Eduskuntavaalit 2023

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja skärdis
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Dr. Merkwürdigliebe kirjoitti:
Aika vähän on enää muutoksia kärjessä:
www.hs.fi

HS-gallup | Kokoomus yhä suosituin, Sdp ja perussuomalaiset tasoissa

Vihreiden kannatus vajosi pienimmilleen kahdeksaan vuoteen. Keskusta taas nousi hieman.
www.hs.fi www.hs.fi
Katso liite: 75594
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämähän ei kerro koko totuutta siitä mitä kyselyyn on vastattu, ainakaan jos äänestäjillä on uurnille asti kantava hype päällä ja ei käyttäydytäkkään niinkuin edellisten vaalien alla. Toisaalta nämä voivat myös lannistaa tuota jonkun tietyn ryhmän äänestysintoa, minkä esim gallupeissa häämöttävä vaalivoitto voisi tuoda.

Eipä liene olisi yllätys, jos näissä olisi mediasta riippuvaa kotiinpäin vetoakin. Esim ylen gallupit manipuloidaan seuraavsti (ao juttu vuodelta 2017), vaikka uutisoidaankin aina että tulokset on kyselyn mukaan. Tästä ei paljoa puhuta ja eniten ihmetyttää, ettei tuota asiaa pidä mainita aina tuloksia julkaistaessa tai vaikka rinnalla julkaista aina tuo kyselyn manipuloimaton tuloskin. Olisi se ainakin reilua peliä kyselyyn vastaajia kohtaan.

Ylen Puoluekannatusmittari: Näin puolueiden kannatus on muuttunut

Lainaus oheisesta artikkelista:

"Edellä luetelluista syistä Taloustutkimus käyttää lopullisen kannatusmittauksen laskemiseen aikaisemmista vaalituloksista johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia. Korjauskertoimien avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä.

Korjauskertoimessa mukana kahdet vaalit​

Haastattelututkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

Ylen puoluekannatuskyselyssä on elokuusta 2012 alkaen käytetty korjauskertoimen määrittelyssä sekä viime eduskuntavaalien että viime kunnallisvaalien tulosta. Kaksien vaalien tulosten keskiarvo kertoo yhtä vaalia paremmin puolueen pitkäaikaisesta kannatuksesta.

Jos puolue menestyy yksissä vaaleissa selvästi tavallista paremmin tai huonommin, tulos saattaisi vaikuttaa korjauskertoimeen voimakkaasti. Yksikin veret seisauttava vaalivoitto tai kirvelevä tappio voisi vaikuttaa tuleviin kannatusmittauksiin niin, että puolueen kannatus laskettaisiin tulevissa mittauksissa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.

Samoin niin sanotut uudet äänet (vastaaja ei äänestänyt eduskuntavaaleissa, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin on kaikille puolueille sama.


Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskertoimessa täytyy käyttää aikaisempia vaaleja. Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen."
 
MSH kirjoitti:
Meillähän ei ole perustuslakituomioistuinta missä mitään voisi koeponnistaa, joten täytyy vain luottaa (heh) että poliitikot perustuslakivaliokunnassa tulkitsevat perustuslakia aina ilman poliittisia intohimoja... mutta noin yleisesti kritiiki ryhmäkuria kohtaan nousee nähdäkseni siitä tosiasiasta, että se on sen kaltainen työkalu, millä on mahdollista pakottaa kansanedustaja toimimaan puoluejohdon haluamalla tavalla, koska todellista vaihtoehtoehtoa ei juuri ole. Vähän niin kuin sananvastuuhöpinät, missä sinulla on vapaus sanoa mutta sen jälkeen muilla on oikeus reagoida sanomisiisi tavalla, minkä tarkoitus on käytännössä varmistaa että pidät turpasi visusti kiinni tietyistä asioista. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen itse tuon perustuslakituomioistuimen kannalla, mutta miten se henkilöiden valinta sinne tapahtuisi ja olisiko jäsenyys elinikäinen jenkkien malliin vai miten homma järjestettäisiin. Siinä pohdittavaa.

Nykymallissa on vielä sekin että perustuslakivaliokunnassa käy aina ne pari samaa tyyppiä tulkitsemassa perustuslakia. Osasta on käytetty nimitystä perustuslakitalebanit. Käsittääkseni nämä henkilöt ovat vasempaan kallellaan ja estivät esim. Sipilän hallituksen kaavaileman alemman sosiaaliturvan esityksen turvapaikanhakijoille jos oikein muistan. Perustuslaki on tulkintaa ja "oikeat" henkilöt pitävät joka asiaa ihmisoikeuskysymyksenä.

Pidän itsekin tuota nykymallia ongelmaisena kun poliitikot muodostavat perustuslakivaliokunnan. Ollaanko siellä oikeasti täysin irti puoluepolitiikasta.. epäilen.
 
Edelleen: Sveitsin malli. Sveitsissä on järjestelmän takia hyvin suuri poliittinen vakaus, koska kansalla on tarvittaessa suora oikeus päättää ja päättääniin, että kukaan ei voi kansanäänestyksen tuloksen yli kävellä. Lisäksi Sveitsissä pupöueiden merkitys on paljon vähäisempi, koska hallituksen (liittoneuvoston) jäsenet valitsee parlamentti, eikä puolue voi yksinään vaihtaa ministeriä.
 
Lahottaja kirjoitti:
Nämähän ei kerro koko totuutta siitä mitä kyselyyn on vastattu, ainakaan jos äänestäjillä on uurnille asti kantava hype päällä ja ei käyttäydytäkkään niinkuin edellisten vaalien alla. Toisaalta nämä voivat myös lannistaa tuota jonkun tietyn ryhmän äänestysintoa, minkä esim gallupeissa häämöttävä vaalivoitto voisi tuoda.

Eipä liene olisi yllätys, jos näissä olisi mediasta riippuvaa kotiinpäin vetoakin. Esim ylen gallupit manipuloidaan seuraavsti (ao juttu vuodelta 2017), vaikka uutisoidaankin aina että tulokset on kyselyn mukaan. Tästä ei paljoa puhuta ja eniten ihmetyttää, ettei tuota asiaa pidä mainita aina tuloksia julkaistaessa tai vaikka rinnalla julkaista aina tuo kyselyn manipuloimaton tuloskin. Olisi se ainakin reilua peliä kyselyyn vastaajia kohtaan.

Ylen Puoluekannatusmittari: Näin puolueiden kannatus on muuttunut

Lainaus oheisesta artikkelista:

"Edellä luetelluista syistä Taloustutkimus käyttää lopullisen kannatusmittauksen laskemiseen aikaisemmista vaalituloksista johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia. Korjauskertoimien avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä.

Korjauskertoimessa mukana kahdet vaalit​

Haastattelututkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

Ylen puoluekannatuskyselyssä on elokuusta 2012 alkaen käytetty korjauskertoimen määrittelyssä sekä viime eduskuntavaalien että viime kunnallisvaalien tulosta. Kaksien vaalien tulosten keskiarvo kertoo yhtä vaalia paremmin puolueen pitkäaikaisesta kannatuksesta.

Jos puolue menestyy yksissä vaaleissa selvästi tavallista paremmin tai huonommin, tulos saattaisi vaikuttaa korjauskertoimeen voimakkaasti. Yksikin veret seisauttava vaalivoitto tai kirvelevä tappio voisi vaikuttaa tuleviin kannatusmittauksiin niin, että puolueen kannatus laskettaisiin tulevissa mittauksissa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.

Samoin niin sanotut uudet äänet (vastaaja ei äänestänyt eduskuntavaaleissa, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin on kaikille puolueille sama.


Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskertoimessa täytyy käyttää aikaisempia vaaleja. Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen."
Klikkaa laajentaaksesi...
Korjauskertoimien käyttö on ihan normaalia hommaa tilastollisissa menetelmissä. Se ongelma niissä tieten on, että ripeästi kannatustaan muuttava ryhmä on tosi vaikea sovitettava korjauskertoimiin. Ensimmäinen jytky oli hyvä esimerkki, ei sitä yksikään vakavasti otettava tutkimuslaitos saanut ennusteisiinsa oikein, koska mallit eivät olleet moista aikaisemmin kokeneet. Kaikki ne oli yhtä kallella kypärin vaalien jälkeen, kun eivät olleet moista osanneet ennustaa. Kokeneet poliitikot aistivat sen tilanteen vaalien alla ihan näppituntumalla. Eino Poutiaisen "roknoosi" oli aikanaan parempi kuin kuin mielipidetiedustelu. Se "roknoosin" laatiminenkin vaatii ammattitaitoa ja analyysiä.

Että tutkimuslaitos muokkaisi tuloksia tilaajatahoa miellyttääkseen tai peräti tilaajatahon määräyksestä on urbaani legenda. Ei vakavasti otettava tutkimuslaitos noin tee. Ne mittaa pyydettyjä asioita ja tuottaa omalla hyvällä tai vielä paremmalla asiantuntemuksellaan analyysin mittaustuloksista. Tuohon mittausten analysointiin sisältyy esimerkiksi korjauskertoimia tai kokemusperäistä tietoa oman kannan ilmaisemisen halukkuudesta eri mittaustavalla. Monet Persuja äänestävät eivät ole haastattelututkimuksessa halunneet kertoa äänestävänsä noin, mutta jos voi vastata anonyymisti paperi- / nettilomake uskaltaa vetää rastin oikeaan ruutuun. Maaseudulla ei uskalla torilla sanoa äänestävänsä Vihreitä. Pakko niitä tuloksia on korjata, kun kokemusta on karttunut. Satunnaistaminenhan se vaativin osa tuossa hommassa on. Satunnaistamisen heikkoutta kompensoidaan sitten otoksen suuruudella.

Eri mittauksia (HS / YLE) ei pidä verrata keskenään juuri näiden erilaisten korjausmenetelmien vuoksi. Pitää verrata samojen laitosten perättäisiä mittauksia.
 
Eerikainen kirjoitti:
Korjauskertoimien käyttö on ihan normaalia hommaa tilastollisissa menetelmissä. Se ongelma niissä tieten on, että ripeästi kannatustaan muuttava ryhmä on tosi vaikea sovitettava korjauskertoimiin. Ensimmäinen jytky oli hyvä esimerkki, ei sitä yksikään vakavasti otettava tutkimuslaitos saanut ennusteisiinsa oikein, koska mallit eivät olleet moista aikaisemmin kokeneet. Kaikki ne oli yhtä kallella kypärin vaalien jälkeen, kun eivät olleet moista osanneet ennustaa. Kokeneet poliitikot aistivat sen tilanteen vaalien alla ihan näppituntumalla. Eino Poutiaisen "roknoosi" oli aikanaan parempi kuin kuin mielipidetiedustelu. Se "roknoosin" laatiminenkin vaatii ammattitaitoa ja analyysiä.

Että tutkimuslaitos muokkaisi tuloksia tilaajatahoa miellyttääkseen tai peräti tilaajatahon määräyksestä on urbaani legenda. Ei vakavasti otettava tutkimuslaitos noin tee. Ne mittaa pyydettyjä asioita ja tuottaa omalla hyvällä tai vielä paremmalla asiantuntemuksellaan analyysin mittaustuloksista. Tuohon mittausten analysointiin sisältyy esimerkiksi korjauskertoimia tai kokemusperäistä tietoa oman kannan ilmaisemisen halukkuudesta eri mittaustavalla. Monet Persuja äänestävät eivät ole haastattelututkimuksessa halunneet kertoa äänestävänsä noin, mutta jos voi vastata anonyymisti paperi- / nettilomake uskaltaa vetää rastin oikeaan ruutuun. Maaseudulla ei uskalla torilla sanoa äänestävänsä Vihreitä. Pakko niitä tuloksia on korjata, kun kokemusta on karttunut. Satunnaistaminenhan se vaativin osa tuossa hommassa on. Satunnaistamisen heikkoutta kompensoidaan sitten otoksen suuruudella.

Eri mittauksia (HS / YLE) ei pidä verrata keskenään juuri näiden erilaisten korjausmenetelmien vuoksi. Pitää verrata samojen laitosten perättäisiä mittauksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
No näin varmasti on ja sitähän tuo lainaamani juttukin koitti avata, mutta eihän se avoimuutta lisää, että asiasta vaietaan tuloksia julkaistessa.
Olisi ihan mielenkiintoinen sarake se korjamaton raakatulos aina rinnalla, kun sen kuitenkin saa kyselyä tehdessä, joku syyhän se on sekin salata.
 
soppatykki kirjoitti:
Olen itse tuon perustuslakituomioistuimen kannalla, mutta miten se henkilöiden valinta sinne tapahtuisi ja olisiko jäsenyys elinikäinen jenkkien malliin vai miten homma järjestettäisiin. Siinä pohdittavaa.

Nykymallissa on vielä sekin että perustuslakivaliokunnassa käy aina ne pari samaa tyyppiä tulkitsemassa perustuslakia. Osasta on käytetty nimitystä perustuslakitalebanit. Käsittääkseni nämä henkilöt ovat vasempaan kallellaan ja estivät esim. Sipilän hallituksen kaavaileman alemman sosiaaliturvan esityksen turvapaikanhakijoille jos oikein muistan. Perustuslaki on tulkintaa ja "oikeat" henkilöt pitävät joka asiaa ihmisoikeuskysymyksenä.

Pidän itsekin tuota nykymallia ongelmaisena kun poliitikot muodostavat perustuslakivaliokunnan. Ollaanko siellä oikeasti täysin irti puoluepolitiikasta.. epäilen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä olisi käytännön ero nykyisen, esim ilmeisesti kaikissa pohjoismaissa käytössä olevan perustuslakivaliokunnanan, ja esim Venäjällä tai Unkarissa käytössä olevan perustuslakituomioistuimen välillä? Jokuhan ne tuomaritkin sinne perustuslakituomioistuimeen valitsee, eikä mikään määrää että ne valintakriteerit ovat jotenkin paremmat.

Ainakaan maan Ihmisoikeustilannetta ei voi päätellä sen perusteella, kumpi on käytössä.
 
Lahottaja kirjoitti:
No näin varmasti on ja sitähän tuo lainaamani juttukin koitti avata, mutta eihän se avoimuutta lisää, että asiasta vaietaan tuloksia julkaistessa.
Olisi ihan mielenkiintoinen sarake se korjamaton raakatulos aina rinnalla, kun sen kuitenkin saa kyselyä tehdessä, joku syyhän se on sekin salata.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei sitä raakadataa kannata sinne sanomalehtitason julkaisuun liittää. Valtaosa lukijoista tuijottaisi kuin sonni uutta porttia mitään ymmärtämättä. Kahdet tulokset?
Antaa tutkimuslaitosten julkaista tuloksensa omien prosessiensa jälkeen, vaaleissahan se tulos selviää ja samalla nähdään mikä galluppi parhaiten osui.
Jos poliittiset liikkeet ovat huolissaan, että mittausdatan korjauksissa heitä jotenkin sorretaan niin kovempaa työtä kampanjassa, saapi varmasti enemmän tuloksia kuin mittausten korjauksia hämmästelemällä.
Sitten viime kädessä kokeilee tarjota rahaa galluppifirmalle korjauskertoimien muuttamiseksi itselle suotuisammaksi? Jos ne ahneet paskiaiset toimeksiantajien lauluja laulaa, noinhan se veisu kai muuttuisi? :unsure:
Virhemarginaalin konsepti on myös sellaanen juttu, ettei sitä monikaan ymmärrä alkuunkaan oikein, mutta antaa olla: Keskitytään vaalien ja vaalitaistelun seuraamiseen.
 
Eerikainen kirjoitti:
Korjauskertoimien käyttö on ihan normaalia hommaa tilastollisissa menetelmissä. Se ongelma niissä tieten on, että ripeästi kannatustaan muuttava ryhmä on tosi vaikea sovitettava korjauskertoimiin. Ensimmäinen jytky oli hyvä esimerkki, ei sitä yksikään vakavasti otettava tutkimuslaitos saanut ennusteisiinsa oikein, koska mallit eivät olleet moista aikaisemmin kokeneet. Kaikki ne oli yhtä kallella kypärin vaalien jälkeen, kun eivät olleet moista osanneet ennustaa. Kokeneet poliitikot aistivat sen tilanteen vaalien alla ihan näppituntumalla. Eino Poutiaisen "roknoosi" oli aikanaan parempi kuin kuin mielipidetiedustelu. Se "roknoosin" laatiminenkin vaatii ammattitaitoa ja analyysiä.

Että tutkimuslaitos muokkaisi tuloksia tilaajatahoa miellyttääkseen tai peräti tilaajatahon määräyksestä on urbaani legenda. Ei vakavasti otettava tutkimuslaitos noin tee. Ne mittaa pyydettyjä asioita ja tuottaa omalla hyvällä tai vielä paremmalla asiantuntemuksellaan analyysin mittaustuloksista. Tuohon mittausten analysointiin sisältyy esimerkiksi korjauskertoimia tai kokemusperäistä tietoa oman kannan ilmaisemisen halukkuudesta eri mittaustavalla. Monet Persuja äänestävät eivät ole haastattelututkimuksessa halunneet kertoa äänestävänsä noin, mutta jos voi vastata anonyymisti paperi- / nettilomake uskaltaa vetää rastin oikeaan ruutuun. Maaseudulla ei uskalla torilla sanoa äänestävänsä Vihreitä. Pakko niitä tuloksia on korjata, kun kokemusta on karttunut. Satunnaistaminenhan se vaativin osa tuossa hommassa on. Satunnaistamisen heikkoutta kompensoidaan sitten otoksen suuruudella.

Eri mittauksia (HS / YLE) ei pidä verrata keskenään juuri näiden erilaisten korjausmenetelmien vuoksi. Pitää verrata samojen laitosten perättäisiä mittauksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tilaaja tilaa ja tutkimuslaitos toimittaa juuri sitä mitä halutaan. Luonnollisesti aina käytetään korjauskertoimia, mutta tuntuu että jokaisen asiansa osaavan tilastotieteilijän pitäisi tässä vaiheessa tietää että persut saavat suurta kannatusta lähinnä eduskuntavaaleissa. Se on nähty jo monta kertaa, joten edellisen kuntavaalituloksen käyttäminen osana korjauskerrointa on silkkaa epärehellisyyttä.
 
PSB 5500 kirjoitti:
www.iltalehti.fi

Ohisalo vihreiden gallup-romahduksesta: Syy on Marinissa

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo osallistui Iltalehden Suoraa puhetta -vaalitenttiin tiistaina. Hän vierittää syyn vihreiden karmeasta galluptuloksesta Marinille.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Itse mieluusti syytän Marinia kaikesta, mutta tämä on kyllä vihreiden omaa syytä. Ehkä pää on lopultakin tullut vetävän käteen..
Klikkaa laajentaaksesi...
Taktikointia varmaan osittain, samaa porukkaahan nuo nykyään ovat. Jos Marinin SDP:n saa suurimmaksi puolueeksi, imussa hallitukseen tulee vähintään vihreät ja hyvin mahdollisesti myös vasemmistoliitto.
 
YJT kirjoitti:
Mikä olisi käytännön ero nykyisen, esim ilmeisesti kaikissa pohjoismaissa käytössä olevan perustuslakivaliokunnanan, ja esim Venäjällä tai Unkarissa käytössä olevan perustuslakituomioistuimen välillä? Jokuhan ne tuomaritkin sinne perustuslakituomioistuimeen valitsee, eikä mikään määrää että ne valintakriteerit ovat jotenkin paremmat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Periaatteellinen ero on se, että poliitikot ketkä säätävät lakeja eivät ole itse arvioimassa säätämiensä lakien perustuslainmukaisuutta ja se, että kansalaisilla on silloin mahdollisuus koeponnistaa säädetyn lain perustuslainmukaisuus tuomioistuimessa. Se olisi vallan kolmijaon kannalta puhdasoppisempi ratkaisu, nykyinen valiokuntaratkaisu on enemmänkin mukavuuskysymys poliitikoille, koska lakien säätäminen on silloin helpompaa eikä tarvitse pelätä lain joutuvan kumotuksi myöhemmin - tosin, kyllähän eräs kommunistiksi julistautunut myönsi avoimesti käyttäneensä perustuslakivaliokuntaa jarruttamaan epämieluisaa lakihanketta, joten se toimii vähän molempiin suuntiin. Mikään täydellinen ratkaisu sekään ei tietysti olisi, vaikka tuomarille voidaan asettaa muodollisia pätevyysvaatimuksia, koska lopulta poliitikot nimittävät virkoihin omia suosikkejaan - poliittisten virkanimitysten muodossa kulkevaa korruptiota ei ole Suomessa edes yritetty kitkeä pois.
 
Heinrich kirjoitti:
Sinimustat on rehellisiä fasisteja, vaatii EU-eroa ja Suomea suomalaisille, mutta plussana myönteinen suhtautuminen NATOon:
sinimustaliike.fi

Sinimusta Liike

Sinimusta Liike on radikaali, traditionalistinen ja suomenmielinen puolue, jonka toiminta pohjautuu ihanteelle itsenäisestä, elinvoimaisesta ja riippumattomasta Suomesta
sinimustaliike.fi sinimustaliike.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinimustilla on myöskin vissiin huumorintajua
 

Liitteet

  • Screenshot_20230321-184304_Chrome.jpg
    Screenshot_20230321-184304_Chrome.jpg
    101.4 KB · Luettu: 55
Verkkouutiset julkaisi Hesarin gallupin, mutta ei niin yllättävää, jätti julkaisematta kokoomuslaisen Jukka Mannisen arvion.
www.verkkouutiset.fi

HS-gallup: Kokoomus suosituin puolue | Verkkouutiset

Sekä SDP että PS ovat kokoomusta 1,5 prosenttiyksikön päässä ennakkoäänestyksen alkaessa.
www.verkkouutiset.fi

Vaalien villi kortti on ilmastoahdistusta poteva suomalainen koululainen Reetta Tuiskuvuori.
Vihreät vaviskaa! Olette vihdoinkin kohdanneet voittajanne!
www.suomenuutiset.fi

Teemu Keskisarjan kolumni: Reetta Tuiskuvuoren aiheellinen ilmastoahdistus - Suomen Uutiset

Metsää pitäisi saada lisää, mutta minne? Sitä pohdiskelee historioitsija Teemu Keskisarja. Hei, olen Reetta Tuiskuvuori, suomalainen koululainen.
www.suomenuutiset.fi www.suomenuutiset.fi
 
MSH kirjoitti:
Periaatteellinen ero on se, että poliitikot ketkä säätävät lakeja eivät ole itse arvioimassa säätämiensä lakien perustuslainmukaisuutta ja se, että kansalaisilla on silloin mahdollisuus koeponnistaa säädetyn lain perustuslainmukaisuus tuomioistuimessa. Se olisi vallan kolmijaon kannalta puhdasoppisempi ratkaisu, nykyinen valiokuntaratkaisu on enemmänkin mukavuuskysymys poliitikoille, koska lakien säätäminen on silloin helpompaa eikä tarvitse pelätä lain joutuvan kumotuksi myöhemmin - tosin, kyllähän eräs kommunistiksi julistautunut myönsi avoimesti käyttäneensä perustuslakivaliokuntaa jarruttamaan epämieluisaa lakihanketta, joten se toimii vähän molempiin suuntiin. Mikään täydellinen ratkaisu sekään ei tietysti olisi, vaikka tuomarille voidaan asettaa muodollisia pätevyysvaatimuksia, koska lopulta poliitikot nimittävät virkoihin omia suosikkejaan - poliittisten virkanimitysten muodossa kulkevaa korruptiota ei ole Suomessa edes yritetty kitkeä pois.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmeisesti myös se ero, että tuomioistuin arvioi lakien perustuslain mukaisuutta jälkikäteen, sitten kun laki on jo säädetty ja käytössä. Nykysysteemissä asia arvioidaan jo lakia säädettäessä jolloin lain perustuslain vastaisuus voidaan korjata jo ennen kuin laki tulee voimaan?
 
YJT kirjoitti:
Ilmeisesti myös se ero, että tuomioistuin arvioi lakien perustuslain mukaisuutta jälkikäteen, sitten kun laki on jo säädetty ja käytössä. Nykysysteemissä asia arvioidaan jo lakia säädettäessä jolloin lain perustuslain vastaisuus voidaan korjata jo ennen kuin laki tulee voimaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuotahan siinä on käytetty perusteluna, koska oikeuslaitos ei kai yleensä hirveästi tunne etukäteisratkaisuja ja asioiden riitauttaminen jälkikäteen tekisi hallitsemisesta tietysti vähän hankalaa, koska säädetty laki voisi kumoutua perustuslakituomioistuimessa. Nyt sellaista pelkoa ei periaatteessa ole lainkaan, mutta se perustuu puhtaasti luottamukseen (tai riittävän vähäiseen määrään epäluottamusta?) siihen, että poliitikot jotka toimivat muutoinkin puoluekurin alla pystyisivät toimimaan perustuslakivaliokunnassa ikään kuin ulkona poliitikon roolista.
 
YJT kirjoitti:
Ilmeisesti myös se ero, että tuomioistuin arvioi lakien perustuslain mukaisuutta jälkikäteen, sitten kun laki on jo säädetty ja käytössä. Nykysysteemissä asia arvioidaan jo lakia säädettäessä jolloin lain perustuslain vastaisuus voidaan korjata jo ennen kuin laki tulee voimaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmeisesti joissakin maissa lain voimaantuloa voidaan lykätä jos se lähtee heti säätämisen jälkeen perustuslakituomioistuimeen. Mutta kai laki voi sinne myöhemminkin päätyä.

Tässä perustuslakivaliokunta vai -tuomioistuin asiassa ei taida olla yhtä oikeaa mallia.
 
zlm kirjoitti:
www.is.fi

Marin ja Purra ajautuivat huutoriitaan maahanmuutosta

Puoluejohtajien näkemyserot työperäisestä maahanmuutosta räjäyttivät tulisen riidan Sdp:n Sanna Marinin ja perusuomalaisten Riikka Purran välille IS:n vaalitentissä. Marin ryöpytti, että jos perussuomalaiset pääsevät valtaan, kukaan ei halua tulla Suomeen.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Heh, Sanna kiihtyy nollasta sataan kyllä hämmästyttävän nopeasti, jopa nopeammin kuin paraskaan sähköauto.

Ilmeisesti taas kerran hänet ymmärrettiin väärin kun Purran vastausvuoron päälle meni huutamaan.:oops:
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top