Patu
Kenraali
MiGeillä lensi Karjalan lennoston lisäksi Tiedustelulentue!
Tiedustelulentolaivue!
DDR:n poistomyynti
- Viestiketjun aloittaja MoRsE
- Aloitus PVM
Tiedustelulentolaivue!
Huhta
Greatest Leader
Pahus, ajattelin vain ilmavoimia! Joskin aiempaan saatavuus-pohdintaasi liittyen, Wikipedian mukaan nuo tsekkikoneet olivat Luftwaffen käytössä vuoteen 2000 asti.
Hmm, haluatko kertoa kupasta lisääkin tai ohjata lähteen äärelle? En minä sillä, mutta kun jenkit suojaavat sillä Valkoista Taloa ja espanjalaisetkin käyttävät järjestelmää. Kiinnostaa muutenkin, mikä tekee ykkösversiosta niin paskan, kun tätä kakkosversiota tunnutaan pidettävän graalin maljana selviytymiskyvyn ja verkottuneisuuden osalta, ja ykkösessäkin oli ihan hyvä ohjus käytössä. Wikipedia väittää, että kakkos-Nasamsin suurimmat uudistukset olisivat tutkan vaihto ja Link 16 -yhteensopivuus.
Myönnettäköön, että omat lähteeni väitetylle himolle oli epämääräiset foorumikirjoittelut. Kaikki haulla löytämäni kirjoitukset tälle Nasams-jutulle ovat yhdeltä ja samalta nimimerkiltä. Mitä järjestelmiä tiedetään harkitun BUK:n vaihtoehtoina 1990-luvulla?
fulcrum
Greatest Leader
NASAMS ykkönen oli hyvin yksinkertainen viritys jossa oli vain AMRAAM-lavetit linkitetty pariin heikkotehoiseen tutkaan. Kakkonen on verkottumisen ja sensorien osalta paljon parempi. NASAMSia harkittiin tuolloin siksi että se oli ainoa länsimainen järjestelmä johon ehkä olisi ollut rahaa. Mihinkään Patriottiin yms ei olisi ollut varaa.
Buk oli yksinkertaisesti paljon suorituskykyisempi ja liikkuvampi järjestelmä joten se voitti myös teknisessä vertailussa.
Buk oli yksinkertaisesti paljon suorituskykyisempi ja liikkuvampi järjestelmä joten se voitti myös teknisessä vertailussa.
Huhta
Greatest Leader
Niin siis olemme muistaakseni keskustelleet tästä aiemminkin liittyen Kroatian mahdolliseen ylijäämä-Nasamsin hankintaan Norjasta, mutta...
Järjestelmän tutka ei toki ollut senkään vertaa tehokas kuin nykyinen Sentinel, minkä vaikutuksia pahensi tuon ajan nykyistä heikompi ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmä ja tutkaverkosto (kiinteät KEVA-tutkat sekä heikosti liikkuvat KAVA-tutkat). BUK:n valvontatutka oli hyvin toista luokkaa. Mutta silti, eipä BUK sisältänyt sekään esimerkiksi elektro-optista sensoria.
Kaikille avoin jatkokysymys: ottaen huomioon BUK:n häirittävyyden ja huollollisen raskauden (tela-alusta), eikö olisi ollut parempi hankkia jotakin muuta? Oliko BUK edes olosuhteet huomioiden järkevä valinta?
Jos NASAMS ei kelpaa, niin Crotalen lisähankinnat olisivat varmaankin olleet mahdollisia - jos korkeatorjunta olisi jätetty ilmavoimille. Samaten tulee mieleen, että länsimaiden yleisesti käyttämä Hawk-järjestelmä olisi organisaation raskaudesta huolimatta voinut olla sopiva, onhan se kelvannut mm. Nato-maa Romanialle. Järjestelmä olisi luultavasti voitu hankkia soveltuvilta osin ylijäämänä, mikä olisi laskenut hintaa.
Patu
Kenraali
Toisinpäin. Vanha KEVA liikkuu, tosin hi-taas-ti. KAVA:n siirtämisestä en ole koskaan kuullut.
Tiedustelulentolaivue!
Siitä porukasta ei olekkaan paljoa tietoa. Siis itelläni
Laukkasen koelentokirjoista päätelle tiedustelu-Migin viilaamiseen on ainakin käytetty kohtuullisesti panoksia. 6 Migiä ja muutama Hawk taisi olla 90-luvulla kalustona.
Crotale-kauppa taisi maksaa 800 miljoonaa markkaa per 20 lavettia ja Bukiin käytettiin velkarahan lisäksi muistaakseni 150 miltsiä. Tasaisen vauhdin taulukolla olisi siis saatu 3 tai enintään 4 Crotale-lavettia kolmen BUK-patterin sijasta. Ei kovin hyvä vaihtokauppa kuitenkaan paitsi jos BUKin suorituskyky sitten oli tasan nolla. Velkojen kuittauksena olisi sitten tietysti voinut hommata vaikka panssarihaupitseja tms.
Tuon verran itsekkin suunnilleen tiedän.
Ehkä on tarkoituskin ettemme tiedä enempää. Tai todennäköisemmin toiminta on sittenin ollut varsin pienimuotoista ja erikoisuutensa takia vain ylikorostuneet kirjallisuudessa. Onhan nuo tarinat mielenkiintoisempia kuin tehtaan koelennot.
Tuskinpa meidän tarvitsee tietää kaikkea. Mutta pitää lukea kyseinen kirja. Oppi ei koskaan kaada ojaan.
Olisihan se villiä lukea kuinka suomalainen Mig-21 olisi tunkeutunut Kuolan ilmatilaan Kylmän sodan aikana. Mutta realismi on välillä hyvä ominaisuus ihmisessä.
Palvelin TiedLLV:n TiedLtue:ssa marraskuusta -85 toukokuuhun -86 kuvatukiapumekaanikkona - hieno sana. Ensin oli kolme viikkoa tiedustelukuvauskurssia, sitten viikko koneiden kuvahuoltoa edellisen ikäluokan loppusodan yhteydessä "taisteluolosuhteissa". Näin koulutettiin kaikki Ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen kuvamiehet. Vasta sitten alkoi normaali laivuepalvelus. Erikoisvarustellut MiG 21 F-koneet poistuivat juuri. Olen työparini kanssa viimeinen niitä palvellut apumekaanikko, sillä olimme läsnä jäähyväislentotilaisuudessa (tammikuun loppu -86), mutta kapiaiset kyllä teki sillä kertaa kaiken itse. Minäkin taisin vaan seistä palopullojen vieressä "palovahtina". F:ien poistuttua meillä oli kaksi Hawkia, joihin oli asennettu kuvauksen hallintainstrumentointi, kolmas pian. Olikohan numerot 301 tai 302, 307 ja 310? Niillä sitten tiedusteltiin minun reserviytymiseeni saakka. Kaksi (vai kolme?) MiG 21 bis-konetta tuli sitten (loppu-)kesällä riviin, jolloin niissä oli samojen kuvauspönttöjen käyttölaitteet asennettuina. Näin minulle kertoi seuraajani häneen myöhemmin TTKK:lla törmättyäni.
ajs178
Respected Leader
Mielenkiintoista luettavaa. Miten niitä koneita oli tarkoitus käyttää operatiivisesti?
Lähestytään kohdetta huomaamatta. Lennetään kohteen yli (tai yleensä merikohteen sivuitse yli) kuvaten. Palataan niin perkuleellista kiirua kotitukikohtaan (tai vastaavaan), konehan on nimittäin de facto aseeton. Filmit koneesta kehitykseen ja annetaan kuva-analyysiupseereille analysoitavaksi. Tukikohdassa oli mobiili filmilabra, jossa oli myös analysointitilat. Heiltä tuli tiedustelun analysoitu raportti tiedustelun tilaajalle.
Kuvapöntössä oli optisia kameroita ja IR-scanneri, joka tallensi kameroiden kanssa samanlaiselle filmille.
F-MiG:ssä oli saman pöntön vanhemmat versiot käytössä.
Lentueen kapiaiset muuten kertoivat ylpeinä tiedustelun vastaavan vain annettuun kysymykseen. Heille oli tullut sotaharjoituksissa tehtävänanto "tiedustelkaa tie kohdassa xx". Tiedustelivat ja vastasivat tien olevan paikallaan ja ajettavassa kunnossa. Tilaajalta oli tullut tähän perkeleitä ja kysymys mahdollisesta keltaisen kalustosta tiellä. Vasta tämän jälkeen kerrottiin, mitä kalustoa tiellä oli.
Tunnistuslennolla lentäjällä oli mukana ihan tavallinen järjestelmäkamera perustunnistusta ja dokumentointia varten. Tunnistuskonehan on aseistettu.
Tiedustelulaitteisto oli Vinten Pod, joita oli useita versioita. Tyypillisesti kykeni kuvaamaan "horizon to horizon" eli 180 asteen sektorin alaspäin filmi ja IR-kameroilla. Sellainen löytyy nykyisin Ilmavoima-
museosta Jyväskylässä.
On omakohtainenkin kokemus aiheesta. Naamioitiin (käskystä) sa-vahvuinen tulipatteri tykkeineen sekä ammus- ja huoltoajoneuvoineen eikä valtionmailla ollut ongelma ottaa kiintonaamiotarpeita riittävästi käyttöön. Oltiin aika varmoja ettei meitä löydetä. Määräaikana lensi F sarjan tiedustelu-Mig eikä edes yli, koska eihän niille ollu ilmoitettu kuin pääpiirteinen sijainti, mistä hakea meitä. Kun kuvat sitten myöhem-
min tulivat tulkittuina oli löytynyt 3 kpl 4:stä tykistä sekä suurin osa ajoneuvoista.
Uudet tiedustelulaitteet ovat tietysti tehokkaampia ja niissä on datalinkki reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon. Valitettavasti Ilmavoimat pääsi luistelemaan irti koko tiedusteluhommasta, kun MiGeistä aika jätti.
Nyt meillä onkin länsimaiden ehdottomasti suurimmat maavoimat ilman kunnollista tiedustelukykyä.
museosta Jyväskylässä.
On omakohtainenkin kokemus aiheesta. Naamioitiin (käskystä) sa-vahvuinen tulipatteri tykkeineen sekä ammus- ja huoltoajoneuvoineen eikä valtionmailla ollut ongelma ottaa kiintonaamiotarpeita riittävästi käyttöön. Oltiin aika varmoja ettei meitä löydetä. Määräaikana lensi F sarjan tiedustelu-Mig eikä edes yli, koska eihän niille ollu ilmoitettu kuin pääpiirteinen sijainti, mistä hakea meitä. Kun kuvat sitten myöhem-
min tulivat tulkittuina oli löytynyt 3 kpl 4:stä tykistä sekä suurin osa ajoneuvoista.
Uudet tiedustelulaitteet ovat tietysti tehokkaampia ja niissä on datalinkki reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon. Valitettavasti Ilmavoimat pääsi luistelemaan irti koko tiedusteluhommasta, kun MiGeistä aika jätti.
Nyt meillä onkin länsimaiden ehdottomasti suurimmat maavoimat ilman kunnollista tiedustelukykyä.
Viimeksi muokattu:
Eikös Learjetit kykene jonkinnäköisiin tiedustelutehtäviin? Tai siis silloin Koiviston valtakunnan aikana, kun koneet olivat uusia ja hienoja.
Lähestytään kohdetta huomaamatta. Lennetään kohteen yli (tai yleensä merikohteen sivuitse yli) kuvaten. Palataan niin perkuleellista kiirua kotitukikohtaan (tai vastaavaan), konehan on nimittäin de facto aseeton. Filmit koneesta kehitykseen ja annetaan kuva-analyysiupseereille analysoitavaksi. Tukikohdassa oli mobiili filmilabra, jossa oli myös analysointitilat. Heiltä tuli tiedustelun analysoitu raportti tiedustelun tilaajalle.
Kuvapöntössä oli optisia kameroita ja IR-scanneri, joka tallensi kameroiden kanssa samanlaiselle filmille.
F-MiG:ssä oli saman pöntön vanhemmat versiot käytössä.
Lentueen kapiaiset muuten kertoivat ylpeinä tiedustelun vastaavan vain annettuun kysymykseen. Heille oli tullut sotaharjoituksissa tehtävänanto "tiedustelkaa tie kohdassa xx". Tiedustelivat ja vastasivat tien olevan paikallaan ja ajettavassa kunnossa. Tilaajalta oli tullut tähän perkeleitä ja kysymys mahdollisesta keltaisen kalustosta tiellä. Vasta tämän jälkeen kerrottiin, mitä kalustoa tiellä oli.
Tunnistuslennolla lentäjällä oli mukana ihan tavallinen järjestelmäkamera perustunnistusta ja dokumentointia varten. Tunnistuskonehan on aseistettu.
Estikö kamerat ohjuksien ripustuksen?
JR49
Respected Leader
Oliko puhetta, mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Olisiko ollut edes mahdollista välttää paljastuminen?