaalipalkat ovat polkeneet paikallaan tai alentuneet jo vuosikymmeniä. Englannissa on laajoja alueita, jossa väestö kokee jääneensä jälkeen ja vain kärsineen globalisaatiosta. Globalisaation vaikutukset ovat toki paljolti myönteisiä. Elämme kuitenkin mediamaailmassa, jossa kielteiset mielikuvat leviävät tehokkaasti. Globalisaatio yhdistyy monen mielessä vain verokiertoon, irtisanomisiin ja pakolaistulvaan.

Herkästi kiihkoon yltävästä kansallisuusmielisyydestä on huonoja kokemuksia. Eurooppa ei ole koskaan kokenut yhtä pitkäkestoista rauhan aikaa kuin toisen maailmansodan jälkeen. Se on osaltaan Euroopan integraatioprosessin ansiota. Pitkälle vietynä integraatio kuitenkin vaatii ylikansallisia ratkaisuja, joita on vaikea yhdistää kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Kansallinen suvereniteetti on itseisarvo, josta olemme valmiita maksamaan. Päätökset voivat olla välillä tyhmiäkin, mutta ne ovat omissa käsissämme.

Oma asiansa on, että poliitikot pitkään ja perusteettomasti ovat syyttäneet Euroopan unionia oman maansa vaikeuksista. Sitä saadaan mitä tilataan.


Mitä brexit opettaa? Sen, että talouden globalisaatio on kestävä kehitys vain jos siitä kärsivien kohtalo ja heidän tukeminen on politiikan agendalla riittävän korkealla. Ja sen, että poliittisen integraation syventämisessä on oltava kovin varovainen. Toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan määrätyillä alueilla. Yhteistyön tarvetta on kuitenkin kyettävä perustelemaan kansalaisille selkeästi ja vakuuttavasti.

EU on ja pysyy; identiteettiongelmasta kärsivän Iso-Britannian ero ei uhkaa sen jatkuvuutta. Mutta jotkut kuvittelevat, että Brexit avaa portin muiden EU-maiden poliittisen integraation vahvalle syventämiselle. Näin ajattelevat eivät osaa tulkita ajan henkeä. Euroopan unionista ei tule keskusjohteista ”liittovaltiota”, tuo unelman kohtalo sinetöityi Brexitin mukana. Sellaiselle kehitykselle ei ole tukea kansalaisten keskuudessa, ja kansan yli ei voi kävellä. Brexit on poliittinen maanjäristys, joka ei kuitenkaan mullista Suomen näkymiä. Meillä on laaja hyvinvointivaltio, joka eri keinoin pehmentää globalisaation aiheuttamia kolhuja.

Ja Suomelle talouden avoimuus on elinehto, jota kukaan ei kyseenalaista. Hyväksymme sen asettamat pelisäännöt ja yritämme pärjätä. Tuorein osoitus tästä on kiky-sopimus, jolle ulkoisen epävakauden kärjistyessä on syytä antaa arvoa.
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tulee tuosta mieleen sama mitä Saksassa ja Neuvostoliitossa aikoinaan harrastettiin. Tänäpäivänä noita harrastuksia on ollut lähinnä kolmansissa maissa joissa demokratia on vain kaunis unelma. Sitä varten sieltä ihmiset pois haluavatkin.
Onko siis niin että nämä ihmiset, jotka EU liittovaltiota puskevat hartiavoimin ja kaikella propagandan voimallaan eteenpäin, haluvatkin rakentaa vastaavanlaisen valtakunnan itselleen, kuin nämä entiset diktatuurit olivat, mutta buustattunna ja päivitettynä versiona entistä "arvoyhteisöistä ja demokraattisista oikeusvaltoista"...? o_O
 

Raveni

Ylipäällikkö
Kolumni
Brexit heijastaa globalisaation varjopuolia ja on poliittinen maanjäristys
Britannian EU-eroon päädyttiin, koska kansa äänesti väärin. Mutta kansaa ei voi vaihtaa, ja sen vaaleissa ilmaisemaa tahtoa on kunnioitettava, kirjoittaa kolumnissaan Sixten Korkman.

Iso-Britannia on tehnyt ratkaisun, jota laajasti ihmetellään ja valitellaan: Brexit on huono asia taloudellisesti ja poliittisesti. Se on sitä Iso-Britannian ja Euroopan sekä koko läntisen maailman kannalta. Tähän päädyttiin, koska kansa äänesti väärin. Mutta kansaa ei voi vaihtaa, ja sen vaaleissa ilmaisemaa tahtoa on kunnioitettava. Sitäkin tärkeämpää on ymmärtää, mistä tässä on kyse.

Äänestäjät vaativat omien kansalaisten etujen asettamista etusijalle ja kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. He äänestivät globalisaatiota ja ylikansallisuutta sekä sitä ajanutta talouden ja politiikan eliittiä vastaan.

Globalisaatio, sen vaikutukset ja tulevaisuus, on tämän ajan suuria kysymyksiä. Koveneva kilpailu ravistelee jo kehittyneiden maiden työmarkkinoita ja julkista sektoria. Globaali finanssikriisi ja sen huono jälkihoito ovat lisäongelmana. Ekonomistit ovat laajasti sitä mieltä, että vapaakauppa ja globalisaatio edistävät talouden tehokkuutta. Oppikirjoissa sanotaan, että talouden avoimuus voi kakun kasvamisen kautta edistää kaikkien hyvinvointia. Tämä kuitenkin edellyttää, että osa avoimuuden hyödystä käytetään siitä kärsivien kompensoimiseksi. Todellisuudessa tällaista kompensaatiota ei juuri toteuteta. Globalisaatiosta kärsivät ovat syystä katkeria.

Sadat miljoonat kiinalaiset ovat hyötyneet taloutensa avaamisesta. Mutta kehittyneissä maissa laajat väestöryhmät kärsivät tuotannon ulkoistamisesta muihin maihin ja kovenevasta kilpailusta. Yhdysvalloissa heikosti koulutetun työvoiman reaalipalkat ovat polkeneet paikallaan tai alentuneet jo vuosikymmeniä. Englannissa on laajoja alueita, jossa väestö kokee jääneensä jälkeen ja vain kärsineen globalisaatiosta. Globalisaation vaikutukset ovat toki paljolti myönteisiä. Elämme kuitenkin mediamaailmassa, jossa kielteiset mielikuvat leviävät tehokkaasti. Globalisaatio yhdistyy monen mielessä vain verokiertoon, irtisanomisiin ja pakolaistulvaan.

Herkästi kiihkoon yltävästä kansallisuusmielisyydestä on huonoja kokemuksia. Eurooppa ei ole koskaan kokenut yhtä pitkäkestoista rauhan aikaa kuin toisen maailmansodan jälkeen. Se on osaltaan Euroopan integraatioprosessin ansiota. Pitkälle vietynä integraatio kuitenkin vaatii ylikansallisia ratkaisuja, joita on vaikea yhdistää kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Kansallinen suvereniteetti on itseisarvo, josta olemme valmiita maksamaan. Päätökset voivat olla välillä tyhmiäkin, mutta ne ovat omissa käsissämme.

Oma asiansa on, että poliitikot pitkään ja perusteettomasti ovat syyttäneet Euroopan unionia oman maansa vaikeuksista. Sitä saadaan mitä tilataan.


Mitä brexit opettaa? Sen, että talouden globalisaatio on kestävä kehitys vain jos siitä kärsivien kohtalo ja heidän tukeminen on politiikan agendalla riittävän korkealla. Ja sen, että poliittisen integraation syventämisessä on oltava kovin varovainen. Toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan määrätyillä alueilla. Yhteistyön tarvetta on kuitenkin kyettävä perustelemaan kansalaisille selkeästi ja vakuuttavasti.

EU on ja pysyy; identiteettiongelmasta kärsivän Iso-Britannian ero ei uhkaa sen jatkuvuutta. Mutta jotkut kuvittelevat, että Brexit avaa portin muiden EU-maiden poliittisen integraation vahvalle syventämiselle. Näin ajattelevat eivät osaa tulkita ajan henkeä. Euroopan unionista ei tule keskusjohteista ”liittovaltiota”, tuo unelman kohtalo sinetöityi Brexitin mukana. Sellaiselle kehitykselle ei ole tukea kansalaisten keskuudessa, ja kansan yli ei voi kävellä. Brexit on poliittinen maanjäristys, joka ei kuitenkaan mullista Suomen näkymiä. Meillä on laaja hyvinvointivaltio, joka eri keinoin pehmentää globalisaation aiheuttamia kolhuja.

Ja Suomelle talouden avoimuus on elinehto, jota kukaan ei kyseenalaista. Hyväksymme sen asettamat pelisäännöt ja yritämme pärjätä. Tuorein osoitus tästä on kiky-sopimus, jolle ulkoisen epävakauden kärjistyessä on syytä antaa arvoa.
En ole oikein koskaan ymmärtänyt tuota hokemaa, että kansa äänestäisi väärin! Homma menee kuitenkin niin, että saattaa olla, että kansa ei tiedä mistä äänestää mutta sekin on poliitikkojen ja median vika siinä vaiheessa koska eivät ole asioista keskustelleet ja eri näkökantoja julki tuoneet. Kansa voi toki tehdä oman etunsa vastaisia päätöksiä mutta se on sitä ihmisyyttä. Toisaalta tuokin on vähän niin, että joskus on tehtävä omaa etua vastaan oleva päätös jonka haitta on tilapäinen. Joka tapauksessa kansa ei äänestä väärin. Se vain äänestää ja äänestys tulos on hyväksyttävä.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Onko siis niin että nämä ihmiset, jotka EU liittovaltiota puskevat hartiavoimin ja kaikella propagandan voimallaan eteenpäin, haluvatkin rakentaa vastaavanlaisen valtakunnan itselleen, kuin nämä entiset diktatuurit olivat, mutta buustattunna ja päivitettynä versiona entistä "arvoyhteisöistä ja demokraattisista oikeusvaltoista"...? o_O
Aatu ja Stalin olisivat tänä päivänä eläneet unelmaansa koska nyt jos koskaan on paljon helpompaa vaikuttaa ihmisten mieliin. Toki tietoa on paljon saatavilla mutta voisi sanoa, että kuka hallitsee mediaa, hallitsee ihmisiä. Kouluissa ei varmastikaan syystä opeteta sitä, että kaikkea mikä on kirjoitettu ei pidä uskoa ja kaikkea ei pidä ottaa suoraan totuutena vaan kyseen alaistaa ja kysyä kysymyksiä, kysyä todella, todella paljon kysymyksiä ja olla kriittinen.
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
En ole oikein koskaan ymmärtänyt tuota hokemaa, että kansa äänestäisi väärin! Homma menee kuitenkin niin, että saattaa olla, että kansa ei tiedä mistä äänestää mutta sekin on poliitikkojen ja median vika siinä vaiheessa koska eivät ole asioista keskustelleet ja eri näkökantoja julki tuoneet. Kansa voi toki tehdä oman etunsa vastaisia päätöksiä mutta se on sitä ihmisyyttä. Toisaalta tuokin on vähän niin, että joskus on tehtävä omaa etua vastaan oleva päätös jonka haitta on tilapäinen. Joka tapauksessa kansa ei äänestä väärin. Se vain äänestää ja äänestys tulos on hyväksyttävä.
Mutta.... jos ei EU:n vihervasemistolaista aatetta kannata niin lähtökohtaisesti ajattelee väärin ja kaiken mitä teköö on sekin väärin eli nämä "väärin äänestäneet ja värin ajattelevat ihmiset" ovat kaikessa täysin väärässä ja ovat pahoja, tyhmiä, infantiileja, kouluttamattomia, syrjäytyneitä, köyhiä, alkoholisoituneita, putinisteja, ääri- jokaista ja ääri- kaikkea, sodanlietsojia, nationalisteja... ect ect name it all ali-ihmisiä koska ovat EU- "minulla on unelma aatteen" vastustajia....:facepalm:
 
Viimeksi muokattu:

Fremen

Ylipäällikkö
Tästähän tuntuu syntyvän komediaa oikein isolla kädellä. Brexit-jengillä tuntuu olevan melkoinen paniikki päällä kun joutuu miettimään että mitähän tästä oikeasti seuraa.

Boris Johnsonilla tuntuu olevan löysät housuissa kun joutuu vastaamaan puheistaan. Hinkui Cameronin tilalle pääministeriksi ja nyt taitaa käydä niin että iso-boris saattaa ihan oikeasti joutua pääministerinä selvittämään aikaansaannoksiaan.

Brexitin nokkamies Boris Johnson näyttää säikähtäneen äänestystulosta: "Eroprosessilla ei ole kiire"

Brexit-kampanjan nokkamies Boris Johnson oli äänestyksen jälkeisenä päivänä selvästi vaisumman oloinen kuin kampanjan kuluessa.

Vaikka hän oli juuri saanut suuren voiton ajamassaan kampanjassa eron puolesta ja siten noussut vakavasti otettavaksi pääministeriehdokkaaksi, ei hän suinkaan uhonnut Britannian lähtevän nyt EU:sta ovet paukkuen ja pää pystyssä.

Johnson alkoi pikemminkin empiä ovensuussa, tarrautuen rystyset valkoisina ovenkarmiin ja selittäen, ettei eroprosessin käynnistämisellä EU:n perussopimuksen artikla 50:n nojalla ole mikään kiire
.

Monet tulkitsivat hänen esiintymisensä siten, että Johnson oli laskenut jäsenyyden jatkon kannattajien voittavan niukasti, jolloin hän olisi voinut kärkkyä pääministeri David Cameronin paikkaa vaikkapa ensi vuonna. Kun tulos oli toinen kuin piti, näyttää Johnsonilta olevan kartta hukassa.

Tilanne on Johnsonin kannalta uusi, sillä hänet opittiin tuntemaan brittipolitiikassa sanavalmiina ja hauskana esiintyjänä, joka nousi suureen suosioon kansaan menevänä Lontoon pormestarina. Hassujen tempausten lupsakka Boris on ollut viime päivinä kateissa

Euromyyttien kertoja
Ennen siirtymistään politiikkaan Johnson työskenteli toimittajana. Hän toimi konservatiivisen Daily Telegraph -lehden kirjeenvaihtajana 1990-luvun keskivaiheilla siihen aikaan, kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta olivat juuri liittyneet EU:n jäseniksi. Johnsonin esiintyminen ja toiminta EU-koneistoa seuraavien toimittajien joukossa valaisi sitä vaikeaa suhdetta, joka on vallinnut Britannian ja EU:n välillä.

Moni paikalla ollut muistanee edelleen Johnsonin lällättelevät kysymykset komission tiedottajille ennen huippukokousta, jossa oli määrä huomioida Maastrichtin sopimuksen voimaantulo ja siitä seuraavat uudet askeleet kohti talous- ja rahaliittoa.

– Tarjotaanko siellä samppanjaa? Entä kakkua? Hyppääkö (silloinen EU-komission puheenjohtaja) Jacques Delors ulos siitä kakusta, Johnson tivasi ääni inhosta väristen.

Johnson erikoistui tarjoilemaan Telegraphin lukijoille kuvaa EU:sta suurena byrokraattisena rakennelmana, jonka koko tarkoitus oli kiusata brittejä ja pumpata rahaa brittiläisiltä veronmaksajilta. Monesti faktat menivät pesuveden mukana, mutta EU:n typeryyttä ja turhuutta toistavat jutut upposivat lukijoihin kuin kuuma veitsi voihin.

The Times -lehden entinen kirjeenvaihtaja Martin Fletcher kirjoittaa New York Timesissa, että Johnsonin tyyli sai kohtalokkaita seuraamuksia koko brittimedialle. Muut lehdet alkoivat kovassa mediakilpailussa vaatia toimittajiltaan samanlaisia juttuja, kunnes brittimedia täyttyi faktapohjaltaan löyhistä mutta sitäkin värikkäämmistä EU:ta mustamaalaavista jutuista.

Lopputulos nähtiin brexitkampanjassa ja kansanäänestyksen ääntenlaskussa.

_______________________________________________________________________________

Krapula ja katumus?


Huoli EU-rahan menettämisestä on pulpahtanut pintaan Britanniassa. Etelä-Englannin Cornwallissa on ryhdytty toimiin, jottei alue joutuisi häviäjäksi Britannian lähtiessä EU:sta.

Cornwall äänesti torstain kansanäänestyksessä lähes 57 prosentin enemmistöllä EU-eron eli brexitin puolesta. Eilen illalla Independent-lehti uutisoi, että Cornwall haluaa turvata saamansa rahoituksen säilymisen nykytasolla.

Talouslehti Financial Times on laskenut, että 530 000 asukkaan Cornwall sai vuosina 2007-2013 yli 650 miljoonaa euroa EU-rahaa infrastruktuuri-, laajakaistaverkko- ja yliopistohankkeisiin. Köyhä Cornwall on saanut runsaasti tukia myös kalastus- ja maatalouteen. Se on kuulunut suuriin hyötyjiin, EU-rahoitusta tutkinut selvittäjä totesi kaksi vuotta sitten. Cornwallin aluehallinnon mukaan brexit-kampanjoijat olivat ennen kansanäänestystä luvanneet, ettei piirikunnan saama rahoitus heikkenisi EU-eron myötä.

- Haluamme ministereiltä pikaisen vahvistuksen, että tämä pitää paikkansa, aluehallinto muotoili tiedotteessaan.

- Aiomme tutkia, mitä päätös merkitsee Cornwallille nyt ja tulevaisuudessa. Koska Cornwallin talous on suhteellisen heikko muuhun Eurooppaan verrattuna, Cornwall on saanut huomattavaa rahoitusta EU:lta 15:n viime vuoden aikana. Haluamme vahvistuksen siitä, että tämä tarvepohjainen rahoitus säilyy myös tulevaisuudessa.

(Huutonaurua)
_____________________________________________________________________________________

Britit hakevat nyt joukoin Irlannin passeja
Pohjois-Irlannissa asuvat saavat halutessaan Irlannin passin. Irlannin kansalaisuuden britit saavat myös, jos vanhemmat tai isovanhemmat ovat olleet Irlannissa syntyneitä Irlannin kansalaisia.

Britannian kansanäänestyspäätös EU-erosta on nostanut Irlannin passihakemusten määrää Pohjois-Irlannissa. Pohjois-Irlannin posti sanoo, että se on vastaanottanut "epätavallisen korkean määrän Irlannin passihakemuksia" äänestystuloksen selvittyä.

Pohjois-Irlanti kuuluu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta siellä syntyneet ihmiset saavat hakea myös Irlannin passia, sillä heidät katsotaan Irlannin saaren asukkaiksi.

Valtaosa briteistä äänesti EU-eron puolesta, mutta Pohjois-Irlannissa enemmistö olisi halunnut jäädä EU:hun.

Perinteisesti Irlannin kansalaisuus on Pohjois-Irlannin katolisella väestöllä, kun taas protestantit mieltävät itsensä briteiksi. Kansanäänestys on kuitenkin muuttanut historiallista jakoa.

Esimerkkinä tästä on yhden Pohjois-Irlannin tunnetuimman protestanttipoliitikon Twitter-viesti:

– Neuvoni on, että jos olet oikeutettu toiseen passiin, tartu mahdollisuuteen, viestitti Ian Paisley nuorempi.

Myös muilla briteillä on mahdollisuus hakea Irlannin passia, mikäli jompi kumpi heidän vanhemmistaan on Irlannissa tai Pohjois-Irlannissa syntynyt Irlannin kansalainen.

Tuossa tapauksessa kansallisuuden saa automaattisesti. Kansalaisuutta voi kuitenkin hakea myös siinä tapauksessa, että joku isovanhemmista on ollut Irlannissa syntynyt kansalainen.

Irlannin kansalaisuuden hakemisesta ohjeisti muun muassa brittilehti Independent.


________________________________________________________________________________


6+1 virheellistä ja valheellista Brexit-väitettä – näin britit saatiin äänestämään ei EU:lle


Britannian lähtöä EU:sta kannattanut Vote Leave -kampanja sai monet äänestäjät liikkeelle – väitteillä ja lupauksilla, jotka johtivat harhaan tai eivät yksiselitteisesti pidä paikkaansa.
Britannia äänesti eilen perjantaina ratkenneessa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä kannattavansa eroa Euroopan unionista.

Sekä lähtöä kannattaneet (Brexit), että unioniin jäämistä puoltaneet (Bremain) osapuolet kävivät pitkät ja vaiherikkaat kampanjat, mutta niiden sisällöissä oli monia harhaanjohtavia väitteitä ja suoranaista väärää tietoa.

Britit äänestivät EU-eron puolesta torstaina prosentein 52–48. Britannian Brexit-krapula pahenee pahenemistaan: maassa vaaditaan jo toista kansanäänestystä EU-erosta. Kansalaisaloite oli iltapäivään mennessä saanut jo yli 1,6 miljoonaa allekirjoitusta. Virallinen verkkosivusto, jolla aloitteen voi allekirjoittaa, on kaatunut ainakin kertaalleen ryntäyksen takia. Palvelussa tehdystä aloitteesta keskustellaan parlamentissa, jos se saa 100000 kannattajaa.

IS listasi 6+1 eroa kannattaneen Vote Leave -kampanjan suurta näkyvyyttä saanutta ja äänestyspäätöksiin vaikuttanutta väitettä, jotka eivät kuitenkaan pidä paikkaansa.
  • Iso-Britannia äänesti Euroopan unionista eroamisesta (Brexit) tai sinne jäämisestä (Bremain) neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 23.6.
  • Äänestystulos ratkesi perjantaiaamuna. 52 prosenttia briteistä äänesti eron puolesta, 48 prosenttia sitä vastaan.
  • Markkinoilla tulos aiheutti rajun reaktion: pörssikurssit lähtivät jyrkkään laskuun ja punnan kurssi putosi alimmilleen yli 30 vuoteen.
  • Äänestyksen jälkeen Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti eroavansa tehtävästään lokakuussa.
  • Eroprosessi alkaa vasta, kun Britannian seuraava pääministeri ilmoittaa asiasta Eurooppa-neuvostolle.
1. Kansallinen terveydenhuolto saisi 350 miljoonaa puntaa viikossa

Yksi Vote Leave -kampanjan näkyvimpiä väitteitä oli, että britit maksaisivat joka viikko 350 miljoonaa puntaa (nykykurssilla 430 miljoonaa euroa) Euroopan unionille. Kampanja vakuutteli, että tämä summa voitaisiin eron myötä käyttää kansalliseen terveydenhuoltoon.

Iskulause vetosi äänestäjiin ja sai monet uskomaan, että rahasumma todella tulisi terveydenhuollon käyttöön, mikäli ero EU:sta toteutuisi. Kesäkuun puolivälissä tehdyn mielipidemittauksen mukaan lähes puolet briteistä uskoi väitteen pitävän paikkansa, Independent kertoo. Britannian tilastoviranomaiset kumosivat lukujen paikkansapitävyyden toistuvasti, mutta lause pysyi näkyvästi muun muassa maata kiertäneiden kampanjabussien kyljessä. Lisäksi Britannian keskuspankki totesi, että mikäli EU-ero toteutuu, uhkaa maata taantuma, tuloveron nosto ja terveydenhuollon menoleikkaukset.

Myös Itsenäisyyspuolue Ukipin johtaja Nigel Farage myönsi miltei heti äänestystuloksen selvittyä, ettei tällaista rahansiirtoa tapahdu.

– Minä en olisi koskaan esittänyt sellaista väitettä. Se oli yksi virheistä, joita erokampanja teki, Farage sanoi ITV-kanavan haastattelussa eilen aamulla.

Farage ei kuulunut Vote Leave -kampanjakoneistoon, vaikka oli näkyvimpiä eron puolestapuhujia.

2. EU:n sääntely maksaa liikaa
– Kun ajattelee, että EU:n sääntelystä aiheutuu noin 600 miljoonan punnan (nykykurssilla 738,5 miljoonan euron) kulut viikossa, pelkään, että syyt jäädä EU:hun eivät ole ainakaan taloudellisia.

Näin Boris Johnson, yksi Vote Leave -kampanjan näkyvimpiä puolestapuhujia, kuvaili EU:n sääntelyn hintaa briteille. Väite ei kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua.

The Telegraphin mukaan väite ja luvut ovat peräisin Open Europe -ajatuspajan julkaisusta. Luku muodostuu yksinkertaisesti laskemalla yhteen kaikki kulut, jotka julkaisun mukaan ovat vuositasolla 33,4 miljardia puntaa (41,1 miljardia euroa nykykurssilla). Tämä vastaa Britannian bruttokansantuotteesta – 2,8 triljoonasta punnasta, eli 2,8 tuhannesta miljardista – vain murto-osaa.

Asiassa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että osa EU:n sääntelystä hyödyttää Britanniaa: Open Europe arvioi sääntelyn hyödyiksi 58,3 miljardia puntaa (71,8 mrd euroa) vuodessa, eli 24,9 miljardia (30,6 mrd euroa) kuluja enemmän.

3. Briteillä ei ole valtaa EU:ssa
– Yhdistynyt kuningaskunta häviää EU:ssa säännönmukaisesti, koska muut jäsenvaltiot suosivat laajaa sääntelyä ja protektionististä taloutta.

Näin totesi Jacob Rees-Mogg, joka kuuluu Britannian konservatiivipuolueen euroskeptiseen siipeen. Rees-Moggin on yksi keskeisistä Brexitiä ajaneista poliitikoista. UK in a Changing Europe -tutkimuskeskuksen Sara Hagemannin mukaan britit eivät häviä EU-äänestyksissä mitenkään säännönmukaisesti. Asia on enemmänkin päin vastoin. Vuodesta 1999 asti – jolloin Eurooppa-neuvoston päätöstilastot tulivat saataville – britit ovat olleet vähemmistönä (äänestäneet ”Ei”) 57 kertaa.

Eurooppa-neuvostossa jäsenmaiden hallitukset tapaavat ja neuvottelevat sopimuksia ja suuntaviivoja. Se on EU:n ylin poliittinen elin. Voittajien puolella britit ovat olleet huomattavasti useammin, 2 474 äänestyksessä. 70 äänestyksessä Britannia on äänestänyt tyhjää. Toisaalta on totta, että britit ovat äänestäneet enemmistöä vastaan muita jäsenmaita useammin, etenkin David Cameronin pääministerikaudella viime vuosien aikana. On kuitenkin virheellistä väittää, että britit häviäisivät äänestykset säännönmukaisesti.

4. EU:n hinta
EU maksaa Britannialle yli 350 miljoonaa puntaa (430 mrd euroa) joka viikko – lähes 20 miljardia (24,6 mrd euroa) vuodessa. Tämä oli yksi eroa kannattaneen Vote Leave -kampanjan keskeisistä iskulauseista. Britannia kyllä maksaa EU:n budjettiin suuremman osan kuin se saa EU:lta takaisin. Maksun suuruus ei kuitenkaan ole 350 miljoonaa puntaa viikossa.

Vuonna 2015 maksun suuruus oli 13 miljardia (16 mrd euroa), eli noin 250 miljoonaa (307,7 mil euroa) viikossa. Tästä summasta Yhdistynyt kuningaskunta saa kuitenkin myös niin sanottuja palautuksia. Tästä syystä nettomaksun suuruus on suurin piirtein 8,5 miljardia (10,5 mrd euroa) puntaa vuodessa, eli noin 160 miljoonaa puntaa viikossa (196,9 miljoonaa euroa). EU myös käyttää saamiaan rahoja suoraan rahoittamiinsa kohteisiin, esimerkiksi brittiläistein tutkijoiden projekteihin.

5. EU tarvitsee Britanniaa enemmän kuin britit EU:ta
Tämä väite oli kampanjan aikana etenkin Boris Johnsonin huulilla. Johnson muun muassa vitsaili, että Saksa ei edelleenkään kaihtaisi BMW-autojensa myyntiä Britanniaan, vaan kauppasopimuksista tulisi jopa tuottavampia. Johnson kuitenkin unohtaa, että brittien vienti EU-alueella vastaa vain 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, kun taas vienti Britanniaan vastaa vain 3 prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta.

Brittien viidestä suurimmasta kauppakumppanista neljä on EU-maita: Saksa, Hollanti, Ranska ja Espanja. Johnson myös huomautti, että monet ulkomaiset firmat, esimerkiksi autojätti Nissan, ovat Britannian markkinoilla päästäkseen tätä kautta EU:n markkinoilla. Eron seurauksena esimerkiksi Saksa ja Ranska saattavat yrittää houkutella ulkomaisia yrityksiä ulos Britanniasta. Nissan on myös kertonut ryhtyneensä oikeustoimiin Vote Leave -kampanjaa vastaan, sillä nämä käyttivät sen logoa luvatta.

6. Maahanmuutto
Yksi Vote Leave -kampanjan isoista teemoista oli maahanmuutto: kampanja kehotti brittejä ottamaan maansa rajat jälleen hallintaansa. Konservatiivipuolueen europarlamentaarikko Daniel Hannan joutui myöntämään lauantaina BBC:lle, että muista EU-maista Britanniaan suuntautuva maahanmuutto jatkuu EU-eron jälkeenkin.

– EU-eroa kannattaneet äänestäjät joutuvat pettymään, jos he luulevat, että tästä lähin Britanniaan ei tule lainkaan muuttajia EU:n alueelta, Hannan totesi.

7. Turkki liittyy Euroopan unioniin vuonna 2020
Vote Leave -kampanjan kärkinimiin kuulunut Michael Gove esitti kampanjan aikana väitteen, että Turkki pystyisi liittymään Euroopan unioniin vuoteen 2020 mennessä. Tämä taas saisi Goven mukaan turkkilaiset muuttamaan massoittain Britanniaan.

Turkki aloitti jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa jo vuonna 1987, mutta sillä on silti huomattavan pitkä matka jäseneksi pääsemiseen. Esimerkiksi sen jäsenyyshakemus sai virallisen aseman vasta vuonna 1999. Jäsenyyden saamiseksi Turkin tulee todistaa olevansa moderni eurooppalainen demokratia täyttämällä 35 ehtoa, jotka koskevat monia asioita aina taloudesta ihmisoikeuksiin. Tähän mennessä Turkki on täyttänyt yhden ehdoista, ja vaikka se täyttäisikin kaikki, jäsenmaat voisivat aina äänestää liittymistä vastaan.
Ehka... EHKA Kreikka aanestaisi turkkilaisia vastaan, samoin Bulgaria, Serbia jne. Mutta suomalaiset lohmut tietysti toivottaisivat ottomaanit tervetulleiksi. Tyypillista VMP:aa. Onhan turkkilainen Tarkan nyt kuitenkin parempi kuin suomalainen Jaska joka kiusasi ala-asteella... koulu jonka Jaska myos kustantaa verorahoistaan.
Mutta whatever, vasemmisto-marxistit eivat tee virheita eivatka koskaan ole vaarassa.
You stupid Motherfuckers.
 

Minuteman

Eversti
Hauskaa seurata tätä olkinukkien rakentamista. Onko pojilla varmasti foliohatut tiukasti päässä, niillä EU:n federalisteillahan voi olla alieneilta saatua teknologiaa jolla voi lukea ajatuksia?

Fakta nyt vaan on niin että meillä on tämä EU ja sen kanssa on vaan pärjättävä. Huonohan se on mutta kun kaikki muut skenaariot ovat huonompia. Huonoin skenaario on joutua takaisin Venäjän vasallivaltioksi, asema johon väykkä meitä kovasti ajaa.

Toinen ikävä fakta on että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Viittaan tällä siihen millaisiksi brexitin kannattajat profiloitiin ja pahasti näyttää että fixitin puolestapuhujat kuuluvat samaan sakkiin jota ei oikeasti motivoi EU vaan lähinnä vitutus siitä että toisilla näyttää menevän paremmin kuin heillä ja iksi niille paremmin pärjääville pitää koittaa tehdä kiusaa hinnalla millä hyvänsä.

Suurin ironia (googleta ironia jos et ymmärrä sanaa) on kumminkin siinä että EU eroa ovat kiihkeimmin hakemassa ne joihin sen seuraukset kipeimmin koskevat.

"Lounais-Englannissa sijaitseva Cornwallin kreivikunta oli yksi torstain EU-äänestyksessä eron puolesta äänestäneistä alueista. Yli 56 prosenttia asukkaista katsoi, että Britannia tulee paremmin toimeen omillaan.


Cornwallin neuvoston äänestystulos asetti vaikeaan asemaan. Talouslehti Financial Timesin mukaan EU on rahoittanut Cornwallin infrakstruktuurin rakentamista ja koulutuksen kehittämistä vuosina 2007–2013 yli 650 miljoonalla eurolla.

Reilun 500 tuhannen asukkaan kreivikunnan talous on retuperällä, ja EU-rahoituksen katkaisemisen olisi sille kova isku.

Nyt Cornwallin neuvosto vaatiikin Britannian hallitusta turvaamaan EU-neuvotteluissa saamansa vuotuiset avustukset, kertoo The Independent.

– Haluamme Cornwallin saavan edelleen samat keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa, jotka olemme saaneet edellisten kymmenen vuoden aikana, neuvoston johtaja John Pollard sanoo vetoomuksessa."
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Viittaan tällä siihen millaisiksi brexitin kannattajat profiloitiin
Käänsit sitten tämänkin asian nurin päin...:rolleyes:

Niin kukahan olikaan äänestänyt tietämättömyydestä ja samalla taisi löytyä ne syrjätyneetkin :D

Tässä oikein tutkimustuloksia :p

Epävarmat äänestävät Brexitiä vastaan?

Pasi Huovinen
LINKEDINTutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy
ASIASANATTALOUSTUTKIMUS BREXIT MIELIPIDEMITTAUKSET GALLUPIT



Taloustutkimuksen yhteistyöverkostoon WIN Gallupiin kuuluva irlantilainen RED C on havainnut, että niin kutsuttu status quo -efekti vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen. En osaa sanoa -vastaajilla on näin ollen taipumus äänestää vallitsevan tilan puolesta – jos he vaivautuvat ylipäätään äänestämään. Toisaalta shy voter -vastaaja eli kantaansa tavallaan häpeilevä äänestäjä saattaa kertoa kyselyssä äänestävänsä median ja puolueiden rummuttaman ”yleisesti hyväksytyn” kannan puolesta - mutta äänestää vähin äänin muotikantaa vastaan.

Yllä mainittuja kahta efektiä on vaikea mallintaa täysin Ison-Britannian gallupeista. Status quo -efekti luultavasti vaikuttaa äänestystulokseen Remain äänten hyväksi ja näin ollen gallupien tulokset saattavat tällä hetkellä ennustaa virheellisen suuren osuuden Brexitin puolesta äänestäville. Toisaalta shy voter -efekti voi nostaa Leave -äänten määrää: Jo Coxin surullinen murhatapaus on nostanut mielipiteitä EU:n jäämisen puolesta ja some-sormea on heristelty Nigel Faragen masinoimalle maahanmuuttokriittiselle mainokselle. Kaikki Brexitiä kannattavat eivät näin ollen välttämättä ole kyselyissä kehdanneet ilmoittaa oikeaa kantaansa.

Mikä kanta lopulta voittaa? Sitä kukaan ei tietenkään tiedä, mutta RED C ennustaa voittoa Remain-tulokselle 53–54% osuudella.

Lue RED C:n toimitusjohtajan, Richard Colwellin Brexit-kirjoitus kokonaisuudessaan täältä: http://www.redcresearch.ie/brexit-polls-lessons-ireland/
 

TomTom

Ylipäällikkö
Mod
Hauskaa seurata tätä olkinukkien rakentamista. Onko pojilla varmasti foliohatut tiukasti päässä, niillä EU:n federalisteillahan voi olla alieneilta saatua teknologiaa jolla voi lukea ajatuksia?

Fakta nyt vaan on niin että meillä on tämä EU ja sen kanssa on vaan pärjättävä. Huonohan se on mutta kun kaikki muut skenaariot ovat huonompia. Huonoin skenaario on joutua takaisin Venäjän vasallivaltioksi, asema johon väykkä meitä kovasti ajaa.

Toinen ikävä fakta on että puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä. Viittaan tällä siihen millaisiksi brexitin kannattajat profiloitiin ja pahasti näyttää että fixitin puolestapuhujat kuuluvat samaan sakkiin jota ei oikeasti motivoi EU vaan lähinnä vitutus siitä että toisilla näyttää menevän paremmin kuin heillä ja iksi niille paremmin pärjääville pitää koittaa tehdä kiusaa hinnalla millä hyvänsä.

Suurin ironia (googleta ironia jos et ymmärrä sanaa) on kumminkin siinä että EU eroa ovat kiihkeimmin hakemassa ne joihin sen seuraukset kipeimmin koskevat.

"Lounais-Englannissa sijaitseva Cornwallin kreivikunta oli yksi torstain EU-äänestyksessä eron puolesta äänestäneistä alueista. Yli 56 prosenttia asukkaista katsoi, että Britannia tulee paremmin toimeen omillaan.


Cornwallin neuvoston äänestystulos asetti vaikeaan asemaan. Talouslehti Financial Timesin mukaan EU on rahoittanut Cornwallin infrakstruktuurin rakentamista ja koulutuksen kehittämistä vuosina 2007–2013 yli 650 miljoonalla eurolla.

Reilun 500 tuhannen asukkaan kreivikunnan talous on retuperällä, ja EU-rahoituksen katkaisemisen olisi sille kova isku.

Nyt Cornwallin neuvosto vaatiikin Britannian hallitusta turvaamaan EU-neuvotteluissa saamansa vuotuiset avustukset, kertoo The Independent.

– Haluamme Cornwallin saavan edelleen samat keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa, jotka olemme saaneet edellisten kymmenen vuoden aikana, neuvoston johtaja John Pollard sanoo vetoomuksessa."
Nyt v***u oikeesti, Venäjän vasallivaltio, väärin äänestetty, puolet on tyhmiä täällä ja briteissä, eu:ssa ei mitään vikaa kuhan tekevät kiusaa ja osoittavat vitutusta paremmin meneville.

Nyt jumalauta jotain rotia tuohon touhuun.
 

Vääpeli

Ylipäällikkö

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Kiinnittäkää pojjaat turbiini Paisley Sr ruumiiseen niin pyörimisen voimalla voidaan valaista koko Pohjois-Irlanti

Linkki

Ian Paisley Jr urges Northern Irish citizens to apply for Republic of Ireland passports
'My advice is if you are entitled to second passport then take one. I sign off lots of applications for constituents,' says Mr Paisley
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Niin määristä ei puhuta mitään. Puhutaan vain piikistä, eli onko siellä hakenut 5, 50, 500, 5000 vai 50 000 enemmän sitä passia...
Mielenkiintoinen juttu joka tapauksessa. Melkein koko EU:ta kiehtovampaa on minusta seurata nyt mitä tulee tapahtumaan itse Britannialle. Hajoaako se vai pysyykö yhtenäisenä. Vai natiseeko vain liitoksissaan. David Cameron jää joka tapauksessa historiaan miehenä, joka sai paljon aikaan.
 
Paljon on kommenteja ja ulinaa mutta eipä kysytä olennaista: kallistuuko gini brexitin seurauksena?

Hyvää juhannusta:cool:
Who cares? Maailman paras Gini on Napue ja se tulee Suomesta, Pohjanmaalta. Muutenkaan litrahinnan nousu ei bensassa tai juomissa vaikuta suuntaan taikka toiseen sillä ostan aina satasella. Hyvää Juhannusta vaan kaikille täältäkin! Tätä showta on kiva seurata...:)
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
Pari sanaa kansanäänestyksistä (huom. tämä koskee myös niin EU:hun liittymistä kuin eroamistakin)!

On äärimmäisen ongelmallista jos vaikutksiltaan järisyttäviä asioita päätetään kansanäänestyksillä, niin että esimerkiksi 49,9 % kansasta joutuu taipumaan 50,1% tahtoon, etenkin jos asia on tavattoman monimutkainen ja mielipiteet voivat vaihdella lyhyessä ajassa ja "sään" mukaan. OK, noudatetaan tänään ns. enemmistön mielipidettä, mutta mitkä ovat melkein yhtä suuren häviölle jääneen kansanosan oikeudet? Miten otetaan esimerkiksi Britanniassa huomioon Suur-Lontoon mielipide, siellä majailevat kuitenkin maan parhaat EU- ja talousasiantuntijat? Miten jos Suomessa päätetään 50,1 % enemmistöllä siirtyä ammattiarmeijaan ja tämän päätöksen takana ovat nimenomaan naiset. Kuukauden kuluttua kansainvälinen tilanne kiristyy ja mielipidetidustelun mukaan 60 % haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden, mutta se on myöhäistä.

Näissä kansanäänestyksissä olisi vaadittava selvä enemmistö päätöksen hyväksymiseksi. Tässä tapauksessa sen olisi tietysti pitänyt päteä myös EU:hun liittymisen kohdalla.

PS. Britanniassa nuorista 3/4-osaa äänesti EU:n puolesta. Mikä olisi ollut tulos parin vuoden kuluttua?
 

Minuteman

Eversti
EU-johtajat haluavat Britannian eroneuvottelut vauhdilla käyntiin

Cameronin seuraajan valintaa ja eroneuvotteluja ei haluta odottaa syksyyn asti.

Joukko EU-maiden ulkoministereitä on tavannut lauantaina Berliinissä, ja he vaativat EU-erosta äänestäneen Britannian eroneuvottelujen nopeuttamista.

Koolla olivat Saksan, Ranskan, Italian ja Benelux-maiden ulkoministerit. Nämä maat ovat EU:n perustajajäsenet.

Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault ilmaisi kokouksen jälkeen, että Britannian pitäisi valita uusi pääministeri jo lähipäivien aikana. Hänestä Britannian "ei olisi kunniallista" viivyttää eroprosessia.

Paineet kasautuivat suoraan pääministeri David Cameronille. Hän ilmoitti perjantaina äänestyksen jälkeen eroavansa, mutta vasta syksyllä tilanteen tasaannuttua.

Se, että eroneuvottelut pääsisivät käyntiin vasta syksyllä Cameronin seuraajan löytymisen jälkeen, ei ministerikokouksen puolella ole EU-johtajille mieluinen vaihtoehto.

"Britit päättivät eilen, että haluavat lähteä EU:sta, joten ei ole järkeä odottaa lokakuuhun yrittääksemme neuvotella lähdön ehtoja", sanoi EU-komission johtaja Jean-Claude Juncker Saksan tv-kanava ARD:n haastattelussa.

_____________________________________________________________________

Ihan oikea meininki. Jos haluaa ulos niin sitten ulos vaan.
 

Minuteman

Eversti
Nyt v***u oikeesti, Venäjän vasallivaltio, väärin äänestetty, puolet on tyhmiä täällä ja briteissä, eu:ssa ei mitään vikaa kuhan tekevät kiusaa ja osoittavat vitutusta paremmin meneville.

Nyt jumalauta jotain rotia tuohon touhuun.

Onko minun vikani että puolet ihmisintä vaan on keskimääräistä tyhmempiä? Ikävä juttu jos sinulla on vaikeuksia käsitellä tätä tosiasiaa.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Pari sanaa kansanäänestyksistä (huom. tämä koskee myös niin EU:hun liittymistä kuin eroamistakin)!

On äärimmäisen ongelmallista jos vaikutksiltaan järisyttäviä asioita päätetään kansanäänestyksillä, niin että esimerkiksi 49,9 % kansasta joutuu taipumaan 50,1% tahtoon, etenkin jos asia on tavattoman monimutkainen ja mielipiteet voivat vaihdella lyhyessä ajassa ja "sään" mukaan. OK, noudatetaan tänään ns. enemmistön mielipidettä, mutta mitkä ovat melkein yhtä suuren häviölle jääneen kansanosan oikeudet? Miten otetaan esimerkiksi Britanniassa huomioon Suur-Lontoon mielipide, siellä majailevat kuitenkin maan parhaat EU- ja talousasiantuntijat? Miten jos Suomessa päätetään 50,1 % enemmistöllä siirtyä ammattiarmeijaan ja tämän päätöksen takana ovat nimenomaan naiset. Kuukauden kuluttua kansainvälinen tilanne kiristyy ja mielipidetidustelun mukaan 60 % haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden, mutta se on myöhäistä.

Näissä kansanäänestyksissä olisi vaadittava selvä enemmistö päätöksen hyväksymiseksi. Tässä tapauksessa sen olisi tietysti pitänyt päteä myös EU:hun liittymisen kohdalla.

PS. Britanniassa nuorista 3/4-osaa äänesti EU:n puolesta. Mikä olisi ollut tulos parin vuoden kuluttua?
Olen erimieltä. Enemmistö on enemmistö vaikka yhdellä äänellä.
 
Top