Dassault Rafale

Ensimmäiseksi tulisi mieleen tarkistaa lääkityksen ottaminen ja toiseksi vaikkapa antennijohdon liitos (jos on antennitalous, kaapelitalouden kyseessä ollen jäljelle jää lääkitys....).

Itse tv-signaalin häiriintyminen taistelukoneen johdosta kuulostaisi sangen oudolta. Tv-lähetykset ovat 480 - 700 MHz kaistalla ja taistelukoneen radiot n. 225 - 400 MHz , tutkat n. 9 - 12 GHz ja datalinkit ja IFF n. 1 GHz:n alueella. Miksi joku häirintälähetin tai vastaava suunniteltaisiin tuhlaamaan kipeästi kaivattua tehoa kaupallisen tv:n taajuusalueella? Tietenkin joku harmooninen hukkasignaali voisi tulla kyseeseen, mutta lentokoneessa nekin pyritään eliminoimaan monestakin syystä todella tarkasti.

Tarkoitat nyt perinteisiä TV-lähetyksiä? Nykyään moni katselee IPTV:tä esim. Elisa Viihteen kautta. Se data sitten välitetään milloin mitenkin. Meille tulee kuituyhteys. Lisäksi laitteet itsessään voivat ottaa häiriötä. Kaikki ovat kuulleet ja nähneet kännykän aiheuttamaa häiriötä.
 
Molemmat ovat täysin eri puolueita nykyään, ikävä kyllä.
Totta. Henrikssonista ei mitään Rehniä saa tekemälläkään, ja Kulmuni on aika paljon vihervasemmistolaisempi kuin Aho ja mahdollisesti enemmän Kremlin narun päässä ainakin hänen Suomi-Venäjä - seuran aktiviteeteistä päätellen.
 
Mutta saksalaisten apu materiaalin lisäksi oli nimenomaan lento-osasto Kuhlmey. Ilman Kurtia ja Kurtin lentäjiä emme todennäköisesti olisi itsenäisiä!
Ilman Itävallan Hitleriä, jonka saksalaiset ottivat omakseen ja joka myi meidät Stalinille - ei olisi ollut Stukia eikä ehkä talvisotaakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Lisätään tähän, että:

Onko Ranskalla intressiä osallistua mahdolliseen Suomi - Venäjä maaotteluun?
USAlla on (globaalinen asia).
Ruotsilla tasan on.
UK?

Miettikää tätä, kenen intresseissä vahva Suomen ilmapuolustus on...

Ruotsin intressissä on pysyä mahdollisimman kaukana konfliktista Venäjän kanssa. Rauhan aikana vahva Suomi on toki Ruotsille eduksi ja sen puolesta kannattaa työskennellä.

Jenkkien meno taas on kovin kaksisuuntaista. Välillä mennään muna pystyssä puolustamaan vapautta ja demokratiaa, kohta taas käperrytään kuoreen. Vietnamiin mentiin lippu kädessä, mutta pallit eivät kestäneet pelata loppuun asti. Somaliassa tuli turpaan, joten Ruandan kurkunleikkuukisoja tyydyttiin katsomaan vierestä. Viimeisen 20 vuoden aikana monesta maasta on kaadettu hallinto, mutta hommaa ei ole viety loppuun asti, ja nyt sitten kaikki ihmettelevät, että mitä pitäisi tehdä... "No more half measures", kuten Mike sanoisi.
 

Liitteet

  • 1579984529500.png
    1579984529500.png
    689.6 KB · Luettu: 23
Ruotsin intressissä on pysyä mahdollisimman kaukana konfliktista Venäjän kanssa. Rauhan aikana vahva Suomi on toki Ruotsille eduksi ja sen puolesta kannattaa työskennellä.

Jenkkien meno taas on kovin kaksisuuntaista. Välillä mennään muna pystyssä puolustamaan vapautta ja demokratiaa, kohta taas käperrytään kuoreen. Vietnamiin mentiin lippu kädessä, mutta pallit eivät kestäneet pelata loppuun asti. Somaliassa tuli turpaan, joten Ruandan kurkunleikkuukisoja tyydyttiin katsomaan vierestä. Viimeisen 20 vuoden aikana monesta maasta on kaadettu hallinto, mutta hommaa ei ole viety loppuun asti, ja nyt sitten kaikki ihmettelevät, että mitä pitäisi tehdä... "No more half measures", kuten Mike sanoisi.

Joo.

USA osaa kyllä voittaa sotia mutta aina "ryssii" jälkihoidon...kaikki jää puolitiehen.
 
Viittaukseni Puolustusministeriön sivulle:
"Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset. Valinnan mahdolliset vaikutukset Suomen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön." (defmin.fi)

En usko sellaista logiikkkaa, joka tämän valintaperusteen tekisi tyhjäksi. Väitän, että se otetaan huomioon useissa vaiheissa, sitä käsitellään monien maiden suljetuissa saleissa ja ainoa tieto, mitä netin kautta kailotetaan maailman kaikille ihmisille on ylläoleva rivi.

Näiden vaikutusten arviointiin osallistuu ainakin ulkopoliittinen johto, TP-UTVA, puolustushallinnon ja ulkohallinnon huippuvirkamiehet. Mutta siitä ei pukahdeta. sori.
Toinen asia, joka etenee huomaamatta taustalla, on teollinen yhteistyö, monesta syytä.

Turpo-vaikutukset arvioidaan tarkasti. Ei pelkästään niin, että mitä lisää tietyn koneen valinta tuo, vaan myös mitä mahdollisesti sen valinta vie pois turpo-saralla. Esimerkki: Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet kolmikantasopimuksen puolustustyhteistyöstä. Onko Suomella ja Ranskalla vastaava sopimus? Mitä tuolle Suomi-Ruotsi-Yhdysvallat -kumppanuudelle tapahtuu, jos Suomi valitsee ranskalaisen koneen? Voisin veikata, että ainakaan se ei syvene sellaisen valinnan kautta.
 
Turpo-vaikutukset arvioidaan tarkasti. Ei pelkästään niin, että mitä lisää tietyn koneen valinta tuo, vaan myös mitä mahdollisesti sen valinta vie pois turpo-saralla. Esimerkki: Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet kolmikantasopimuksen puolustustyhteistyöstä. Onko Suomella ja Ranskalla vastaava sopimus? Mitä tuolle Suomi-Ruotsi-Yhdysvallat -kumppanuudelle tapahtuu, jos Suomi valitsee ranskalaisen koneen? Voisin veikata, että ainakaan se ei syvene sellaisen valinnan kautta.
Ajattelen samoin, seurauksia voi arvailla.
Pahassa paikassa kuulemma tullaan auttamaan, jos siitä on hyötyä auttajalle - miten konevalinta vaikuttanee tähän?

Naton harjoituksiin on osallistuttu myös Neuvostoliiton valmistamilla koneilla. Brexitaniakin on JEF-yhteistyössä.
Ranska on kylläkin pystyttämässä eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja Suomi on siinä eturivissä mukana. Eri asia kuinka pian, korkealle ja kauan tuo lentää.

Mietityttää hiukan se peruste, millä Rafale vedettiin pois Kanadan tarjouskilpailusta; sehän liittyi tekniseen yhteistyökykyyn USA:n järjestelmien kanssa. Miten vastaavaa vajavuutta voisi ilmetä meidän ja USA:n järjestelmien välillä?

Defence News:
"Dassault Aviation has withdrawn from Canada’s competition to buy 88 new fighter jets over concerns that interoperability and intelligence sharing requirements were too extensive"

"Canadian requirements for intelligence data sharing and interoperability, particularly with U.S. forces, would be difficult to meet, sources noted.
One of the main roles of the fighter jets would be in the defense of North America."
 
Ajattelen samoin, seurauksia voi arvailla.
Pahassa paikassa kuulemma tullaan auttamaan, jos siitä on hyötyä auttajalle - miten konevalinta vaikuttanee tähän?

Naton harjoituksiin on osallistuttu myös Neuvostoliiton valmistamilla koneilla. Brexitaniakin on JEF-yhteistyössä.
Ranska on kylläkin pystyttämässä eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja Suomi on siinä eturivissä mukana. Eri asia kuinka pian, korkealle ja kauan tuo lentää.

Mietityttää hiukan se peruste, millä Rafale vedettiin pois Kanadan tarjouskilpailusta; sehän liittyi tekniseen yhteistyökykyyn USA:n järjestelmien kanssa. Miten vastaavaa vajavuutta voisi ilmetä meidän ja USA:n järjestelmien välillä?

Defence News:
"Dassault Aviation has withdrawn from Canada’s competition to buy 88 new fighter jets over concerns that interoperability and intelligence sharing requirements were too extensive"

"Canadian requirements for intelligence data sharing and interoperability, particularly with U.S. forces, would be difficult to meet, sources noted.
One of the main roles of the fighter jets would be in the defense of North America."
Ilmeisesti NORAD-integroinnin kustannuksiin kaatui muistaakseni.
 
Turpo-vaikutukset arvioidaan tarkasti. Ei pelkästään niin, että mitä lisää tietyn koneen valinta tuo, vaan myös mitä mahdollisesti sen valinta vie pois turpo-saralla. Esimerkki: Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet kolmikantasopimuksen puolustustyhteistyöstä. Onko Suomella ja Ranskalla vastaava sopimus? Mitä tuolle Suomi-Ruotsi-Yhdysvallat -kumppanuudelle tapahtuu, jos Suomi valitsee ranskalaisen koneen? Voisin veikata, että ainakaan se ei syvene sellaisen valinnan kautta.

Toisaalta jos meillä on jo jokin suhde, niin eikö kannattaisi pyrkiä ylläpitämään sitä muilla keinoin (yhteisharjoitukset, yhteiset operaatiot maailmalla jne.) ja suunnata isommat paukut uusien suhteiden rakentamiseen? Ei Ruotsi-yhteistyötäkään hylätty, vaan pikemminkin se on syventynyt vuosien mittaan, vaikka Drakenien tilalle ostettiinkin Hornetit.

Eri asia on sitten tietysti, jos Ranskalla ei ole mitään kiinnostusta muuhun kuin tavaran myymiseen tänne...
 
Tarkoitat nyt perinteisiä TV-lähetyksiä? Nykyään moni katselee IPTV:tä esim. Elisa Viihteen kautta. Se data sitten välitetään milloin mitenkin. Meille tulee kuituyhteys. Lisäksi laitteet itsessään voivat ottaa häiriötä. Kaikki ovat kuulleet ja nähneet kännykän aiheuttamaa häiriötä.
Niin? Sinne kuituun ei paljon vaikuta mitkään hävittäjät (jos eivät sitä poikki pommita). Ja sitten jos digitaalinen signaali välitetään ilmateitse, häiriö alkaa yleensä "pikselöintinä" ja sangen nopsaa koko signaali katoaa. Kännykän aiheuttama häiriö taas yleensä syntyy vastaanottavan laitteen sisällä, esim indusointina analogiseen kaiutinlinjaan/vast. Eihän tuossa ole mitään kytkentää tähän hävittäjähäiriön spekulointiin.

Olen siis lähes 99,99% varma siitä, ettei Rafalet ole aiheuttaneet häiriötä yhtään mihinkään Suomen siviilijärjestelmään. Satunnainen radiokorkeusmittarin keilan pyyhkäisy muutaman sekunnin ajan tietysti voisi olla yksi häiriön lähde, mutta niitä tulee niin monesta koneesta, että mahdotonta ehkä syytellä sitäkään.
 
Lentopostista:

Ranskan mukaan Rafale hävittäjä lentää vielä pitkälle 2060-luvulle ja se täyttää siten helposti Suomen vaatimukset. Nykyinen Rafale standardi on F3R. Seuraava kehitysversio F4 on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2025.

F4-versiossa tuo tullessaan aiempaa paremman verkottumiskyvyn, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, MICA (Missile d’interception, de combat et d’autodéfense) NG -ilmataisteluohjuksen sekä suuremman AASM 1000kg (Armement Air-Sol Modulaire) Hammer -ilmasta maahan käytettävän täsmäpommin. Dassaultin tiekartassa on luvassa sitäkin seuraava Rafale F5-versio vuodelle 2030.
https://www.lentoposti.fi/uutiset/r...taa_suorituskykyj_n_pirkkalan_hx_challengessa
 
Tulevaisuudessa PTO2020 saattaa hyvinkin löytyä myös HX:n alta, mikäli IAI:llä on olemassa, tai kehitteillä ilmalaukaistava versio, ja sen integrointi HX:ään katsotaan tarpeelliseksi (mehän sen maksamme). Uutta ilmastalaukaistavaa merimaaliohjusta PTO2020 rinnalle ei toisaalta ole näillä näkymin tulossa.

Voisin kuvitella, että olisi edullisempaa yksinkertaisesti vain ostaa Ilmavoimille Exoceteja jos tälle on tarvetta.
 
Turpo-vaikutukset arvioidaan tarkasti. Ei pelkästään niin, että mitä lisää tietyn koneen valinta tuo, vaan myös mitä mahdollisesti sen valinta vie pois turpo-saralla. Esimerkki: Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet kolmikantasopimuksen puolustustyhteistyöstä. Onko Suomella ja Ranskalla vastaava sopimus? Mitä tuolle Suomi-Ruotsi-Yhdysvallat -kumppanuudelle tapahtuu, jos Suomi valitsee ranskalaisen koneen? Voisin veikata, että ainakaan se ei syvene sellaisen valinnan kautta.

Pienen kiukuttelusession jälkeen jatkuu, mikäli keskeytyksiä ylipäätänsä tulisi. Ja jos näin ei tapahtuisi, niin yhteistyön ja yhteisten intressien perusteet ovat alunperinkin olleet virheelliset.

Ranskalaisen koneen valinnalla ei pitäisi olla vaikutusta yhteisten ilmaoperaatioiden suunnitteluun eikä taktiseen tai taistelutekniseen johtamiseen tilannekuvasta puhumattakaan, vaikka USA toisin väittikin Kanadalle NORAD-tapauksessa. NATOn Yli 20 vuotta kestäneen transformaatiotyön yksi tavoitteista on ollut esimerkiksi em ongelmien poistaminen. Ja ainakin Libyan, A-maan ja Syyrian operaatioiden perusteella teknisiä yhteensopivuusongelmia ei ole esiintynyt.

Mikäli yhteistyön kynnyskysymykseksi nousee niin pieni asia kuin omapäisyys shoppailussa niin kannattanee miettiä bi- tai multilateraalisopimusten pitävyyttä poikkeustilanteissa.
 
Ruotsilla on käytössä Gripen ja monella euroopan maalla typhoon. Yhteistyö jenkkien kanssa onnistuu loistavasti. Se yhteistyö ei ole kiinni välineistä vaan yhteisistä intresseistä.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsilla on käytössä Gripen ja monella euroopan maalla typhoon. Yhteistyö jenkkien kanssa onnistuu loistavasti. Se yhteistyö ei ole kiinni välineistä vaan yhteisistä intresseistä.
Näin on.
Sitäpaitsi, jos Suomi ostaa Rafalet tai F-35:t, ottanee Ruotsi lopulta lusikan kauniiseen käteen ja valitsee saman koneen. Sanoihan heidän puolustusministerinsäkin, että yhtenäinen hävittäjäkalusto helpottaa yhdessä sotimista :)
 
Mielenkiintoinen siirtymä koneen ohjauspinnoissa telineet ulos / telineet sisään -kohdissa ajasta 02.20 eteenpäin. Kun telineet ovat ulkona ja ollaan laskussa, etusolakot nousevat automaattisesti pois, ja sama AoA ja nostovoima tehdään canardeilla, jotka samalla jarruttavat mukavasti. Tämä helpottaa oikean glidepathin ylläpitämistä pelkän moottoritehon avulla hyvin hitaassa nopeudessa. Sama systeemi lienee filmien perusteella Gripenissä, en ole katsonut onko EF:ssäkin. Canardien ohjauksen joustavuudesta vaan esimerkkinä aiheesta kiinnostuneille.

E: Tämä liittyy myös aseistukseen, koska tällainen joustavuus ohjauspinnoissa auttaa myös pitämään laajaa sallittua massakeskipisteen aluetta. Ja eri nopeusalueilla trimmaaminen on helpompaa ja tulee vähemmän ilmanvastusta.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top