Eduskuntavaalit 2023

[YliKoo]

Kaipaisin sellaista demokratiaa jossa kansalla on vaikutuskanava ohi puolueiden, jotka ovat aina portinvartijoina ja joiden taustavoimat voivat estää keskustelun tabuaiheista. Ei mitään kansanäänestyssirkusta milloin mistäkin (koska pelkään että vaihtoehdot tuodaan pöytään hyvin latautuneina eikä päätöksiä sitten voidakaan toteuttaa, eli kansan enemmistön suora tahto voidaan vesittää jo ennalta) vaan KESKUSTELUA jossa kansa päättää mistä puhutaan ja edustajien/puolueiden on PAKKO ilmaista sitova kantansa.

Tuolla mallilla mentäisiin iso loikka poispäin enemmistödemokratiasta. On "porukoita" joilla on enemmän aikaa häärätä tuollaisen "keskustelun" kanssa. Jokainen voi miettiä, että ovatko nuo aktivistit esimerkiksi niitä, ketkä maksavat eniten veroja.

Vaihtoehto olisi esimerkiksi se, että hallitus ja eduskunta erotetaan kunnolla toisistaan, ts. hallitus valitaan eri vaaleilla kuin eduskunta. Eli hallituksen kokoonpano ei riippuisi eduskuntavaalien tuloksista.

Eiköhän nuo hallituksen ja eduskunnan henkilöt tulisi samoista piireistä, eli puolueista. Vaikea kuvitella, että kunnolliset ja tunnolliset virkamiehet tai yritysjohtajat lähtisivät oman voimin ehdolle hallitukseen. Kyllä menestyminen vaatii taustaorganisaation ja se kyllä luiskahtaa puolueille, tavalla tai toisella.

Jos hallintoa pitäisi kehittää, aloittaisin sen virkanimitysten epäpolitisoinnista. Kuinka se sitten tapahtuisi, ei edes siihen löytyne selkeää vastausta.

 

[OXPAHA]

Tuolla mallilla mentäisiin iso loikka poispäin enemmistödemokratiasta. On "porukoita" joilla on enemmän aikaa häärätä tuollaisen "keskustelun" kanssa. Jokainen voi miettiä, että ovatko nuo aktivistit esimerkiksi niitä, ketkä maksavat eniten veroja.

Eiköhän nuo hallituksen ja eduskunnan henkilöt tulisi samoista piireistä, eli puolueista. Vaikea kuvitella, että kunnolliset ja tunnolliset virkamiehet tai yritysjohtajat lähtisivät oman voimin ehdolle hallitukseen. Kyllä menestyminen vaatii taustaorganisaation ja se kyllä luiskahtaa puolueille, tavalla tai toisella.

Jos hallintoa pitäisi kehittää, aloittaisin sen virkanimitysten epäpolitisoinnista. Kuinka se sitten tapahtuisi, ei edes siihen löytyne selkeää vastausta.

Jos luit kunnolla niin tarkoitin että poliitikkojen olisi pakko käydä keskustelu julkisesti ja sitovasti. Äänestäjä ei voi kuin voittaa.

Kyllä meillä suunpieksäntää riittää, mutta ne jotka asioille jotain voisivat ovat silmiinpistävästi hiljaa.

 

[Loyd]

Rkp:n sisäistä pohdintaa hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa:

Henriksson on sanonut että ei voida mennä hallitukseen joka tekee perussuomalaista politiikkaa.
Biaudetin mielestä ei pidä tehdä yhteistyötä lainkaan perussuomalaisten kanssa.

Mutta kun mennään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle niin ajatukset ovat toiset. Esim Bergqvist ja Sand suhtautuvat myönteisesti.
"Vaikka olemme perussuomalaisten kanssa eri mieltä asioista, niin olemmehan me eri mieltä asioista myös esimerkiksi vasemmistoliiton kanssa."
"Meillä on Vaasan seudulla kokemuksia hyvästä yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa esimerkiksi elinkeinopolitiikassa"

RKP siis voisi mennä kok-ps hallitukseen jos ei kuunnella vain city-rkp jengiä.



https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009512755.html

 

[YliKoo]

Meilläkin voisi järjestelmään ottaa käytännön, jossa valtakunnallinen kannatus suhteessa annettuihin ääniin ratkaisee kansanedustajien määrän. Samalla saataisiin äänikynnykseksi 0,5%.

Tuo teettäisi vähän nykyistä enemmän ynnäilyä, kun paikkoja jyvitettäisiin alueille, mutta olisi täysin tehtävissä. Jokainen alue saisi edelleen edustajansa sen mukaisesti kuin siellä annetaan vaalissa ääniä. Jotkin viimeiset paikat menisivät jakoon näennäisen epädemokraattisesti, kun paikkoja menisi jakoon alueellisesti, mutta valtakunnallisen kannatuksen perusteella.

Toisaalta USA:ssa voi presidentinvaalin teoriassa voittaa noin 10 äänellä, vaikka vastaehdokasta äänestäisi 100 miljoonaa ihmistä.

Eikös tuo edellyttäisi suhteellisesta vaalitavasta luopumista? Millä tavalla vaalipiirien paikat jaettaisiin? Suoraan siinä järjestyksessä, kuin ehdokkaat saavat ääniä?

Jollakin puolueella on valovoimainen ehdokas, joka kerää valtaosan äänistä ja onkin sitten puolueen ainoa valittu. Tuollainen vaalitapa olisi enemmänkin arpomista kuin kansanvaltaa.

En suin Suomenkaan väitä, etteikö nykysysteemissä olisi ongelmia. Kaikissa on, ja näen vain kaikissa täällä ehdotetuissa malleissa vielä isompia ongelmia.

Isoin bugi on mielestäni siinä, kuinka hallitus muodostetaan. Nyt eroava hallitus oli demokratia irvikuva, mutta kuinka sen voisi estää selkeillä demokraattisilla pelisäännöillä. Käytännössä vastaus on kaksipuolue- tai blokkijärjestelmä, ja niissä on taas omat epäkohtansa.

 

[YliKoo]

Jos luit kunnolla niin tarkoitin että poliitikkojen olisi pakko käydä keskustelu julkisesti ja sitovasti. Äänestäjä ei voi kuin voittaa.

Kyllä meillä suunpieksäntää riittää, mutta ne jotka asioille jotain voisivat ovat silmiinpistävästi hiljaa.

Kuinka voi antaa etukäteen sitovia lupauksia?

Jos kaksi puoluetta antaa samasta asiasta toisistaan poikkeavat lupaukset, vain toinen voi toteutua.

 

[Fortis]

Jos kaksi puoluetta antaa samasta asiasta toisistaan poikkeavat lupaukset, vain toinen voi toteutua.

Yhteistyön nimissä molempien pitää joustaa eli priorisoida tavoitteensa ja päästä kompromissiin.

 

[Kyylä]

Eikös tuo edellyttäisi suhteellisesta vaalitavasta luopumista? Millä tavalla vaalipiirien paikat jaettaisiin? Suoraan siinä järjestyksessä, kuin ehdokkaat saavat ääniä?

Jollakin puolueella on valovoimainen ehdokas, joka kerää valtaosan äänistä ja onkin sitten puolueen ainoa valittu. Tuollainen vaalitapa olisi enemmänkin arpomista kuin kansanvaltaa.

En suin Suomenkaan väitä, etteikö nykysysteemissä olisi ongelmia. Kaikissa on, ja näen vain kaikissa täällä ehdotetuissa malleissa vielä isompia ongelmia.

Isoin bugi on mielestäni siinä, kuinka hallitus muodostetaan. Nyt eroava hallitus oli demokratia irvikuva, mutta kuinka sen voisi estää selkeillä demokraattisilla pelisäännöillä. Käytännössä vastaus on kaksipuolue- tai blokkijärjestelmä, ja niissä on taas omat epäkohtansa.

Suhteellinen vaalitapa vaalipiireissä, mutta pieni ruuvaus häntäpään paikoille niin, että valtakunnallinen äänijakauma ratkaisee kokonaisuuden. Ei täydellinen tuokaan, mutta pudottaisi äänikynnyksen minimiin.

 

[Kyylä]

Kuinka voi antaa etukäteen sitovia lupauksia?

Jos kaksi puoluetta antaa samasta asiasta toisistaan poikkeavat lupaukset, vain toinen voi toteutua.

Ennen vaaleja ei voi kuin asettaa tavoitteita. Jos vaaleissa ei saa enemmistöä voi vain pyrkiä mahdollisimman lähelle tavoitteita.

 

[OXPAHA]

Kuinka voi antaa etukäteen sitovia lupauksia?

Jos kaksi puoluetta antaa samasta asiasta toisistaan poikkeavat lupaukset, vain toinen voi toteutua.

"Kuinka voi antaa etukäteen sitovia lupauksia?"

Täytyykö kertoa mitä sana "lupaus" merkitsee?

Sitten erottuvat ne jotka valehtelevat kun kysytään suoraan. Tosin Suomessahan nekin valitaan aina uudestaan.

 

[zlm]

Vihreiden Iiris Suomela putosi ryminällä eduskunnasta – haluaa yllättäen jatkaa puoluejohdossa

Iiris Suomelan (vihr) mielestä puolueen puheenjohtajistossa olisi hyvä olla edustus myös eduskuntaryhmän ulkopuolelta.

www.is.fi

Eissaatana

 

[Nargö]

Kaipaisin sellaista demokratiaa jossa kansalla on vaikutuskanava ohi puolueiden, jotka ovat aina portinvartijoina ja joiden taustavoimat voivat estää keskustelun tabuaiheista. Ei mitään kansanäänestyssirkusta milloin mistäkin (koska pelkään että vaihtoehdot tuodaan pöytään hyvin latautuneina eikä päätöksiä sitten voidakaan toteuttaa, eli kansan enemmistön suora tahto voidaan vesittää jo ennalta) vaan KESKUSTELUA jossa kansa päättää mistä puhutaan ja edustajien/puolueiden on PAKKO ilmaista sitova kantansa.

Meillä on kansalaisaloite, joka on hyvä esimerkki täysin pilatusta näennäisdemokratiasta. Kun hallitus ja valtapuolueet ovat jo ennalta samaa mieltä, aloite otetaan käsittelyyn (homolaki). Kun aihe ei sovi puolueille, sitä ei päästetä saliin ettei vain kukaan edustajista ja puolueista joudu ilmaisemaan kantaansa ja perusteluitaan miksi jokin epäsuosittu asia vain jatkaa olemassaoloaan (pakkoruotsi). Aloite on siis täysin merkityksetön.

Tarvitaan kansalaisten kyselytunti, edustajia velvoittava kysymysaloite, vaikkapa saman verran kannatusta saava kuin kansalaisaloite nyt, ja kysymys käsitellään julkisesti ja livenä. Kuten vaikka
a) kannatatko pakollista ruotsin kielen opiskelua kaikilla kouluasteilla sekä ns virkamiesruotsin säilyttämistä, eli nykyistä mallia - kyllä vai ei sekä
b) sitoudutko tässä tai tulevissa Eduskuntakokoonpanoissa äänestämään kohdan a) mukaisesti?

Vähän muotoilemalla samalla kaavalla voi kysyä sosiaaliturvamaahanmuutosta, lasten transleikkelystä, velkapaketeista... Näettehän miten kamalaa poliitikoille olisi valita kanta julkisesti ja pysyä sen takana, kansanedustajan paikka panoksena.

Politiikassa valehtelemista pahempaa on "lying by omission" eli ei edes puhuta asioista joissa tietää edustavansa epäsuosittua kantaa. Sitten vaan vedotaan puoluekuriin, hallituksen linjaan jne. Äänestäjä ei voi edes olettaa saavansa mitä tilaa koska "tuotteen kaava on salainen."

Tätä pakkoruotsiasiaa leimaa se, että ylivoimaiselle enemmistölle ihmisistä pakkoruotsin olevuus tai olemattomuus ei ole millään lailla keskeinen poliittinen kysymys, kun taas pienelle vähemmistölle pakkoruotsin kannattaminen tai vastustaminen on äärimmäisen tärkeä kysymys.

Pakkoruotsin vahvoille kannattajille on oma puolue (RKP), kun taas pakkoruotsin vahvoille vastustajille ei ole omaa puoluetta, mikä on ainakin tähän asti käytännössä aiheuttanut sen, että pakkoruotsi säilyy. Perussuomalaisille pakkoruotsi ei ole mikään korkeimman prioriteetin kysymys, vaan enemmänkin jotain joka voidaan uhrata, jos vastineeksi saadaan jotakin tuntuvaa vaikkapa maahanmuuttopolitiikan puolelta.

 

[Kyylä]

Tätä pakkoruotsiasiaa leimaa se, että ylivoimaiselle enemmistölle ihmisistä pakkoruotsin olevuus tai olemattomuus ei ole millään lailla keskeinen poliittinen kysymys, kun taas pienelle vähemmistölle pakkoruotsin kannattaminen tai vastustaminen on äärimmäisen tärkeä kysymys.

Pakkoruotsin vahvoille kannattajille on oma puolue (RKP), kun taas pakkoruotsin vahvoille vastustajille ei ole omaa puoluetta, mikä on ainakin tähän asti käytännössä aiheuttanut sen, että pakkoruotsi säilyy. Perussuomalaisille pakkoruotsi ei ole mikään korkeimman prioriteetin kysymys, vaan enemmänkin jotain joka voidaan uhrata, jos vastineeksi saadaan jotakin tuntuvaa vaikkapa maahanmuuttopolitiikan puolelta.

Ei tosiaan luulisi, että pakkoruotsi on mikään kynnyskysymys, mikäli RKP tarvitaan hallitukseen. Muuten voi ollakin.

 

[YliKoo]

"Kuinka voi antaa etukäteen sitovia lupauksia?"

Täytyykö kertoa mitä sana "lupaus" merkitsee?

Sitten erottuvat ne jotka valehtelevat kun kysytään suoraan. Tosin Suomessahan nekin valitaan aina uudestaan.

Sinä ja minä pyrimme eduskuntaan. Sinä lupaat laskea ansiotuloverotusta ja minä lupaan korottaa. Molemmat tulemme valituksi, kuinka voimme molemmat pitää "lupauksemme", kummasta tulee valehtelija?

Ei vänkätä turhaan, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat enkä sinällään ole eri mieltä, mutta koska kaikkea ei voi saada, ei kannata hakata päätä seinään. Sille annan ääneni jatkossa, jonka tavoitteet ovat omien toiveideni suuntaiset, ja joka tekee sen mitä voi niiden eteen.

En äänestänyt Soinia enkä persuja hänen ollessaan puheenjohtaja, mutta hän myi suoraan lupauksensa, eikä päässyt sen jälkeen jatkoon. Äänesti Sipilän porukkaa, joka petti myös.

Nyt arvokas ääneni on annettu Perussuomalaisille, ja olen tietoinen että eivät hekään voi kaikkea hyvää saada aikaan. Katsotaan kuinka ehjän suorituksen he saavat aikaan. Täsmennän vielä, että olen pettynyt jos he eivät kykene tekemään hallitukseen menemiseen vaadittavia järkeviä kompromisseja, koska vain niin voi saada jotakin aikaan.

 

[Kyylä]

Sinä ja minä pyrimme eduskuntaan. Sinä lupaat laskea ansiotuloverotusta ja minä lupaan korottaa. Molemmat tulemme valituksi, kuinka voimme molemmat pitää "lupauksemme", kummasta tulee valehtelija?

Ei vänkätä turhaan, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat enkä sinällään ole eri mieltä, mutta koska kaikkea ei voi saada, ei kannata hakata päätä seinään. Sille annan ääneni jatkossa, jonka tavoitteet ovat omien toiveideni suuntaiset, ja joka tekee sen mitä voi niiden eteen.

En äänestänyt Soinia enkä persuja hänen ollessaan puheenjohtaja, mutta hän myi suoraan lupauksensa, eikä päässyt sen jälkeen jatkoon. Äänesti Sipilän porukkaa, joka petti myös.

Nyt arvokas ääneni on annettu Perussuomalaisille, ja olen tietoinen että eivät hekään voi kaikkea hyvää saada aikaan. Katsotaan kuinka ehjän suorituksen he saavat aikaan. Täsmennän vielä, että olen pettynyt jos he eivät kykene tekemään hallitukseen menemiseen vaadittavia järkeviä kompromisseja, koska vain niin voi saada jotakin aikaan.

Siitä että tekee kompromisseja pitää tosiaan tulla pisteitä eikä shittiä. Muutoin tie vie oppositioon ja sieltä käsin ei saavuteta yhtään mitään. Vaalitulos antoi PS:lle mahdollisuuden, joka on nyt käytettävä.

 

[tonoppa]

Siitä että tekee kompromisseja pitää tosiaan tulla pisteitä eikä shittiä. Muutoin tie vie oppositioon ja sieltä käsin ei saavuteta yhtään mitään. Vaalitulos antoi PS:lle mahdollisuuden, joka on nyt käytettävä.

Vaalitulos antoi mahdollisuuden myös Marinille mutta hän päätti lähteä karkuun, tarkemmin sanottuna bile-ilmarin kanssa Pariisiin vaikka on edelleen SDP:n puheenjohtaja.

Toivottavasti Purra on oppinut Soinilaisten virheistä, hallitukseen ei pidä lähteä tukemaan muita puolueita vain siksi että päästään mukaan. Jos hallitusohjelmaan ei saa läpi omia asioita, hallitukseen ei pidä lähteä.

 

[Kyylä]

Vaalitulos antoi mahdollisuuden myös Marinille mutta hän päätti lähteä karkuun, tarkemmin sanottuna bile-ilmarin kanssa Pariisiin vaikka on edelleen SDP:n puheenjohtaja.

Toivottavasti Purra on oppinut Soinilaisten virheistä, hallitukseen ei pidä lähteä tukemaan muita puolueita vain siksi että päästään mukaan. Jos hallitusohjelmaan ei saa läpi omia asioita, hallitukseen ei pidä lähteä.

SDP varmasti pelaa tämän niin, että asettavat vahvasti itselleen edulliset reunaehdot sen varalta, ettei KOK+PS+ym-hallitusta synny ja Orpon on pakko ottaa plan B käyttöön.

Siinähän se taika on, että hiffaa mikä on mahdollista saavuttaa, muttei tyydy liian vähäänkään. Ihmettelen suuresti, mikäli PS ei hallituksessa ole.

 

[Veromies]

Eikös tuo edellyttäisi suhteellisesta vaalitavasta luopumista? Millä tavalla vaalipiirien paikat jaettaisiin? Suoraan siinä järjestyksessä, kuin ehdokkaat saavat ääniä?

Jollakin puolueella on valovoimainen ehdokas, joka kerää valtaosan äänistä ja onkin sitten puolueen ainoa valittu. Tuollainen vaalitapa olisi enemmänkin arpomista kuin kansanvaltaa.

En suin Suomenkaan väitä, etteikö nykysysteemissä olisi ongelmia. Kaikissa on, ja näen vain kaikissa täällä ehdotetuissa malleissa vielä isompia ongelmia.

Isoin bugi on mielestäni siinä, kuinka hallitus muodostetaan. Nyt eroava hallitus oli demokratia irvikuva, mutta kuinka sen voisi estää selkeillä demokraattisilla pelisäännöillä. Käytännössä vastaus on kaksipuolue- tai blokkijärjestelmä, ja niissä on taas omat epäkohtansa.

Suomen vaalipiirien hyvin suuret äänikynnykset johtavat politiikan uusiutumattomuuteen, koska äänestämällä vähän ääniä saavaa puoluetta yhdellä äänellä saa hyvin paljon vähemmän kansanedustajia kuin äänestämällä paljon ääniä saavaa puoluetta. Toisin sanoen, äänestäjiä kannustetaan hyvin vahvasti antamaan äänensä puolueille, joita he luulevat muiden äänestävän ja rankaistaan, jos näin ei onnistu tekemään. Tämä on hyvin epädemokraattista.

Jos tarkoitat suhteellisella vaalitavalla d'Hondtin menetelmää, niin se on vain yksi tapa määrittää, miten annetuista äänistä päästään valittuihin kansanedustajiin. Toisin kuin väität, niin siinä olevat ongelmat eivät ole mitenkään vähäisimpiä.

Helpoin ehdotus, miten vaalipiirien paikat jaettaisiin mallissa, jossa jokainen täysi 0,5 % toisi puolueelle yhden kansanedustajapaikan on vaalipiirien lakkautus. Jos vaalipiirit kuitenkin halutaan pitää, niin voidaan toimia esimerkiksi seuraavasti:
- Kullekin puolueelle lasketaan valtakunnallisen ääniosuuden perusteella kansanedustajien lukumäärä. Jokainen täysi 0,5 % antaa suoraa yhden paikan. Jäljelle jäävät paikat jaetaan siten, että kunkin puolueen kannatusosuudesta vähennetään saatujen kansanedustajien määrä kerrottuna 0,5 %:lla ja tämän jälkeen jaetaan kannatusosuuksien järjestyksessä paikkoja, kunnes 200 kansanedustajanpaikkaa on jyvitetty.
- Lasketaan kunkin kansanedustajan saama ääniosuus omassa vaalipiirissään (saadut äänet / vaalipiirissä annetut äänet)*.
- Valitaan kustakin puolueesta yksi kansanedustaja pienimmästä suurimpaan, kunhan puolue on vielä oikeutettu kansanedustajaan. Valituksi tulee se ehdokas, joka on saanut puolueensa suurimman ääniosuuden mistä tahansa vaalipiiristä, jossa on vielä vaalipiirikohtaisia kansanedustajan paikkoja saatavilla.
- Edellistä toistetaan, kunnes kaikki kansanedustajan paikat on jaettu.

Näin saadaan yksi nykyjärjestelmän suurimmista ongelmista korjattua demokraattiseksi ja mahdollistetaan eduskunnan uusiutuminen.

* Tähän voi laskea myös ns. vertailuluvun (kunhan jakaa se vaalipiirissä annettujen äänien määrällä), jos haluaa varmistaa, että paljon hajaääniä saaneet puolueet saavat eniten hajaääniä saaneen edustajan juuri tietystä vaalipiiristä.

 

[tonoppa]

SDP varmasti pelaa tämän niin, että asettavat vahvasti itselleen edulliset reunaehdot sen varalta, ettei KOK+PS+ym-hallitusta synny ja Orpon on pakko ottaa plan B käyttöön.

Siinähän se taika on, että hiffaa mikä on mahdollista saavuttaa, muttei tyydy liian vähäänkään. Ihmettelen suuresti, mikäli PS ei hallituksessa ole.

Taika on siinä että SDP asettaa itselleen edulliset reunaehdot, mutta persujen pitää kyetä ikäviin kompromisseihin? On se jännä.

Muistetaan nyt että hallitustunnustelut alkavat kaikkien puolueiden kanssa, eivät mitenkään erityisesti Kok+PS. Paskaan hallitukseen ei pidä lähteä.

 

[Kyylä]

Taika on siinä että SDP asettaa itselleen edulliset reunaehdot, mutta persujen pitää kyetä ikäviin kompromisseihin? On se jännä.

Muistetaan nyt että hallitustunnustelut alkavat kaikkien puolueiden kanssa, eivät mitenkään erityisesti Kok+PS. Paskaan hallitukseen ei pidä lähteä.

Kaikki asettavat reunaehdot. Oletin SDP:n laittavan toivonsa siihen, että KOK/PS sukset lipsahtavat ristiin esim. sellaisten PS-vaateiden takia, joihin ei haluta suostua. Niin on käynyt mm. SDP/KOK vuonna 2019 ja silloin Kepu pääsi sanelemaan monta asiaa, joilla oli iso vaikutus koko nelivuotiskauden. Suorassa PS-SDP -huutokaupassa demarit jäävät Kokoomuksen suunnalta katsoen taatusti kakkoseksi. Siihen ei siis kannata erityisesti panostaa. Sielläkin varmasti ajatellaan, että parempi oppositiossa keräämässä lihaa luiden päälle, kuin pönkänä huonossa porvarihallituksessa.

 

[tonoppa]

Kaikki asettavat reunaehdot. Oletin SDP:n laittavan toivonsa siihen, että KOK/PS sukset lipsahtavat ristiin esim. sellaisten PS-vaateiden takia, joihin ei haluta suostua. Niin on käynyt mm. SDP/KOK vuonna 2019 ja silloin Kepu pääsi sanelemaan monta asiaa, joilla oli iso vaikutus koko nelivuotiskauden. Suorassa PS-SDP -huutokaupassa demarit jäävät Kokoomuksen suunnalta katsoen taatusti kakkoseksi. Siihen ei siis kannata erityisesti panostaa. Sielläkin varmasti ajatellaan, että parempi oppositiossa keräämässä lihaa luiden päälle, kuin pönkänä huonossa porvarihallituksessa.

Miksi SDP ei ole halukas kompromisseihin? Eivät ole halukkaita käyttämään vaalien antamaa mahdollisuutta? Tuo tiehän vie oppositioon, ja sieltä käsin ei saavuteta yhtään mitään.