Brexit ja sen seuraukset


Mistähän britit aikovat äänestää? Päätös erosta on jo tehty. Enää neuvotellaan vain siitä miten Britannian ja EU:n kesken toimitaan eron jälkeen.

Britit lähtee EU:sta joka tapauksessa puolentoista vuoden päästä, 2019 keväällä. Jollei irtaantumisneuvotteluiden ehtoja brittien äänestyksessä hyväksytä niin ero astuu voimaan ilman jatkosopimusta. Tuskinpa maailma siihen pysähtyy. Sitten vaan jatketaan neuvotteluita..ja äänestetään mahdollisesta uudesta sopimuksesta joskus tulevaisuudessa.

Paska on jo housuissa. Siltä osin rypistelyt ovat turhia.
 
Mutta kun kansa ei näköjään ymmärtänyt mistä äänestivät. Sellaisen kuvan olen minä saanut että kansa äänesti ymmärryksensä mukaan siitä että pääsisivät eroon itä-eurooppalaisista vierastyöläisitä eikä mistään totaalisesta erosta EU;sta.
 
Mutta kun kansa ei näköjään ymmärtänyt mistä äänestivät. Sellaisen kuvan olen minä saanut että kansa äänesti ymmärryksensä mukaan siitä että pääsisivät eroon itä-eurooppalaisista vierastyöläisitä eikä mistään totaalisesta erosta EU;sta.

Mutta kun äänestivät niin kansalaisten mielipidettä on kuunneltava. Toki brittipoliitikoillakin on oma vastuunsa Britannian tilanteesta.

Sinällään tavallisen kansalaisen osalta eroaminen EU:sta tuskin muuttaa kovin paljon elämää. Vaikutukset tulevat näkymään vasta aikojen myötä.
- Brittien vaikutusvalta EU:n päätöksentekoon tulee tietysti vähenemään radikaalista..
- EU:n markkina-alueelle tarkoitetut Investoinnit eivät kohdistuu enää samassa määrin britanniaan.
- EU:n taloutta koskevissa päätöksissä ei tarvitse ottaa huomioon brittien etuja samalla tavalla kuin jos he olisivat itse päättämässä asioista.
- EU:n yhteiset pankki-, vakuutus- jne. finanssijärjestelmät tulevat siirtymään Lontoosta Unionin alueelle.
- oikeastaan kaikki muukin politiikka, päätöksenteko jne. eriytyy EU:n ja Britannian välillä sekä suhteessa muuhun maailmaan..huolimatta siitä että usein molemmilla talousalueilla on yhteiset päämäärät/tavoitteet jne.
- uskoisin että pitkässä juoksussa esim. Irlanti hyötyy olemalla jatkossa yhä enemmän EU:n "ulko-ovena" englanninkieliselle maailmalle (USA, Austaralia, Kanada, Uusi-Seelanti jne.)

Kun globaali talouselämä tulevaisuudessa yhä enemmän ohittaa Englannin sillä on kielteisiä vaikutuksia myös maan liike-elämään, teollisuuteen, työllisyyteen ja koko yhteiskunnan kehitykseen. Tieteen, taiteen jne. mukaan lukien.. Mahdollisesti Britannian yleinen/globaali merkitys toteutuu tulevaisuudessa paremmin suhteessa maan asukaslukuun ja yleiseen vaurauteen.

Britannian perinteisen, aiemmin jopa maailmanlaajuisen imperiumin merkitys on vähentynyt aikojen kuluessa. Brittien ero EU:sta varmistaa että tämä sama vaikutusvallan heikkeneminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Ehkä tällaisen kehityksen jatkuminen on tavallaan oikeudenmukaista muulle maailmalle..
 
:eek: Oh, the irony...

Britannia palkkaa puolalaisia purkamaan virastojen Brexit-sumaa
Brittiläiset eivät halua muuttaa Sheffieldiin töihin, joten maan sisäministeriö hakee vahvistuksia Itä-Euroopasta
https://www.verkkouutiset.fi/britannia-palkkaa-puolalaisia-purkamaan-virastojen-brexit-sumaa/

Britannian sisäministeriö joutuu palkkaamaan työntekijöitä Itä-Euroopasta, jotta se selviää Brexitin aiheuttamasta työmäärästä, kertoo brittilehti Guardian. Työntekijöitä palkataan muun muassa Puolasta. Yksi Brexitiin johtaneista syistä oli ”puolalainen putkimies”, jonka väitettiin vievän työt brittikollegoilta.
 
Brexitin tähteet on jaettu: Pariisi sai EBAn ja Amsderdam EMAn.

Hollannin pääkaupungista Amsterdamista tulee Euroopan lääkeviraston EMA:n uusi päämajakaupunki. Amsterdam hakkasi italialaisen Milanon eurooppaministereiden jännitysnäytelmässä, joka jouduttiin ratkaisemaan arvalla.

Lääkevirastoa tavoitellut Helsinki putosi kamppailusta jo äänestyksen ensimmäisellä kierroksella. Helsinki sai ensimmäisen kierroksen äänestyksessä skandaalimaisen vähän pisteitä: viisi, joista kolme oli eurooppaministeri Sampo Terhon itsensä antamat.

Kullakin äänestäneellä jäsenmaalla oli ensimmäisellä kierroksella jaettavana kolme pistettä suosikilleen, kaksi pistettä kakkosvaihtoehdolle ja yksi piste kolmannelle suosikkimaalle.

Milano sai ensi kierroksella eniten ääniä, 25. Kööpenhamina ja Amsterdam saivat 20 pistettä. Helsingin viittä pistettä huonomman saldon korjasivat Wien (4) sekä Bonn, Lille ja Sofia, jotka saivat kukin kolme pistettä, EUObserver kertoi.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005456881.html
 
Mutta, ei niin huonoa etteikö jotain hyvääkin. Kaikeksi onneksi briteillä on ihan ikioma valuutta. Kansalaisille voidaan maksaa palkankorotuksia vaikka neljä kertaa vuodessa...kunhan muistetaan aina välillä devalvoida. Ei siinä välissä ehdi elintaso paljoa laskemaan.

Brittien oma valuutta onneksi auttaa. :D Siksi veikkaan, että tulevat kyllä pärjäämään, tavalla tai toisella, ihan hyvin.
 
Brittien oma valuutta onneksi auttaa. :D Siksi veikkaan, että tulevat kyllä pärjäämään, tavalla tai toisella, ihan hyvin.

Jäämme siis seuraamaan ostovoimakorjatun BKT:n kehitystä per capita. Nythän Uk, Suomi ja Ranska ovat aika likellä toisiaan. Myös vertailu ETA-maa Norjaan on tulee olemaan mielenkiintoista.
 
Sateliitit ovat myös yhteisen eurooppalaisen puolustuksen kulmakiviä.

Brexit iskee pahasti brittien avaruusteollisuuteen
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede...pahasti-brittien-avaruusteollisuuteen-6688905

Brittiläiset avaruusyritykset uhkaavat Brexitin myötä jäädä sivuun Euroopan mittavista avaruushankkeista.

Ala työllistää Isossa-Britanniassa suoraan 40.000 ihmistä ja kerää vuodessa 15 miljardin euron liikevaihdon.
 
Kaikeksi onneksi briteillä on ihan ikioma valuutta

Valitettavasti maailma on juossut eteenpäin sitten 70-luvun eikä d-vitamiini ole enää yleispätevä lääke kauppstaseen alijäämään. Yhä suurempi osa teolllisuudesta on tätänykyä pitkiä kansainvälisiä valmistusketjuja, kuinka paljon esim porsche boxterista "valmistetaan" Uudessakaupungissa? Siinä myynnistä tulee enemmän devalvoituja puntia, nousee alihankintaketjun kustannukset ja lopputulema on +- 0.
 
Yhä suurempi osa teolllisuudesta on tätänykyä pitkiä kansainvälisiä valmistusketjuja, kuinka paljon esim porsche boxterista "valmistetaan" Uudessakaupungissa?
Eihän Uudessakaupungissa ole valmistettu Porchea enää vuosikausiin. Nykyään siellä kootaan pelkästään mersuja.
 
Valitettavasti maailma on juossut eteenpäin sitten 70-luvun eikä d-vitamiini ole enää yleispätevä lääke kauppstaseen alijäämään. Yhä suurempi osa teolllisuudesta on tätänykyä pitkiä kansainvälisiä valmistusketjuja, kuinka paljon esim porsche boxterista "valmistetaan" Uudessakaupungissa? Siinä myynnistä tulee enemmän devalvoituja puntia, nousee alihankintaketjun kustannukset ja lopputulema on +- 0.

Ihan noin asia ei ole. Jos miettii vaikka saksalaista mersua joka kasataan Suomessa saksalaisista osista.

Viennin ja tuonnin erotus kyllä nettovienti.

Mutta Suomen kilpailukyky määrittelee tehdäänkö se kokoonpanotyö Suomessa vai jossain muualla.

Kauppataseen alijäämään ei välttämättä valtavaa merkitystä, mutta merkittävä työllistävä vaikutus.
 
Valitettavasti maailma on juossut eteenpäin sitten 70-luvun eikä d-vitamiini ole enää yleispätevä lääke kauppstaseen alijäämään. Yhä suurempi osa teolllisuudesta on tätänykyä pitkiä kansainvälisiä valmistusketjuja, kuinka paljon esim porsche boxterista "valmistetaan" Uudessakaupungissa? Siinä myynnistä tulee enemmän devalvoituja puntia, nousee alihankintaketjun kustannukset ja lopputulema on +- 0.

Suomalaisen tuotannon (ei pelkästään työnosuus) kilpailukyky on ainakin Uudenkaupungin autotehtaan osalta on jopa parempi mitä yleisesti ajatellaan.. Saksalaiset ovat varmasti laskeneet tarkasti koko tuotantoketjun kustannukset. Autojen kokoonpano tuleeSuomessa jopa niin edulliseksi että Mersun kannattaa maksaa varsinaisen valmistustyön lisäksi logistiikkakustannukset. Siis osien tuomisen Suomeen ja valmiiden autojen kuljetuksen jm-ketjulle ja Asiakkaille. Suomessa ei ole kovin suuria markkinoita kyseisille autoille, suurin osa viedään Keski-Eurooppaan ja ehkä muuallekin.

Kaikessa tuotannossa optimaalinen tilanne on että koko tuotantoketju, raaka-aineet, energia, koko ketjun työn osuus, jopa myynti ja markkinointi sekä kaikki tuotannollinen/kaupallinen logistiikka, sijaitsee suhteellisen lähellä tuotteen markkinoita. Erityisesti kun on kyseessä ns. kuluttajatuotteet/tuotanto. Näin olisi parhaassa tapauksessa mahdollista että osa koko tuotantoon sisältyvästä lisäarvosta palaa suoraan takaisin tuotantokiertoon.. Kuten Henry Ford aikoinaan asiaa suunnitteli oman autotehtaansa tuotantotaloudessa. Tottahan toki myös Saksassa houkutellaan työntekijöitä monin tavoin hankkimaan oman autotehtaan tuotantoa.

Mutta Uudenkaupungin esimerkki osoittaa sen ettei suomalaisen työn ja tuotannollisen osaamisen kilpailukyky aseta mitään erityisiä rasitteita tuotannolle. Meillä kyetään tekemään mitä tahansa kilpailukykyisellä tavalla. Suomessa olisi syytä miettiä kaikenlaisia tuotantoketjuja myös muilla aloilla. Metsäteollisuudessa ja osassa metalliteollisuutta näin on jo tehty. Esimerkiksi em. autotehtaan tuotannon osalta olisi Suomelle merkitystä jos täällä kyettäisiin tekemään huomattavasti enemmän kyseisiin autoihin tulevia komponentteja jne.. Hieman samalla tavalla kuin Meier'in telakka tekee Turun Pansiossa..suurin osa rakennettavien laivojen metallirakenteista, hitsauspuikkoja myöten sekä sisustuksesta jne. tehdään Suomessa.

Suomesta on lähtenyt valtava määrä erinomaisia innovaatioita, keksintöjä, tuotteita jne. Mutta ikävä kyllä emme ole osanneet hallita kyseisten tuotteiden/tuotannon globaalia kaupallista osuutta. Muualla on ymmärretty niiden kaupallinen arvo sekä merkitys paljon paremmin. Näistä voisi sanoa vaikkapa esimerkkeinä Nokia:n mobiililaitteet. Niissä suorastaan lahjoitettiin (kaupallisen osaamisen puuttuessa) pois kokonainen maailmanlaajuinen tuotesegmentti ja satojen/tuhansien miljardien arvoinen osuus maailman mobiilimarkkinoista. Toinen esimerkki on Linux Thorvalds'in kehittämä Linux-käyttls.. Siitä olisi voinut saada lukuisia sovelluksia kaikkiin maailman IT-laitteiden käyttiksiin mutta siinäkään tapauksessa ei meillä ymmärretty kaupallisesti mistä oli kysymys. Jenkeissä ymmärrettiin ja siksi heille tuli jopa kiire hoitaa asiat siten että globaalien markkinoiden medialaitteistojen käyttöjärjestelmät saadaan omaan (siis amerikkalaisten) hallintaan ja tuotteiksi. No, osittainhan Android-mobiililaitteiden käyttikset perustuvat Linux'iin. Se itsessään on ns. ilmainen ja vapaasti kehitettävä/levitettävä, mutta siihen tukeutuvat kaupalliset versiot/ratkaisut hallitsevat nyt ja tulevaisuudessa koko maailman markkinoita. Toki applen ohella (mikä varmasti oli myös jenkeille tärkeää).

Suomesta löytyy teknistä ja tuotannollista osaamista mutta suurin kehittämistarve olisi kaupallisella puolella.
 
Nyt näyttää vaihteeksi siltä, että voi edetäkin.

Yöllinen loppukiri tuotti tulosta: Britannia ja EU sopuun brexitin ehdoista
Ratkaisu Pohjois-Irlannin asemaan on löytynyt. Myös kansalaisten asemasta ja erorahasta on päästy yhteisymmärrykseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9967496
 
Nyt näyttää vaihteeksi siltä, että voi edetäkin.

Yöllinen loppukiri tuotti tulosta: Britannia ja EU sopuun brexitin ehdoista
Ratkaisu Pohjois-Irlannin asemaan on löytynyt. Myös kansalaisten asemasta ja erorahasta on päästy yhteisymmärrykseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9967496
Juuri näin.. Kansa äänesti ja britit pääsevät omilleen.

EU:n kehittymisen kannalta britien lähdön voi myös nähdä positiivisena asiana. Kaikkein suurin, unionin yhtenäisen kehityksen, "jarrumies" poistuu päätöksenteosta. Talouden osalta päästään varmasti sopimukseen joten kaupankäynti jatkunee entiseen malliin.
 
Komissio päivitti Brexit-neuvottelujen tilanteen, aikataulu kiristyi:
Brexit: European Commission recommends draft negotiating directives for next phase of the Article 50 negotiations
Brussels, 20 December 2017

Following the guidelines adopted by the European Council (Art 50) on 15 December, the European Commission has today sent a Recommendation to the Council (Art 50) to begin discussions on the next phase of the orderly withdrawal of the United Kingdom from the European Union.

The draft negotiating directives, which supplement the negotiating directives from May 2017, set out additional details on possible transitional arrangements. These include, in particular, the following:

  • There should be no "cherry picking": The United Kingdom will continue to participate in the Customs Union and the Single Market (with all four freedoms). The Union acquis should continue to apply in full to and in the United Kingdom as if it were a Member State. Any changes made to the acquis during this time should automatically apply to the United Kingdom.
  • All existing Union regulatory, budgetary, supervisory, judiciary and enforcement instruments and structures will apply, including the competence of the Court of Justice of the European Union.
  • The United Kingdom will be a third country as of 30 March 2019. As a result, it will no longer be represented in Union institutions, agencies, bodies and offices.
  • The transition period needs to be clearly defined and precisely limited in time. The Commission recommends that it should not last beyond 31 December 2020.
The Recommendation also recalls the need to translate into legal terms the results of the first phase of the negotiations, as outlined in the Commission's Communication and Joint Report. It underlines that work needs to be completed on all withdrawal issues, including those not yet addressed in the first phase, such as the overall governance of the Withdrawal Agreement and substantive issues such as goods placed on the market before the United Kingdom's withdrawal from the EU.

Next steps: In line with the European Council's guidelines of 15 December, the General Affairs Council (Art 50) will adopt these additional negotiating directives on transitional arrangements in January 2018.

Background

On 8 December 2017, the European Commission recommended to the European Council (Art 50) to conclude that sufficient progress has been made in the first phase of the Article 50 negotiations with the UK. On 15 December, the leaders of the EU27 confirmed that sufficient progress had been achieved on citizen's rights, Ireland and the financial settlement, and adopted guidelines to move to the second phase of the negotiations. This also follows a resolution on 13 December by the European Parliament confirming that sufficient progress has been made.

The European Council (Art 50) guidelines of 29 April 2017 as well as the general principles and the procedural arrangements for the conduct of the negotiations established in the Council negotiating directives of 22 May 2017 continue to apply in their entirety to this phase of the negotiations.
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5342_en.htm
 
  • The United Kingdom will be a third country as of 30 March 2019. As a result, it will no longer be represented in Union institutions, agencies, bodies and offices.
  • The transition period needs to be clearly defined and precisely limited in time. The Commission recommends that it should not last beyond 31 December 2020.

Näyttäisi että neuvottelut Brexit toteutumisesta etenee juuri suunnitellussa aikataulussa. Reilun vuoden päästä britit ovat erillään ja ylimenokausi jatkuu siitä vajaat pari vuotta eteen päin.. Hyvä näin.
 
Nyt jo Farageakin kuumottaa, että Brexit voidaan perua. Tullut kuulemma johtopäätökseen, että voisivat järjestää uuden brexit kansanäänestyksen, jonka brexitin kannattajat voittaa.

Brexit-kätilö Farage: Britannian EU-ero voidaan vielä perua – ”Saatamme menettää historiallisen voiton”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005524392.html
EU-eroa ajavan Ukip-puolueen entinen johtaja huolestui siitä, että EU:ssa pysymisen kannattajat ovat pääsemässä niskan päälle julkisessa keskustelussa.

BRITANNIAN EU-eroa ajanut Ukip-puolueen entinen johtaja Nigel Farage sanoo pelkäävänsä, että brexit saatetaan vielä perua.

Farage sanoi The Observer-lehden haastattelussa, että Britannian EU-jäsenyyden kannattajat ovat päässeet kiistelyssä niskan päälle, samalla kun EU-eron kannattajat ovat lamaannuksissa.

”Heillä on enemmistö parlamentissa, ja jos emme järjestäydy, saatamme menettää sen historiallisen voiton, joka brexit oli”, Farage sanoi.

VIIMEKSI torstaina Farage suututti monia EU-eron kannattajia ja puoluetovereitaan sanomalla tulleensa johtopäätökseen, että Britanniassa voitaisiin järjestää uusi kansanäänestys EU:sta eroamisesta.

Faragen mukaan uusi kansanäänestys olisi viimeinen niitti brexitille, koska siinä EU-eroa kannattaisi vielä suurempi osuus briteistä kuin ensimmäisessä kansanäänestyksessä.

Dramaattisessa kesän 2016 kansanäänestyksessä 52 prosenttia briteistä äänesti EU:sta eroamisen puolesta. Nykyinen pääministeri Theresa Mayon torjunut ajatuksen uuden kansanäänestyksen järjestämisestä. Hän ajaa sopuisaa eroa EU:sta – sellaista, joka turvaisi Britannian talouskehityksen sekä kauppasuhteet muiden maiden kanssa.

FARAGEN mukaan hyvin järjestäytyneet ja rahoitetut kampanjat, joissa vaaditaan Britannian pysymistä EU:n jäsenenä, ovat hukuttaneet alleen brexitin kannattajien äänet. EU-jäsenyyden kannattajien kampanjoinnilla on alkanut olla vaikutusta julkiseen mielipiteeseen, hän sanoo.

”Lähtemistä kannattavien ryhmien täytyy yhdistää jälleen voimansa, sillä pysymistä kannattavat ovat äänessä. Sen jälkeen kun voitimme kansanäänestyksen, suljimme ovet ja lopetimme argumentoinnin.”

EU:N kannattajat ovat vaatineet uutta kansanäänestystä, koska heidän mielestään julkinen mielipide on kääntynyt brexitiä vastaan.

Esimerkiksi Daily Mirrorin torstaina julkaisemassa mielipidekyselyssä 51 prosenttia vastaajista vastusti uuden kansanäänestyksen järjestämistä. Jos sellainen kuitenkin järjestettäisiin, 55 prosenttia kyselyyn vastaajista ilmoitti äänestävänsä EU:n jäsenenä pysymisen puolesta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Daily Mirrorin kyselyssä haastateltiin 1 049 ihmistä.
 
Back
Top