Kommentti: Ylen kannatuskyselyn tausta-aineisto paljastaa, mistä Halla-ahon menestys nyt tulee
Timo Soini ja Jussi Halla-aho perussuomalaisten europarlamenttivaalien vaalivalvojaisissa 2014.(KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Julkaistu: 12.4. 8:00
KOMMENTTI
Timo Soinin jytkyt ja Jussi Halla-ahon mahdollinen tuleva jytky rakentuvat kovin erilaisista aineksista, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
Perussuomalaisten menestys puoluekannatusta mittaavissa kyselyissä ennakoi vaali-illaksi melkoista jytkyä. Tosin kysymysmerkkejä, ja ennen kaikkea jännitystä riittää sunnuntaiksi. Ylen tuoreen kannatusmittauksen mukaan neljä puoluetta, Sdp, perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta, ovat lähellä toisiaan. Mikä tahansa niistä voi olla ykkönen sunnuntai-iltana.
Pekka Haavistonvihreät on viidentenä, mutta menossa jo alaspäin.
Kävi vaaleissa loppujen lopuksi miten tahansa,
Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on sekoittanut vaalipakkaa tehokkaasti.
Ykköspaikka, jytkyjen jytky, on mahdollinen, tällä kannatusnousulla jopa todennäköinen. Silloin Halla-aho aloittaa hallitustunnustelut, joiden anti voi jäädä laihaksi. Perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen ei ole suoranaisesti pyrkyä, eikä hallituspaikka ehkä ole Halla-ahonkaan ykköstavoite.
Oppositiossahan kasvu vaan jatkuu.
Vaikka tyhjät vaaliuurnat vielä odottavat äänestyslippuja, on selvää, että perussuomalaiset on vaalien ilmiö. Tähän harva uskoi puolueen dramaattisen hajoamisen jälkeen.
SYY perussuomalaisten kannatuspiikkiin voi löytyä
Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon vertailusta.
Tyyppeinä Soini ja Halla-aho ovat kuin yö ja päivä. Halla-aho ei rellestä iskulauseilla vaan viileällä, joskus jopa vähän vaikeaselkoisilla analyyseillä.
Halla-ahon mahdollinen jytky muovautuukin erilaisista aineksista kuin Timo Soinin jytkyt 2011 ja 2015 vaaleissa. Soinin menestys tehtiin lähiökuppiloiden syrjäytyneillä, vasemmistopuolueiden perusduunareilla ja työttömillä. Soini viritteli vaalikonettaan EU-vastaisuudella ja kuuluisilla sloganeillaan, iskulauseilla, kuten missä EU, siellä ongelma. Muistissa on myös yhteisvaluutta euroon liittyvä kritiikki, jossa euro rinnastettiin yhden koon lippalakkiin. Jos meloni ja omena pitävät samankokoista lippalakkia, niin kaikki voivat nähdä, että se ei vain sovi, riimitteli Soini.
SMP:N perillinen perussuomalaiset syntyi jatkamaan vennamolaista perinnettä ja ajamaan köyhän ja yhteiskunnan vähäosaisten asioita. Poliitikko Timo Soini eli ja hengitti Smp:n tahtiin. Vuodet puolueen perustajan
Veikko Vennamonapupoikana eivät menneet hukkaan. Soini tiesi mitä kieliä pitää soittaa, jotta kansa syttyy. Kyllä kansa tietää -lausahdus oli aidointa vennamolaisuutta, ja se innoitti myös Timo Soinia.
Kampanjassaan Soini nosti esiin termin vanhat puolueet.
Termillä Soini teki pesäeroa perinteiseen oikeisto–vasemmisto-akseliin: perussuomalaiset on rehellinen puolue, joka ei tee lehmänkauppoja. Näin Timo Soini julisti turuilla ja toreilla vaalikamppailussaan maaliskuussa 2011. Kampanja päättyi kuuluisaan julistukseen puolueen hurmoksellisissa vaalivalvojaisissa: Nyt tuli jytky! Soini oli vaalien äänikuningas: yli 43 000 ääntä.
Pienpuolue Smp:n taistelu tuulimyllyjä vastaan vaaleissa opetti Soinille, että pelkkä puheenjohtajan karisma ja köyhän asia eivät pitkälle kanna.
Perussuomalaisten silloinen väistyvä puheenjohtaja Timo Soini (vas.) ja uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jussi Halla-aho perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä 10. kesäkuuta 2017.(KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
SOINI aloitti flirttailun maahanmuuttovastaisten voimien kanssa. Pinnan alla kytenyt protesti löysi kanavan perussuomalaisista ja tie tähtiin oli auki. Tämä flirtti tai sormien läpi katsominen koitui myös Soinin tuhoksi.
Kakkosjytky toi 2015 paikan eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena ja ovet hallitukseen aukenivat.
Ulkoministeri Soinin harmiksi hallitus joutui ensin tukemaan konkurssin partaalla heiluvan Kreikan taloutta kesällä 2015, lisäksi syksyllä hallitsematon pakolaiskriisi toi Suomen rajan yli 32 000 turvapaikanhakijaa.
Loppujen lopuksi koko puolue hajosi Soinin alta: hallituksen tekojen ja puolueen vaalilupausten välillä oli ammottava aukko. Lisäksi Soinin henkilökohtainen kannatus koki haaksirikon. Hän menetti suojaavan sädekehän ympäriltään.
Populismi on hyvä renki oppositiossa, mutta huono isäntä hallituksessa.
Sen Soini joutui kokemaan – kantapään kautta.
Perussuomalaiset siirtyi Halla-ahon komentoon 2017 Jyväskylän dramaattisessa puoluekokouksessa. Viimeiset kannatuskyselyt kertovat, että puolue on saanut peruskannattajansa takaisin sinisistä ja nukkuvista sekä paljon muuta.
Kun Soini piilotteli puolueen maahanmuuttovastaisuutta, Halla-ahon ei tarvitse sitä tehdä.
Euroopan unionissa ei ole nyt akuuttia pakolaisongelmaa. Eurooppaan tuleva pakolaisvirta on laantunut ja Suomeen saapuva pakolaisjoukko on pieni. Rajoilla on rauhallista.
Siksi Halla-ahokaan ei varsinaisesti ratsasta pakolaisilla vaaleissa, vaikka ongelmaa pidetään esillä ympäripyöreästi puhumalla haitallisesta maahanmuutosta.
Halla-aho kyllä puhuu maahanmuutosta kysyttäessä, mutta
mielellään hän puhuu suomalaisten turvallisuudesta, työstä, yrittämisestä eli perussuomalaiset yrittää olla eräänlainen populistinen kansallispuolue ilman rasismi-leimaa.
YLEN kannatuskyselyn tausta-aineiston perusteella
äänestäjiä vuotaa perussuomalaisiin keskustasta ja kokoomuksesta, vaikka perussuomalaisten yritys- ja elinkeinopolitiikka ei juuri eroa kokoomuksen sanomasta.
Perussuomalaisia voi äänestää sekä Stockmannin tavaratalon asiakas, tuo turkkiin kääriytynyt hienostorouva, että maaseudulla peräkamarissa asuva Pena. Halla-ahon puolue on kaukana vennamolaisesta perinnöstä, vaikka vennamolaisuuskin oli tietyllä tavalla suomalaiskansallista populismia.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja
Tuomo Turja sanoiYlellä, että perussuomalaiset ovat saaneet paljon uusia kannattajia joukosta, joka ei äänestänyt edellisissä eduskuntavaaleissa ollenkaan.
Perussuomalaisten menestyksen perusteella nämä vaalit voidaan todellakin nimetä ilmastovaaleiksi, mutta käänteisessä merkityksessä.
Halla-aho ei varmaan arvannut, että muiden puolueiden huoli ilmastonmuutoksesta sataa perussuomalaisten laariin.
Perussuomalaisten mielestä Suomen promillen päästöillä ei kannata hötkyillä polttomoottoreiden, metsien hakkuiden ja teollisuuden päästöjen kanssa. Kansan hiljainen, kehä kolmosen ulkopuolella elävä väki ilmeisesti kyllästyi poliitikkojen ja median vaatimiin ilmastotekoihin.
Hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Timo Soinin jytkyt ja Jussi Halla-ahon mahdollinen tuleva jytky rakentuvat kovin erilaisista aineksista, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
www.is.fi
