Eduskuntavaalit 2019

Tilanne nyt tammikuussa 2018 ja vähän päälle vuosi aikaa vaaleihin.

Kokoomus ei ole saanut sontaa niskaan sotesta, aktiivilaista eikä näemmä paljon mistään muustakaan. Kepulla menee sen sijaan päin persettä. Demarit kakkosena. Ja Vihreät pelottavan vahvoilla.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/24...ilema-ykkospaikka-meni-kokoomukselle#comments

Katso liite: 19155
Jos tuo pitää loppuun asti niin on siinä Orpolla neuvottelut edessä. Demarit on kokoomukselle myrkkyä, vihreät ehkä menis, kepu liputtanee itsensä oppositioon, vasurit on täysin no go, persujakaan se ei huoli ja pikkupuolueet ei riitä. Siinäpä arpominen...
 
Tästä nähdään, että ääriajatteluun jää Suomessa kommunistit mukaan lukien vain alle 20% kannatus. Tästäkin persujen saalis on kovin vaatimaton alle puolet. Fundamentalismille tai kansalliskiihkolle ei siis ole tilausta. Kepunkin oman eturyhmien painotus vieroksuttaa siihen kuulumattomia ja äänimäärä laskee sen myötä. SDP on niin sekaisin kuin seinäkello, ettei pääse hyödyntämään oppositioasemaansa. Ja Vihreät, vaikka hyvin meneekin on aina ongelmissa saada piipertäjänsä uurnille.

Kuulostaa, että on kuningaskunta tulossa 2019 vaalien jälkeen...
 
KOK+KESK+VIHR+RKP+KD hallitus olisi teoriassa mahdollinen, mutta Keskusta tuskin sellaiseen hallitukseen haluaa vaalitappion jälkeen. Jos PS tekisi kolmannen ihmeen, niin KOK+SDP+PS olisi mahdollinen.
 
Jos tuo pitää loppuun asti niin on siinä Orpolla neuvottelut edessä. Demarit on kokoomukselle myrkkyä, vihreät ehkä menis, kepu liputtanee itsensä oppositioon, vasurit on täysin no go, persujakaan se ei huoli ja pikkupuolueet ei riitä. Siinäpä arpominen...

Mietin ihan samaa, että tuon kaltaisella tuloksella edessä on helvetillisen pahat hallitustunnustelut ja neuvottelut. Jos Orpo nämä aloittaa suurimman puolueen puheenjohtajana, niin Rinne on varmasti paha neuvottelukumppani kun SDP on lytännyt soten ja aktiivilain alimpaan helvettiin. Lähtökohdat on huonot. Kepu tod.näk. ottaa kunnolla köniinsä. Haluaako se lähteä sitten vielä selvemmin hallitukseen mukaan Kokoomuksen käskyläisenä ? Olisiko opposition penkki se oikea osoite ?

Vihreät ovat tuolla tuloksella jollain tavalla mukana kuvioissa. Orpo epäonnistuu ? Rinne aloitta tunnustelut pohjalta SDP + Vihr. + Vas ? Riittäisikö enemmistöhallitukseen ? Noilla luvuilla PS olisi keskisuuri puolue ja jos jatkavat peräänantamattomalla linjalla, ovat melko varmasti ei miellyttävä hallituskumppani kaikille muille.
 
SDP+VIHR+VAS+RKP+KD voisi veitsen täpärästi riittää yli 100:n paikkaan mutta vielä kovempi temppu olisi syrjäyttää pääministeripuolue oppositioon hallitusneuvotteluissa.

Sekin halutaan välttää, että tulisi hutera kahden vuoden riitahallitus, jossa ajassa PS ehtii oppositiossa lihoa kriittiselle 19% tasolle ja nappaa pääministeripaikan ennenaikaisissa vaaleissa.
 
Nämä kaksi nyt ainakin ovat selvästi sanoneet että Persut eivät sovi heidän kanssaan ideologisista syistä.
Niin että ellei joku puolue syö sanansa niin Persut on niin ulkona Suomen politiikasta. Tai siis ikuisesti oppositiossa.

Toisaalta demareiden ja kokoomuksen muistot keskinäisestä hallitustyöskentelystä taitaa olla aika karvaita nekin nieltäväksi. Tulee hyvää viihdettä seuraavista neuvotteluista...
 
Kyllä SDP, Keskusta tai Vihreä - joku näistä rauhoittuu ja haluaa hallitukseen. SDP ei näimmä oppositiosta hyödy. Vihreät halunnevat hyödyntää nosteensa ja kun oppositiossa on aikansa vaikutettu on hankala väistää hallitusvastuuta. Keskusta ehkä epävarmin, että miksi mennä - mutta toisaalta oikeistohallitukseen voisi halutakin sen vasemmistoääneksi.

Sitten ei enää tarvitakaan kuin esim KD ja RKP, kenties Siniset.

Kokoomus - Vihreät - Keskusta - RKP - KD - Siniset. Olisi aika oikealta kumppaniksi Ruotsin oikeistohallitukselle kaikenlaisille hakemuksille..
 
Sitten näen vielä sellaisenkin vaihtoehdon, että Sinisiltä siirtyy muutama valovoimainen edustaja Kokoomukseen. Ja, että Kokoomus tuosta gallupista vielä pari prossaa petraa.
 
niin Rinne on varmasti paha neuvottelukumppani kun SDP on lytännyt soten ja aktiivilain alimpaan helvettiin.

On se SDP:kin työttömiä osannut kyykyttää.. 2004 tulleet silloiset 8€:n työkokeilut ja "ikuiset" karenssit. Filatov oli työministeri silloin. Äkkiä se aktiivimalli unohtuu kun hallituspaikka on tarjolla. Sovitaan vaan että helpotetaan sitä työttömän byrokratiaa pätkätöiden vastaanotossa niin Audin takapenkiltä on kiva katsella maisemaa.

Sote nyt taitaa kaatua muutenkin, kun KHO haluaisi EU:n kannan siihen. Tai mistäs sitä tietää mitä nää meidän hurjat keksii, mitäs niistä EU:n mahdollisista sakoista välittämään, verorahoistahan ne maksetaan... pääasia että kaverit sai lisää suojatyöpaikkoja ja pääsivät tienaamaan...
 
Kauhuskenaario: 2019 vaalien jälkeen valtaan nousee punavihreä hallitus. Rinne pääministeri. Tuomioja ulkoministeri. Ja ISOJA päätöksiä on edessä (esim. HX). Sitten hallituksessa Li ja Touko tekevät selväksi että kelpuuttavat enimmillään jonkun 40 Gripeniä, koska "suorituskyky korvaa määrään" tms. :(
 
image-3.708320.380cdf958a


Seppo Kääriäinen ei jättäisi keskustan heikon presidentinvaalivaalimenestyksen ruotimista pintaraapaisun tasolle.

JARI LAUKKANEN

Seppo Kääriäinen perää laajempaa keskustelua keskustan tilasta – ”Olankohautuksilla ei tuollaista vaalitulosta voi sivuuttaa”
Vaikuttajat yhtä mieltä: Väyrysen ja keskustan suhteeseen saatava ratkaisu

Risto Luodonpää30.1.2018 16:44

Muokattu

30.1.2018 17:13

Presidentinvaalit Konkarikansanedustaja Seppo Kääriäisen mielestä kahdella vanhalla presidenttipuolueella, keskustalla ja demareilla, on itsetutkiskelun paikka heikosti sujuneiden presidentinvaalien jälkeen.

Vaikka kyseessä oli korostetusti henkilövaali, keskustan ehdokkaan saamalla 4,1 prosentin kannatuksella on myös yleispoliittista merkitystä.

Puolue ei voi Kääriäisen mukaan tuudittautua siihen, että nyt Niinistöä äänestäneet keskustalaiset palaavat automaattisesti ”ruotuun” seuraavien vaalien koittaessa.

– Olankohautuksilla ei tuollaista vaalitulosta voi sivuuttaa. Laajempi keskustelu puolueen tilasta ja asemasta on tarpeen, hän viestittää.

AIKAA EI OLE hukattavaksi asti, sillä seuraavaan isompaan koitokseen eli maakuntavaaleihin on aikaa enää runsas puoli vuotta.

Keskustelun avauksen pitääkin Kääräisen mielestä tulla nyt puolueen johdon suunnasta.

– Puoluejohdon on alustettava tällainen keskustelu. Perusasia on tehdä huolellinen analyysi vaalituloksesta, kampanjasta ja puolueen yleisnäkymistä sekä päätelmiä politiikasta, toimintatavoista ja järjestötoiminnan tilasta, hän luettelee.

AJATUSPAJA E2:N johtajan Karina Jutilan mielestä keskustassa pitää herätä todellisuuteen, missä suomalaiset tekevät nykyään äänestyspäätöksensä vaalit kerrallaan.

– Presidentinvaalien tuloksesta voi päätellä, että keskustan ydinkannatus on pienen puolueen luokkaa, hän toteaa.

Uusia kannattajia ei Jutilan mukaan saavuteta ilman jatkuvaa ennakointia ja ajan hermolla elämistä.

– Kansalaisten luottamusta tavoitteleva puolue joutuu arvioimaan toimintansa suhteessa yhteiskunnan kehitykseen sekä kansalaisten arvoihin ja toimintatapoihin. Tilannekuvan pohjaksi kannattaa ottaa tutkimustieto, ei mielipiteet. Valinnoissa kannattaa nojata tulevaan, ei menneeseen, hän opastaa.

PITKÄÄN keskustan puoluetoimistolla työskennellyt Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala kiinnittää tulosta ruodittaessa huomiota presidentinvaalien poikkeukselliseen luonteeseen. Sen selityksen taakse ei kuitenkaan voi piiloutua.

– Vaaleissa olisi pitänyt pystyä perustelemaan, miksi istuva presidentti olisi pitänyt vaihtaa vielä parempaan. Se oli jo etukäteen vaikea tehtävä eikä siinä onnistuttu, hän myöntää.

Jatkoa varten puolue tarvitsee Hakalan mielestä oman keskustalaisen viestin terävöittämistä. Samoin kuin konkreettisten, kunnianhimoisten tavoitteiden esilletuontia.

– Pitää ottaa rohkeammin kantaa. Ei riitä, että puhutaan hallitusohjelmasta ja sen onnistuneesta läpiviemisestä. Kyllä ihmiset sen tajuavat muutenkin, että kompromisseja pitää tehdä.

– Keskustalle tärkeistä asioista esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset, biotalous ja aluekehitys pitää nostaa aivan uudella tavalla keskusteluun, Hakala huomauttaa.

KUNNIAPUHEENJOHTAJA Paavo Väyrysen suosio ja rooli puhuttavat keskustalaisia sekä ennen presidentinvaaleja että erityisesti niiden jälkeen.

Seppo Kääriäisen mukaan puoluejohto on avainasemassa myös tapaus Väyrysen jatkokäsittelyssä.

– Yhdyn professori Kari Hokkasen esittämiin näkemyksiin Väyrysen ja keskustan suhteesta. Se on kiusallista puolueelle.

Ratkaisun jatkuva venyttäminen tai asian kuittaaminen vaikenemalla eivät tilannetta ainakaan paranna.

– Puoluejohto ei tarvitse eikä kysykään tässä asiassa sivullisilta neuvoja. Mutta se on selvää, että puoluejohto ei voi väistää vastausta Väyrys-kysymykseen, Kääriäinen muistuttaa.

KARINA JUTILAN mielestä ”Väyrys-case” on mahdollista hoitaa hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti ja jäseniä yhdenvertaisesti kohtelemalla.

– Esimerkiksi jäsenen erottaminen on perusteltua hoitaa niin, että tapauksesta otetaan erisnimi pois ja se ratkaistaan sääntöjen mukaan: onko henkilö vahingoittanut puoluetta tai onko hän toisen puolueen jäsen. Arvion jälkeen ratkaisu ja sen toimeenpano. Tämä tukee johdonmukaista ja kansanvaltaista järjestökulttuuria, hän toteaa.

JIRKA HAKALA pyrkisi säilyttämään pään kylmänä Paavo Väyrystä koskevissa ratkaisuissa.

– Väyrysen antama palaute pitää käydä läpi korrektisti ja maltilla niin kuin kaikki muukin muukin palaute. Toisaalta hänen puheistaan ei kannata liikaa myöskään provosoitua.

Väyryselle Hakala haluaa lähettää terveisiä demokratian pelisääntöjen ja ”pulinat pois” -periaatteen kunnioittamisesta.

– Toiminta ei ole ollut kunniapuheenjohtajan arvon mukaista käytöstä. Paavon pitäisi miettiä, miltä hänestä itsestä olisi aikanaan puheenjohtajana tuntunut, jos joku olisi valinnan jälkeen ollut koko ajan kampittamassa. Kukaan ei pitemmän päälle voi olla kahden puolueen jäsen, Hakala huomauttaa.
https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/335364/442967e494
 
Toisaalta eihän tuo nyt kovin paljoa poikkea kotimaisestakaan lainsäädännöstä. Hallitus tekee esityksen (jota on suhmuroitu kulissien takana), sitten sitä suhmuroidaan valiokunnissa ja lopuksi asiasta huudetaan vähän aikaa isossa salissa, lopputulemana kuitenkin se ettei sillä julkisella huutamisella ollut mitään väliä vaan se oli ainoastaan TV-teatteria kansalle.

Mielestäni tämä argumentti ei ole validi, koska konteksti on eri.

Isoin ero on siinä, että suomalaisilla on mahdollisuus äänestämällä päättä ketkä 200 apinaa meitä johtavat. Lisäksi hallitus muodostetaan noiden eduskuntaan valittujen apinoiden toimesta.

Mitkäs ovat sinun ja minun mahdollisuudet päättää eu:n suurinta valtaa käyttävän komission jäsenistä?
Aivan.

Miltäs valta ilman vastuuta kuulostaa?
Aivan.

Minusta eu:n ainoa positiivinen anti suomelle on vapaakauppa-alue.

Yhteisvaluutta on ollut hyvin tuhoisa, koska sen kanssa emme osaa elää. Ja NATO:n korvikkeena EU on lähinnä iso vitsi.
 
Mielestäni tämä argumentti ei ole validi, koska konteksti on eri.

Isoin ero on siinä, että suomalaisilla on mahdollisuus äänestämällä päättä ketkä 200 apinaa meitä johtavat. Lisäksi hallitus muodostetaan noiden eduskuntaan valittujen apinoiden toimesta.

Mitkäs ovat sinun ja minun mahdollisuudet päättää eu:n suurinta valtaa käyttävän komission jäsenistä?
Aivan.

Miltäs valta ilman vastuuta kuulostaa?
Aivan.

Minusta eu:n ainoa positiivinen anti suomelle on vapaakauppa-alue.

Yhteisvaluutta on ollut hyvin tuhoisa, koska sen kanssa emme osaa elää. Ja NATO:n korvikkeena EU on lähinnä iso vitsi.

Mihin logiikkaan perustuu väite että komissiolla on suurin valta?

Toiseen kysymykseesi vastaan kysymyksellä, kuka nimittää Suomen komissaarin?
 
Voidaan sanoa, että tilanne on Suomessa vähän samankaltainen kuin vuoden 1917 lopussa.

EU:n kannattajat rinnastuvat punaisiin, jotka halusivat parempaa idealistista yhteiskuntaa, jonka toimivuutta ei oltu kokeiltu. Kaikki puheet siitä, että heidän ratkaisunsa on toimimatonta haihattelua kuitataan imelillä puheilla "paremmasta tulevaisuudesta", "kansojen veljeydestä" yms. tuulesta temmatuilla lupauksilla. Aivan kuten silloinkin silmät suljetaan totalitarismilta (sananvapauden rajoitukset, kansojen itsemääräysoikeuden polkeminen, puheet valemedioista ja vallan keskittäminen "johtaville kansoille") ja siltä, että homma ei voi käytännössä toimia. Suurvallan hyväksikäyttövyöhykkeeksi joutuminen kiistetään ja väitetään, että "tulevaisuudessakin Suomen kansa päättää omista asioistaan", vaikka käytännössä valta ollaan ojentamassa Moskovaan tai Brysseliin.

EU:n vastustajat taas rinnastuvat valkoisiin, jotka kannattivat perinteistä toimivaa yhteiskuntamallia ja itsenäisyyttä.

Ääni kannattaa antaa tulevissa vaaleissa vain ehdokkaille joka täyttää seuraavat vaatimukset kansallismielinen, eu:ta vastustava ja maahanmuuttokriittinen ehdokas ja puolue on ainoa vastuullinen vaihtoehto.
 
Viimeksi muokattu:
Se taisi olla aikaa ennen EU-jäsenyyttä kun Suomi oli suurvallan hyväksikäyttöaluetta, ja siihen aikaan tuntuu moni täälläkin haikailevan. Kova on Venäjän vetovoima, 100 vuotta sen jälkeen kun tsaarista päästiin eroon.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Se täytyy myöntää, että Halla-aho on kyllä ihan johdonmukaisesti sanonut ei Venäjän kosiskeluille ja vaikutusyrityksille. Iljahan tarjosi MV:tä alustaksi ainakin kertaalleen. Jussi vastasi jotenkin niin, ettei hän ole lähdössä ruplavetoisen propagandakoneiston hyväksikäytettäväksi. Pointsit hälle suoraselkäisyydestä.

Taisi mennä niin, että ilmeisesti Jussia yritettiin kosiskella MV:n parhaaksi ystäväksi kulisseissa, mutta ilmeisesti kieltäytynyt. Sitten MV julkaisi jotain pusuhommeleita JHa:n ja (muistaakseni) Sanna Ukkolan välillä joiden todenperäisyydestä tai oikean kuvan antamisen tasosta ei tietoa (vaihteluväli jotakin charmantin tai kännisen poskipusun ja panomiehen väliltä?). Tämän jälkeen JHa kommentoi aihetta tyyliin, että MV-lehti on ruplarahoitteinen Kremlin äänenkannattaja. Sitten häntä demonisoitiin saitilla jonkin aikaa mutta ilmeisesti MV sitten totesi, että ei kannata ja alkoi taas ihannoida Jussia sitten myöhemmin. Ei mitenkään harvinainen juttu MV:n suhteen, että välillä demonisoidaan joku ja sitten kun hän sanoo vaikka puolittaisen sanan mikä on MV-jengille mieleen niin nostetaan positiivisesti esille "unohtaen" tämä vanha kauna. Esimerkiksi joku itselleni suht tuntematon Karin Creutz sai välittömästi 'suvakkiutensa' anteeksi, kun meni jossakin haastattelussa puolustamaan Iljan oikeusturvaa :)
 
Back
Top