Dassault Rafale

En nyt tiiä mitä lisäarvoa moinen toisi, kun harjoitusosaston rahtaaminen Välimerelle kustantaa rahaa ja NATO-maiden kanssa harjoitellaan Itämerellä jo nykytahdilla useita kertoja vuodessa, Sverigestanin ja Norjan kanssa käytännössä joka viikko. Tietysti suuri kansainvälinen harjoitus tuo aina osaamisreferenssiä (ja onhan sitä käyty mm. Red Flagissa), mutta onko tässä keississä jotain erityistä miksi juuri se olisi haluttavaa?
 
En nyt tiiä mitä lisäarvoa moinen toisi, kun harjoitusosaston rahtaaminen Välimerelle kustantaa rahaa ja NATO-maiden kanssa harjoitellaan Itämerellä jo nykytahdilla useita kertoja vuodessa, Sverigestanin ja Norjan kanssa käytännössä joka viikko. Tietysti suuri kansainvälinen harjoitus tuo aina osaamisreferenssiä (ja onhan sitä käyty mm. Red Flagissa), mutta onko tässä keississä jotain erityistä miksi juuri se olisi haluttavaa?

Mitä lie tuo esim. Alaskan harjoituksiin osallistuminen kun meillä on jo Lapin lennosto napaiirin pohjoispuolella... Jotensakin epäilen, että ne lentotunnit jotka menevät siirtolentoihin lienevät ne olennaisin kustannus kv-harjoituksiin osallistuessa.

Tarjolla erilaisia harjoitusvastustajia ja jotenkin epäilen Israelilla olevan tiettyjä mielenkiintoisia operatiivisia kyvykkyyksiä joita olisi mielenkiintoista tarkastella lähemmin.

Toki jos aivan poliittisesti vapaasti voisi valita harjoituskumppaneita olisi Taiwan varmasti mainio.
 
No ei kai se Alaska paikkana tarjonnut mitään, mutta siellä järjestettävä harjoitus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella maailman parasta uhkamallia vastaan maailman parhaan ilmavoiman kanssa...

Ei kai se Välimerikään sinänsä ole merkityksellinen, mutta Israelin kanssa harjoittelu voi olla hyödyllistä. Sinänsähän sinivalkoisen yhteistyön merkeissä voisi toki kutsua Israelin Suomeenkin käymään. Israelissa on se hyöty että kyseessä on hyvin itsenäinen toimija jonka mallien benchmarkkauksella voisi olla ajatuksia herättävää vaikutusta.

Etelä-Korea voisi olla yksi hyödyllinen harjoituskumppani myös.
 
En nyt tiiä mitä lisäarvoa moinen toisi, kun harjoitusosaston rahtaaminen Välimerelle kustantaa rahaa ja NATO-maiden kanssa harjoitellaan Itämerellä jo nykytahdilla useita kertoja vuodessa, Sverigestanin ja Norjan kanssa käytännössä joka viikko. Tietysti suuri kansainvälinen harjoitus tuo aina osaamisreferenssiä (ja onhan sitä käyty mm. Red Flagissa), mutta onko tässä keississä jotain erityistä miksi juuri se olisi haluttavaa?


Tämän artikkelin mukana harjoituksessa on suomalaisia, tarkkailemassa/oppimassa.
 
"In addition, personnel from South Korea, Finland, Romania, Netherlands, Japan, Australia, Croatia and other countries have arrived to learn from the exercise without any active participation."
Eli paikalla on jokin tarkkailijaryhmä. Se onkin aika edullinen tapa hankkia referenssiä, varsinainen harjoitusosasto ulkomaille on helposti miljoonaoperaatio ja myös logistisesti raskas. Tarkkailijaryhmän kanssa riittää lentoliput, ja sotilasattaseat jne. nyt ovat muutenkin diplomatian arkea.

Varsinaisia lentosotaharjoituksia käydään ulkomaiden kanssa usein Itämerelläkin, joten pidän niitä edelleen kustannustehokkaampina kuin että lähdettäisiin Välimerelle. Iipat voivat olla myös poliittisesti hankala harjoituskumppani, NATO:n kanssa on sentään aktiivinen PfP-harjoitusmenettely.
 
Rafale F5-sukupolvea hahmotetaan vuodelle 2035 ja SCAF:a vasta vuodelle 2050. Artikkelin mukaan tämä tarkoittaa että ASN 4G-valmius pitää sisällyttää Rafale F5:een ennen SCAF:a.
Mahtaako toisen eurooppalaisen uuden sukupolven koneen Tempestin aikataulu siirtyä samalla tavalla - ettei olisikaan valmis 2035?
 
Rafale F5-sukupolvea hahmotetaan vuodelle 2035 ja SCAF:a vasta vuodelle 2050. Artikkelin mukaan tämä tarkoittaa että ASN 4G-valmius pitää sisällyttää Rafale F5:een ennen SCAF:a.
Kyllä se vaikuttaa siltä, että Rafale on F-35:n lisäksi ainoa kapines, jolla on uskottava elinkaari 2060 asti.
 
Rafale F5-sukupolvea hahmotetaan vuodelle 2035 ja SCAF:a vasta vuodelle 2050. Artikkelin mukaan tämä tarkoittaa että ASN 4G-valmius pitää sisällyttää Rafale F5:een ennen SCAF:a.
Ajatelkaa, hierovat 30 vuotta SCAF:a. Jos nyt suunnitellaan konetta, niin tekniikka on vanhentunutta 2050. Jenkeillä rupeaa silloin olemaan jo 7. sukupolven kone ilmassa.
 
Ajatelkaa, hierovat 30 vuotta SCAF:a. Jos nyt suunnitellaan konetta, niin tekniikka on vanhentunutta 2050. Jenkeillä rupeaa silloin olemaan jo 7. sukupolven kone ilmassa.
Ranskalaiset ei taida olla kovin huolissaan sukupolviasioista, niiden kun ei tarvitse luoda koko ajan kysyntää uusille järjestelmille ja vendorien kilpailla keskenään sillä saralla. Ilmeisesti eivät ole myöskään kovin huolissaan järjestelmänsä taistelukyvystä. ;)
 
Ajatelkaa, hierovat 30 vuotta SCAF:a. Jos nyt suunnitellaan konetta, niin tekniikka on vanhentunutta 2050. Jenkeillä rupeaa silloin olemaan jo 7. sukupolven kone ilmassa.
Eikö tuo SCAF ole Saksan ja Ranskan yhteisprojekti? Ja homma tökkii nimenomaan kun näiden yhteistyöstä ei saada sovittua? Eri mailla eri tavoitteet.
 
Kun saksalaistenkin seuraava kone näyttää viivästyvän myös Typhoon lentänee ainakin 2050 asti.
Kovin vaikuttaa siltä, että jos F-35 kaatuu johonkin meidän hankinnassa (esim. kustannukset tai riittävän itsenäinen kyky, jne...) niin sitten meille tulee joko Rafale tai Typhoon, kun Super Hornetille on käymässä niin, että sen elinkaari ei Yhdysvaltain Laivastolla tule jatkumaan riittävän pitkälle.
 
Kovin vaikuttaa siltä, että jos F-35 kaatuu johonkin meidän hankinnassa (esim. kustannukset tai riittävän itsenäinen kyky, jne...) niin sitten meille tulee joko Rafale tai Typhoon, kun Super Hornetille on käymässä niin, että sen elinkaari ei Yhdysvaltain Laivastolla tule jatkumaan riittävän pitkälle.

Joulukuussahan se pitäisi selvitä. Kaikilla koneilla on omat hyvät ja huonot puolet.
 
Back
Top