Mitä tarkoitat?
Englanti Suomen virallisena kielenä - suomalaisen hyvinvointivaltion, kulttuurin ja kansan elinvoiman pelastus?
- Viestiketjun aloittaja Tetra
- Aloitus PVM
Kiitos tiedosta. Joko Vantaa on mennyt minulta ohi tai olin unohtanut asian, mutta en tiennyt Vantaan olevan näin edistyksellinen. Näin ne asiat muuttuu. Vantaa ja Espoo ovatkin yhteenlasketulta väkiluvultaan lähes 10% Suomen väkiluvusta. Tetralainen ajattelu onkin yllättävän suosittua.
Sitä, että pääkaupunkiseudun kunnat saisivat tehdä siitä epävirallisen kielensä suomen ja ruotsin ohella.
Näin Vantaa ja Espoo tekevät. Helsinki ei persaukisuutensa vuoksi kyennyt ottamaan tätä askelta vielä. Seuraavaksi kolmikielisyyteen siirtyviä kaupunkeja lienevät Turku ja Tampere. Oulukin voisi elävöityä englannin myötä?
Eräs tuntemani asiakaspalvelutehtävissä toimiva ihminen kertoi minulle taannoin, että kasvava joukko venäläisiä turisteja ym. tervehtii tullessaan venäjäksi ja -oikaisee mielellään- suomalaistervehdyksen venäjäksi, samoin ei hyväksy englanninkielistä artikulointia vaan herkästi nostelee nokkaansa saatuaan lontoonkielisen ohjeen tai vastauksen......
Venäjä suureksi ja yrjönristi rintaan. Kansallisuudestaan ylpeät venäläiset, mikä ei ole aivan uusikaan asia, eivät ole enää mitään kympillä pilua jälkineukkuja.
Kun luovumme vapaaehtoisesti omasta kansallisesta mistä tahansa, niin se poikii varmuudella uusia vaatimuksia. Se on tsuhnailua venäläisestä näkökulmasta.
Paikkamme pallolla on sellainen, että meidän on kyllä pidettävä kiinni omastamme aika visusti. Ja olla terveesti ylpeitä suomalaisia. Nuoleva siirtomaa-asenne ei saisi enempää hiipiä tänne. Kaikki mikä kauppakamareissa keksitään ei ole kansallisesti fantastista pitkän päälle. Kvartaalitalouden näkökulmasta voidaan myydä mitä tahansa. Mutta mihin se aina johtaa.
Töykein ja typerin esimerkki on kokoomusvetoinen YARA-kauppa. En tiedä mitä taivahan nimessä kykypuolueessa oikein keksittiin, kun tämä oivallinen kauppa järjesteltiin ja kylläpä sen kaupan olisivat voineet muut estää....eipä sillä.
Putki-iivanaksi ryhtynyt Lipponen on toinen hyvä esimerkki tsuhnailusta. Joo, putken toinen pää on Saksassa, se on totta. Mutta oliko sittenkään kyse puhtaaksi viljellystä Saksan miellyttämistarpeesta vai jostain muusta?
Kauppakamarisuomessa palvelua saa joka paikassa suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Pistetään kaikki virallisiksi kieliksi saksaa tietysti unohtamatta.
Venäjä suureksi ja yrjönristi rintaan. Kansallisuudestaan ylpeät venäläiset, mikä ei ole aivan uusikaan asia, eivät ole enää mitään kympillä pilua jälkineukkuja.
Kun luovumme vapaaehtoisesti omasta kansallisesta mistä tahansa, niin se poikii varmuudella uusia vaatimuksia. Se on tsuhnailua venäläisestä näkökulmasta.
Paikkamme pallolla on sellainen, että meidän on kyllä pidettävä kiinni omastamme aika visusti. Ja olla terveesti ylpeitä suomalaisia. Nuoleva siirtomaa-asenne ei saisi enempää hiipiä tänne. Kaikki mikä kauppakamareissa keksitään ei ole kansallisesti fantastista pitkän päälle. Kvartaalitalouden näkökulmasta voidaan myydä mitä tahansa. Mutta mihin se aina johtaa.
Töykein ja typerin esimerkki on kokoomusvetoinen YARA-kauppa. En tiedä mitä taivahan nimessä kykypuolueessa oikein keksittiin, kun tämä oivallinen kauppa järjesteltiin ja kylläpä sen kaupan olisivat voineet muut estää....eipä sillä.
Putki-iivanaksi ryhtynyt Lipponen on toinen hyvä esimerkki tsuhnailusta. Joo, putken toinen pää on Saksassa, se on totta. Mutta oliko sittenkään kyse puhtaaksi viljellystä Saksan miellyttämistarpeesta vai jostain muusta?
Kauppakamarisuomessa palvelua saa joka paikassa suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Pistetään kaikki virallisiksi kieliksi saksaa tietysti unohtamatta.
soittaja
Kapteeni
Tietääkseni Oulussa ei ole tällaista suunnitelmaa. Toivon, että sitä ei tehdä. Pysytää suomenkielisenä. Ruotsinkielinen koulu täällä on, mutta ruotsia kuulee harvoin.
Oulussa on englanninkielisiä kouluja eri asteilla päiväkodista ylioppilaaksi asti. Lisäksi Oulun yliopistossa luennoidaan jonkin verran englanniksi oppiaineesta riipuen. Oulu on jo elävöitynyt matkailijoiden, vierailevien opiskelijoiden ja opettajien sekä maahamuuttajien ansiosta.
Mitä etelän suuret kaupugit, joita mainittiin, tavoittelevat?
Minä kannatan monikielistä Suomea, jossa ostaan saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, ehkä jopa italiaa, arabiaa, kiinaa ja japania hieman. Ainakin kansainvälistä kulttuuria olisi oltava tarjolla enemmän esimerkiksi YLEn ohjelmissa ja suomalaisissa päivälehdissä.
Ongelma tässä englanninkielen virallistamisessa huippuosaajien takia on kyllä se, että sitä ei voida rajata koskemaan pelkästään heitä, vaan se koskisi/koskee silloin aivan kaikkia maahan tulevia. Koska suurin osa suomeen tulijoista on kaikkea muuta kuin näitä huippuosaajia, vaikeuttaisi se entisestään heidän integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin olisi helppo perustella ihan ”virallista tietä” miksei aiokaan koskaan opetella suomea. Haluttomuutta suomen kielen käyttöön kun näkee jo nyt. Pelkällä englannilla ei kyllä koskaan voi tulla kovin syvällisesti ”suomalaiseksi”.
Vantaalla ja Espoossa asuu paljon ihmisiä, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia. Heille halutaan tarjota palvelut englanniksi.
Tämä on ihan hyvä pointti. Onko tarkoituskaan tulla syvällisesti suomalaiseksi? Ihmiset voivat elää ihan mukavaa elämää Suomessa, vaikkeivat olisikaan "syvällisesti suomalaisia".
Luonnontieteellisessä museossa valtaosa tekstistä on vain suomeksi ja ruotsiksi! Tämä oli yllätys. Ainoastaan ilmastonmuutosta käsittelevässä näyttelyssä oli englanninkieliset esittelytekstit. Luulisi tuolla käyvän paljon suomea ja ruotsia osaamattomia vieraita. No, tulipahan jurolle suomalaismiehelle syy avata suunsa.
Täytyy tunnustaa, että aina ei englannillakaan pärjää, vaan olisi tarpeen osata muitakin vieraita kieliä. Jotkut keskustelijat ovat maininneet tästä, joten on annettava tunnustus heille. Kiinalaisessa ravintolassa viereisen pöydän tilausta sivukorvalla kuunnellessa kävi ilmi, että tarjoilijan heikko englannin taito aiheuttaa hankaluuksia. (Tarjoilijan suomen kielen taitoa on turha mainitakkaan.) Epäilemättä seuralaiseni kiinan osaaminen joutavoitti asiointia! Eräänlainen ajankuva tämäkin, että Suomessa ravintolassa asiointia varten olisi syytä osata muitakin kieliä kuin suomea, ruotsia ja englantia.
Täytyy tunnustaa, että aina ei englannillakaan pärjää, vaan olisi tarpeen osata muitakin vieraita kieliä. Jotkut keskustelijat ovat maininneet tästä, joten on annettava tunnustus heille. Kiinalaisessa ravintolassa viereisen pöydän tilausta sivukorvalla kuunnellessa kävi ilmi, että tarjoilijan heikko englannin taito aiheuttaa hankaluuksia. (Tarjoilijan suomen kielen taitoa on turha mainitakkaan.) Epäilemättä seuralaiseni kiinan osaaminen joutavoitti asiointia! Eräänlainen ajankuva tämäkin, että Suomessa ravintolassa asiointia varten olisi syytä osata muitakin kieliä kuin suomea, ruotsia ja englantia.
Esim. espanjan, ranskan ja saksan osaaminen liikemaailmassa on hyödyllistä.
Ei varmaan. Siitä kun olin viimeksi Tallinnassa on jo hieman aikaa. Virossa pärjää virolla ravintoloissa?
@Herman30 ja @ER Viron historia vaikuttanee asiaan. Ehkä virolaiset haluavat säilyttää kielensä, kulttuurinsa ja maansa sellaisena kuin se on historiastaan johtuen. Viro onkin suomen sukulaiskieli. Ehkä tulevaisuudessa suomen kielen kadotessa suomesta kiinnostuneet voivat opiskella viroa?
Onhan tuo hieman ikävää, että suomella ei pärjää kaikissa Suomessa sijaitsevissa ravintoloissa. Erityisesti allergikoille tämä voi aiheuttaa vaivaa. Jotkut voivat hävetä kielitaitoaan ja täten kokea vieraan kielen puhumisen epämiellyttäväksi. Sellaista on elämä Suomessa nykyään.
Onhan tuo hieman ikävää, että suomella ei pärjää kaikissa Suomessa sijaitsevissa ravintoloissa. Erityisesti allergikoille tämä voi aiheuttaa vaivaa. Jotkut voivat hävetä kielitaitoaan ja täten kokea vieraan kielen puhumisen epämiellyttäväksi. Sellaista on elämä Suomessa nykyään.
soittaja
Kapteeni
Uskon, että Suomessa on joka puolella maata satunnaisesti jonkin verran heitä. Esimerkiksi Oulussa on yliopisto ja ammattikorkeakoulu, joissa on joko opettajina tai oppilaina vain omaa kieltään eli yleensä englantia puhuvia. (Huomatkaa, tapasin myös saksankielisiä vaihto-opiskelijoita täällä. Oli hauskaa kokeilla saksankielen taitoani heihin. He kertoivat myös, miksi olivat Oulussa.)
Maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat kai oma ryhmänsä. Heidän takiaan ei kannata muuttaa paikkakunnan kaikia palveluja englanniksi. Kallista.
Ovatko Vantaa ja Espoo valtuustotasolla keskustellut aiheesta? Onko kustannukset laskettu? Se että tarjotaan palvelua jonkin verran on eri asia kuin muuttaa kunnan viralliset kielet !
soittaja
Kapteeni
Kävin lukemassa alkuperäisen YLEn uutisen vuodelta 2019. Sen mukaan Vantaa on jo päättänyt kaupungin antamien palvelujen antamisesta myös englanniksi. Nyt ymmärrän paremmin.
Paikkakunnan muuttaminen kolmikieliseksi tarkoittaa siis vain kaupungin tarjoamia palveluja - ei kaikea sitä muuta mitä esimerkiksi kaupoissa, liikenteessä, ym tapahtuu. Siis kaupungin palvelut on sama kuin kaupungin monikielisyys!
Ymmärsinkö väärin? Ei kaupunki voi määrä vapaata elinkeinoa Suomessa. Suomen tasavallan kielilaki koskien ruotsinkielisten oikeuksia tarkoittaa asioita, joista keskusteltiin ja väiteltiin Suomen yhteiskunnassa paljon 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Eduskunta ja hallitus sitten tekivät tärkeitä päätöksiä Suomen lakiin muistaakseni 1930-luvulla. Niitä on hieman tarkennettu sen jälkeenkin.
Se mistä nyt puhutaan, on pientä siihen (ruotsikielisten kielilakiin) verrattuna Suomen historian kannalta katsoen.
Paikkakunnan muuttaminen kolmikieliseksi tarkoittaa siis vain kaupungin tarjoamia palveluja - ei kaikea sitä muuta mitä esimerkiksi kaupoissa, liikenteessä, ym tapahtuu. Siis kaupungin palvelut on sama kuin kaupungin monikielisyys!
Ymmärsinkö väärin? Ei kaupunki voi määrä vapaata elinkeinoa Suomessa. Suomen tasavallan kielilaki koskien ruotsinkielisten oikeuksia tarkoittaa asioita, joista keskusteltiin ja väiteltiin Suomen yhteiskunnassa paljon 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Eduskunta ja hallitus sitten tekivät tärkeitä päätöksiä Suomen lakiin muistaakseni 1930-luvulla. Niitä on hieman tarkennettu sen jälkeenkin.
Se mistä nyt puhutaan, on pientä siihen (ruotsikielisten kielilakiin) verrattuna Suomen historian kannalta katsoen.