Vonka
Supreme Leader
Diplomaattien tekstiä. Minusta meidän pitää säilyttää hyvät suhteet Britanniaan:
Monissa keskeisissä ja ajankohtaisissa kansainvälisissä kysymyksissä maittemme näkemykset eivät yleisesti ottaen eroa kovinkaan paljoa toisistaan. Mailla on lisäksi ollut yhteistyötä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa, ja Britannia johtavana eurooppalaisena NATO-maana on tärkeä partneri Suomelle asevoimien ja niiden yhteistoimintakyvyn kehittämisessä.
Myös EU:ssa kantamme ovat monella sektorilla samankaltaisia. Linjauksemme kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden kehittämisen suhteen – kuten EU2020 – ovat samansuuntaisia ja olemme näillä sektoreilla luontaiset kumppanit. Joissakin EU-kysymyksissä Suomen ja Britannian näkemykset toisaalta myös poikkeavat suuresti toisistaan. Tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä maatalous- ja aluepolitiikka.
Suomen ja Britannian välinen kauppa on yksi kahdenvälisten suhteiden kulmakivistä. Metsäteollisuus hallitsi kauan kaupallisia suhteita, mutta nykyisin suhteet ovat monipuolisemmat: elektroniikka ja monet teollisuustuotteet, samoin kuin palvelut ja investoinnit muodostavat suuren osan maiden välisestä kaupankäynnistä.
Huippuvuosina suomalaistuotteiden viennin arvo Britanniaan oli yli 4,5 miljardia euroa. Sittemmin viennin arvo on talouskriisin myötä pudonnut huomattavasti ja Suomen kauppa Britannian kanssa on kehittynyt viime vuosina heikommin kuin koko ulkomaankauppa.
Vuonna 2013 Britannian osuus Suomen viennistä oli 5,2 prosenttia ja osuus tuonnista 3,2 prosenttia. Kaikkien tärkeimpien tavararyhmien vienti on vähentynyt. Merkittävimmin viennin vähenemiseen ovat vaikuttaneet puhelinlaitteet. Paperin ja pahvin viennin arvo on supistunut vähemmän. Samoin kaikkien tärkeimpien tavararyhmien tuonti on ollut laskussa. Eniten tuonnin supistumiseen ovat vaikuttaneet raakaöljyn tuonnin tyrehtyminen ja henkilöautojen tuonnin pieneneminen.
Britannia oli vuonna 2013 Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa. Tuonnissa se oli kahdeksanneksi suurin.
Suomesta toimitetuilla metsäteollisuuden tuotteilla on vahva asema Britannian markkinoilla. Niissä Suomi oli vuonna 2008 Saksan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi tärkein tuontimaa. Myös matkapuhelinten toimittajana Suomi kuuluu tärkeimpien maiden joukkoon.
Britannian ja Suomen näkemykset EU:n sisämarkkinoista, kilpailun vapauttamisesta muun muassa energia-, telekommunikaatio- ja postipalvelusektoreilla sekä yksityistämispolitiikka ovat monella tavalla yhdensuuntaisia. Britannia ei ole mukana euroalueen muodostamassa EU:n sisärenkaassa, joten se on leimallisesti pyrkinyt huolehtimaan kilpailukyvystään kansallisin keinoin muun muassa tarjoamalla yrityksille verotuksellisia etuja ja keventämällä sääntelyä.
Monissa keskeisissä ja ajankohtaisissa kansainvälisissä kysymyksissä maittemme näkemykset eivät yleisesti ottaen eroa kovinkaan paljoa toisistaan. Mailla on lisäksi ollut yhteistyötä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa, ja Britannia johtavana eurooppalaisena NATO-maana on tärkeä partneri Suomelle asevoimien ja niiden yhteistoimintakyvyn kehittämisessä.
Myös EU:ssa kantamme ovat monella sektorilla samankaltaisia. Linjauksemme kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden kehittämisen suhteen – kuten EU2020 – ovat samansuuntaisia ja olemme näillä sektoreilla luontaiset kumppanit. Joissakin EU-kysymyksissä Suomen ja Britannian näkemykset toisaalta myös poikkeavat suuresti toisistaan. Tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä maatalous- ja aluepolitiikka.
Suomen ja Britannian välinen kauppa on yksi kahdenvälisten suhteiden kulmakivistä. Metsäteollisuus hallitsi kauan kaupallisia suhteita, mutta nykyisin suhteet ovat monipuolisemmat: elektroniikka ja monet teollisuustuotteet, samoin kuin palvelut ja investoinnit muodostavat suuren osan maiden välisestä kaupankäynnistä.
Huippuvuosina suomalaistuotteiden viennin arvo Britanniaan oli yli 4,5 miljardia euroa. Sittemmin viennin arvo on talouskriisin myötä pudonnut huomattavasti ja Suomen kauppa Britannian kanssa on kehittynyt viime vuosina heikommin kuin koko ulkomaankauppa.
Vuonna 2013 Britannian osuus Suomen viennistä oli 5,2 prosenttia ja osuus tuonnista 3,2 prosenttia. Kaikkien tärkeimpien tavararyhmien vienti on vähentynyt. Merkittävimmin viennin vähenemiseen ovat vaikuttaneet puhelinlaitteet. Paperin ja pahvin viennin arvo on supistunut vähemmän. Samoin kaikkien tärkeimpien tavararyhmien tuonti on ollut laskussa. Eniten tuonnin supistumiseen ovat vaikuttaneet raakaöljyn tuonnin tyrehtyminen ja henkilöautojen tuonnin pieneneminen.
Britannia oli vuonna 2013 Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa. Tuonnissa se oli kahdeksanneksi suurin.
Suomesta toimitetuilla metsäteollisuuden tuotteilla on vahva asema Britannian markkinoilla. Niissä Suomi oli vuonna 2008 Saksan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi tärkein tuontimaa. Myös matkapuhelinten toimittajana Suomi kuuluu tärkeimpien maiden joukkoon.
Britannian ja Suomen näkemykset EU:n sisämarkkinoista, kilpailun vapauttamisesta muun muassa energia-, telekommunikaatio- ja postipalvelusektoreilla sekä yksityistämispolitiikka ovat monella tavalla yhdensuuntaisia. Britannia ei ole mukana euroalueen muodostamassa EU:n sisärenkaassa, joten se on leimallisesti pyrkinyt huolehtimaan kilpailukyvystään kansallisin keinoin muun muassa tarjoamalla yrityksille verotuksellisia etuja ja keventämällä sääntelyä.
