Eikös tuo edellyttäisi suhteellisesta vaalitavasta luopumista? Millä tavalla vaalipiirien paikat jaettaisiin? Suoraan siinä järjestyksessä, kuin ehdokkaat saavat ääniä?
Jollakin puolueella on valovoimainen ehdokas, joka kerää valtaosan äänistä ja onkin sitten puolueen ainoa valittu. Tuollainen vaalitapa olisi enemmänkin arpomista kuin kansanvaltaa.
En suin Suomenkaan väitä, etteikö nykysysteemissä olisi ongelmia. Kaikissa on, ja näen vain kaikissa täällä ehdotetuissa malleissa vielä isompia ongelmia.
Isoin bugi on mielestäni siinä, kuinka hallitus muodostetaan. Nyt eroava hallitus oli demokratia irvikuva, mutta kuinka sen voisi estää selkeillä demokraattisilla pelisäännöillä. Käytännössä vastaus on kaksipuolue- tai blokkijärjestelmä, ja niissä on taas omat epäkohtansa.
Suomen vaalipiirien hyvin suuret äänikynnykset johtavat politiikan uusiutumattomuuteen, koska äänestämällä vähän ääniä saavaa puoluetta yhdellä äänellä saa hyvin paljon vähemmän kansanedustajia kuin äänestämällä paljon ääniä saavaa puoluetta. Toisin sanoen, äänestäjiä kannustetaan hyvin vahvasti antamaan äänensä puolueille, joita he luulevat muiden äänestävän ja rankaistaan, jos näin ei onnistu tekemään. Tämä on hyvin epädemokraattista.
Jos tarkoitat suhteellisella vaalitavalla d'Hondtin menetelmää, niin se on vain yksi tapa määrittää, miten annetuista äänistä päästään valittuihin kansanedustajiin. Toisin kuin väität, niin siinä olevat ongelmat eivät ole mitenkään vähäisimpiä.
Helpoin ehdotus, miten vaalipiirien paikat jaettaisiin mallissa, jossa jokainen täysi 0,5 % toisi puolueelle yhden kansanedustajapaikan on vaalipiirien lakkautus. Jos vaalipiirit kuitenkin halutaan pitää, niin voidaan toimia
esimerkiksi seuraavasti:
- Kullekin puolueelle lasketaan valtakunnallisen ääniosuuden perusteella kansanedustajien lukumäärä. Jokainen täysi 0,5 % antaa suoraa yhden paikan. Jäljelle jäävät paikat jaetaan siten, että kunkin puolueen kannatusosuudesta vähennetään saatujen kansanedustajien määrä kerrottuna 0,5 %:lla ja tämän jälkeen jaetaan kannatusosuuksien järjestyksessä paikkoja, kunnes 200 kansanedustajanpaikkaa on jyvitetty.
- Lasketaan kunkin kansanedustajan saama ääniosuus omassa vaalipiirissään (saadut äänet / vaalipiirissä annetut äänet)*.
- Valitaan kustakin puolueesta yksi kansanedustaja pienimmästä suurimpaan, kunhan puolue on vielä oikeutettu kansanedustajaan. Valituksi tulee se ehdokas, joka on saanut puolueensa suurimman ääniosuuden mistä tahansa vaalipiiristä, jossa on vielä vaalipiirikohtaisia kansanedustajan paikkoja saatavilla.
- Edellistä toistetaan, kunnes kaikki kansanedustajan paikat on jaettu.
Näin saadaan yksi nykyjärjestelmän suurimmista ongelmista korjattua demokraattiseksi ja mahdollistetaan eduskunnan uusiutuminen.
* Tähän voi laskea myös ns. vertailuluvun (kunhan jakaa se vaalipiirissä annettujen äänien määrällä), jos haluaa varmistaa, että paljon hajaääniä saaneet puolueet saavat eniten hajaääniä saaneen edustajan juuri tietystä vaalipiiristä.