Eduskuntavaalit 2023

Veromies kirjoitti:
Suomen vaalipiirien hyvin suuret äänikynnykset johtavat politiikan uusiutumattomuuteen, koska äänestämällä vähän ääniä saavaa puoluetta yhdellä äänellä saa hyvin paljon vähemmän kansanedustajia kuin äänestämällä paljon ääniä saavaa puoluetta. Toisin sanoen, äänestäjiä kannustetaan hyvin vahvasti antamaan äänensä puolueille, joita he luulevat muiden äänestävän ja rankaistaan, jos näin ei onnistu tekemään. Tämä on hyvin epädemokraattista.

Jos tarkoitat suhteellisella vaalitavalla d'Hondtin menetelmää, niin se on vain yksi tapa määrittää, miten annetuista äänistä päästään valittuihin kansanedustajiin. Toisin kuin väität, niin siinä olevat ongelmat eivät ole mitenkään vähäisimpiä.

Helpoin ehdotus, miten vaalipiirien paikat jaettaisiin mallissa, jossa jokainen täysi 0,5 % toisi puolueelle yhden kansanedustajapaikan on vaalipiirien lakkautus. Jos vaalipiirit kuitenkin halutaan pitää, niin voidaan toimia esimerkiksi seuraavasti:
- Kullekin puolueelle lasketaan valtakunnallisen ääniosuuden perusteella kansanedustajien lukumäärä. Jokainen täysi 0,5 % antaa suoraa yhden paikan. Jäljelle jäävät paikat jaetaan siten, että kunkin puolueen kannatusosuudesta vähennetään saatujen kansanedustajien määrä kerrottuna 0,5 %:lla ja tämän jälkeen jaetaan kannatusosuuksien järjestyksessä paikkoja, kunnes 200 kansanedustajanpaikkaa on jyvitetty.
- Lasketaan kunkin kansanedustajan saama ääniosuus omassa vaalipiirissään (saadut äänet / vaalipiirissä annetut äänet)*.
- Valitaan kustakin puolueesta yksi kansanedustaja pienimmästä suurimpaan, kunhan puolue on vielä oikeutettu kansanedustajaan. Valituksi tulee se ehdokas, joka on saanut puolueensa suurimman ääniosuuden mistä tahansa vaalipiiristä, jossa on vielä vaalipiirikohtaisia kansanedustajan paikkoja saatavilla.
- Edellistä toistetaan, kunnes kaikki kansanedustajan paikat on jaettu.

Näin saadaan yksi nykyjärjestelmän suurimmista ongelmista korjattua demokraattiseksi ja mahdollistetaan eduskunnan uusiutuminen.

* Tähän voi laskea myös ns. vertailuluvun (kunhan jakaa se vaalipiirissä annettujen äänien määrällä), jos haluaa varmistaa, että paljon hajaääniä saaneet puolueet saavat eniten hajaääniä saaneen edustajan juuri tietystä vaalipiiristä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo valtakunnalliseen ääniosuuteen perustuva paikkajako olisi erinomainen muutos. Jokuhan kokee aina kärsívänsä vääryyttä ja tuolla mallilla alueilla voisi tulla erikoisia tilanteita yksittäisten häntäpään paikkojen osalta, kun joku tulisi valtakunnan tason ääniosuuden perusteella ohi. Vaalipiireittäin paikkamäärä tulisi jakaa annettujen äänien, eikä äänioikeutettujen määrän mukaan, niin alueellinen äänestysaktiivisuuskin tulisi palkituksi.
 
Veromies kirjoitti:
Suomen vaalipiirien hyvin suuret äänikynnykset johtavat politiikan uusiutumattomuuteen, koska äänestämällä vähän ääniä saavaa puoluetta yhdellä äänellä saa hyvin paljon vähemmän kansanedustajia kuin äänestämällä paljon ääniä saavaa puoluetta. Toisin sanoen, äänestäjiä kannustetaan hyvin vahvasti antamaan äänensä puolueille, joita he luulevat muiden äänestävän ja rankaistaan, jos näin ei onnistu tekemään. Tämä on hyvin epädemokraattista.

Jos tarkoitat suhteellisella vaalitavalla d'Hondtin menetelmää, niin se on vain yksi tapa määrittää, miten annetuista äänistä päästään valittuihin kansanedustajiin. Toisin kuin väität, niin siinä olevat ongelmat eivät ole mitenkään vähäisimpiä.

Helpoin ehdotus, miten vaalipiirien paikat jaettaisiin mallissa, jossa jokainen täysi 0,5 % toisi puolueelle yhden kansanedustajapaikan on vaalipiirien lakkautus. Jos vaalipiirit kuitenkin halutaan pitää, niin voidaan toimia esimerkiksi seuraavasti:
- Kullekin puolueelle lasketaan valtakunnallisen ääniosuuden perusteella kansanedustajien lukumäärä. Jokainen täysi 0,5 % antaa suoraa yhden paikan. Jäljelle jäävät paikat jaetaan siten, että kunkin puolueen kannatusosuudesta vähennetään saatujen kansanedustajien määrä kerrottuna 0,5 %:lla ja tämän jälkeen jaetaan kannatusosuuksien järjestyksessä paikkoja, kunnes 200 kansanedustajanpaikkaa on jyvitetty.
- Lasketaan kunkin kansanedustajan saama ääniosuus omassa vaalipiirissään (saadut äänet / vaalipiirissä annetut äänet)*.
- Valitaan kustakin puolueesta yksi kansanedustaja pienimmästä suurimpaan, kunhan puolue on vielä oikeutettu kansanedustajaan. Valituksi tulee se ehdokas, joka on saanut puolueensa suurimman ääniosuuden mistä tahansa vaalipiiristä, jossa on vielä vaalipiirikohtaisia kansanedustajan paikkoja saatavilla.
- Edellistä toistetaan, kunnes kaikki kansanedustajan paikat on jaettu.

Näin saadaan yksi nykyjärjestelmän suurimmista ongelmista korjattua demokraattiseksi ja mahdollistetaan eduskunnan uusiutuminen.

* Tähän voi laskea myös ns. vertailuluvun (kunhan jakaa se vaalipiirissä annettujen äänien määrällä), jos haluaa varmistaa, että paljon hajaääniä saaneet puolueet saavat eniten hajaääniä saaneen edustajan juuri tietystä vaalipiiristä.
Klikkaa laajentaaksesi...
On muitakin suhteellisia tapoja kuin d'Hondtin laskutapa, ja niissä on omat ongelmansa.

Onko sitten päätöksenteolle hyväksi, että jokainen EVVK saa edustajan eduskuntaan? Hallitusvalta keskittyy entistä harvemmille puolueille, koska jos hallituksessa olisi tusinan verran puolueita, ei sekään ihan ideaali ratkaisu ole.

Venäjää pidettiin 90-luvun alussa maailman demokraattisimpana maana. Siellä päätettiin valita jokainen kansalainen vuorollaan pääministeriksi, ketkä sitä aikaa nyt muistavat :rolleyes:
 
tonoppa kirjoitti:
Miksi SDP ei ole halukas kompromisseihin? Eivät ole halukkaita käyttämään vaalien antamaa mahdollisuutta? Tuo tiehän vie oppositioon, ja sieltä käsin ei saavuteta yhtään mitään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmasti ovat, mutta he tietävät olevansa vasta kakkosvaihtoehto ja KOK on vahvoilla. Talouskysymyksissä SDP:n pitäisi PS:n kanssa kisatessa hypätä Kokoomuksen kelkkaan, mutta vaa`ankieleksi päästessään asema olisi paljon vahvempi. Demareille on todennäköisesti ok mennä oppositioon kasvamaan hallituksessa lusimisen jälkeen. PS ei nykymuodossaan väitetysti ole ikinä ollut hallituksessa, joten heillä on näytön paikka. Pitää näyttää, että tämä uusi puolue pystyy hoitamaan homman.
 
jak kirjoitti:
Ei vaan ymmärretä ettei sitä perusäänestäjää kiinnosta ilmasto, kuvitteelliset sukupuolet sun muut muut kun jääkaappi on tyhjä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ainakaan persuäänestäjää.

Mitään massiivisia päätelmiä perusäänestäjien mietteistä laajassa mitassa ei näiden vaalien perusteella kannata tehdä, kun PS lisäsi kannatustaan n. 82000 ääntä eli suuruusluokkaa 2 prosenttiyksikköä äänioikeutetuista. Vassarit taas menettivät 33000 eli alle prosenttiyksikön. Puolueiden äänimäärät ovat vaaleista toiseen lähes samoissa. Onneksi muutosta tulee sen verran, että jonkun voi katsoa voittaneen. Pitää myös muistaa, että väistyvä hallitus oli edelleen suositumpi, kuin oppositio.
 
Tuossa ylempänä pyöriteltiin vaihtoehtoista vaalitapaa, jossa paikat jaettaisiin valtakunnallisen menestyksen pohjalta. Se menisi karkeasti näin:

KOK 42
PS. 40
SDP. 40
KEPU 23
VIHR 14
VAS 14
RKP 9+1
KD 9
Liike nyt 5
LIB 1
VL. 2

Eli tämä malli siirtäisi äänikynnyksen merkittävän laskun myötä kymmenisen paikkaa isoilta pienille. Perusteena siis yksi paikka per 0,5% äänikynnyksen ylittäneiden potista.

Luvuissa voi olla ykköskappaleiden heittoja. En tonkinut desimaaleja.
 
tonoppa kirjoitti:
Miksi SDP ei ole halukas kompromisseihin? Eivät ole halukkaita käyttämään vaalien antamaa mahdollisuutta? Tuo tiehän vie oppositioon, ja sieltä käsin ei saavuteta yhtään mitään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Julkisuudessa esiintyneiden demarikommenttien perusteella he uskovat hallituksen epäonnistuvan surkeasti: Orpon leikkauslista on epämääräinen (enemmänkin leikkauspilvi), ja persujen kannattajissa on paljon pienituloisia jotka ei talouskurituksesta ilahdu.

Pidin ennen vaaleja sinipunaa todennäköisenä, mutta vaalitulos oli varsin solmuinen: demarit saivat 'Pyrrhoksen voiton', persut menestyi hiukan odottamaani paremmin mutta keskustan tappio kaivoi pohjaa ilmeisimmältä porvarihallituskoalitiolta.

Valitettavasti uskon että johtavat demarit tulevat maksamaan Orpon räksyttävän oppositioretoriikan potut takaisin samassa valuutassa, ja mitään rakentavia puheenvuoroja on tulevalla eduskuntakaudella turha odottaa.
 
Kyylä kirjoitti:
Tuossa ylempänä pyöriteltiin vaihtoehtoista vaalitapaa, jossa paikat jaettaisiin valtakunnallisen menestyksen pohjalta. Se menisi karkeasti näin:

KOK 42
PS. 40
SDP. 40
KEPU 23
VIHR 14
VAS 14
RKP 9+1
KD 9
Liike nyt 5
LIB 1
VL. 2

Eli tämä malli siirtäisi äänikynnyksen merkittävän laskun myötä kymmenisen paikkaa isoilta pienille. Perusteena siis yksi paikka per 0,5% äänikynnyksen ylittäneiden potista.

Luvuissa voi olla ykköskappaleiden heittoja. En tonkinut desimaaleja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten tuosta näkyy, niin nykysysteemissä itse asiassa vain RKP:n paikkamäärä on ääniosuuden mukainen.

Esimerkiksi Israelissa pääministeri voi erottaa ministerin, mutta uuden ministerin hyväksyy parlamentti. Meillähän puolue päättää yksin ministerin henkilön.
 
Sigma957 kirjoitti:
Kuten tuosta näkyy, niin nykysysteemissä itse asiassa vain RKP:n paikkamäärä on ääniosuuden mukainen.

Esimerkiksi Israelissa pääministeri voi erottaa ministerin, mutta uuden ministerin hyväksyy parlamentti. Meillähän puolue päättää yksin ministerin henkilön.
Klikkaa laajentaaksesi...
Keskikokoiset ovat lähellä totuutta ja isot yliedustettuna. Sitä käytännön äänikynnys tietenkin teettää, vieläpä sattumanvaraisesti sen mukaan onko kannatusta missä osassa maata. Toisaalta PS-SDP eroa 3000 ääntä ja 3 edustajaa, eli PS hyötyy isosti.
 
Kyylä kirjoitti:
Tuossa ylempänä pyöriteltiin vaihtoehtoista vaalitapaa, jossa paikat jaettaisiin valtakunnallisen menestyksen pohjalta. Se menisi karkeasti näin:

KOK 42
PS. 40
SDP. 40
KEPU 23
VIHR 14
VAS 14
RKP 9+1
KD 9
Liike nyt 5
LIB 1
VL. 2

Eli tämä malli siirtäisi äänikynnyksen merkittävän laskun myötä kymmenisen paikkaa isoilta pienille. Perusteena siis yksi paikka per 0,5% äänikynnyksen ylittäneiden potista.

Luvuissa voi olla ykköskappaleiden heittoja. En tonkinut desimaaleja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaksi asiaa:

Jos edustajia ei valita vaalipiirikohtaisesti, jäävät vähäväkisempien seutujen asukkaat armotta jalkoihin. Tämä on yksi merkittävä juttu verrattaessa valtakunnallisten äänimäärien perusteella laskettuja paikkoja vaalipiirikohtaisesti jaettuihin. Sinällään demokraattista, mutta ihmisten tasa-arvon kannalta erittäin haitallista.

Toisena, jos ei käytetä vertailukuihin perustuvaa paikkajakoa, menee osa äänistä hukkaan. Millä tavalla, se on arpapeliä mutta ei demokratiaa. Sitä voisi verrata siihen, että presidentiksi valittaisiin suoraan eniten ääniä saanut ehdokas. Sehän olisi demokraattista, eikö?

Enkä edelleenkään väitä, ettäkö nykysysteemi olisi jollakin tavalla virheetön. Pyrin vain kuvaamaan sitä, että kaikissa muutoksissa tulee mukanaan haittapuolia.
 
Ei se d'Hondtin laskutapa mikään ongelma ole demokratian kannalta. Kyllä Suomessakin on noussut viimevuosina kaksi "uutta" puoluetta eli "vihreät" ja PS suurien joukkoon kun niille on ollut kysyntää. Joku valtakunnallinen 5% äänikynnys Ruotsin malliin voisi tervehdyttääkin politiikkaa kun esim. Rasistinen Kieli Puolue putoisi pois kuninkaantekijän paikaltaan. Mitä se tasauspaikkasysteemi ylipäätään antaisi? Äärivasemmistoliitto saisi paikan pari enemmän ja joku hörhöpumppu yhden "anon" Arkadianmäelle nenää kaivamaan?

Suurin suomalaisen demokratian ongelma on se ettei äänestäjä tiedä mitä saa. Äänesteltiin "tereä" ja saatiin mäkynen jne.
 
YliKoo kirjoitti:
Kaksi asiaa:

Jos edustajia ei valita vaalipiirikohtaisesti, jäävät vähäväkisempien seutujen asukkaat armotta jalkoihin. Tämä on yksi merkittävä juttu verrattaessa valtakunnallisten äänimäärien perusteella laskettuja paikkoja vaalipiirikohtaisesti jaettuihin. Sinällään demokraattista, mutta ihmisten tasa-arvon kannalta erittäin haitallista.

Toisena, jos ei käytetä vertailukuihin perustuvaa paikkajakoa, menee osa äänistä hukkaan. Millä tavalla, se on arpapeliä mutta ei demokratiaa. Sitä voisi verrata siihen, että presidentiksi valittaisiin suoraan eniten ääniä saanut ehdokas. Sehän olisi demokraattista, eikö?

Enkä edelleenkään väitä, ettäkö nykysysteemi olisi jollakin tavalla virheetön. Pyrin vain kuvaamaan sitä, että kaikissa muutoksissa tulee mukanaan haittapuolia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole mitään estettä sille, että kokonaisuudessa huomioidaan myös vaalipiirijako. Valtakunnallisen tuloksen perusteella pitää vain tehdä pientä säätöä etenkin vaalipiirin viimeisille paikoille. Eli ne olisivat hiukan tuurissaan, niin kuin nytkin. Osa äänistähän menee joka tapauksessa aina hukkaan.

Näin talvella yhden lukiolaisen koulutyönä tekemän ajatelman aiheesta ja se oli suorastaan fiksu malli. Varsin simppeli Excel-taulukko osasi pureskella edustajat kohdalleen vaalipiireittäin, mutta kokonaisuus samalla huomioiden.
 
Kyylä kirjoitti:
Ei ole mitään estettä sille, että kokonaisuudessa huomioidaan myös vaalipiirijako. Valtakunnallisen tuloksen perusteella pitää vain tehdä pientä säätöä etenkin vaalipiirin viimeisille paikoille. Eli ne olisivat hiukan tuurissaan, niin kuin nytkin. Osa äänistähän menee joka tapauksessa aina hukkaan.

Näin talvella yhden lukiolaisen koulutyönä tekemän ajatelman aiheesta ja se oli suorastaan fiksu malli. Varsin simppeli Excel-taulukko osasi pureskella edustajat kohdalleen vaalipiireittäin, mutta kokonaisuus samalla huomioiden.
Klikkaa laajentaaksesi...
Entä suhteellinen vaalitapa, tuisivatko ehdokkaat valituksi suoraan oman äänimääränsä perusteella, vai vertailuluvun kautta?

Mikäli valintaan vaikuttaa vain henkilökohtainen äänimäärä, muuttuu homma puhtaasti arpomiseksi. Sitä seuraisi todennäköisesti pyrkimys listavaalia kohti, jota pidän puoluevallan huipentumana.
 
2-kamarinen parlamentti turvaisi alueitten aseman. Esimerkiksi niin, että alahuoneen vaaleissa käytetään Kyylän menetelmää ja ylähuoneen/senaatin vaaleissa jokaisella vaalipiirillä olisi yhtä monta paikkaa. Lakien läpimenoon vaadittaisiin yksinkertainen enemmistö molemmissa kamareissa tai 2/3-enemmistö ylähuoneessa.
 
tankki-tapsa kirjoitti:
Ei se d'Hondtin laskutapa mikään ongelma ole demokratian kannalta. Kyllä Suomessakin on noussut viimevuosina kaksi "uutta" puoluetta eli "vihreät" ja PS suurien joukkoon kun niille on ollut kysyntää. Joku valtakunnallinen 5% äänikynnys Ruotsin malliin voisi tervehdyttääkin politiikkaa kun esim. Rasistinen Kieli Puolue putoisi pois kuninkaantekijän paikaltaan. Mitä se tasauspaikkasysteemi ylipäätään antaisi? Äärivasemmistoliitto saisi paikan pari enemmän ja joku hörhöpumppu yhden "anon" Arkadianmäelle nenää kaivamaan?

Suurin suomalaisen demokratian ongelma on se ettei äänestäjä tiedä mitä saa. Äänesteltiin "tereä" ja saatiin mäkynen jne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voisi sanoa että suomalaisen demokratian onkelma on osittain suomalainen äänestäjä itse; eli hän ei äänestä tarpeeksi aktiiviseksi ja ennenkaikkea hän äänestää usein ensisijaisesti itselleen mieluista henkilöä eikä puoluetta. Äänestää Tereä ja saa Mykän.. Hyvä ehdokas "väärässä" puolueessa ei hirveästi lämmitä. Häkämiestä lainaten on kolme asiaa mitä pitäisi äänestäessä miettiä, eli Puolue, Puolue ja Puolue.
 
YliKoo kirjoitti:
Entä suhteellinen vaalitapa, tuisivatko ehdokkaat valituksi suoraan oman äänimääränsä perusteella, vai vertailuluvun kautta?

Mikäli valintaan vaikuttaa vain henkilökohtainen äänimäärä, muuttuu homma puhtaasti arpomiseksi. Sitä seuraisi todennäköisesti pyrkimys listavaalia kohti, jota pidän puoluevallan huipentumana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nykymalliin suhteellinen vaalitapa vaalipiireittäin. Minusta meillä on hyvä yhdistelmä, kun mukana on myös henkilövaali.
 
PSB 5500 kirjoitti:
Voisi sanoa että suomalaisen demokratian onkelma on osittain suomalainen äänestäjä itse; eli hän ei äänestä tarpeeksi aktiiviseksi ja ennenkaikkea hän äänestää usein ensisijaisesti itselleen mieluista henkilöä eikä puoluetta. Äänestää Tereä ja saa Mykän.. Hyvä ehdokas "väärässä" puolueessa ei hirveästi lämmitä. Häkämiestä lainaten on kolme asiaa mitä pitäisi äänestäessä miettiä, eli Puolue, Puolue ja Puolue.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miljoona ääntä jäi piippuun, kun niitä ei käytetty. Se on paljon, kun muistetaan, että KOK voitti PS:n 23000 äänellä ja PS SDP:n 3000 äänellä.
 
Kyylä kirjoitti:
Miljoona ääntä jäi piippuun, kun niitä ei käytetty. Se on paljon, kun muistetaan, että KOK voitti PS:n 23000 äänellä ja PS SDP:n 3000 äänellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ne miljoona ääntä, tai edes osakin siitä olisi kyllä hyvä saada mukaan. En tiedä olisiko Eduskunnan värikartta sitten hyvinkin erilainen kuin nyt, mutta ainakin kansan tahto olisi selkeämmin tiedossa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top