Eduskuntavaalit 2019

Ei kehitystä voi pysäyttää, eivätkä -ilmastoon liittyvät- haasteet mihinkään poistuneet vaalien myötä. Vähemmän puhetta, kohkaamista ja voheltamista, enemmän asiallista faktaa ja rauhallisempi vauhti, sillä se hyvä tulee.

Konservatiivisempi meininki kunniaan!

Olen kuitenkin progressiivisempi sen suhteen, että mieluummin enemmän puhetta.

Lujaa faktaa kun voidaan myös tuottaa siten, että faktan jakajien tähtäimessä on pakolla ja puoliväkivalloin synnytetty sähköautokanta, jossa päämäärä on keinoja tärkeämpi.
 
Mihin olet matkalla Suomi-neito?
  • 57 min
  • to 18.4.2019
  • toistaiseksi
  • 627 kuuntelua
Kuuntele

Lisää suosikiksi Lataa Podcast
13-12-1021-4-127969-main.jpg


Mahadura & Özberkanissa puretaan vaalien jälkeisiä fiiliksiä ja spekuloidaan, mihin suuntaan Suomi nyt lähtee.
Vieraina politiikan tutkija Pasi Saukkonen ja sovittelija, depolarize.fi -liikkeen MIriam Attias.

https://areena.yle.fi/1-50098037
 
Mutku meidän tontilta ei sadevettä lähde mihinkään, ei ainakaan kaupungin verkkoon. Tonttikin on katua alempana eli jos jotain rajan yli virtaa niin se tulee kaupungin kadulta meillepäin.

Silti laskutetaan hulevesimaksua.
Tonttisi on siis ollut Amiraali-oluen vedentuottaja!
 
Konservatiivisempi meininki kunniaan!

Olen kuitenkin progressiivisempi sen suhteen, että mieluummin enemmän puhetta.

Lujaa faktaa kun voidaan myös tuottaa siten, että faktan jakajien tähtäimessä on pakolla ja puoliväkivalloin synnytetty sähköautokanta, jossa päämäärä on keinoja tärkeämpi.

Voin hyvin kuvitella miten muun maailman siirryttyä eteenpäin persuväki vielä ajelee Volvo 240:lla syytäen rahansa itärajan taakse. Ei antauduta uudistuksille!
 
Voin hyvin kuvitella miten muun maailman siirryttyä eteenpäin persuväki vielä ajelee Volvo 240:lla syytäen rahansa itärajan taakse. Ei antauduta uudistuksille!

Älä huoli, jos sähköauto on halvempi ja käyttökelpoinen niin kuluttajat ottavat helposti sellaisen omakseen - pätee mihin tahansa kulutushyödykkeeseen. Minun ainut ehto on, että kuviota sotkemaan ei päästetä valtiota, koska se vääristää markkinoiden olosuhteet. Ei lakien avulla, eikä "kannustamalla".

Tämäkö tekee minusta putinin kannattajan. Pienestä se on kiinni.
 
Älä huoli, jos sähköauto on halvempi ja käyttökelpoinen niin kuluttajat ottavat helposti sellaisen omakseen - pätee mihin tahansa kulutushyödykkeeseen. Minun ainut ehto on, että kuviota sotkemaan ei päästetä valtiota, koska se vääristää markkinoiden olosuhteet. Ei lakien avulla, eikä "kannustamalla".

Tämäkö tekee minusta putinin kannattajan. Pienestä se on kiinni.

Tankkaaminen tekee sinusta, minusta ja kaikista polttoaineiden käyttäjistä Suomessa Putinin rahoittajan. Siitä totuudesta ei pääse kiemurtelemalla karkuun.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10746898?f...XY41r8tgwukV1wBL42O0q7gu0oTPh6AgC-5lu2c5yt5CU

Video: Perussuomalaisten tiedotustilaisuus kuumeni – toimittaja kysyi Halla-aholta vanhoista blogiteksteistä, Putkonen keskeytti
Perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa nähtiin erikoinen show, kun Halla-aho ei suostunut vastaamaan toimittajan kysymykseen.

18.4.2019 klo 13:34

Perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa nähtiin torstaina erikoinen välikohtaus, kun viestintävastaava Matti Putkonen keskeytti puheenjohtaja Jussi Halla-ahonvastaamisen toimittajan kysymykseen, eikä vastausta koskaan saatu.
Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kysyi Halla-aholta kommenttia hänen vanhoista blogiteksteistään(siirryt toiseen palveluun), joiden takia Halla-aho on tuomittu sakkorangaistukseen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Hartikainen kysyi Halla-aholta, ovatko blogitekstit nuoren vihaisen miehen kärkkäitä kommentteja, jotka eivät edusta hänen ajatteluaan, vai seisooko hän edelleen tekstinsä takana. Toimittaja perusteli kysymystään aiheen ajankohtaisuudella(siirryt toiseen palveluun): koska "vanhat blogitekstit "tuntuvat hiertävän neuvotteluja"
 
Tankkaaminen tekee sinusta, minusta ja kaikista polttoaineiden käyttäjistä Suomessa Putinin rahoittajan. Siitä totuudesta ei pääse kiemurtelemalla karkuun.

Vaikka Suomi pistäisi hanat kiinni, niin eteläisemmässä euroopassa silti nautitaan Putinin kaasusta. Miksi ihmeessä minua syyllistetään näistä olosuhteista.

Saksalaiset kuulemma pystyvät pistämään kaasuhanat kiinni vaikka huomenna, mutta eivät sitä tee, vaikka venäläistä radioaktiivista alkuainetta ja taistelukaasuja kylvetään pitkin Euroopan kyliä.

Vain minua syyllistetään, koska kehtaan vastustaa pakkoa.

Sinäkin pystyisit vaatimaan, että suomalaiseen tankkiin menee muun maan bensiiniä. ConocoPhillips firma ei toimi tällä hetkellä venäjällä. Siitä vaan sähköpostia kansanedustajalle, jos Putinin bensa noin huolettaa.

Kerro miten meni.
 
Mutku meidän tontilta ei sadevettä lähde mihinkään, ei ainakaan kaupungin verkkoon. Tonttikin on katua alempana eli jos jotain rajan yli virtaa niin se tulee kaupungin kadulta meillepäin.

Silti laskutetaan hulevesimaksua.

No kuullostaa kieltämättä kummalliselta. Olisi mielenkiintoista kuulla virkaatekevien asiasta vastaavien selitys asiasta...
 
Ei. Siinä ei ole mitään ongelmaa, että Amazon muuttaa osavaltioon, jossa kaikkien yritysten verotus on alempi kuin New Yorkissa. Mutta oleellinen pointti tässä oli se, että Amazon halusi itselleen erityiskohtelun New Yorkissa. Se halusi siis kuoria kermat päältä. New Yorkissa oli sille muilta osin paremmat toimintaedellytykset kuin osavaltioissa, joissa yleisesti oli alempi verotustaso. Siksi se ylipäänsä oli suunnittelemassa New Yorkiin pääkonttorin rakentamista. Tämä ei sille kuitenkaan riittänyt, vaan lisäksi New Yorkin olisi pitänyt taata sille erityiskohtelu verotuksessa. Ja tämä on väärin.

Väärin? Jos verrokki ryhmänä ovat suuret large cap yritykset, on tilanne sama kaikkien kohdalla. Nämä firmat ovat arvokkaita New Yorkille; Ne tuovat mukanaan paljon työpaikkoja ja verotuloja. Tästä syystä ne kaikki saavat "erityiskohtelun". Sama pätee vähäisemmässä määrin pienempiin yrityksiin. Vähemmän verotuloja, vähäisempi erityiskohtelu.

Amazonin toiminnassa ei ole mitään poikeavaa tai moitittavaa. Jos haluat haukkua jotain tahoa, hauku osavaltioita, jotka kilpailevat keskenään erilaisilla verotusjärjestelyillä. Edustamasi/esiintuomasi näkökanta reilusta pelistä on hyvin suomalainen. Siinä vyörytetään ylimääräisiä moraalisia velvoitteita suuryritysten niskaan ja ollaan närkästyneitä yritysten moraalittomuudesta. Kuullostaa ehkä vaakuuttavalta, jos kuulijakunta ei ymmärrä yritystaloutta, mutta ei oikein vastaa todellisuutta.
 
Perussuomalaisten kasvun tulppa on irronnut, sanoo professori ja kertoo, miksi niin kävi.

Perussuomalaiset vetää puoleensa nyt myös porvareita, arvioi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass. Hän lanseeraa uuden termin, perusporvari.

”Yritin keksiä jotain, millä kuvata tätä gentrifikaatiota”, hän sanoo ja pyytää anteeksi sanahirviötä.
Gentrifikaatio tarkoittaa keskiluokkaistumista ja kuvaa sitä, että keskiluokkaista väestöä muuttaa alueelle, joka aiemmin on ollut työväenluokkainen. Ilmiön johdosta asuntojen ja vuokrien hinnat nousevat ja kotitalouksien koko pienenee. Esimerkki tällaisesta alueesta on Helsingin Kallio.

Kuvaavaa on, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkaisi huomiota herättäneen kuvan Helsingin Kallio A -äänestysalueen tuloksesta. Kuvasta käy ilmi Halla-ahon keränneen äänestysalueen suurimman saaliin eli 122 ääntä. Kuva tulkittiin kuittailuksi, sillä Halla-aho ohitti vihreiden kärkinimet näiden vahvalla kannatusalueella. Toisaalta Halla-aho sai paljon kannatusta rikkaissa kaupunginosissa kuten Helsingin Eirassa.

Wass toteaa, että Halla-ahon kaudella perussuomalaisista on tullut talousmielessä selkeämmin oikeistolainen puolue, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon porvariäänestäjille.
”Se ei enää ole mikään maan hiljaisten tai vähäväkisten puolue ainoastaan”, Wass sanoo perussuomalaisista.

Wass on samassa tutkimushankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Timo Kauppisen kanssa.

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hankkeessa mukana oleva kaksikko esiintyi keskiviikkoillan A-studiossa, ja Kauppinen sai tv-ohjelman jälkeen sähköpostin mieheltä, joka tienaa 100 000 euroa vuodessa. Sähköpostin lähettäjä totesi olevansa huolissaan siitä, että Suomi muuttuu oleskeluyhteiskunnaksi ja hyvinvointiturismin tyyssijaksi. Hän pelkää, että pakka hajoaa, jos sosiaalietuuksissa ei pidetä tiukkaa rajaa.

Halla-aholla on miehelle vastaus. Puoluejohtaja on käyttänyt muun muassa termiä hyvinvointiturismi.
”Kaikki tietysti sanomme ensin, että täytyy olla vahva hyvinvointivaltio ja kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta kun lähdetään keskustelemaan siitä, millä keinoilla se saavutetaan, erot tulevat esiin. Ajatellaanko, että yhteisillä varoilla autetaan heikompiosaisia ja se on kaikkien etu, vai että on heikompiosaisten omakin etu, että he aktivoituvat?”

Tässä mielessä perussuomalainen puolue on muuttunut Halla-ahon aikana. 1990-luvun puolivälissä puhuttiin uudesta radikaalista oikeistosta, jota Halla-aho Wassin mukaan edustaa hyvinkin puhdasverisesti.
Puolue on arvokonservatiivi sosiokulttuurisella ulottuvuudella ja tekee kuitenkin oikeistolaista talouspolitiikkaa.”

Sähköpostin lähettänyt mies totesi, ettei yllättynyt ollenkaan perussuomalaisten porvarikannatuksesta. Miehen mukaan porvarikannattajat eivät kuitenkaan koskaan kehtaisi toisilleen myöntää äänestävänsä perussuomalaisia.

Perussuomalaiset on sellainen salarakas”, Wass sanoo.
Wassin mukaan demareista ei enää valu kannatusta perussuomalaisiin. Laajoista asennetutkimuksista näkyy, että demarit ja perussuomalaiset eivät ole kilpailleet samoista äänestäjistä enää vuoden 2014 jälkeen. Keskeinen kilpailu-ulottuvuus on ollut pikemminkin perussuomalaiset ja keskusta, mikä realisoitui näissä vaaleissa toden teolla, kun keskusta ainoana menetti paikkoja ja vieläpä valtavan määrän, 18 eduskuntapaikkaa.

Wass arvelee, että myös kokoomuslaisia tähyää perussuomalaisten suuntaan nyt, kun puolue on siirtynyt talouspolitiikassaan selkeästi oikealle. Niinpä kysymys sdp:n vuotamisesta perussuomalaisiin ei enää ole relevantti. Tarkkaa data-analyysiä Wassilla ei kuviosta vielä ole, vaan kyse on tässä vaiheessa tuntumasta ja aluetason päättelystä, jota hän pitää melko selvänä.

”Kaikki äänestäjät eivät tietenkään tule siirtymästä, vaan perussuomalaisia kävi äänestämässä myös moni, joka ei aiemmin ole äänestänyt.”

Ei tule myöskään unohtaa, että perusporvareiden lisäksi kovan linjan kansallismieliset äänestävät perussuomalaisia. Heitä puhuttelee jyrkentynyt maahanmuuttoasenne. Nuiva ilmastoajattelu taas vetoaa asumiskeskusten laitamilla asuviin, missä tarvitaan autoa. Päälle tulee myös EU-kriittinen ulottuvuus.
Perussuomalaisilla on useita eri kannattajaprofiileja. Kasvun tulppa on nyt irronnut. He ovat olleet nerokkaita, kun ovat huomanneet eri tavalla kuin muut, missä on sokeita pisteitä.”

Wass tarkoittaa, että valtaosa ihmisistä hahmottaa äänestäjiä yhä vanhan nelikentän kautta, oikeisto–vasemmisto-akselilla ja liberaali–konservatiivi-akselilla. Perussuomalaiset on havainnut myös väliin jäävät siivut, joita ovat esimerkiksi alueellinen tasa-arvo, ilmastonmuutos ja EU-politiikka.

Wass huomauttaa, että käynnissä oleva polarisaatio on moninapaista ja on yksinkertaistavaa puhua pelkästään kahtia jakautumisesta.

Vielä Soinin aikana perussuomalaiset oli arvokonservatiivinen työväenpuolue, joka yritti yhdistää vasemmisto- ja oikeistopopulismia. Puolue arvosteli markkinakuria, niukkuuspolitiikkaa ja EU-ratkaisuja, mikä on Halla-ahon kaudella jäänyt sivuun ja samalla ovi on avautunut porvareille.
Eduskuntavaaleja jo aiemmin analysoinut Wass huomauttaa, että ensimmäisenä jytkyvuonna 2011 tärkein syy äänestää perussuomalaisilla ei ollut maahanmuutto tai EU, vaan halu saada liikehdintää jämähtäneeseen puoluekenttään.

Sdp aikoo puoluesihteerinsä mukaan käydä hallitusneuvotteluja talousulottuvuus edellä. Wass uskoo, että kyseessä on tietoinen valinta siinä mielessä, että ainakaan perussuomalaisten kanssa ei voitaisi tällöin löytää yhteistä säveltä. Puolueet ovat talouslinjoiltaan niin kaukana toisistaan.

Samaan aikaan Wass huomauttaa, että jos painotetaan vain talouspolitiikkaa ja pohditaan puolueen muuttumista salonkikelpoisemmaksi, jää pimentoon, että myös radikaalit maahanmuuttovastaiset blokit ovat voimistuneet. Silloin jää jotakin oleellista hahmottamatta siitä, millainen puolue perussuomalaiset pohjimmiltaan on.

 
Perussuomalaisten kasvun tulppa on irronnut, sanoo professori ja kertoo, miksi niin kävi.

Perussuomalaiset vetää puoleensa nyt myös porvareita, arvioi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass. Hän lanseeraa uuden termin, perusporvari.

”Yritin keksiä jotain, millä kuvata tätä gentrifikaatiota”, hän sanoo ja pyytää anteeksi sanahirviötä.
Gentrifikaatio tarkoittaa keskiluokkaistumista ja kuvaa sitä, että keskiluokkaista väestöä muuttaa alueelle, joka aiemmin on ollut työväenluokkainen. Ilmiön johdosta asuntojen ja vuokrien hinnat nousevat ja kotitalouksien koko pienenee. Esimerkki tällaisesta alueesta on Helsingin Kallio.

Kuvaavaa on, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkaisi huomiota herättäneen kuvan Helsingin Kallio A -äänestysalueen tuloksesta. Kuvasta käy ilmi Halla-ahon keränneen äänestysalueen suurimman saaliin eli 122 ääntä. Kuva tulkittiin kuittailuksi, sillä Halla-aho ohitti vihreiden kärkinimet näiden vahvalla kannatusalueella. Toisaalta Halla-aho sai paljon kannatusta rikkaissa kaupunginosissa kuten Helsingin Eirassa.

Wass toteaa, että Halla-ahon kaudella perussuomalaisista on tullut talousmielessä selkeämmin oikeistolainen puolue, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon porvariäänestäjille.
”Se ei enää ole mikään maan hiljaisten tai vähäväkisten puolue ainoastaan”, Wass sanoo perussuomalaisista.

Wass on samassa tutkimushankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Timo Kauppisen kanssa.

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hankkeessa mukana oleva kaksikko esiintyi keskiviikkoillan A-studiossa, ja Kauppinen sai tv-ohjelman jälkeen sähköpostin mieheltä, joka tienaa 100 000 euroa vuodessa. Sähköpostin lähettäjä totesi olevansa huolissaan siitä, että Suomi muuttuu oleskeluyhteiskunnaksi ja hyvinvointiturismin tyyssijaksi. Hän pelkää, että pakka hajoaa, jos sosiaalietuuksissa ei pidetä tiukkaa rajaa.

Halla-aholla on miehelle vastaus. Puoluejohtaja on käyttänyt muun muassa termiä hyvinvointiturismi.
”Kaikki tietysti sanomme ensin, että täytyy olla vahva hyvinvointivaltio ja kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta kun lähdetään keskustelemaan siitä, millä keinoilla se saavutetaan, erot tulevat esiin. Ajatellaanko, että yhteisillä varoilla autetaan heikompiosaisia ja se on kaikkien etu, vai että on heikompiosaisten omakin etu, että he aktivoituvat?”

Tässä mielessä perussuomalainen puolue on muuttunut Halla-ahon aikana. 1990-luvun puolivälissä puhuttiin uudesta radikaalista oikeistosta, jota Halla-aho Wassin mukaan edustaa hyvinkin puhdasverisesti.
Puolue on arvokonservatiivi sosiokulttuurisella ulottuvuudella ja tekee kuitenkin oikeistolaista talouspolitiikkaa.”

Sähköpostin lähettänyt mies totesi, ettei yllättynyt ollenkaan perussuomalaisten porvarikannatuksesta. Miehen mukaan porvarikannattajat eivät kuitenkaan koskaan kehtaisi toisilleen myöntää äänestävänsä perussuomalaisia.

Perussuomalaiset on sellainen salarakas”, Wass sanoo.
Wassin mukaan demareista ei enää valu kannatusta perussuomalaisiin. Laajoista asennetutkimuksista näkyy, että demarit ja perussuomalaiset eivät ole kilpailleet samoista äänestäjistä enää vuoden 2014 jälkeen. Keskeinen kilpailu-ulottuvuus on ollut pikemminkin perussuomalaiset ja keskusta, mikä realisoitui näissä vaaleissa toden teolla, kun keskusta ainoana menetti paikkoja ja vieläpä valtavan määrän, 18 eduskuntapaikkaa.

Wass arvelee, että myös kokoomuslaisia tähyää perussuomalaisten suuntaan nyt, kun puolue on siirtynyt talouspolitiikassaan selkeästi oikealle. Niinpä kysymys sdp:n vuotamisesta perussuomalaisiin ei enää ole relevantti. Tarkkaa data-analyysiä Wassilla ei kuviosta vielä ole, vaan kyse on tässä vaiheessa tuntumasta ja aluetason päättelystä, jota hän pitää melko selvänä.

”Kaikki äänestäjät eivät tietenkään tule siirtymästä, vaan perussuomalaisia kävi äänestämässä myös moni, joka ei aiemmin ole äänestänyt.”

Ei tule myöskään unohtaa, että perusporvareiden lisäksi kovan linjan kansallismieliset äänestävät perussuomalaisia. Heitä puhuttelee jyrkentynyt maahanmuuttoasenne. Nuiva ilmastoajattelu taas vetoaa asumiskeskusten laitamilla asuviin, missä tarvitaan autoa. Päälle tulee myös EU-kriittinen ulottuvuus.
Perussuomalaisilla on useita eri kannattajaprofiileja. Kasvun tulppa on nyt irronnut. He ovat olleet nerokkaita, kun ovat huomanneet eri tavalla kuin muut, missä on sokeita pisteitä.”

Wass tarkoittaa, että valtaosa ihmisistä hahmottaa äänestäjiä yhä vanhan nelikentän kautta, oikeisto–vasemmisto-akselilla ja liberaali–konservatiivi-akselilla. Perussuomalaiset on havainnut myös väliin jäävät siivut, joita ovat esimerkiksi alueellinen tasa-arvo, ilmastonmuutos ja EU-politiikka.

Wass huomauttaa, että käynnissä oleva polarisaatio on moninapaista ja on yksinkertaistavaa puhua pelkästään kahtia jakautumisesta.

Vielä Soinin aikana perussuomalaiset oli arvokonservatiivinen työväenpuolue, joka yritti yhdistää vasemmisto- ja oikeistopopulismia. Puolue arvosteli markkinakuria, niukkuuspolitiikkaa ja EU-ratkaisuja, mikä on Halla-ahon kaudella jäänyt sivuun ja samalla ovi on avautunut porvareille.
Eduskuntavaaleja jo aiemmin analysoinut Wass huomauttaa, että ensimmäisenä jytkyvuonna 2011 tärkein syy äänestää perussuomalaisilla ei ollut maahanmuutto tai EU, vaan halu saada liikehdintää jämähtäneeseen puoluekenttään.

Sdp aikoo puoluesihteerinsä mukaan käydä hallitusneuvotteluja talousulottuvuus edellä. Wass uskoo, että kyseessä on tietoinen valinta siinä mielessä, että ainakaan perussuomalaisten kanssa ei voitaisi tällöin löytää yhteistä säveltä. Puolueet ovat talouslinjoiltaan niin kaukana toisistaan.

Samaan aikaan Wass huomauttaa, että jos painotetaan vain talouspolitiikkaa ja pohditaan puolueen muuttumista salonkikelpoisemmaksi, jää pimentoon, että myös radikaalit maahanmuuttovastaiset blokit ovat voimistuneet. Silloin jää jotakin oleellista hahmottamatta siitä, millainen puolue perussuomalaiset pohjimmiltaan on.


On sellaisiakin perussuomalaisia, jotka käyvät suihkussa joka päivä!
 
Minua kiinnostaa se, että miksi Rinne pääsee niin vähällä huomiolla rötöksistään.

Hakkaraisen, Halla-ahon ja jopa Vapaavuoren teini-ikäisenä saama tuomio ovat aika ajoin tälläkin palstalla esillä.

Pääministeriksi on nousemassa mies, jolla on tuomio viime vuodelta. Hän on maksanut oman puhelinlaskunsa taloyhtiön tililtä. Omat ja työnantajan rahat menivät muutenkin sekaisin.
 
Back
Top