Dassault Rafale

On se kumma miten Hornetista näkee, vaikka nokassa onkin sisäänvedettävää puomia, tutkaa ja tykkiäkin!

Ei se ole kumma; koneet on suunniteltu eri tavalla ja kaikki tosiaan vaikuttaa kaikkeen. Rafalen (ja samalla tavalla Gripenin, ei niinkään Eurofighterin) primäärisiä suunnittelukriteerejä oli lyhyt laskukiito, mikä edellyttää alhaista lentonopeutta. Lähtökohdaksi otetulla canard-deltalla saadaan erittäin hyvä nostovoima nostamalla keulaa ja kohtauskulmaa korkeammalle kuin Hornetissa. Hornetissa samaan käytetään tavallisemman siipimuodon kanssa etusolakoita ja valtavia laskusiivekkeitä, joilla wing camber saadaan isoksi ja virtaus pysymään siivessä kiinni alhaisilla nopeuksilla. Näin siipien kulma muuttuu edullisemmaksi laskeutumiseen rungon asennon säilyessä vaa'ampana.

Rafalen muotoilun ansiosta muita apuvälineitä tarvitaan vähemmän, mutta nostovoima ja ohjattavuus säilyvät erinomaisina. Jos katsotte Rafalen laskeutumisia videolta, niissä ei käytetä laskusiivekkeitä eikä etusolakoita laskeutumisessa lainkaan, toisin kuin Hornetissa. Niitä käytetään rajummissa lentotiloissa, 9G kaarroissa, ylisoonisissa tiloissa siiven profiilin muuttamiseen, ilmajarruina, trimmaamiseen jne.

Alhainen laskunopeus oli siis molempien eurocanardien (Raf. & Gr.) perusmuotoilun ensisijainen suunnittelulähtökohta, ja koneen muotoilulla saavutettiin samalla joukko muita tavoiteltuja etuja (hyvät trans- ja ylisooniset ominaisuudet, kyky kantaa isoa kuormaa, hyvä jatkuvan kaarron kyky, ja erityisen tärkeänä ominaisuutena Hornetiin verrattuna: lyhyt siipien kärkiväli ja vankat polttoaineella täytetyt siipirakenteet). Hornetin suunnittelu on "tavanomaisempi" siiven osalta, suuret alfakulmat ja ohjattavuus saatiin valtavilla ohjaamon tasalle asti ulottuville LEXeillä . Nämä tuovat nopeaa kaartokykyä ja tukevat siipien toimintaa laskeutumisessa, mutta koneen ilmanvastus tulee suureksi jatkuvassa kaarrossa, mitä pitää kompensoida moottoriteholla. Jne.

Eri koneita eri tarkoituksiin. Kun konetta suunnitellaan, sen "outer mold line" eli ulkopintojen muoto viritetään hyvin tarkasti alussa annettuihin kriteereihin. Rafalen tapauksessa yksiä lähtökriteerejä oli ilmeisesti ulkoinen ilmatankkauspuomi sekä se, että tutkan ei tarvitse olla pinta-alaltaan iso. Käsittääkseni ranskalaisten mielestä eri puolilla konetta sijaitsevat aktiivisensorit ovat paljon suuremmassa roolissa, ja kone pyrkii säteilemään paljon vähemmän kuin enemmän tutkaan nojautuvat koneet.


E: Täsmennetään, että myös Hornetin suunnittelu on erittäin hyvä eri lentotiloihin, ja se kulkee erittäin liukkaasti suurissa nopeuksissa. Näissä kaikissa koneissa, kun lennetään kovaa, nostovoima tulee lähes pelkästään rungosta, siiven tyvestä ja Hornetin tapauksessa LEXeistä, ja keulaa pidetään alhaalla. Siipien nostovoima on kaikissa trimmattu nollille (esim asettamalla etusolakot negatiiviseen asentoon) ja sitä tuetaan Hornetissa takasiivekkein ja eurocanardeissa canardien avulla.

E2: Kaikkien tuotantoon asti päätyneiden nykykoneiden outer mold line on erittäin hyvin suunniteltu. Hornet ja eurocanardit ovat pykälän verran eri sukupolvea; Hornet on ensimmäisiä FBW-koneita, eurocanardit taasen tulivat mahdollisiksi FBW:n kehittymisen takia ja hyödyntävät FBW:tä täysimääräisesti, samoin kuin F-35. Nykytietokoneilla saadaan vaikka peruna lentämään, kunhan sen ohjainpintoja säädetään tarpeeksi nopeasti ja siihen vuollaan sellainen outer mold line, joka tukee erilaisia virtauksia eri nopeusalueilla ja lentotiloissa.

E3: Ohjaamonäkyvyys on ehdottomia suunnittelulähtökohtia, koneesta pitää nähdä mihin kone on laskeutumassa. MiG-21 kuulemma laskeutui sokkona pelkän tarkkuuslähestymistutkan varassa, mikä oli painajaismaista piloteille. Jos halutaan isoa laskeutumiskulmaa ja iso tutka, voidaan tehdä kuin Flankerissa, ja laskea keula osoittamaan alaviistoon. Se näyttää vähän hassulta suuressa nopeudessa, mutta toimii ilmeisen hyvin. Rafalessa keulan koko ei selvästi ollut tärkeä, vaan samaa "tilaa" haluttiin mieluummin käyttää rungon ja ilmanottoaukkojen virtauksien optimointiin. Siitä syntyi varsin erikoinen keulan muotoilu kaiken kaikkiaan.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, nuo Tigermeet maalaukset on hienoja ja yhden sellaisen voisi pv tehtailla. No, NATOssa ei olla tietysti mutta olisihan promo-kone.

Itse en ole tiikerikuvien suurikaan ystävä, mutta olisihan se komeaa jos yhdessä Hornetissa olisi Karjalan lennoston Ilves vähän näyttävämmin esillä! :love:
 
Ja Lapin Lennostolla olisi sitten vaikkapa Suomen Leijona maalattuna. Kyllä ryssää pelottaisi taistella konetta vastaan, josta tuijottaa villi ja voimakas leijona takaisin.
 
Ja Lapin Lennostolla olisi sitten vaikkapa Suomen Leijona maalattuna. Kyllä ryssää pelottaisi taistella konetta vastaan, josta tuijottaa villi ja voimakas leijona takaisin.

wbMQP7U.png
 
Kun tuo Intian kauppa oli arvoltaan kuusi miljardia euroa Intia-modaukset poistettuna arvosta, ja konemäärä oli 36 konetta, niin meidän budjettihaarukalla se olisi suoraan extrapoloituna 42-60 Rafalea se määrä, joka voitaisiin ostaa. Mutta koska tällaisissa sopimuksissa on aina kiinteitä ja muuttuvia kuluja, joihin sopimuksen mittakaavatkin vaikuttavat. Ja meidän tilaus on huomattavasti isompi kuin Intian, niin meillä on mittakaavaetukin ajamassa hintaa per hävittäjä alemmas, niin omasta mielestä se voisi olla mahdollista että meille tulisi huomattavasti edullisemmin per kone hävittäjät kuin Intialle. Onko mp-net samoilla linjoilla?
 
Kun tuo Intian kauppa oli arvoltaan kuusi miljardia euroa Intia-modaukset poistettuna arvosta, ja konemäärä oli 36 konetta, niin meidän budjettihaarukalla se olisi suoraan extrapoloituna 42-60 Rafalea se määrä, joka voitaisiin ostaa. Mutta koska tällaisissa sopimuksissa on aina kiinteitä ja muuttuvia kuluja, joihin sopimuksen mittakaavatkin vaikuttavat. Ja meidän tilaus on huomattavasti isompi kuin Intian, niin meillä on mittakaavaetukin ajamassa hintaa per hävittäjä alemmas, niin omasta mielestä se voisi olla mahdollista että meille tulisi huomattavasti edullisemmin per kone hävittäjät kuin Intialle. Onko mp-net samoilla linjoilla?
Ei ole!

Listaa ensin Intian ostamat osajärjestelmät, niiden ohjelmistoversiot, koneen ohjelmistotasot ja varustelut, ostetut oheispalvelut, kuten koulutus ja tuki sekä ostettu aseistus. Kun nämä on listattu, tee vastaava lista Suomen tulevasta hankinnasta.

Sama tuote samalla ohjelmistotasolla on hinnaltaan vertailukelpoinen Intian hankkeen kanssa. Tällaisessa komponentissa hinta voi olla sama tai korkeampi tai alhaisempi kuin Intiassa. Yhdysvallat myy sotilastuotteensa +5% hinnalla, jolla omat asevoimat hankkivat samaa tuotetta eli jenkkiosat saattaisivat olla hinnaltaan vertailukelpoisia.

Yksittäisestä konekaupasta ei saa mitään vertailupohjaa Suomen hankintaan. Ethän sinä voi verrata edes henkilöautojen hintoja samalla tavalla! Naapurin mersun hinta voi olla aivan mitä tahansa riippuen varusteista tai se voi olla liisattu. Jos naapurisi osti jonkin auton 50 k€:lla, et välttämättä saa haluamaasi autoa juuri samalla summalla.
 
Jos halutaan isoa laskeutumiskulmaa ja iso tutka, voidaan tehdä kuin Flankerissa, ja laskea keula osoittamaan alaviistoon. Se näyttää vähän hassulta suuressa nopeudessa, mutta toimii ilmeisen hyvin.
Mitä haittoja tuossa on? Näkyvyys takasektoriin jää vajaaksi? G-voimien vaikutus erilainen pilottiin?
 
Minä tykätä Rafalen AASM Hammerien tripla-asetelineestä. Säästää paljon hardpointteja kun siipien alle saa jopa 6 kevyttä täsmäpommia kahteen kiinnikkeeseen.
 
Mitä haittoja tuossa on? Näkyvyys takasektoriin jää vajaaksi? G-voimien vaikutus erilainen pilottiin?
Eihän siinä mitään suuria haittoja; ilmanvastus on suurissa nopeuksissa hiukan suurempi, kun kohtauskulma on lähellä nollaa ja Flankerin suuren nenän muoto painaa keulaa hiukan alaspäin. Pitää kompensoida muilla pinnoilla. Mutta kaikki koneet ovat tällaisten keskenään ristikkäisten muotoilujen ja virtausten palapelejä tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän.
 
Mitenkä näkisitte Rafalen vaihtoehtona jos samalla saataisiin Ranskasta jokunen ydinase lainalle (samaan tapaan kuin monilla Euroopan mailla o USAn ydinaseita sijoitettuna ja valmiita kiinnitettäväksi heidän koneisiinsa).

Jos esim. sekä Lapin että Karjalan Lennostoon Ranska sijoittaisi molempiin tusinan verran ydinaseita. Ja vielä optiona tarvittaessa tulisi lisää ja voitaisiin pyytää Ranskan Rafaleja myös lisäämään Venäjän kynnystä hyökkäykselle.
 
Mitenkä näkisitte Rafalen vaihtoehtona jos samalla saataisiin Ranskasta jokunen ydinase lainalle (samaan tapaan kuin monilla Euroopan mailla o USAn ydinaseita sijoitettuna ja valmiita kiinnitettäväksi heidän koneisiinsa).

Jos esim. sekä Lapin että Karjalan Lennostoon Ranska sijoittaisi molempiin tusinan verran ydinaseita. Ja vielä optiona tarvittaessa tulisi lisää ja voitaisiin pyytää Ranskan Rafaleja myös lisäämään Venäjän kynnystä hyökkäykselle.

Tuollainen rinnakkaistodellisuus sopisi hyvin itselleni. Ei vain tule tapahtumaan. Ranska ei tiettävästi ole koskaan jakanut ydinaseita muille valtioille. Yhdysvaltainkin käytäntö jakaa pommeja NATO-liittolaisille on peräisin 1950-luvulta - siis täysin erilaisesta turvallisuusympäristöstä.
 
Mitenkä näkisitte Rafalen vaihtoehtona jos samalla saataisiin Ranskasta jokunen ydinase lainalle (samaan tapaan kuin monilla Euroopan mailla o USAn ydinaseita sijoitettuna ja valmiita kiinnitettäväksi heidän koneisiinsa).

Jos esim. sekä Lapin että Karjalan Lennostoon Ranska sijoittaisi molempiin tusinan verran ydinaseita. Ja vielä optiona tarvittaessa tulisi lisää ja voitaisiin pyytää Ranskan Rafaleja myös lisäämään Venäjän kynnystä hyökkäykselle.
Tusina taitaa olla kyllä Ranskan nykyisellä ASMP-A -varastolla todella kaukaa haettu toive, siinäkin tilanteessa, että Ranska suostuisi ydinaseitaan lainaamaan. Kuusikin olisi paljon, se olisi 10% Ranskan nykyisestä käyttökuntoisesta ASMP-A -varastosta.

Tosin tuo hyvinkin voisi olla jopa kilpailun ratkaiseva tekijä. Venäjä kyllä pillastuisi täysin.
 
Tusina taitaa olla kyllä Ranskan nykyisellä ASMP-A -varastolla todella kaukaa haettu toive, siinäkin tilanteessa, että Ranska suostuisi ydinaseitaan lainaamaan. Kuusikin olisi paljon, se olisi 10% Ranskan nykyisestä käyttökuntoisesta ASMP-A -varastosta.

Tosin tuo hyvinkin voisi olla jopa kilpailun ratkaiseva tekijä. Venäjä kyllä pillastuisi täysin.
Ranskan Rafale-laivue Pirkkalaan ydinaseilla. Uutisen luettuaan Putinilla menisi aamuteet väärään kurkkuun ja pitäisi nauttia aamuvotkat ihan heti perään.
 
Back
Top