Dassault Rafale

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sarek1
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Vallan mielenkiintoista. Rafalella selvästi on oma sotilaallinen lokeronsa. Sen myyntitilasto muistuttaa kovasti Miragen vastaavaa: Ranska myi suorituskykyistä, mutta kalliihkoa konetta hövelisti, ja otti rahat pois kuleksimasta. Monet Rafale-asiakkaat ovat myös entisiä Mirage-operaattoreita, eli järjestelyyn mitä ilmeisimmin ollaan oltu tyytyväisiä?

Tätä voi verrata "edullisena" hävittäjänä markkinoituun Gripeniin. Sen menestys on ollut sangen vaatimatonta, ja uskallan epäillä, että ainoa syypää ei ole Ruotsin kauppapolitiikka.
 
uskallan epäillä, että ainoa syypää ei ole Ruotsin kauppapolitiikka.
Ei tosiaan voine olla kun katsoo missä on menestytty:
Ensimmäinen Thaimaan sotilasjuntalle myynyt länsimainen, jopa kuninkaalliset edisti myyntiä
Brasiliaan lähes ilmaisella korolla

Sveitsi olisi onnistuessaan ollut nätti. Mutta jos pyytäisi nykyisiä Sveitsin sotilaita arvioimaan skenaariota, jossa käsissä olisi Gripen NG seuraavat 25 vuotta F-35 sijaan niin voisi olla painokelvotonta.
 
Rafalen ilmeinen etu muihin länsimaisiin koneisiin on, että se ei ole riippuvainen amerikkalaisesta teknologiasta.
Muuten USA voi blokata - ja on blokannut- kauppoja aina siitä riippuen siitä , kenelle myydään ja mikä tyyppi murican pressana huseeraa.
Näin ranskalaiset näyttävät myös kuvaannollista keskisormea jenkeille "Va te faire foutre" ja keräävät voitot.
 
Gripenissä on paljon amerikkalaisia osia (ja myös esim. brittiläisiä). Anglo-amerikkalaisen sfäärin kanssa riitautumista pelkäävälle se ei ole siis optio. Britithän ilmoittivat esimerkiksi Argentiinalle hyvissä ajoin, että Gripenistä on turha haaveilla.
 
Vallan mielenkiintoista. Rafalella selvästi on oma sotilaallinen lokeronsa. Sen myyntitilasto muistuttaa kovasti Miragen vastaavaa: Ranska myi suorituskykyistä, mutta kalliihkoa konetta hövelisti, ja otti rahat pois kuleksimasta. Monet Rafale-asiakkaat ovat myös entisiä Mirage-operaattoreita, eli järjestelyyn mitä ilmeisimmin ollaan oltu tyytyväisiä?

Tätä voi verrata "edullisena" hävittäjänä markkinoituun Gripeniin. Sen menestys on ollut sangen vaatimatonta, ja uskallan epäillä, että ainoa syypää ei ole Ruotsin kauppapolitiikka.
Mikähän se Miragen hinta aikoinaan oli? Muistaakseni 60-luvun alussa, ennen MG-pakko hankintaa, Mirage arvioitiin meillä kohtuuhintaiseksi. Toisaalta Tanska valitsi myöhemmin Drakenin jatkokehitelmän rynnäkköhävittäjäksi, ja Mirage hävisi kilpailun korkean hinnan takia.
 
Mikähän se Miragen hinta aikoinaan oli? Muistaakseni 60-luvun alussa, ennen MG-pakko hankintaa, Mirage arvioitiin meillä kohtuuhintaiseksi. Toisaalta Tanska valitsi myöhemmin Drakenin jatkokehitelmän rynnäkköhävittäjäksi, ja Mirage hävisi kilpailun korkean hinnan takia.
En nyt äkkiseltään löytänyt lukuja, mutta vielä 50-luvun lopussa varojahan ei riittänyt kuin Gnatiin. MiGithän NL myi Suomelle puoliväkisin, ja Laukkanen kävi koeajamassa Miragen lomillaan, joten konetyyppiä 60-luvun taitteessa tuskin edes kovin vakavissaan pohdittiin. Mirage kyllä myi hyvin luvuin kehitysmaihinkin, joten ei hinta ole voinut mitenkään posketon olla, ja outoa olisikin olla, sehän kuitenkin oli konseptiltaan pohjimmiltaan kevythävittäjä ja varustukseltaan suht vaatimaton verrattuna isoihin amerikanrautoihin.

Tanskan kohdalla voi ihan hyvällä syyllä pohtia myös kauppapolitiikkaa, voi olla, että parempaa tarjousta ei tehnyt Saab vaan Ruotsin hallitus. Draken XD myös oli juuri Tanskan vaatimuksiin syväräätälöity tuote, varmasti Dassaultilta olisi samanlaisen saanut (olihan Mirage 5 itsekin iippojen tilauksesta kehitetty rynnäkköversio) mutta ehkä Viggenin tuotekehityssyistäkin hurrit halusivat tulla vastaan? Vaikea mennä sanomaan näin yömyöhällä vailla lähteitä, mutta varsinkin 60/70-luvuilla asekauppoja tehtiin hyvin kabinettimeiningeissä ja pöydällä on saattanut olla vaikka mitä. En ainakaan keksi mitään teknistä syytä, miksi Draken tai Mirage olisi kumpikaan merkittävästi toista kalliimpi. 60-luvun alussa on voinut olla jopa niinpäin, että Drakenin hienostuneempi avioniikka olisi tehnyt siitä kalliimman (ainakin Miragen R.510 -ohjus oli suht kämäinen ja oletan SARH-Falconien olleen vähän näppärämpiä, lisäksi tietovuolaitteeti taisivat tulla Drakeniin jo aikaisin?), mutta Mirage kiri kyllä pitkin 60-lukua kiinni ja Tanskan kaupat ilmeisesti tehtiin 1968.
 
Mikähän se Miragen hinta aikoinaan oli? Muistaakseni 60-luvun alussa, ennen MG-pakko hankintaa, Mirage arvioitiin meillä kohtuuhintaiseksi. Toisaalta Tanska valitsi myöhemmin Drakenin jatkokehitelmän rynnäkköhävittäjäksi, ja Mirage hävisi kilpailun korkean hinnan takia.
Vanhemmasta viestistä:
"Drakenista vielä, Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä 4/2013 on perusteellinen artikkeli koneen hankintakuvioista. Koneesta oltiin kiinnostuneita jo 1961 mutta silloin ruotsalaiset suostuivat myymään vain Lansenia. Draken vilkkui kuitenkin vuosia ilmavoimien ykkösvaihtoehtona. Vuonna 1968 Tanska teki hävittäjävertailun josta saatiin tietoa myös Suomeen. Ehdokkaiden hinnat Suomen markoissa olivat Draken 6.1milj, F-5 6.2 milj ja Mirage III 7.1 miljoonaa.

Kantona kaskessa oli neuvostoliittolaisten tarjoama MiG-21M johon suomalaiset kävivät tutustumassa. Poliitikkojen keskuudessa oli laaja kannatus MiGin lisähankinnoista idänkaupan tasoittamiseksi. 1970 saatujen tarjousten mukaan MiG-21M maksoi 5 miljoonaa ja Draken 7.4 miljoonaa. (Mirage olisi näillä hinnoilla siis maksanut luultavasti noin 9 miljoonaa)."


Amerikkalaisten ohjuksien saanti ei ehkä 60-luvulla olisi onnistunut. Miragesta ilmavoimat oli kiinnostunut mutta se oli liian kallis, etenkin kun itäkilpailijaa sai ostettua clearing-kaupalla.

Tanskalaisten Draken-hankintaan vaikutti sekä Saabin tarjoama yllättävän halpa hinta, sekä poliittiset tekijät:

https://maanpuolustus.net/threads/ww2-hävittäjät.3845/page-103#post-975248
 
HIntoja on nykyäänkin vaikea vertailla yksiselitteisesti keskenään, koska maat haluavat ja niille tarjotaan niin erilaisia diilejä, ja 60-luvulla Euroopan sisälläkin vaikuttivat mm. valuuttakurssit ja maidenväliset ali- ja ylijäämät kauppataseessa. Drakenia tarjottiin Wikipedian mukaan mm. Argentiinaan, Belgiaan, Chileen ja Vuvuzelaan, jotka kaikki valitsivat Mirage III:n, Mirage 5:n tai molemmat. Samoin myös juustopäät, mutta siitä keissistä tulikin ensin poliittinen ja vielä vakoiluskandaalikin.

Itse olen altis kallistumaan sille kannalle, että Mirage-perhe ja Draken olivat suorituskyvyltään ja hinnaltaan karkeasti ottaen samassa luokassa, mutta Mirage-perhe monipuolisempi ja muuntatumiskykyisempi (ja se on muuten yhä käytössä). Olen myös aiemmin spekuloinutkin, että Drakenin kehitystyö lopetettiin turhan aikaisin Viggenin ja ennenkaikkea Greipin takia.
 
Viimeksi muokattu:
Saabin lentokoneiden viennistä: Täällä

Vientiyritykset torppasivat usein brittiläisiin tai amerikkalaisiin komponentteihin, joille ei joko erinäisistä syistä saatu vientilupaa, tai sitten asiakkaat pelkäsivät että saatavuus rupeaa tökkimään. Esimerkiksi Suomi kyseli Tunnania 1952, mutta britit kielsivät kaupan koska neukut kuitenkin valtaisivat Suomen tuossa tuokiossa. Myös Ruotsin hallituksen vientilupapolitiikka oli hiukan ailahtelevaa. Erityisesti Palme ilmeisesti kiristi asevientisääntöjä huomattavasti.
 
First Rafale 4.1 deliveries

An upgrade standard known as the F4.1 for Dassault Aviation’s Rafale looks set to confirm that the fighter will play a leading role in French armed forces beyond 2040...

...The F4 upgrades will mark a new step in the Rafale’s development, improving the connectivity of the aircraft through satellite and intra-flight links and communications servers, and enhancing the Rafale’s effectiveness in a net-centric combat environment - Dassault...

Source: AIR International Jun 2023 Vol 104 No 6
 
Looginen ja varmasti poliittisesti helpompi ja erityisesti turvallisempi, Intia on ollut Ranskan asiakas vuosikymmeniä. Amerikkalaisiin ei välttämättä luoteta, muuttuvathan ulkopoliitikan suuret linjat jokaisen presidentin kohdalla. Lisäksi USA on aseistanut pitkään Pakistania, Intian verivihollista, ja Intia itse on parhaillaankin merkittävä kauppakumppani Venäjälle. Kitkaa voi olla molempiin suuntiin, mutta patongit eivät yleensä anna tällaisten juttujen muodostua ongelmaksi. Mutta ennenkaikkea hölmöähän se olisi julistaa ennen lopullisia tarjouksia pöydällä, että mepäs nyt ostetaan tätä ja tätä. Yleensä paremman diilin saa pitämällä jännitystä yllä loppuun saakka.

Koneiden mitat mitä ilmeisimmin on kuitenkin otettu huomioon: Both Dassault and Boeing have also fought headwinds within the Indian Navy over whether their big, heavy jets can function optimally on Indian carriers, which feature smaller lifts and hangars. Both companies have supplied the Indian Navy with reams of data, digital animations and demonstrations to dispel concerns, though these remain active considerations.
 
Back
Top