Huhta
Greatest Leader
Sparrowien ja A-sarjan AMRAAMien hyllyikä lienee jo päättynyt, tietysti downgreidattua monkey modelia voitaneen tuottaa aina lisää. Joku block 40 C/D:kin kaipaisi vähintään lentojärjestelmäpäivitykset ollakseen selkeä parannus 90-luvun taitteen Su-27:ään, joten täysin sellaisenaan Arizonasta kaivettu F-16A tai edes C ei liene vaihtoehto. Kevytmodernisointi voisi olla vaihtoehto, vrt. Irakin F-16IQ joka on vähän sellainen tämän aikakauden vastine F-20:lle tai F-16/79:lle. Myös Greippi C:n mukana olisi pakko saada vähintään AMRAAM-C5 jotta kaupassa olisi järkeä.
Mirage 2000D on joo aika puhdas rynnäkkökone, jolla korvattiin Jaguar ja Mirage 5F (näissä kummassakaan ei ollut mm. tutkaa, joten niitä ei voi pitää monitoimikoneina. Sen sijaan Mirage IIIE ja Mirage 50 ovat). 2000C:tä varmana onkin hangaareissa, mutta lentotunteja koneilla on edessään enää vähän eikä niiden osto ole mielekästä oikein kellekään. Kolumbian kaltainen diili tehtiin jo 2000-luvun alussa Brasiliaan, joka eläköi koneet jo 2013. Mirage ei enää 2000-luvulla ole oikein hyvä diili, koneet vaatisivat merkittävän päivityksen joka olisi varmasti kallis, eritoten kun se pitäisi tehdä vähän sellaisena special snowflake-tilauksena vain yhden asiakkaan käyttöön.
Ranska itse ei oikeastaan enää koneita tarvitsisi (eikä niihin ilmeisesti tehdä enää merkittäviä päivityksiä, esmes Meteor ja ymmärääkseni myös Mica IR on jätetty integroimatta), mutta koska Rafale on kallis ja sitä myydään vientiin, on koneiden käyttöiän jatkaminen ilmeisesti ollut edullisin kompromissi, varaosiahan on runsaasti kuten myös joutilaita runkoja mistä kannibalisoida. Oikeastaan yksikkökustannukset huomioiden veto on ihan hyvä, Rafaleja on riittävästi terävimpään kärkeen ja organisaatio pysyy iskussa vähän vanhemmallakin koneella operoidessa ja samalla syödään jo kuoletettuja osia ja lentotunteja. 20 vuotta sitten Mirage 2000-5 olisi ollutkin Ukrainalle ihan hyvä diili, tai jos sitä ei oltaisi oltu halukkaita myymään, niin Ranskan tai Espanjan käytetyt Mirage F1:t?
Miten nyt asioita katsoo. MiG-29 ja Su-27 tuskin ovat ihan halpoja lentää Ukrainankaan palkkatasolla ja käytettävyys lienee vähän mitä sattuu. F-16 tarjonnee noissa suhteissa enemmän tai vähemmän parannusta. Avioniikassa jenkit olivat edellä ja tässä suhteessa vanhakin F-16 biittaa kummatkin neuvostoihmeet, pl. Su-27:n valtavan tehokas tutka ja molempien neuvostokoneiden kypärätähtäin. Lisäksi F-16:n toimintasäde on huomattavasti parempi kuin MiG-29:llä, joka huutaa kyrillisin kirjaimin bingo fuelia heti ilmaan päästyään. Samaten viimeisimmät Sparrowit lienevät parempia kuin vastaavat neuvosto-ohjukset ja AMRAAM tuo jo huomattavan parannuksen, vaikka lähitaistelussa F-16 tietysti on alakynnessä ilman kypärätähtäintä.
Mirage 2000-5F nyt olisi suorituskyvyltään erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Sehän oli tarjolla meillekin Hornetia ostettaessa. Ohjaamo on nykystandardeillakin moderni, tutka on hyvä ja kone tukee monenlaista aseistusta. Mirageja on tosin väitetty kalliiksi operoida, joten tiedä sitten, olisiko se kokonaisuutena kiinnostava vaihtoehto.
Lähden siis siitä, että Ukrainan budjetti ei tue kovin suurisuuntaisia konehankintoja ja on mentävä raha edellä. Jos hankitaan uusia koneita, määrä jää kuriositeetiksi ja myöhemmin rahatilanteen parantuessa lisää koneita hankittaessa syntyy helposti tyyppikirjavuutta. Vanhojen runkojen modernisointiin kovalla rahalla taas en jaksa uskoa. Siinä saa puolet uuden suorituskyvystä kahdella kolmasosalla uuden hinnasta. Loogisin vaihtoehto on ostaa käytettyjä koneita as-is ja pohtia niiden korvaamista sitten joskus, kun rahaa toivottavasti on enemmän.