CG Carl Gustaf - monitoimi-ihme-pst-tulituki-sinkoase myös Suomelle?

Tuo uusin CGM4 painaa alle 7kg!

SAAB on siihen suunnitellut etäisyysmittaavan laserpunapistetähtäimen joten ampujan ei muuta tarvitse tehä kuin tähdätä, mitata ja ampua. Punapiste siirtyy tähtäimen sisällä joten ampujan ei tarvitse kun tähdätä kesken kohdetta etäisyydestä huolimatta.

M4:än on lisätty ballistinen tietokone ja kytkökset joten tähtäin syöttää tietokoneeseen tiedot ja ammus ilmoittaa aseelle mikä ammus on kyseessä. Tietokone voi sitten ohjelmoida ammus räjähtämään halutulle etäisyydelle. Ennen tämä vaati että ammus ohjelmoitiin enne kuin se ladattiin.

Kuulemma aseelle on tulossa muita uusia ammuksia ja jopa ehkä joku ohjus. Näkisin että NLAWn ammuksen toimintaperiaate olisi hyvin helppo integroida tähän alustaan.

Joukkuetasolla tämä ase on aivan uskomaton. Savu ja valo ammukset ovat erittäin hyviä ja se että sillä voi ampua ohjelmoituja sirpaleammuksia nostaa sen välttämättömäksi ellei joukkueella ole jatkuvaa kranaatinheitintukea. Kaupunkitaistelussa ase on välttämätön ”piste”

Panssarintorjuntakyky on korkeampi kuin AT4 kun kerta löytyy kaksoisontelokärki ammus. Toimii erittäin hyvin bemareihin suin muihin kunhan ei vastassa ole taistelupanssarivaunu mutta epäilisin että ovat kans tuomassa aseelle ammuksia jotka toimii kattoa vastaan kuten NLAW.

Oon ite ampunut CGM3, AT4 kovilla ja NLAW simulaattorissa ja harakin kessillä tetsannu apilaksella pitkin metsiä joten kysykää niin vastaan jos tiedän.
 
Viimeksi muokattu:
3) Kerrotko mihin maaleihin sitä ei voi käyttää? Rynnäkkövaunut tai panssaroidut ajoneuvot eivät sitä ole (laukauksen hinta ei ole argumentti, koska taistelussa se ampumatta jätetty vihollinen aiheuttaa sen isoimman hinnan) ja NLAW:ssa on se suora-ammuntamoodi pehmeitä maaleja varten. Taistelukärjessä lienee aika lähellä toisaan oleva räjähdemäärä.
Enpä lähde avamaan tämän enempää oman käytössä olevan kalustomme ominaisuuksia tällä, mutta sanotaanko näin että NLAW on erittäin hyvä yhteen maalityyppiin ja erittäin huono kaikkiin muihin. RSKES on hyvä tai vähintään tyydyttävä useampaan. Ja nyt ei puhuta osumatodenäköisyydestä, se toki menee NLAW:lle 6-0, mutta tässä vertailu aseena oleva APILAS ei olekaan 2000-luvun tekniikkaa.

Pieni huomio muuten, että NLAW:lla ei myöskään tarvitse tietää maalin nopeutta, koska systeemi itse laskee sen. Se ei myöskään välitä pienistä laukaisuvirheistä pystysuunnassa, koska sillä on tarkoituskin ampua maalin yli. Tietenkin se haittaa, jos ammus tömähtää vaunun kylkeen, mutta ammus tuskin välittää siitä meneekö laukaus metrin vaiko kaksi maalin yli. Vastaavalla suoraan iskevällä aseella tuollaiset tähtäysvirheet olisivat huono juttu.
Sinäkö nyt opetat nyt minulle NLAW:n ominaisuuksia?!? Sillai sit.
Niin ja NLAW:lla ei todellakaan ole tarkoitus ampua maalin yli. Kyllä sillä pitää keskelle tähdätä ja sillä on todellakin väliä millä korkeudella ohjus ylittää maalin, joten pystysuuntaisetkin laukaisun virheet ovat yhtä kriittisiä kun vaikka APILAS:llakin (tosin näitä on eliminoitu eräillä teknisillä ratkaisuilla, mutta ne varmaan ovat siellä turhaan kun ei sillä laukausulla ollut väliä?!?) . Fiksuna miehenä tajuat varmaan hetken pohdittuasi itsekin miksi se tähtäysvirhe yli on itseasiassa kriittinen virhe...
 
Enpä lähde avamaan tämän enempää oman käytössä olevan kalustomme ominaisuuksia tällä, mutta sanotaanko näin että NLAW on erittäin hyvä yhteen maalityyppiin ja erittäin huono kaikkiin muihin. RSKES on hyvä tai vähintään tyydyttävä useampaan. Ja nyt ei puhuta osumatodenäköisyydestä, se toki menee NLAW:lle 6-0, mutta tässä vertailu aseena oleva APILAS ei olekaan 2000-luvun tekniikkaa.
Oon samalla linjalla sun kans ei se NLAW mikään APILAS korvaaja ole vaikka se toki tuhoaa bemarit sun muut. Eri työkalut eri tähtäviin.
 
Tarve lisä suorasuuntaus-sirpale tulivoimalle on määrätyllä joukoilla erityisesti

Kyllä, varsinkin kun vielä huomioi CGn mahdollistamat käyttöetäisyydet ja sen että TRA:ta todennäköisesti tapahtuisi ympäri maan. En itsekään näe mitään järkeä CGn massahankinnoille, mutta osalle joukoista tuo tulisi tarpeeseen vaikkapa komppaniatasolle.
 
Niin ja NLAW:lla ei todellakaan ole tarkoitus ampua maalin yli. Kyllä sillä pitää keskelle tähdätä ja sillä on todellakin väliä millä korkeudella ohjus ylittää maalin, joten pystysuuntaisetkin laukaisun virheet ovat yhtä kriittisiä kun vaikka APILAS:llakin (tosin näitä on eliminoitu eräillä teknisillä ratkaisuilla, mutta ne varmaan ovat siellä turhaan kun ei sillä laukausulla ollut väliä?!?) . Fiksuna miehenä tajuat varmaan hetken pohdittuasi itsekin miksi se tähtäysvirhe yli on itseasiassa kriittinen virhe...


Älä koeta laittaa sanoja minun suuhun! Mieluummin koeta lukea mitä siinä kommentissa lukee. Tämä on nyt jo toinen kerta kun alkaa epäilyttää, että luetko sinä oikeasti näitä viestejä.

Sitä en tietenkään tiedä, että kuinka suurelta etäisyydeltä se sytytin vielä löytää sen tankin tai kuinka pitkälle etäisyydelle se taistelukärki on optimoitu, mutta veikkaisin molempien toimivan suuremmalla alueella kuin mitä tavallinen sinko sietää.
 
Kysytäänpäs tämmöistä vähän ot:tä. Kun minä Pavelin, oli niitä ensimmäisen sarjan kessejä. Sitten -88 tuli seuraava erä. Ja nyt -12 kolmas. Tässä kolmannessa on kahta eri mallia; pst ja pehmeämpään maaliin. Mistä ulkoisista merkeistä nämä kaksi mallia tunnistaa?
 
Kysytäänpäs tämmöistä vähän ot:tä. Kun minä Pavelin, oli niitä ensimmäisen sarjan kessejä. Sitten -88 tuli seuraava erä. Ja nyt -12 kolmas. Tässä kolmannessa on kahta eri mallia; pst ja pehmeämpään maaliin. Mistä ulkoisista merkeistä nämä kaksi mallia tunnistaa?

Toisistaan vaiko aikaisemmista? Noita uusia en ole käpistellyt, mutta laukaisunappi on erillainen kuin aikaisemmissa ja helpompi painaa.
 
Toisistaan vaiko aikaisemmista? Noita uusia en ole käpistellyt, mutta laukaisunappi on erillainen kuin aikaisemmissa ja helpompi painaa.
Toisistaan. Tuon 88:n napin tiesinkin. Mutta mistä erottaa -12 tankintorjuntakessin poterobusterista?
 
CG ei missään maassa ole osa JV ryhmän aseistusta koska se ei nyt vaan sovi ryhmän taistelutekniikaan. Eihän Suomessakaan edes APILAS ole ryhmätasalla vaan joukkuetasalla. Sen paikka on Joukkuetasolla jos missään. Itse en kyllä näe sille mitään tarvetta. Mielummin uusi RSKES Joukkuetasolle korvaamaan poistuva APILAS.
Erikoista kerrassaan, kun meille koulutettiin alueellisten joukkojen ryhmästä, että yhdellä taistelijalla on APILAS, ja tuota myös jääkärit näyttivät harjoittelevan, sekä siten että ne ovat erikseen että siten, että muodostetaan erillinen partio joukkueen kolmesta APILAS-miehestä.

Toki se APILAS per ryhmä -käyttötapa näytti PST:n näkökulmasta täysin typerältä, niistä koottu partio oli ehdottomasti järkevämpi tapa toimia. Etenkin, jos NLAW-ryhmä on alistettu samalla joukkueelle tai edes komppanialle, ja yhteistoiminnasta on sovittu tarkemmin.

NLAW on ohjus, ei sinko. Ei RSKES:ä voi tai kannata ohjuksella korvata kaikissa tilanteissa...
Meinaatko nyt, että NLAW ei toimi esim. teräsbetonikorsujen läpäisyssä kuin APILAS? Tämä on ainoa asia, joka on NLAW:ssa heikommin, sen ohella, että siltapanssarivaunua ei voi kunnolla NLAW:lla tuhota sillankannen vuoksi, joka haittaa OTA:a.
Lisäksi voi tulla ehkä harvoja tilanteita, joissa OTA:a ei voida käyttää, mutta sitten ainakin PST-mies ottaa sen KES:n NLAW:n sijaan selästään ja ampuu sillä, koska NLAW:n DA-panssarinläpäisy aivan riittämätön. Mutta tässä ollaan jo siinä, että silloin on tullut taktisia virheitä tehtyä, että on jouduttu tilanteeseen, että on pakko käyttää DA:ta.
Ja periaatteessa myös DA:lla voi tuhota raskaankin vaunun, jos osuu torniin siten, että ontelo räjähtää rungon kanteen läpäisten panssarin.

Olkoonkin, että NLAW on RSLPSTOHJ, niin se toimii kuitenkin taktisesti PST-sinkona, jota voi tarvittaessa käyttää myös esim. tavallisia rakennuksia vastaan, ja jolla on merkittävästi parempi osumatarkkuus ja PST-käytön helppous.

Minä taas en usko NLAW:n korvaavan APILAS:ta. 3. syytä:
1) kyseessä on liian kallis vaihtoehto massa-aseeksi
2) liian vaikea kouluttaa massa-aseeksi (tätä vielä lisää se että kun hinta on kova on aseita väistämättä vähemmän = pakko osua paremmin)
3) tuo on PST-ohjus jolla ei käytetystä tekniikasta johtuen ei voi käyttää kuin n. 50% niistä maaleista joihin RSKES:ä nytkäytetään.
Onko APILAS:lla tarkoitus ampua runsaastikin jotain muita maaleja, kuin ajoneuvoja ja vaunuja? Toki jos mietitään sitä, että NLAW:ia ei pitäisi mielellään sen hinnan vuoksi käyttää muihin kuin raskaisiin vaunuihin, niin tässä on kyllä pointti, rahakysymyksistä kun ei päästä yhtään mihinkään, ellei tapahdu jotain täysin epärealistista käännettä. Mutta taktisesti APILAS:n paremmuutta en kyllä 50% tapauksista keksi millään, etenkään varusmiesten tai reserviläisten ampumataidon nojalla. Yllä mainitsemani poikkeustapaukset ovat kuitenkin varsin harvinaisia.

Olen myös eri mieltä siitä, että NLAW olisi jotenkin merkittävästi vaikeampi käyttää. Yllättävän hyvin sen kouluttaa ihan viikonlopussa ainakin PST-reserviläisille, mitä kertausten perusteella olen nähnyt.
Jo pienellä harjoittelulla sen osumistarkkuus on aivan eri sfääreissä kuin APILAS:lla, joka on oikeastaan aika vaikeakäyttöinen sen yllättävän suuren rekyylin vuoksi. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun PST-miehetkin APILAS:ia useamman ohi ampuisivat, putkesta vain pitää saada niin hemmetin tukeva ote että se ei heitä minnekään kranaatin lähtiessä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on ainoa asia, joka on NLAW:ssa heikommin, sen ohella, että siltapanssarivaunua ei voi kunnolla NLAW:lla tuhota sillankannen vuoksi, joka haittaa OTA:a.

Voin olla väärässäkin, mutta jos kyseessä on kokenut ampuja joka pääsee siltavaunua ampumaan, niin se saattaa kyetä arvioimaan ammuksen lentoradan sen verran hyvin, että ammus räjähtää "oikein". Toinen vaihtoehto on se, että ammutaan DA moodissa ja rikotaan sitä siltaa (OTA moodi taas saattaisi tehdä mielenkiintoisia asioita sille sillalle). Sehän se on se tärkeä osa johon halutaan vaikuttaa.
 
Toisistaan. Tuon 88:n napin tiesinkin. Mutta mistä erottaa -12 tankintorjuntakessin poterobusterista?
Siinä lukee se tyyppi aika isolla. Lisäksi RAK mallissa on etu kolmanneksessa sytyttimen asetusten säädin (sillä oli joku virallinen nimikekin, mutta ei tule mieleen just nyt).
 
Erikoista kerrassaan, kun meille koulutettiin alueellisten joukkojen ryhmästä, että yhdellä taistelijalla on APILAS, ja tuota myös jääkärit näyttivät harjoittelevan, sekä siten että ne ovat erikseen että siten, että muodostetaan erillinen partio joukkueen kolmesta APILAS-miehestä.

Toki se APILAS per ryhmä -käyttötapa näytti PST:n näkökulmasta täysin typerältä, niistä koottu partio oli ehdottomasti järkevämpi tapa toimia. Etenkin, jos NLAW-ryhmä on alistettu samalla joukkueelle tai edes komppanialle, ja yhteistoiminnasta on sovittu tarkemmin.
On kouluteltu mitä on koulutettu, mutta kuten totesit itsekin: ei tuossa ole mitään järkeä taktisesti. Ryhmän liikkuvuus heikkenee ja samalla mahdollisuudet käyttää sinkoa taktisesti oikein metsästäen on 0-tasolla. Pidän typeränä ryhmien heikentämistä ad hoc periaatteella koottavilla PST-partiollakin, mutta parempi sekin kun käyttö ryhmätasolla. Voidaan miettiä myös, että jos sillä alueellisella joukolla joukkueessa olisi tarve RS PST-partiolle, varmasti organisaatiossa olisi se PR05 tyyppinen PST-partio JJOHT:n johdossa? No nyt ei ole, eikä ole niitä APILAS:iakaan.

Meinaatko nyt, että NLAW ei toimi esim. teräsbetonikorsujen läpäisyssä kuin APILAS? Tämä on ainoa asia, joka on NLAW:ssa heikommin, sen ohella, että siltapanssarivaunua ei voi kunnolla NLAW:lla tuhota sillankannen vuoksi, joka haittaa OTA:a.
Lisäksi voi tulla ehkä harvoja tilanteita, joissa OTA:a ei voida käyttää, mutta sitten ainakin PST-mies ottaa sen KES:n NLAW:n sijaan selästään ja ampuu sillä, koska NLAW:n DA-panssarinläpäisy aivan riittämätön. Mutta tässä ollaan jo siinä, että silloin on tullut taktisia virheitä tehtyä, että on jouduttu tilanteeseen, että on pakko käyttää DA:ta.
Ja periaatteessa myös DA:lla voi tuhota raskaankin vaunun, jos osuu torniin siten, että ontelo räjähtää rungon kanteen läpäisten panssarin.

Olkoonkin, että NLAW on RSLPSTOHJ, niin se toimii kuitenkin taktisesti PST-sinkona, jota voi tarvittaessa käyttää myös esim. tavallisia rakennuksia vastaan, ja jolla on merkittävästi parempi osumatarkkuus ja PST-käytön helppous.
En ota tämän enempää kantaa omien käytössä olevien aseiden suorituskykyyn, mutta NLAW:kaan ei ole kaiken ratkaiseva "superase". NLAW:ia ei myöskään tule käyttää "sinkona". Sitä se ei ole. Monet niistä jotka eivät ole pst- koulutettuja ymmärtävät ja jopa kouluttavat NLAW:n ja APILAS:en toistensa korvaajana taktisesti, mutta tämä on ehdottomasti väärin.

Olen myös eri mieltä siitä, että NLAW olisi jotenkin merkittävästi vaikeampi käyttää. Yllättävän hyvin sen kouluttaa ihan viikonlopussa ainakin PST-reserviläisille, mitä kertausten perusteella olen nähnyt.
Jo pienellä harjoittelulla sen osumistarkkuus on aivan eri sfääreissä kuin APILAS:lla, joka on oikeastaan aika vaikeakäyttöinen sen yllättävän suuren rekyylin vuoksi. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun PST-miehetkin APILAS:ia useamman ohi ampuisivat, putkesta vain pitää saada niin hemmetin tukeva ote että se ei heitä minnekään kranaatin lähtiessä.
Ja tämä osaaminen todennettiin kuinka noissa harjoituksissa? Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Edes nykyisin koulutettavat 5,5kk varusmiehet eivät useimmiten kykene riittävän hyvään tuliaseman valintaan mm. ennakkolaskennan vaatimuksia vastaavasti. Se että pienellä harjoittelulla osuu luokkasimussa ei vielä tee kesää (osun minäkin PSTOHJ00:lla luokkasimulla jopa häiriömoodeilla). KASI-taistelujen data kertoo karua kieltään käytön haasteista. Lisäksi kun vain murto-osa ampujista pääsee ampumaan kovan ohjuksen ei todellisuuteen perustuvaa luottoa asejärjestelmään synny. No ongelma on tiedostettu ja toimenpiteet on käynnistetty: NLAW koulutus on tullut entistä pidemmäksi ja muuttanut muotoaan jo muutama vuosi sitten.

Heitän myös ilmoille ajatuksen: Entäs jos APILAS:en olisi vastaavan tasoiset koulutus välineet kun NLAW:n? Miten kehittyisi olisi osumistodennäköisyys sitten? Tästä on hyvää dataa joukossa jotka käyttävät KASI APILAS:ia luokka sinun tapaan harjoittelussa, mutta näitä ei riitä monelle, eikä investointi pooistuvaan järjestelmään kannata.
 
Viimeksi muokattu:
Putket kevenevät, se on hyvä, mutta ammukset tuskin kevenevät. Niiden paino edelleen jää.

Ja vaikka putki kevenee, se ei edelleenkän poista sitä realitettia että jos CG on ryhmätasolle jaettuna aseena, niin sen käyttäjien on kiväärimiehiä hankalampi käyttää kivääriaseitaan sinkoaseiden ohella. Ja ei, ratkaisu tähän ei ole RK:iden korvaaminen pistooleilla tai millään PDW järjestelmällä koska se ryhmä tarvitsee niitä "oikeita" RK:ita omassa tulivoimassaan. Kevyemmillä ja lyhyemmillä kertasingoilla tämä ei ole niin suuri ongelma.

Toinen ongelma on hajauttaminen ja taistelukestävyys. PST-kyvyn poistiputtamiseen ei tarvita edes mitään 150mm kokoluokan täysosumaa, vaan ihan jo hyvin tähdätty lyhyt sarja joka vaurioittaa singon putkea tai tähtäimiä saattaa tiputtaa ryhmän PST-kyvyn nollille. Kertasingoilla tämä ongelma ei ole niin kriittinen.

Kolmas ongelma on taktinen joustavuus. Kertasingoilla voi esimerkiksi jo ryhmäkokoonpanossa ammuttaa ristitulta vaunumaaleihin. Yhdellä putkella tämä ei onnistu yhden ryhmän voimin.

Neljäs, huoltologistiikka ja sen organisointi.

Viides ei ole ongelma, se on haaste. Uuden koulutuksen perustaminen ja jalkauttaminen.

Mitä sirpaleammusten suora-ammusten tarpeeseen ja tulitukeen tulee, niin 66KES12RAK meillä on jo käytössä joten tämä ulottuvuus on jo huomioitu. Ja muutenkin, mielummin itse satsaisin heittimiin. Tässä kehittyy teknologia koko ajan, ja 20 vuoden kuluttua saattaa olla tarjolla hyvinkin kehittyneitä maalinosoituslaitteistoja ryhmätasolle, jotka ovat samaan aikaan järkevän kokoisia ja painoisia sekä myöskin halpoja. Näillä saadaan parhaimmillaan ammutettua nopeasti ja tarkasti tyhmiä, mutta edullisia ja tehokkaita sirpalekranaatteja vihollisen niskaan ja huomattavasti pidemmille etäisyyksille sekä turvallisemmin kun sinkoaseella.
 
Viimeksi muokattu:
Siinä lukee se tyyppi aika isolla. Lisäksi RAK mallissa on etu kolmanneksessa sytyttimen asetusten säädin (sillä oli joku virallinen nimikekin, mutta ei tule mieleen just nyt).

Semmoinen kysymys vielä, että onko niissä jokin selkeä muotoero tms tunniste tehtynä putkeen, että erottaisi ontelon ja sirpaleen toisistaan käsikopelolla pimeässä tai hämärässä?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Semmoinen kysymys vielä, että onko niissä jokin selkeä muotoero tms tunniste tehtynä putkeen, että erottaisi ontelon ja sirpaleen toisistaan käsikopelolla pimeässä tai hämärässä?
No en kyllä tunnista tuollaista omonaisuutta tai edes tarvetta. Kyllä ne eroavat kuitenkin toisistaan ja koska tuohon tehdään kuitenkin pimeatoimintavalmistelut valoisassa niin en usko että tuo on ongelma.
 
No en kyllä tunnista tuollaista omonaisuutta tai edes tarvetta. Kyllä ne eroavat kuitenkin toisistaan ja koska tuohon tehdään kuitenkin pimeatoimintavalmistelut valoisassa niin en usko että tuo on ongelma.

Totta. Ja tarvittaessahan tuommoisen tunnisteen voi vaikka improvisoida kentälläkin. Teippaa putkeen vaikka sopivaan kohtaan männynkävyn kiinni muhkuraksi niin sen löytää huonossa valossakin.
 
En ota tämän enempää kantaa omien käytössä olevien aseiden suorituskykyyn, mutta NLAW:kaan ei ole kaiken ratkaiseva "superase". NLAW:ia ei myöskään tule käyttää "sinkona". Sitä se ei ole. Monet niistä jotka eivät ole pst- koulutettuja ymmärtävät ja jopa kouluttavat NLAW:n ja APILAS:en toistensa korvaajana taktisesti, mutta tämä on ehdottomasti väärin.
Meinasin nyt lähinnä sitä, että sen käyttö on taktisesti paljon lähempänä sinkoja kuin varsinaisia PST-ohjuksia, ainakaan perinteiseksi PST-ohjukseksi NLAW:n luokittelu taktisesti ei ole oikein (siksi "raskas lähipanssarintorjuntaohjus" eikä "panssarintorjuntaohjus"). PST-ohjuksia (PSTOHJ 2000M, PSTOHJ 83MA/B) käytetään selvästi taistelevan jalkaväen takaa, ja ne vaativat vähintään partion (PSTOHJ 2000M) tai ryhmän (PSTOHJ 83MA/B) käyttämään niitä. Lisäksi ohjusten käyttö on pääosin puolustuksellista niiden vaikeamman kuljetettavuuden vuoksi. Niiden taktinen käyttö on keskenään taas aika samanlaista, mitä nyt PSTOHJ 2000M laajentaa taktiikkaa ohjuksen erilaisen toimintaperiaatteen ansiosta, ja muuttaa hiukan toimintaa K-pisteen ja tuliaseman välillä (kun 83MA/B on koottava ja purettava tuliasemassa sen koon vuoksi).

Ja tämä osaaminen todennettiin kuinka noissa harjoituksissa? Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Edes nykyisin koulutettavat 5,5kk varusmiehet eivät useimmiten kykene riittävän hyvään tuliaseman valintaan mm. ennakkolaskennan vaatimuksia vastaavasti. Se että pienellä harjoittelulla osuu luokkasimussa ei vielä tee kesää (osun minäkin PSTOHJ00:lla luokkasimulla jopa häiriömoodeilla). KASI-taistelujen data kertoo karua kieltään käytön haasteista. Lisäksi kun vain murto-osa ampujista pääsee ampumaan kovan ohjuksen ei todellisuuteen perustuvaa luottoa asejärjestelmään synny. No ongelma on tiedostettu ja toimenpiteet on käynnistetty: NLAW koulutus on tullut entistä pidemmäksi ja muuttanut muotoaan jo muutama vuosi sitten.
Tosiaan, tuliaseman omatoimista valintaa ei noissa harjoiteltu. Tiedä sitten kuinka ne, joilla ei ollut NLAW:sta varusmiesaikaista kokemusta (yksi oli käynyt varusmiespalveluksen ennen kuin olin syntynytkään), sisäistivät sen, että seurannan voi aloittaa vielä, kun vaunu ei ole kunnolla näkyvissä, mutta laukaisun jälkeen (kohdassa, johon vaunu liikkuu) on oltava puuton ja muuten avoimehko kaistale, jotta ohjuksen kaartuva lentorata ei ohjaa ohjusta puihin, ja lisäksi tuliaseman on oltava niin hyvä, että seurauksen voi tehdä liikkumatta merkittävästi, mikä pakottaa valitsemaan hiukan näkyvähkön tuliaseman - ja makuulta ampuminen on käytännössä mahdotonta optimiolosuhteiden ulkopuolella. Ampumista harjoiteltiin kuitenkin nimenomaan KASI:lla noissa harjoituksissa.

NLAW:n KASI-simulaattori on ainakin oman kokemukseni perusteella verraten epäluotettava, toimiessaan se kuitenkin on aika hyvä ampujan osaamistason testaamiseen.

NLAW:n ampuminen on kuitenkin meillä kovan ohjuksen ampumaan päässeiden mukaan todella lähellä simulaattorilaitteiden käyttöä. Putki kuulemma vain vähän niiaa eteen ammuttaessa (kun ohjus lähtee), eikä siinä ole minkäänlaista rekyyliä.

Heitän myös ilmoille ajatuksen: Entäs jos APILAS:en olisi vastaavan tasoiset koulutus välineet kun NLAW:n? Miten kehittyisi olisi osumistodennäköisyys sitten? Tästä on hyvää dataa joukossa jotka käyttävät KASI APILAS:ia luokka sinun tapaan harjoittelussa, mutta näitä ei riitä monelle, eikä investointi pooistuvaan järjestelmään kannata.
Osumistodennäköisyys ei kehittyisi kuitenkaan NLAW:n tasolle tai edes samassa suhteessa NLAW:n kanssa. Olet varmaankin itsekin ampunut APILAS:n, ja tietänet kuinka jumalaton peräliekki ja suupamaus ja yllättävän kova rekyyli siitä tulee. Meillä useampi ampui ohi n. 150 m päässä olleesta staattisesta maalista linnoitetusta tuliasemasta ammuttaessa juuri tämän rekyylin vuoksi, koska rekyyli heitti laukaisuhetkellä putken aavistuksen väärään suuntaan. Käytännössä simulaattorilaitteen pitäisi kyetä simuloimaan laukaisutapahtumaa ja kranaatin lähtöä, jotta osumistodennäköisyys kasvaisi samassa suhteessa NLAW:iin harjoittelun myötä, tai sitten pitäisi olla varaa ampua enemmän kovia. Tämä on nimenomaan pelkästään APILAS:n ongelma (ja nyt mahdollisesti myös KES 12:n, koska laukaisusta on tullut helpompi ja kevyempi), sillä KES 88:lla itse laukaisu on niin jäykkä, että jo sisäpiippuja ammuttaessa siitä on otettava erittäin tukeva ote, jotta sillä osuu - ja tämä sisäpiipulla harjoiteltu tukeva ote riittää myös KES 88:lla kovia ammuttaessa.

Toki harjoittelu auttaa, ja sisäpiippuaseena APILAS on todella todella tarkka ja sillä saa hyvää harjoitusta. Olet kyllä siinä oikeassa, että NLAW:n luokkasimulaattorin tasoinen koulutuslaitteisto auttaisi enemmän, mutta APILAS on lähes äänennopeudella lähtevän kranaattinsa ansiosta verraten helppo käyttää liikkuviakin maaleja vastaan, sillä tarvittava ennakko on hyvin pieni - kunhan muuten ampumisen hallitsee.
NLAW:n luokkasimulaattori on aivan erinomainen väline ammunnan harjoitteluun, ja sitä olisi hyvä olla jokaisella, joka NLAW:ia voi joutua käyttämään.

Olen päässyt käyttämään myös KES 12:n KASI-simulaattoria, ja kyllä sekin auttoi merkittävästi, etenkin liikkuvaan maaliin ammuttaessa. Siinä haittapuolena on vain se, että simulaattoriase sallii vain kaksi laukausta ilman "lataamista", joka ainakin meillä hidasti harjoittelua jonkin verran.

PSTOHJ 2000M:n luokkasimulaattori on myös mainio vehje, mutta sillä on aika helppo osua (no, onhan niin ilmeisesti kovallakin ohjuksella, kunhan käytön osaa). Mielestäni sitä on hyvä käyttää myös manuaaliohjauksella tapahtuvan ammunnan harjoitteluun, tai ainakin niin, että ampuu ensin manuaaliohjauksella ja lukittaa vasta lennosta. Tämä sallii vielä paljon laajemman taktiikan soveltamisen, kuin perinteinen ammu ja unohda tai ammu ja seuraa -harjoittelu. Loppuun asti manuaalilla ohjaaminen on vaikeaa, mutta allekirjoittanut on luokkasimulaattorilla osunut noinkin noin 50% tarkkuudella manuaaliohjauksellakin.

Voin olla väärässäkin, mutta jos kyseessä on kokenut ampuja joka pääsee siltavaunua ampumaan, niin se saattaa kyetä arvioimaan ammuksen lentoradan sen verran hyvin, että ammus räjähtää "oikein". Toinen vaihtoehto on se, että ammutaan DA moodissa ja rikotaan sitä siltaa (OTA moodi taas saattaisi tehdä mielenkiintoisia asioita sille sillalle). Sehän se on se tärkeä osa johon halutaan vaikuttaa.
NLAW:n aiheuttama vahinko itse läpäistävälle panssarille (tai siltavaunun päällä olevan sillan kannelle) on minimaalista, pieni viiltomainen reikä vain, tuhovaikutus tulee sitten läpäisyn aiheuttamasta paineaallosta, ontelon läpäisijästä, kipinäryöpystä ja panssarin sisälle tulevista sirpaleista. Koulutuksessa painotettiin meillä sitä, että siltavaunua ei ammuta OTA:lla, tuo ei siis ole lainkaan pelkästään yksityisajattelun tulosta.
 
Viimeksi muokattu:
Onko mikään CG:n käyttäjä muuten luopumassa kalustosta? Uusiin tuskin on varaa.

Putket kevenevät, se on hyvä, mutta ammukset tuskin kevenevät. Niiden paino edelleen jää.

Ja vaikka putki kevenee, se ei edelleenkän poista sitä realitettia että jos CG on ryhmätasolle jaettuna aseena, niin sen käyttäjien on kiväärimiehiä hankalampi käyttää kivääriaseitaan sinkoaseiden ohella. Ja ei, ratkaisu tähän ei ole RK:iden korvaaminen pistooleilla tai millään PDW järjestelmällä koska se ryhmä tarvitsee niitä "oikeita" RK:ita omassa tulivoimassaan. Kevyemmillä ja lyhyemmillä kertasingoilla tämä ei ole niin suuri ongelma.

Toinen ongelma on hajauttaminen ja taistelukestävyys. PST-kyvyn poistiputtamiseen ei tarvita edes mitään 150mm kokoluokan täysosumaa, vaan ihan jo hyvin tähdätty lyhyt sarja joka vaurioittaa singon putkea tai tähtäimiä saattaa tiputtaa ryhmän PST-kyvyn nollille. Kertasingoilla tämä ongelma ei ole niin kriittinen.

Kolmas ongelma on taktinen joustavuus. Kertasingoilla voi esimerkiksi jo ryhmäkokoonpanossa ammuttaa ristitulta vaunumaaleihin. Yhdellä putkella tämä ei onnistu yhden ryhmän voimin.

Neljäs, huoltologistiikka ja sen organisointi.

Viides ei ole ongelma, se on haaste. Uuden koulutuksen perustaminen ja jalkauttaminen.

Mitä sirpaleammusten suora-ammusten tarpeeseen ja tulitukeen tulee, niin 66KES12RAK meillä on jo käytössä joten tämä ulottuvuus on jo huomioitu. Ja muutenkin, mielummin itse satsaisin heittimiin. Tässä kehittyy teknologia koko ajan, ja 20 vuoden kuluttua saattaa olla tarjolla hyvinkin kehittyneitä maalinosoituslaitteistoja ryhmätasolle, jotka ovat samaan aikaan järkevän kokoisia ja painoisia sekä myöskin halpoja. Näillä saadaan parhaimmillaan ammutettua nopeasti ja tarkasti tyhmiä, mutta edullisia ja tehokkaita sirpalekranaatteja vihollisen niskaan ja huomattavasti pidemmille etäisyyksille sekä turvallisemmin kun sinkoaseella.
Jos on ladattava sinko tyyppinen ase johon saa sirpaleammuksia niin kannattaako käyttäjälle ylipäätänsä antaa rynkky eikä muutama ammus lisää mikäli ryhmän tulivoima on huolen aiheena?
Pistoolia voidaan kyllä käyttää jos maalit ovat vaara-alueen sisällä tai no Pv:n tapauksessa se pistooli saattaa olla 9.00 PIST 80.
66KESR12RAK ei koske suurinta osaa joukkoja.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kyllä ne Ruotsalaiset ihan hyvin noilla CG:lä metsissä juoksee ja AT4:oset ja rynkyt ja ammukset. Ei se mitään astrologiaa oo jos APILAksen kans pystyy rynkyllä juoksemaan niin myös CGllä voi.

Jännä miten täällä porukka haluaa vain nähdä ongelmia.

Ja ne sirpalekranaatit voi ohjelmoida räjähtämään ilmassa valittulle etäisyydelle voi täten pamauttaa niitä vihollisen juoksuhautojen yllä tai muun suojan yllä.

Ruotsalaiset käyttä AT4 samavalla kuin suomessa noita KES88 eli niitä löytyy joka ryhmästä.

NLAW ohjus löytyy myös ja se on sit tarkoitus käyttää tankkeja vastaan.

Siellä ei löydy mitään apilas luokan asetta ryhmässä vaan CG on ladattava AT4 jolla pystyy ampumaan ohjelmoitavat sirpalekranaatit (halvan miehen tykistö) ja sillä voi ampua savua ( ja valoa) nää on mikä tekee siitä joukkuejohtajalle tärkeät.

CG on joukkuetason ase elikkä vähän sama kuin keskustella 60mm kevytkranaatinheittimiä joukkue vai ryhmätasolla.

Joukkue josta löytyy kaks CGtä jotka ampuu sirpalekranaatteja on kova vastustaja. Suomessa pyritään työntämään tukenjohtajia joukkuetasolle ja annetaan kranaattinheitinputkeja joukkuen tueksi. Ruotsisa taas tuo on kommpania tason juttua ja sit joukkueilla on noita CGtä. Suomessa kun muutenkin löytyy noita kranaattinheitinputkeja enemmän kuin Ruotsista.

Tietääkseni ruittalaisilla hemvärnetillä noita CG on työnnetty ryhmätasolle.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top