Dassault Rafale

Mikä tuossa pyrstössä kietoutuu vakauttimen ympärille?
 
Tarkka lainaus on:


...eli ei kerrota millä se EF saadaan luulemaan, että taistelu tullaan käymään lentopinnalla 500 ;) Ehkä kiinnostavin osa tuota virkettä on "it's more easy than you think"...

Mielenkiintoinen oli myös toteamus, että Rafale syö korkealla vähemmän kerosiinia jälkipoltolla kuin EF kuivana. Fox Threessahan ovat myös kehuneet matkalennon Libyaan/Maliin sujuneen täydessä pommi- ja polttoainekuormassa 50% tehoilla (korkealla). (Vastaavasti EF lentää matkaa kuulemma yhdellä moottorilla ja toinen idlaa.) Tämä on sitä ainaista tasapainoilua; matalan nopean penetraation moottorit eivät ole yhtä tehokkaita korkealla, mutta ovat toisaalta hyvin löpöpihejä siellä.

Tietysti koko em. kappale Rafale/EF kannattaa lukea kokonaisuutena, kuvastanee nykypeliä hyvin. Kuka laittaa ensimmäisenä aktiivisensorit päälle, kuka kyttää passivisensoreilla, kuka menee korkealla, kuka matalalla, pääseekö visuaalisesti näkymättömiin, jne.
Tuo oli varmaan aikana ennen Meteoria? Nythän Rafalessa on naitettu AESA ja Meteor, joten se on brittien F-35B:n kanssa ilmasodan kunkku tällä hetkellä euroopassa. MICA IR kantama on myös paljon ASRAAMia pidempi (n. 60km), joten silläkin voi ampua kaukaa ja passiivisesti(ainoa todellinen, länsimainen BVR-IR ohjus). Ainoa heikkous on sitten kypärätähtäimen kanssa, koska Striker II on ilmeisesti samaa tasoa F-35 kypärän kanssa ja antaa edun WVR-taistelussa Typhoonille Rafaleen nähden.

Rafalen suunnittelu oli kuulemma mid-wing tyyppinen, että moottorin ilmanottoaukot saatiin optimaaliseksi korkean ja matalan lentokorkeuden osalta. Moottoreihin saadaan ohjattua hyvin ilmaa suurilla g-kuormilla ja jyrkissä hyökkäyskulmissa. Matalan kuormituksen deltasiiven ja canardien sijoituksen ansiosta Rafale pystyy jatkuvaan kaartoon matalilla ja keskikorkeuksilla paremmin kuin Typhoon ja lähes SU-35 luokassa. Rafale ei jää kauas kaartelussa myöskään F-22A:lle.
 
Tuo oli varmaan aikana ennen Meteoria? Nythän Rafalessa on naitettu AESA ja Meteor, joten se on brittien F-35B:n kanssa ilmasodan kunkku tällä hetkellä euroopassa. MICA IR kantama on myös paljon ASRAAMia pidempi (n. 60km), joten silläkin voi ampua kaukaa ja passiivisesti(ainoa todellinen, länsimainen BVR-IR ohjus). Ainoa heikkous on sitten kypärätähtäimen kanssa, koska Striker II on ilmeisesti samaa tasoa F-35 kypärän kanssa ja antaa edun WVR-taistelussa Typhoonille Rafaleen nähden.

Rafalen suunnittelu oli kuulemma mid-wing tyyppinen, että moottorin ilmanottoaukot saatiin optimaaliseksi korkean ja matalan lentokorkeuden osalta. Moottoreihin saadaan ohjattua hyvin ilmaa suurilla g-kuormilla ja jyrkissä hyökkäyskulmissa. Matalan kuormituksen deltasiiven ja canardien sijoituksen ansiosta Rafale pystyy jatkuvaan kaartoon matalilla ja keskikorkeuksilla paremmin kuin Typhoon ja lähes SU-35 luokassa. Rafale ei jää kauas kaartelussa myöskään F-22A:lle.

Striker II ei ole samaa tasoa. Siinä voidaan epäilemättä esittää suurilta ja keskisuurilta etäisyyksiltä koneen sensorien tekemät havainnot ja Link 16:n ylitse tulevat havainnot, mikä varmaankin auttaa taistelutilan hahmottamisessa versus pelkät näytöt. Sen sijaan lähimättöä ajatellen Typhoonista puuttuu F-35:n joka suuntaan tuijottavat kamerat, jotka mahdollistavat kaiken koneen ympärillä tapahtuvan seuraamisen käytännössä ilman viivettä. Typhoon ei julkitiedoin kykene tällaiseen omien ja vihollisten seurantaan "karvapallossa".
 
Matalan kuormituksen deltasiiven ja canardien sijoituksen ansiosta Rafale pystyy jatkuvaan kaartoon matalilla ja keskikorkeuksilla paremmin kuin Typhoon ja lähes SU-35 luokassa. Rafale ei jää kauas kaartelussa myöskään F-22A:lle.

Eikös vasta julkaistussa hushkit:in Rafale-pilotin haastattelussa tämä väittänyt että tietynlaisessa kaarrossa Rafale häviää Hornetille?

"High alpha
“Less than a Hornet, but still good. High alpha could be better, but it’s really what you make out of it — I’ve never had any issue.”
 
Lainaus auttaisi hahmottamaan, mihin tämä kysymys liittyi...
image-jpeg.8577


Tuolla pyrstön huipussa on tuo palikka mikä kietoutuu vakaajan ympärille. Näyttää ihan kuin koneen ollessa valmis olisi tullut mieleen että "ai niin joo, tuokin pitäisi asentaa, no tiputetaan se tuohon".

Ei liity mihinkään muuhun viestiin, olen vain aina ihmetellyt mikä klunssi se on.

Nyt tuli oikosulku. Pystyvakaaja, ohjaako se pystysuunnassa vai onko se tuo pystyssä oleva. :unsure:
 
image-jpeg.8577


Tuolla pyrstön huipussa on tuo palikka mikä kietoutuu vakaajan ympärille. Näyttää ihan kuin koneen ollessa valmis olisi tullut mieleen että "ai niin joo, tuokin pitäisi asentaa, no tiputetaan se tuohon".

Ei liity mihinkään muuhun viestiin, olen vain aina ihmetellyt mikä klunssi se on.

Nyt tuli oikosulku. Pystyvakaaja, ohjaako se pystysuunnassa vai onko se tuo pystyssä oleva. :unsure:
Liittynee Spectraan eli elektronisen sodankäynnin järjestelmään. Luultavasti joku antenni.
 
Tuolla pyrstön huipussa on tuo palikka mikä kietoutuu vakaajan ympärille. Näyttää ihan kuin koneen ollessa valmis olisi tullut mieleen että "ai niin joo, tuokin pitäisi asentaa, no tiputetaan se tuohon".

Ei liity mihinkään muuhun viestiin, olen vain aina ihmetellyt mikä klunssi se on.

Nyt tuli oikosulku. Pystyvakaaja, ohjaako se pystysuunnassa vai onko se tuo pystyssä oleva. :unsure:

Kaksi cutaway-kuvaa Rafalesta, ylemmässä sanotaan olevan Spectra (#105), alemmassa ohjus-/laservaroitin (#92).

Tarkoitetaan samaa asiaa, kuten wiki-artikkelista selviää.

Jonkinlainen muistisääntö voisi olla, että sivuperäsin on kiinni sivuvakaajassa.

"Sivuvakain eli sivuvakaaja on lentokoneen pyrstön pystysuora osa. Sen päätehtävänä on tuoda lentokoneelle suuntavakautta. Sitä voidaan käyttää myös trimminä esimerkiksi ohjauksen puollon korjaamiseen. Lisäksi sivuvakaimessa on koneen sivuperäsin, jota tarvitaan koneen hallittuun ohjaamiseen."
 
image-jpeg.8577


Tuolla pyrstön huipussa on tuo palikka mikä kietoutuu vakaajan ympärille. Näyttää ihan kuin koneen ollessa valmis olisi tullut mieleen että "ai niin joo, tuokin pitäisi asentaa, no tiputetaan se tuohon".

Ei liity mihinkään muuhun viestiin, olen vain aina ihmetellyt mikä klunssi se on.

Nyt tuli oikosulku. Pystyvakaaja, ohjaako se pystysuunnassa vai onko se tuo pystyssä oleva. :unsure:
Nuo ilmanottoaukot antavat Raffylle jotenkin kissamaisen ilmeen. Tiedän, olen aivan romanttinen tämän koneen suhteen.
 
Eli uudet Rafalet voi tunnistaa esim. juuri tuon pyrstösensorin perusteella, vanhoissa ohjusvaroittimen sensorit oli kulmikkaat, uusissa tuollaiset puolipallot. Sensorit on teknisesti aika samanlaisia kuin F-35:n DAS.

image-DDMNG-1024x568.png


Lentäjä ei näe tätä kuvaa vaan tietokone poimii sieltä uhat ja varoittaa tarpeen mukaan.
 
Hyvä järjestelmä, joka vähentää riippuvuutta siipimieheen, kun jonkunlainen järjestelmä varoittaa takaapäin tulevista uhista. Tilanteessa, jossa siipimies on pudonnut, niin hyvä, että saa jotakin kautta tietoon että minkälaisia uhkia takana on ja pystyy reagoida siihen.
 
Eikös vasta julkaistussa hushkit:in Rafale-pilotin haastattelussa tämä väittänyt että tietynlaisessa kaarrossa Rafale häviää Hornetille?

"High alpha
“Less than a Hornet, but still good. High alpha could be better, but it’s really what you make out of it — I’ve never had any issue.”
Korkea alfa-kulman sieto on eri asia kuin jatkuva kaarto. Eli alfa-kulma tarkoittaa koneen kykyä kääntää nopeasti nokkaa tai lentää suurella AoA (Angle-of-attack)kohtauskulmalla. Tämähän on ilmataistelussa periaatteessa ongelma, koska kone menettää energian nopeasti suurella kohtauskulmalla ja kaikki koneet eivät toivu siitä nopeasti, vaan uhkana voi olla sakkaus.
Korkea alfa-kyky voi auttaa Hornet-pilottia saamaan vastustajan jyvälle nopeasti ja yllättäen, mutta samalla HN joutuu keräämään nopeutta lisää syöksyllä tai vaakalennolla, jolloin se joutuu keskeyttämään hyökkäyksen. Tämä on riski, mutta taitava pilotti voi käyttää ominaisuutta edukseen. Taidolla ja tuurilla Hornet pudottaa hyvinkin ketterämmän tai tehokkaamman vastustajan, mutta epäonnistuminen johtaa häviöön suurella todennäköisyydellä.

Hornet ja SH kykenevät kyllä dippaamaan nokkaa nopeasti niiden LEXien (leading extension) ja siiven ansiosta. Sensijaan ne eivät ole kovinkaan hyviä säilyttämään energiaa kun mennään kaartotaisteluun tai "tynnyriin", jossa perinteisesti koiratappelu ratkaistaisiin alkukohtaamisen jälkeen. Rafale kykenee pienen vastuksensa ja hyvän tehopainosuhteen vuoksi jyrkkään jatkuvaan kaartoon, joka on Siivet-lehden artikkelin mukaan hieman alle 30 astetta. Typhoon jäi tästä hieman muistaakseni ja SU-35 ja F-22 ovat kuninkaita.

Hyvän teho-painosuhteen omaavat/ kevyet hävittäjät joilla on alhainen siipikuorma, ovat parhaita energiansäilyttäjiä ja ne voivat kaartaa pitkään.
 
Sen sijaan lähimättöä ajatellen Typhoonista puuttuu F-35:n joka suuntaan tuijottavat kamerat, jotka mahdollistavat kaiken koneen ympärillä tapahtuvan seuraamisen käytännössä ilman viivettä. Typhoon ei julkitiedoin kykene tällaiseen omien ja vihollisten seurantaan "karvapallossa".
Tarkkaanottaen, DAS puute ei ole kypärätähtäimestä johtuva ongelma tai puute.
 
Maallikosta tuntuisi että jos ohjukselle voi valita maalin kypärätähtäimen avulla, se ajaa pitkälti samaa asiaa kuin korkea alfa-kulma. Ei haittaa vaikka dogfightissa ei kaartamalla pysyisi vastustajan perässä kun ohjus voi kaartaa konetta tiukemmin, kunhan sen on saanut lukittua maaliin ensin.
 
Maallikosta tuntuisi että jos ohjukselle voi valita maalin kypärätähtäimen avulla, se ajaa pitkälti samaa asiaa kuin korkea alfa-kulma. Ei haittaa vaikka dogfightissa ei kaartamalla pysyisi vastustajan perässä kun ohjus voi kaartaa konetta tiukemmin, kunhan sen on saanut lukittua maaliin ensin.
Kyllä varmaan, mutta on huomattava pilottiin ja niskaan kohdistuvat g-voimat myös. 5-6 g:n kaarrossa pää painaa saman kertoimen verran kiloissa.

Samaten alapuolelle ei näe (paitsi F-35) ja molemmat koneet kieputtavat täysillä joka suuntaan. Myös ilmataisteluohjuksien HOBS-kyvyssä on eroja, vaikka kypärätähtäimellä sihdataankin.
Esimerkiksi Rafaelin Python 5:n hakupää näkee laajemmalle kuin AIM-9X.

F-35 DAS väitetysti poistaa tämän kaartotaistelutarpeen kun koneen sensorit näkevät jokapuolelle ympärille ja DAS pystyy maalittamaan myös. Näin LOAL-moodissa AIM-9X-2 voi hakeutua datalinkin avulla oikeaan suuntaan, vaikka kone lentäisi mihin suuntaan tahansa maaliin nähden.
 
Maallikosta tuntuisi että jos ohjukselle voi valita maalin kypärätähtäimen avulla, se ajaa pitkälti samaa asiaa kuin korkea alfa-kulma. Ei haittaa vaikka dogfightissa ei kaartamalla pysyisi vastustajan perässä kun ohjus voi kaartaa konetta tiukemmin, kunhan sen on saanut lukittua maaliin ensin.

Pelkkä maalin näkeminen ei käsittääkseni riitä, vaan kohde pitää valaista koneen antureilla, jotta ohjus saadaan lukittua. IRST ei välttämättä "näe" kaikkea mitä kypärätähtäimellä näkee. Ehkä myös kypärätähtäin on terminä vähän harhaanjohtava, kyseessähän on osittain pään mukana kääntyvä HUD. Jotkut käyttävät tähän IR-ohjuksen kääntyvää hakupäätä, muttei sekään voi kääntyä määräänsä enempää, jos kaarto on oikein jyrkkä. Kyllä tälle on ihan syynsä, miksi hävittäjiltä vaaditaan edelleen liikehtimiskykyä ja nopeutta, vaikka äkkiseltään luulisi ohjusten hoitavan asiat itsekseen ja aina voisi vain painella nappeja jossain vähän kauempana.

Siitä voidaan sitten olla montaa mieltä, että tarvitaanko nykyaikaisessa hävittäjässä tykkiä. Edellinen sillä tehty pudotus taitaa olla 70-luvun alusta. Yksikään valmistaja ei kuitenkaan ole sitä koneistaan jättänyt pois, mahdollisesti sen takia, miten Phantomille kävi Vietnamissa. Ohjukset eivät toimineetkaan odotetulla tavalla (tosin pääsyy oli kielto ampua kohteita näköetäsiyyden ulkopuolella), ja sitten oltiinkin kusessa koiratappelussa ketterämpien MiGien kanssa. Kaikesta häirinnästä huolimatta mun on silti vähän vaikea kuvitella tilannetta, missä nykyaikainen ilmataistelu etenisi tykinkantamalle (tai oikeastaan, miksi sen sallittaisiin edetä niin lähelle). Tykkirynnäkötkin on taidettu tehdä viimeksi Jom Tippurin Kippurin tai Irakin-Iranin sodassa.

Tykki toisaalta ei ole mahdottoman painava tai tilaavievä, mutta sen lisääminen koneeseen jälkikäteen olisi sangen vaikeaa ja kallista. Ehkä sen kanssa pelataan varman päälle, ettei vain käy ohraisesti? Saattaahan ilmataistelujen luonne vielä muuttua tai jokin teknologinen kehitys merkittävästi tehostaa ohjustentorjuntaa.
 
Tässä vanha video Rafalen ja F-22 kohtaamisesta harjoituksessa, WVR-taistelussa. Kummallakaan ei ollut tuossa tosin kypärätähtäintä.
Rafale-pilotti ajaa useamman kerran koneensa energiat loppuun ja lähes sakkauspisteeseen, kun suuremman tehon omaava F-22 yrittää näännyttää sen. Lopulta Rafale onnistuu pudottamaan F-22A:n. Tosin videon mukaan F-22 lentää lisätankkien kanssa tasoittamassa eroa.
edit. videolla näkyy myös "FOX2" ilmoituksen jälkeen, kun taistelua jatketaan tykillä. HUDissa näkyy MI ja GUN alareunassa osoittamassa valittua asetta.
 
Juu kyllä näin on! Huomioikaa omissa työpisteissä kotona ja töissä, että hiiri kannattaa tuoda keskelle pöytää niin ergonomia paras ja vaihtakaahan kättä välillä myös..
No leikki sikseen, mutta kaikenlaisia tietäjiä sitä löytyy, ketkä on lentänyt ilmeisesti nykyajan fly-by-wire konetta ja tarkemmin sanottuna vielä modernia hävittäjää. On totta, että siihen on ollut syyt, miksi ohjain ollut 40-50 vuotta sitten perustellusti keskellä. Ei tosin kosketa enää tätä päivää, eikä ole millään tavalla perusteltua, minkä jokainen voi ihan testata itse.

Läppärivalmistajat ovat menneet vielä pidemmälle! Et löydä kaupasta montaa konetta, jossa touchpadi ei ole keskilinjan vasemmalla puolella. WTF? En tykkää...
 
Back
Top