BTG- Russian Battalion Tactical Group

Toisaalta, kuten aiemmin todettu, onko BTG hyve, jonka valmistusaineena on välttämättömyys. Iso maa, isot resurssit. Meidän kaaderijoukko-osastojen VYKS on komppania, veli venäläisellä jolla isommat resurssit se on pataljoona. Nätiä BTG vyksejä Putin sitten lähetteleen tarvittavan joukon alueille, joissa niitä kaivataan, samalla sotaharjoituksia tarvittaessa ajoitetaan (tai painostustoimet ajoitetaan sotaharjoitusten ajalle), jolloin mobilisoitujakin yksiköitä huudeilla huutelemassa.

Mielenkiintoista tuossa artikkelissa tosiaan oli kuten aiemmin nostettu esille, että BTG syö merkittävän osan perustavan prikaatin esikunta- veisti- elsoresursseista. Ne tuhotaan, niin emoprikaatikin on näiltä osin lamaannutettu.
 
Ainakin MpKK:n julkaisun mukaan nuo venäläisten "valmiuspataljoonat" ja BTGt juontavat alkunsa 2. Tsetshenian sodan ja 2008 Georgian sodan opetuksista. Todettiin, että se oli yksinkertaisesti ainoa tapa saada joukkoja tarvittava määrä nopeasti liikkeelle.
 
Toinen varsin tuore kirjoitus Venäläisten uudesta BTG- organisaatiosta ja taistelutaktiikan kokeilusta Ukrainassa.

Venäjä on kierrättänyt 27 prikaatia tai rykmenttiä Donbassin alueen taisteluissa vuodesta 2014 lähtien. Arviolta 36000 Venäläissotilasta on saanut taistelukokemusta ja BTG-organisaatioita on testattu taisteluissa menestyksellä, nimenomaan juuri 2014-2015 Donetskin lentokentän taisteluissa.

Varsinainen The Institute of Land Warfaren julkaisema raportin linkki on lopussa. Suosittelen lukemaan jos aihe kiinnostaa.

Russian military gains in Ukraine could spell trouble for the US Army, even in a conventional fight
By: Todd South   May 14

An Army major proposes in a recent paper that the Russian offensive, a mostly conventional warfare campaign that also used social media to recruit proxy troops, showcases how Russian units could defeat the U.S. Army in key eastern European states.

Despite a drumbeat of worry about the Russian New Generation, or hybrid, warfare, the paper notes that conventional land combat, with rockets, missiles, artillery, mechanized infantry and tanks, has dominated the Russian-Ukrainian conflict.

Experts interviewed by Military Times said that in a long, drawn-out conflict the United States and NATO allies would likely win over Russia if there was a major land grab on the eastern European border.

But the fear is that Russian forces could move quickly and grab pieces of territory, similar to what happened in Crimea and now in Ukraine. In that scenario they could entrench themselves deeply enough so that the slower response from U.S. and NATO forces would arrive too late.

Both Russian and separatist forces were organized into BTGs of 600–800 soldiers each. The Russians filled between eight and 14 BTGs, and the separatists filled 18 BTGs throughout Donetsk and Luhansk oblasts.
Causality is difficult to discern, but the BTGs appear to have been organized in such a way as to negate Ukrainian strengths, while still providing a degree of deniability. For example, the BTGs included their own air defense capabilities and MLRSs, both of which significantly contributed to the success of Russia’s summer offensive.

Russian forces, drawn from across the reaches of the Federation, used the Battles of the Donetsk Airport and the other major battles and offensives in the Donets River basin to hone their martial acumen and skill. Estimates indicate that 27 of Russia’s 57 tank and infantry bri-gades and regiments participated in the two offensives, which equates to significant combat experience for roughly 47 percent of Russia’s warfighting units. This does not account for the command and control, sustainment and force projection knowledge and experience gained during the same period.

Positional Warfare and Sieges Contrary to conventional narratives on the primacy and high-mindedness of maneuver warfare and the crippling effects of electronic and cyber warfare, positional warfare and sieges are the zeitgeist of contemporary war. At the tactical and operational levels, the Battles of the Donetsk Airport are an example of positional warfare. Russians and their interlopers used tactics, movement and firepower to lure the Ukrainians into a fraught position. Next, they encir-cled them, largely isolating them from external support. They also leveraged combined arms to kill Ukrainian forces and destroy existing infrastructure, further applying pressure on them.

These battles are one data point that support the pivotal relevancy of positional warfare and sieges in modern war. Positional battles and sieges have also commanded the counter-Islamic State campaigns in Iraq, Syria and the Philippines. It remains to be seen if this trend in posti-tional warfare and the employment of sieges will continue, but current conditions suggest that it will.

Tactical and Operational Mobility—

Maintaining Tactical and Operational ReachThe Russo-Ukrainian War’s summer and winter offensives highlight the primacy of Russia’s ability to quickly and effectively move large numbers of combat formations and sustain-ment across a support area to the fight on the front. Operational mobility is linked with basing and with the idea of the Predictive Russian Deployment Model, as seen in figure 5. This model, its effectiveness demonstrated multiple times during the fight for the Donetsk airport, illustrates that the Russians have a well-developed and fluid paradigm for quickly reinforcing their forces at the tactical and operational levels in regional conflicts.

A recent report by Lieutenant General Ben Hodges, USA, Ret., and the Center for Euro-pean Policy Analysis echoes this point, but does so through the lens of Russia’s Zapad 2017exercise.

Specifically, Hodges argues, “Zapad demonstrated Russia’s ability to move equipment and forces quickly and smoothly from east to west and farther into Belarus. More concerning than actual firepower was Russia’s logistical prowess in terms of speed compared to NATO. Russia’s speed comes from its ability to reduce friction through infrastructure and capabilities. This includes . . . natural ‘interior lines’ of movement within Russian borders. . . . Russia faces no international boundaries or customs procedures that could inhibit movement in a crisis.”As the U.S. military focuses its attention on a refractory Russia, operational and tactical mobility must be taken into consideration. As the Battles of the Donetsk Airport illustrate, this know-how and capability allowed Russia and its DPA proxy to overcome impending defeat more than once

Proxies and Clients

The DPA and LPA are Russian military proxies in the region. They enable Putin’s pursuit of his policy aims in Ukraine. In the Donbas, Russia tapped into existing social networks to build its proxy army. Specifically, Russia took advantage of the Russian identity—ethnic Russians, speakers of the Russian language, practitioners of Eastern Orthodox Christianity, Slavic people and land historically tied to Russia.

The Russian identity goes beyond the border of Russia, Crimea or the Donbas. The Russo-Ukrainian War illustrates that the Russian identity is powerful enough to pull in fighters from Moldova, Belarus, the Baltic States and the Balkans to fill the ranks of separatist battalions. Russia also leveraged political clients for military force.

Chechen fighters at the Battles of the Donetsk Airport, and throughout the greater Donbas region, highlight that Russia leverages Chechen fighters wherever it looks to sow the seeds of chaos.
Chechnya, of the 21 republics within the Russian Federation, is ruled by Ramzam Kadyrov. Vladimir Putin put Kadyrov in power after the bloody Chechen War in order to suppress the historically irascible Chechen nation.

These battles are important because they remind students of war that rugged, land-centric combined arms warfare has not been thrown into the dustbin of history but is instead alive and well. The Russo-Ukrainian War, fought on the ground with tanks, infantry and artillery, has pul-verized towns like Pisky, Opytne and Debal’tseve. Its battles have contributed to over 13,000 people killed, 1.5 million people displaced and 9 percent of Ukrainian territory under de facto Russian control.
https://www.ausa.org/sites/default/...tory-of-the-Battle-of-the-Donetsk-Airport.pdf
 
Onneksi ei tehty vielä silloin, sillä tuloksena olisi ollut vapaaehtoisen asepalveluksen sekä kolmen varuskunnan siirtomaasota-armeija. Joka ajelisi Patria AMV:lla ja paukuttelisi AMOS illa sekä lentelisi helikoptereilla. Uuteen todellisuuteen herääminen tapahtui Putinin 2007 Münchenin puheen sekä 080808:n jälkeen.

Mun mielestä tietyissä jutuissa ehkä hybridiuhat otettiin huomioon jo aikaisemmin. Tosin nimitys on voinut olla toinen
 
Venäläisillä on Suomen olosuhteisiin ns. keskiraskas prikaati, 1 PsP ja 3 PsJvP. Tarkoitettu asutuskeskuksiin, erityisolosuhteisiin ja metsätaisteluihin. Liikkuu tela-ajoneuvoilla.

Näitä ei kuitenkaan ole montaa vaan suurin osa on raskaita prikaateja (enemmän tstpv) tai kevyitä prikaateja (pyöräajoneuvot). Venäläiset ovat siirtyneet edestakaisin prikaati- ja divisioonakokoonpanoihin, osoittaen tiettyä epävarmuutta ja vaikeutta löytää sopiva organisaatio. Nuo BTG:t kootaa usein prikaatin tai divisioonan iskuvalmiimmasta osasta, kuten Venäjä on tehnyt 2008 Georgiassa ja 2014 Ukrainassa.

Lähteenä Venäjän asevoimat muutoksessa - kohti 2030-lukua, MPKK v. 2016 ja omat pohdinnat.

Minkähän verran noissa on kalustoa? Ja musikoita?

Lähinnä mietin että montako alueellista taisteluosastoa laitetaan peräkkäin, että noilta loppuu liike ennen kuin pääsevät läpi
 
Tietämättömyyteen ja historiaan nojaava kysymys:

Jos naapurin tavoin toimiva poppoo koittaa tulla paksummilla säilykepurkeilla kylään, niin kuinka paljon tykistöä, sen tulta ja muuta epäsuoraa vihjettä tarvitaan pysäyttämään vierailuyritys juuri siinä kohtaa?

Pointtini on se, että jos naapuri pääsisi tulemaan jostain läpi voimalla tai yllätyksellä, niin voidaanko se pysäyttää tai tuhota lähes pelkällä epäsuoralla siksi aikaa että reservit - jos sellaisia on - ehtivät apuun?
 
Tietämättömyyteen ja historiaan nojaava kysymys:

Jos naapurin tavoin toimiva poppoo koittaa tulla paksummilla säilykepurkeilla kylään, niin kuinka paljon tykistöä, sen tulta ja muuta epäsuoraa vihjettä tarvitaan pysäyttämään vierailuyritys juuri siinä kohtaa?

Pointtini on se, että jos naapuri pääsisi tulemaan jostain läpi voimalla tai yllätyksellä, niin voidaanko se pysäyttää tai tuhota lähes pelkällä epäsuoralla siksi aikaa että reservit - jos sellaisia on - ehtivät apuun?
Selvinnee kun katsoo kristallipalloon tai sitten ei;).

No, spekuloiden ja ajanvirtaa tutkien luulen että 2015 asti tällaista kykyä pysäyttää 1 tai 2 BTG-porukkaa ei olisi saatu kasaan kuin päivän-parin viiveellä. Torjuntayrityksistä olisi vastannut ensitilassa maavoimien erikoisjoukot ja Ilmavoimat pääasiassa, hajanaisten tykistöyksiköiden lisäksi. Tuollaiseen yllätysrynnistykseen liittyisi tietysti niin paljon muutakin toimintaa kaikissa elementeissä, että mahdotonta sanoa miten olisi käynyt. Riippuisi varmaan myös vastapuolen tavoitteista.

Selvää on että BTG ei pärjää pitkälle yksin, vaikka vastarintaa ei aluksi juuri olisikaan, koska sen huolto on olematon. Ennen pitkää yksi tai kaksi BTG:ä joutuisi saarroksiin ja tuhottaisiin yhä kasvavilla reservin joukoilla tai se joutuisi antautumaan. Missään nimessä pataljoonataisteluryhmää ei lähetettäisi tuhottavaksi ilman tukea tai laajaa offensiiviä. Nopean toiminnan etujoukkoina ne kyllä voivat olla.
2020-luvulla PV:n kyky vastata moiseen kasvaa entisestään jos/kun valmiuspataljoonia aletaan muodostamaan komppanioista. Silloin yksi tai kaksikaan BTG:ä ei pääse pitkälle kun ilmavoimat tukee valmiusjoukkoja tulellaan. Lisäksi on raskaat raketinheittimet ja kauaskantava tykistö sekä tiedusteluun lennokeita + vastatykistötutkia. En usko että yllätyshyökkäyksellä saavutettaisiin enää tavoitteita, ilman suurempaa voimankäyttöä ja siihen tarvittavaa valmistelua.
 
Selvinnee kun katsoo kristallipalloon tai sitten ei;).

No, spekuloiden ja ajanvirtaa tutkien luulen että 2015 asti tällaista kykyä pysäyttää 1 tai 2 BTG-porukkaa ei olisi saatu kasaan kuin päivän-parin viiveellä. Torjuntayrityksistä olisi vastannut ensitilassa maavoimien erikoisjoukot ja Ilmavoimat pääasiassa, hajanaisten tykistöyksiköiden lisäksi. Tuollaiseen yllätysrynnistykseen liittyisi tietysti niin paljon muutakin toimintaa kaikissa elementeissä, että mahdotonta sanoa miten olisi käynyt. Riippuisi varmaan myös vastapuolen tavoitteista.

Selvää on että BTG ei pärjää pitkälle yksin, vaikka vastarintaa ei aluksi juuri olisikaan, koska sen huolto on olematon. Ennen pitkää yksi tai kaksi BTG:ä joutuisi saarroksiin ja tuhottaisiin yhä kasvavilla reservin joukoilla tai se joutuisi antautumaan. Missään nimessä pataljoonataisteluryhmää ei lähetettäisi tuhottavaksi ilman tukea tai laajaa offensiiviä. Nopean toiminnan etujoukkoina ne kyllä voivat olla.
2020-luvulla PV:n kyky vastata moiseen kasvaa entisestään jos/kun valmiuspataljoonia aletaan muodostamaan komppanioista. Silloin yksi tai kaksikaan BTG:ä ei pääse pitkälle kun ilmavoimat tukee valmiusjoukkoja tulellaan. Lisäksi on raskaat raketinheittimet ja kauaskantava tykistö sekä tiedusteluun lennokeita + vastatykistötutkia. En usko että yllätyshyökkäyksellä saavutettaisiin enää tavoitteita, ilman suurempaa voimankäyttöä ja siihen tarvittavaa valmistelua.

Miten paljon muuten MLRS ja sen miinaraketit muuttavat yhtälöä? Hidastaako menoa paljonkin? Luulisi olla hankalaa mennä kaikkialla miinanraivaimet etummaisena ja toisaalta ei taida olla tappionsietokykyä ottaa vahinkoa siroteista.
 
Miten paljon muuten MLRS ja sen miinaraketit muuttavat yhtälöä? Hidastaako menoa paljonkin? Luulisi olla hankalaa mennä kaikkialla miinanraivaimet etummaisena ja toisaalta ei taida olla tappionsietokykyä ottaa vahinkoa siroteista.
Ei tiedä. Ilmasta levitettävät miinat menevät aika laajalle luulisin, joten niillä voi olla parempi teho vaikka maahanlaskujen rajaamisessa/hidastamisessa. Tietysti jotkin peltoaukeat saataisiin niillä varmaan tukkoon, mutta tuskin sopivat tehokaasti mihinkään tiestön suluttamiseen.
 
Silloin yksi tai kaksikaan BTG:ä ei pääse pitkälle kun ilmavoimat tukee valmiusjoukkoja tulellaan. Lisäksi on raskaat raketinheittimet ja kauaskantava tykistö sekä tiedusteluun lennokeita + vastatykistötutkia. En usko että yllätyshyökkäyksellä saavutettaisiin enää tavoitteita, ilman suurempaa voimankäyttöä ja siihen tarvittavaa valmistelua.

Jos tässä tapauksessa siis kun puhutaan tilanteesta jossa muutama BTG operoi Suomen alueella, niin mikä se Ilmavoimien tuki loppujen lopuksi tähän tilanteeseen olisi?
En ole Maavoimien miehenä minkäänlainen asiantuntija Ilmavoimien suorituskykyjen osalta, mutta se vähä mitä niistä ymmärrän niin mielestäni oikein mikään niistä ei sovi em. tilanteeseen kovinkaan hyvin.

Sinänsä em. tilanne ei varmastikaan ole enää tänä päivänä mikään ylipääsemätön ongelma armeijallemme, mutta tässä tapauksessa ne käyttökelpoisimmat suorituskyvyt löytyvät Maavoimista, erilaiset epäsuorantulen suorituskyvyt yhdistettunä nopeasti reagoiviin panssari- ja mekanisoituihin joukkoihin nyt lähinnä.

Ilmavoimilla on kyllä varsin vakuuttavia suorituskykyjä useampaankin tilanteeseen, mutta tämä ei ehkä ole ihan niitä tilanteita joissa ne kyvyt olisivat parhaimmillaan, ellei sitten joku kaveri tuo apuun jotakin hyvin soivaa apua.
 
Jos tässä tapauksessa siis kun puhutaan tilanteesta jossa muutama BTG operoi Suomen alueella, niin mikä se Ilmavoimien tuki loppujen lopuksi tähän tilanteeseen olisi?
En ole Maavoimien miehenä minkäänlainen asiantuntija Ilmavoimien suorituskykyjen osalta, mutta se vähä mitä niistä ymmärrän niin mielestäni oikein mikään niistä ei sovi em. tilanteeseen kovinkaan hyvin.

Sinänsä em. tilanne ei varmastikaan ole enää tänä päivänä mikään ylipääsemätön ongelma armeijallemme, mutta tässä tapauksessa ne käyttökelpoisimmat suorituskyvyt löytyvät Maavoimista, erilaiset epäsuorantulen suorituskyvyt yhdistettunä nopeasti reagoiviin panssari- ja mekanisoituihin joukkoihin nyt lähinnä.

Ilmavoimilla on kyllä varsin vakuuttavia suorituskykyjä useampaankin tilanteeseen, mutta tämä ei ehkä ole ihan niitä tilanteita joissa ne kyvyt olisivat parhaimmillaan, ellei sitten joku kaveri tuo apuun jotakin hyvin soivaa apua.
Ok, uskon sinua kyllä. Ilmavoimathan on saanut mm. JDAM-täsmäpommeja ja JTAC-ilmatulenjohtajia. Kyllä minä olen siinä uskossa että niitä ei hankittu Pietarin pommittamisen vuoksi.
Ilmavoimat saa koneensa iskukuntoon hyvinkin parissa tunnissa, uskoisin. Hornet kykenee pommittamaan säässä kuin säässä ja pimeällä itsenäisestikin jos tiedustelutieto on oikein.

Millaista maavoimien tulivoimaa tällainen 9 JDAM-pommin isku vastaa? Missä ajassa tykistö/raketinheitinpatteristot on asemissa ja vihollinen kantaman sisällä siitä kun valtakunnanraja ylitetään?
 
Ok, uskon sinua kyllä. Ilmavoimathan on saanut mm. JDAM-täsmäpommeja ja JTAC-ilmatulenjohtajia. Kyllä minä olen siinä uskossa että niitä ei hankittu Pietarin pommittamisen vuoksi.
Ilmavoimat saa koneensa iskukuntoon hyvinkin parissa tunnissa, uskoisin. Hornet kykenee pommittamaan säässä kuin säässä ja pimeällä itsenäisestikin jos tiedustelutieto on oikein.

Millaista maavoimien tulivoimaa tällainen 9 JDAM-pommin isku vastaa? Missä ajassa tykistö/raketinheitinpatteristot on asemissa ja vihollinen kantaman sisällä siitä kun valtakunnanraja ylitetään?
Kuten sanoin, en kovin hyvin tunne Ilmavoimien suorituskykyjä, mutta ilmasta maahan suorituskyky perustuu JDAM:iin ja JASSM:iin. Kumpikaan niistä ei taida olla parhaimmillaan peitteisessä metsämaastossa toimivaa panssarijoukkoa vastaan. Joku voi korjata, jos olen tässä JDAM:n kohdalla väärässä. Voihan sitä toki käyttää ja tekeehän se jälkeä sekin, varsinkin jos muuta ei sillä hetkellä ole saatavilla.
Meillä on kyllä siihen lääkkeet, varsin hyvät, mutta ne löytyvät Maavoimien "lääkekaapista".
 
Kuten sanoin, en kovin hyvin tunne Ilmavoimien suorituskykyjä, mutta ilmasta maahan suorituskyky perustuu JDAM:iin ja JASSM:iin. Kumpikaan niistä ei taida olla parhaimmillaan peitteisessä metsämaastossa toimivaa panssarijoukkoa vastaan. Joku voi korjata, jos olen tässä JDAM:n kohdalla väärässä. Voihan sitä toki käyttää ja tekeehän se jälkeä sekin, varsinkin jos muuta ei sillä hetkellä ole saatavilla.
Meillä on kyllä siihen lääkkeet, varsin hyvät, mutta ne löytyvät Maavoimien "lääkekaapista".

Kaiken sotkevana amatöörinä eppäilen, että noilla Ilmavoimien vehkeillä voisi lähettää terveiset tuollaisen pataljoonan komentalle.
 
Pari BTG:tä saa ajella vaikka Kouvostoliittoon, rempata sitä, sitten loppuu polttoaine, amitsuuni, huumori.
 
Kaiken sotkevana amatöörinä eppäilen, että noilla Ilmavoimien vehkeillä voisi lähettää terveiset tuollaisen pataljoonan komentalle.
Teillä ei taida olla tuo joint-taistelutapa vielä kovin hyvin juurtunut? Muualla maailmassa tuo ilmatuki on ollut arkipäivää myös YYA-aikana....
No, kenraalien höpötyksiä. Kuraportaassa asiat on aina erilailla;)
 
Kuten sanoin, en kovin hyvin tunne Ilmavoimien suorituskykyjä, mutta ilmasta maahan suorituskyky perustuu JDAM:iin ja JASSM:iin. Kumpikaan niistä ei taida olla parhaimmillaan peitteisessä metsämaastossa toimivaa panssarijoukkoa vastaan. Joku voi korjata, jos olen tässä JDAM:n kohdalla väärässä. Voihan sitä toki käyttää ja tekeehän se jälkeä sekin, varsinkin jos muuta ei sillä hetkellä ole saatavilla.
Meillä on kyllä siihen lääkkeet, varsin hyvät, mutta ne löytyvät Maavoimien "lääkekaapista".
Entä tiellä etenevä kolonna? Siihen nuo purevat kyllä varmaankin. Tykistöä ja pst:ä en vähättele missään nimessä, vaan kyllä ne on perusjuttuja.
Et varmaan kuitenkaan kieltäytyisi jos tiukassa paikassa saisit tueksi pari Hornettia 3-4 tonnin pommilastilla?
 
Teillä ei taida olla tuo joint-taistelutapa vielä kovin hyvin juurtunut? Muualla maailmassa tuo ilmatuki on ollut arkipäivää myös YYA-aikana....
No, kenraalien höpötyksiä. Kuraportaassa asiat on aina erilailla;)

Nyt en ymmärtänyt

YYA-aikana meillä päin rajasissi korvasi taistelukentän eristämiseen käytetyt rynnäkkökoneet.
 
Tässä samaa asiaa kuin alkuperäisessäkin linkissä jonka ketjubn aloittaja laittoi:


Tämä erityisesti kiinnitti huomiota:

• Shortages in ready maneuver forces, especially infantry, significantly limit Russian maneuver capabilities. BTGs cannot simultaneously mass for offensive operations and maintain flank and rear security, and they struggle to concentrate artillery against attacks on multiple simultaneous axes.

• Command - and - control (C2) limitations require the BTG commander to concentrate missioncommand and intelligence assets to direct-fires and EW shaping efforts and strikes. These assets are employed selectively to substitute for offensive maneuvers, are not available across the entire BTG’s battlespace and can be overloaded by aggressive dispersion and displacement tactics.

BTGs cannot quickly regenerate combat power without cannibalizing other units in theater or garrison. Once teams and units are degraded by casualties, they will rapidly lose effectiveness until completely reconstituted. In the face of a credible threat, maneuver and support assets will likely be withdrawn and conserved for future use.


ja

The most important reason to believe that the Russian Army will continue to deploy as BTGs is that the structure worked. It was effective at translating tactics and weapons into successful national strategy. Once the paramilitary guard force was established, the BTG’s utility has proven extremely cost-efficient (in terms of minimizing casualties and lost equipment). Similar tactics and organization are currently being used in Syria. The Syrian army and proAssad militias serve as a guard force to allow Russian regular forces to deliver devastating artillery and armor strikes to reduce rebel strongpoints. The same military strategy is also being used: deploy regular forces if needed to control terrain as necessary to shape a favorable negotiated settlement.

Kannattaa huomioida, että kuten tuossa sanotaan, BGT tarvitsee avukseen muuta "tykinruokaa" joka toimii ns. "guard forcena". On varsin epätodennäköistä että sitä ainakaan Suomen puolelta olisi saatavilla :D
 
Back
Top