Dassault Rafale

Kyllä, olet oikeassa molemmissa pohdinnoissa, mutta asialla ei tosiaan ole sinänsä hirveästi merkitystä eri koneiden paremmuutta pohdittaessa.
  1. Rafalen tutka lienee tosiaan tarjokkaista heikkotehoisin, mutta se on silti ihan riittävä muita tutkassa hyvin näkyviä venäläiskoneita kuin pak-faa vastaan.

Rafalen tutka on pieni, mutta kuitenkin sai hyvät pisteet ainakin Sveitsin vertailussa, paremmat kuin Eurofighter. Tutka on ilmeisesti melko herkkä ja vaikuttaa muuten modernilta.
 
Rafalen tutka on pieni, mutta kuitenkin sai hyvät pisteet ainakin Sveitsin vertailussa, paremmat kuin Eurofighter. Tutka on ilmeisesti melko herkkä ja vaikuttaa muuten modernilta.

Jep, niin sai, mutta se Sveitsi ei ole enää kovin relevantti. Se oli PESA vs MSA. Nyt on AESA vs. AESA. Molemmat ovat parempia kuin Sveitsissä.

Kuten totesin, pitäisin Rafalen Aesaa ihan riittävänä.
 
Jep, niin sai, mutta se Sveitsi ei ole enää kovin relevantti. Se oli PESA vs MSA. Nyt on AESA vs. AESA. Molemmat ovat parempia kuin Sveitsissä.

NFA II-vaiheen vertailu oli itse asiassa AESA vs AESA vs tasoantenni, sillä siinä arvioitiin tarjottuja versioita. Gripeniin oli tarjolla joltisenkin sama ES-05-pohjainen tutka kuin nykyisinkin, Rafaleen RBE2:n aktiiviantenniversio, Eurofighteriin sama vanha CAPTOR. Vuodetun evaluaatioraportin sivulla 13 näkee vähän vertailutuloksia, "Detection" ja "Acquisition" -kategoriat ainakin kertovat osaksi tutkan suorituskyvystä.
CAPTORia kyllä pidetään tasoantennitutkien priimana, selvästi parempana kuin vaikka APG-73:sta. Kantamassa tasoantennitutka ei välttämättä PESAlle juuri häviä, voipa olla sivukulmille parempikin.
 
NFA II-vaiheen vertailu oli itse asiassa AESA vs AESA vs tasoantenni, sillä siinä arvioitiin tarjottuja versioita. Gripeniin oli tarjolla joltisenkin sama ES-05-pohjainen tutka kuin nykyisinkin, Rafaleen RBE2:n aktiiviantenniversio, Eurofighteriin sama vanha CAPTOR. Vuodetun evaluaatioraportin sivulla 13 näkee vähän vertailutuloksia, "Detection" ja "Acquisition" -kategoriat ainakin kertovat osaksi tutkan suorituskyvystä.
CAPTORia kyllä pidetään tasoantennitutkien priimana, selvästi parempana kuin vaikka APG-73:sta. Kantamassa tasoantennitutka ei välttämättä PESAlle juuri häviä, voipa olla sivukulmille parempikin.

Se on hiukan epäselvää, mitä siellä Sveitsissä vertailtiin ja millä tavalla. Gripenin Aesan pitäisi olla tehokkaampi kuin Rafalen Aesan.
 
Se on hiukan epäselvää, mitä siellä Sveitsissä vertailtiin ja millä tavalla. Gripenin Aesan pitäisi olla tehokkaampi kuin Rafalen Aesan.

Miksi olisi? Gripenin radomi on kai vähän isompi, mutta tutka on liikkuva mikä vie tilaa verrattuna Rafalen kiinteään antenniin.
NFAII-vaiheessa Eurofighteriin tarjottiin parannuksia lähinnä rynnäkköominaisuuksiin, tutkaa ei muistaakseni vaihdettu.
 
Onkohan näitä asioita ihan ymmärretty?

Otetaan tähän nyt numeerinen esimerkki, kun kohtuu turvallinen. Jos häive-taistelulaiva näkyy esim. 300 kilometrin päästä, niin miten iso merkitys sillä alhaisemmalla havaintoetäisyydellä on?

Jos nyt leikitään että "ei häive" -alus havaittaisiin vaikka 500km päästä niin ihan huomattava etuhan tuo.

Kokoajan kehitellään uusia häivekoneita ja häiveeseen panostetaan, samalla tavalla kuin esim. lämpöjäljen tai melun minimoimiseen (erityisesti laivat). Näistä on etua ja sen näkee siitä että niihin panostetaan.
 
Jos nyt leikitään että "ei häive" -alus havaittaisiin vaikka 500km päästä niin ihan huomattava etuhan tuo.

300km vs 500km. Meikäläisen kirjoissa siitä ei ihan huomattavaa käytännön tosielämän hyötyä saa.
 
300km vs 500km. Meikäläisen kirjoissa siitä ei ihan huomattavaa käytännön tosielämän hyötyä saa.

Tuo oli vaan ihan hatustani vetämät lukemat niinkun varmaan itsekin tiedät. Silti jos tuota mieltä olet niin alleviivaa vain sitä että et sodankäynnistä ihan kamalasti ole kartalla :D Ja kuten itse tiedät, maat jatkavat häive-laivojen tekemistä joten varmasti sillä merkittävää hyötyä saadaan jos siihen kerran panostetaan. Aivan niinkuin lentokoneissakin.
 
Tuo oli vaan ihan hatustani vetämät lukemat niinkun varmaan itsekin tiedät. Ja kuten itse tiedät, maat jatkavat häive-laivojen tekemistä joten varmasti sillä merkittävää hyötyä saadaan jos siihen kerran panostetaan. Aivan niinkuin lentokoneissakin.

Laita sitten tarkemmat lukemat.

Vielä se kommentti, että 500km kantama on niin pitkä, että lentokoneen pitäisi olla noin 14,5 kilometrin korkeudessa. Teoriassa kyllä mahdollista, mutta puhutaan lakikorkeuksista.
 
Mutta, en suoraan sanoen tiedä tarkasti

En minäkään. Olen joskus mielen virkistykseksi vain pohtinut ihan noiden wanhojen keksintöjen mahdollisuuksia nykysovelluksiin, kun ottaa huomioon aikamme tietojenkäsittelykyvyt ja informaation siirtämisen mahdollisuudet.

Edelleen mielenvirkistystasolla olemattomilla teknisillä ymmärryksillä olen pähkäillyt sitä kuinka häivepelikin tuottaa lämpöä, ääntä ja elektronista hälyä. Kun katson taivaalla kiitävää Hornetia, niin en usko, että äänihäivettä on helppo valmistaa....tai kun katsoo suihkumoottoreista purkautuvaa onkaa, niin lämpöäkin tuppaa. Kaikki se elektroniikka, joka koneeseen on ympätty.....missä vaiheessa kiinteästi sijoitettu sensoriverkko kykenee tuottamaan tuon informaation pohjalta ryhdikkään maalituksen?
 
From 2012,
current electronic scanning
RBE2 radar will be fitted with
a new generation Active
Electronic Scanning Array
which will offer increased
detection range and better
angular coverage in azimuth.
The Thales AESA will prove
ideal for operations with
the Meteor, a long-range
interception missile now being
tested by MBDA. The AESA
radar array will be made up of
more than 1,000 transmitter/receiver
modules
so
that several can fail with no
significant degradation in acuity.
It will further contribute to the
Rafale’s excellent reliability
.
The RBE2’s open architecture
will facilitate upgrading, and
the new AESA array is totally
‘plug and play’, switching from
the passive to the active array
configuration taking less than
two weeks.

http://kovy.free.fr/temp/rafale/pdf/fox3_11.pdf
 
En minäkään. Olen joskus mielen virkistykseksi vain pohtinut ihan noiden wanhojen keksintöjen mahdollisuuksia nykysovelluksiin, kun ottaa huomioon aikamme tietojenkäsittelykyvyt ja informaation siirtämisen mahdollisuudet.

Edelleen mielenvirkistystasolla olemattomilla teknisillä ymmärryksillä olen pähkäillyt sitä kuinka häivepelikin tuottaa lämpöä, ääntä ja elektronista hälyä. Kun katson taivaalla kiitävää Hornetia, niin en usko, että äänihäivettä on helppo valmistaa....tai kun katsoo suihkumoottoreista purkautuvaa onkaa, niin lämpöäkin tuppaa. Kaikki se elektroniikka, joka koneeseen on ympätty.....missä vaiheessa kiinteästi sijoitettu sensoriverkko kykenee tuottamaan tuon informaation pohjalta ryhdikkään maalituksen?

Suomessakin tehtiin aikanaan alan tutkimusta ja tuotekehitystä. Ajatus oli korvata silloinen miehitetty aisti-ilmavalvonta kiinteästi asennetuilla mikrofonikentillä jotka oli yhdistetty tietokonepohjaiseen seurantalaskimeen. Systeemi ei ollut kypsä ja ratkaisua lähettiin hakemaan toisenlaisista teknologioista. En silti pitäisi mahdottomana vaikka "kuulosuuntiminen" tekisi comebackin.

Hankaluus näissä on se että Suomi on harvoja länsimaita jotka suunnittelevat käyvänsä seuraavan sotansa lähinnä omalla maaperällä. Muut kumppanit rakentavat teknologioita joilla sota voitetaan vihollisen maaperällä. Tämä yhdistettynä olemattoman pieneen sotateknologiseen T&K panostukseen on nihkeä yhtälö. Osaamista olisi.
 
From 2012,
current electronic scanning
RBE2 radar will be fitted with
a new generation Active
Electronic Scanning Array
which will offer increased
detection range and better
angular coverage in azimuth.
The Thales AESA will prove
ideal for operations with
the Meteor, a long-range
interception missile now being
tested by MBDA. The AESA
radar array will be made up of
more than 1,000 transmitter/receiver
modules
so
that several can fail with no
significant degradation in acuity.
It will further contribute to the
Rafale’s excellent reliability
.
The RBE2’s open architecture
will facilitate upgrading, and
the new AESA array is totally
‘plug and play’, switching from
the passive to the active array
configuration taking less than
two weeks.

http://kovy.free.fr/temp/rafale/pdf/fox3_11.pdf

Tuo oli siis vanhaa tietoa, ilmeisesti vuodelta 2006/2007?
 
Äänen ongelma on tosiaan se, että sen nopeus on alhainen suhteessa hävittäjien nopeuksiin. Siitä seuraa viivettä ja epätarkkuutta, kuten jokainen taivaalta lentävää konetta metsästävä voi kokea.

Sitä voidaan jossain määrin prosessoinnilla kompensoida, mutta tuo on silti haaste tarkkuuden osalta.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tuo oli siis vanhaa tietoa, ilmeisesti vuodelta 2006/2007?
Se oli valmistajan antama luku tutkan moduulimäärästä. Sinun linkissäsi key pubsin jauholakit laskevat ”moduuleja” tutkan dummy-mallista. Kumpi mahtaa olla lähteenä uskottavampi?
 
Se oli valmistajan antama luku tutkan moduulimäärästä. Sinun linkissäsi key pubsin jauholakit laskevat ”moduuleja” tutkan dummy-mallista. Kumpi mahtaa olla lähteenä uskottavampi?

Dassault oli todennäköisesti markkinoinut sitä vähän yläkanttiin. Kuten alalla on tyypillistä.

Mutta, jos kaivat lisää lähteitä, niin saadaan luotettavampaa tietoa asiasta.
 
Dassault oli todennäköisesti markkinoinut sitä vähän yläkanttiin. Kuten alalla on tyypillistä.

Mutta, jos kaivat lisää lähteitä, niin saadaan luotettavampaa tietoa asiasta.
Jos katsot RBE2:n kuvaa Thaleksen sivuilta, huomaat että kuvasta on moduulit on blurrattu pois jotta niitä ei pystyisi laskemaan. Miksi ihmeessä jos dummy-mallin moduulimäärä on oikea.

Sekä Gripenin että Rafalen tutkien valmistajat puhuvat noin tuhannesta moduulista, jos olet asiasta eri mieltä , todistustaakka ja lähteiden kaivaminen on sinun tehtäväsi, ei minun.
 
Back
Top