Englanti Suomen virallisena kielenä - suomalaisen hyvinvointivaltion, kulttuurin ja kansan elinvoiman pelastus?

Jos miettii englanninkielen virallistamisen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi huippuosaajien kannalta, niin sanoisin, että paljon tärkeämpää on muut mainitut seikat ja kielenkin kannalta se, mikä on todellinen osaamistaso, ja tuleeko kielellä toimeen. Ruotsi on virallinen kieli, mutta eipä tänne muuttava ruotsalainen kovin kotoisaksi oloaan varmaan tuntisi, koska todellinen kielen osaaminen ei ole kovin vahvaa.

Englanti voisi olla virallinen kieli täällä, mutta huippuosaaja varmasti silti tietäisi, että Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai vaikka Hollannissa osataan vielä paremmin englantia.

Olen silti toisaalta hieman yllättynyt siitä, miten suurena uhkana englanti täällä koetaan. Kyseessä on läntinen kieli, joka varmasti selventäisi Suomen paikkaa läntisenä valtiona. En myöskään oikein keksi, kuka sitä kieltä käyttäisi vipuvartena johonkin laajempaan vaikuttamiseen sen enempää kuin mitä nytkään voi käyttää? Se tuhoaisi suomenkielen? Millä tavalla se ei sitä sitten jo nyt hiljalleen tuhoa/nakerra? En kuitenkaan itse ole edes aivan näin synkkämielinen, että suomenkieli olisi pyyhkiytymässä pois, ainakaan ihan lähiaikoina.
 
Jos miettii englanninkielen virallistamisen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi huippuosaajien kannalta, niin sanoisin, että paljon tärkeämpää on muut mainitut seikat ja kielenkin kannalta se, mikä on todellinen osaamistaso, ja tuleeko kielellä toimeen. Ruotsi on virallinen kieli, mutta eipä tänne muuttava ruotsalainen kovin kotoisaksi oloaan varmaan tuntisi, koska todellinen kielen osaaminen ei ole kovin vahvaa.

Englanti voisi olla virallinen kieli täällä, mutta huippuosaaja varmasti silti tietäisi, että Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai vaikka Hollannissa osataan vielä paremmin englantia.

Olen silti toisaalta hieman yllättynyt siitä, miten suurena uhkana englanti täällä koetaan. Kyseessä on läntinen kieli, joka varmasti selventäisi Suomen paikkaa läntisenä valtiona. En myöskään oikein keksi, kuka sitä kieltä käyttäisi vipuvartena johonkin laajempaan vaikuttamiseen sen enempää kuin mitä nytkään voi käyttää? Se tuhoaisi suomenkielen? Millä tavalla se ei sitä sitten jo nyt hiljalleen tuhoa/nakerra? En kuitenkaan itse ole edes aivan näin synkkämielinen, että suomenkieli olisi pyyhkiytymässä pois, ainakaan ihan lähiaikoina.

Tuon toisen kansalliskielen esiin nostaminen on oiva esimerkki siitä, miten käytännön kielitaito merkitsee enemmän kuin kielen muodollinen asema.

Uhkana näkisin, että kansan kielitaito kapenee. Joku bättretalande närpiöläinen tomaatinviljelijä tai ahvenanmaalainen kalastaja vielä menettelee. Mutta jos maahan alkaa valua ulkomaalaisia, jotka osaavat pelkkää arabiaa, somalia tai englantia – eivätkä muuta opi – vaarana on ghettoutuminen ja rinnakkaiskulttuurit. Toisaalta kantasuomalaistenkin koululaisten kielitaito on jo kaventunut, “kun englannilla pärjää kaikkialla”. Turistina voi pärjätäkin, mutta myyntityössä menestyy, jos osaa ostajan kieltä. Laajempi kielitaito on kilpailuetu.

Kielitaitoa ei kuitenkaan kannata korostaa liikaa. Menestys syntyy usein muista aineksista.
 
Mutta onneksi HS auttaa, jos suomi ei suju.

HS julkaisi sunnuntaina laajan artikkelin siivousalalla esiintyvästä työvoiman hyväksikäytöstä.
Hyväksikäytön skaala on laaja ja muistuttaa pahimmillaan ihmiskauppaa. Siivoojiaan riistävät yritykset ovat jatkaneet toimintaansa pitkään ilman seuraamuksia.
Juttu julkaistaan myös arabiaksi, soraniksi ja englanniksi.
Read the English version here.
لیره وه به زمانی کوردی سورانی بابه ته که بخوینه وه
اضغط هنا لقراءة المقال باللغة العربية.
A dirty business

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006562593.html
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006562593.html

Saisiko soraninkielisen tekstin vielä kurmancian murteella, ettei tule soraääniä.

Soranî
(kurdiksi سۆرانی) on kurdin kielen murre, jota puhutaan Etelä- ja Itä-Kurdistanissa. Kurdin kielessä on kaksi päämurretta, joista toinen on kurmancî (kurmandži). Nämä murteet eroavat puhuttuna toisistaan vähän, mutta kirjoitettuna paljon, koska kurmancîa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla ja soranîa arabialaisilla aakkosilla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Soranî
 
Olen silti toisaalta hieman yllättynyt siitä, miten suurena uhkana englanti täällä koetaan. Kyseessä on läntinen kieli, joka varmasti selventäisi Suomen paikkaa läntisenä valtiona. En myöskään oikein keksi, kuka sitä kieltä käyttäisi vipuvartena johonkin laajempaan vaikuttamiseen sen enempää kuin mitä nytkään voi käyttää? Se tuhoaisi suomenkielen? Millä tavalla se ei sitä sitten jo nyt hiljalleen tuhoa/nakerra? En kuitenkaan itse ole edes aivan näin synkkämielinen, että suomenkieli olisi pyyhkiytymässä pois, ainakaan ihan lähiaikoina.

Onhan siitä puhuttu vuosikymmeniä, miten suomi näivettyy englannin paineen alla. Suomeen on esimerkiksi hiipinyt anglismeja kuten sä-passiivi tai toinen omituinen passiivimuoto, jonkin toimesta. Sitä ei suomessa ole olemassakaan, suomeksi mikään ei tapahdu kenenkään toimesta vaan joku tekee. Kokeilkaapa itse: onko koronavirus levinnyt maailmalla, vai onko maailmalla levitty koronaviruksen toimesta? Eikö kuulostakin vajaalta? Silti tätä muotoa näkee jatkuvasti jopa viranomaistiedotteissa.
 
Mielenkiintoinen tuo genetiikasta käyty keskustelu. Se on sillä tapaa relevanttia, että se vie tämän englannin virallistamista vastustavan kansallismielisen argumentin askeleen pidemmälle. Itselleni geeneillä ei ole merkitystä suomalaisuuden kannalta, minun silmissäni ihminen voi olla suomalainen olipa hän geeneiltään millainen tahansa. Genetiikka muuten on kyllä mielenkiintoista, mutta suomalaisuutta en määrittele geenien kautta.
 
Ässä, viestisi on hyvä. Olet pohtinut asiaa moniulotteisesti.

Jos miettii englanninkielen virallistamisen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi huippuosaajien kannalta, niin sanoisin, että paljon tärkeämpää on muut mainitut seikat ja kielenkin kannalta se, mikä on todellinen osaamistaso, ja tuleeko kielellä toimeen. Ruotsi on virallinen kieli, mutta eipä tänne muuttava ruotsalainen kovin kotoisaksi oloaan varmaan tuntisi, koska todellinen kielen osaaminen ei ole kovin vahvaa.
Englantia osataan kohtuu hyvin Suomessa, mutta olet toki oikeassa todellisen osaamisen merkityksestä.

Englanti voisi olla virallinen kieli täällä, mutta huippuosaaja varmasti silti tietäisi, että Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai vaikka Hollannissa osataan vielä paremmin englantia.
Englannin virallistaminen voisi kohentaa suomalaisten englannin taitoa. Huippuosaaja saattaisi tuon tietää, mutta en usko kaikkien potentiaalisten maahanmuuttajien tiedostavan tuota. Pelkkä helpotus kansalaisuuden saannissa olisi vetovoimatekijä joidenkin maahanmuuttajien silmissä.

Olen silti toisaalta hieman yllättynyt siitä, miten suurena uhkana englanti täällä koetaan. Kyseessä on läntinen kieli, joka varmasti selventäisi Suomen paikkaa läntisenä valtiona. En myöskään oikein keksi, kuka sitä kieltä käyttäisi vipuvartena johonkin laajempaan vaikuttamiseen sen enempää kuin mitä nytkään voi käyttää? Se tuhoaisi suomenkielen? Millä tavalla se ei sitä sitten jo nyt hiljalleen tuhoa/nakerra? En kuitenkaan itse ole edes aivan näin synkkämielinen, että suomenkieli olisi pyyhkiytymässä pois, ainakaan ihan lähiaikoina.
Samaa mieltä. Suomalaiset käyttävät englantia jo nyt, joten englanninkieliselle "vaikuttamiselle" he altistuvat jo nyt. Toisaalta englannin virallistamisen myötä Suomi voisi vaikuttaa paremmin englanniksi.
 
Englannin virallistaminen voisi kohentaa suomalaisten englannin taitoa.

Vähän ku ruotsin virallinen asema on tehny suomalaisista ruotsintaitoisia. Jep jep...

Englannintaito on Suomessa ollut hyvällä tasolla jo vuosikymmeniä. Ei se tule tästä juuri muuttumaan muuten kuin sillä, että suomalaiset pääsevät puhumaan englantia useammin, ja yliopistopiireissä se tapahtuu vaihtarien ja vierailevian luennoitsijoiden kautta käytännössä itsestään.
 
Vähän ku ruotsin virallinen asema on tehny suomalaisista ruotsintaitoisia. Jep jep...
Englannin virallinen asema houkuttelisi englantia osaavia maahanmuuttajia, mikä nostaisi suomalaisten englannin osaamista näiden muuttajien saadessaan kansalaisuuden. Jos englanti korvaisi suomen, niin vaikea nähdä miksi se ei parantaisi suomalaisten englantia muutoinkin. (En tosin usko täyteen korvaamiseen)

Etkö usko englannin virallistamisen kohentavan suomalaisten englannin kielen taitoa?
 
Etkö usko englannin virallistamisen kohentavan suomalaisten englannin kielen taitoa?

En, miksi ihmeessä se sillä paranisi, kun taso on jo nyt hyvä? Miten ruotsin taso on parantunut sillä, että se on koko itsenäisyyden ajan ollut virallinen kieli?

En edes ymmärrä, miksi vaivaudun vastaamaan trollille.
 
En, miksi ihmeessä se sillä paranisi, kun taso on jo nyt hyvä? Miten ruotsin taso on parantunut sillä, että se on koko itsenäisyyden ajan ollut virallinen kieli?

En edes ymmärrä, miksi vaivaudun vastaamaan trollille.
Minähän lainaamassasi viestissä selitin: Englannin virallinen asema houkuttelisi englantia osaavia maahanmuuttajia, mikä nostaisi suomalaisten englannin osaamista näiden muuttajien saadessaan kansalaisuuden. Jos englanti korvaisi suomen, niin vaikea nähdä miksi se ei parantaisi suomalaisten englantia muutoinkin. (En tosin usko täyteen korvaamiseen)

Ad hominem kertoo argumenttieni vastaansanomattomuudesta.
 
Englannin virallinen asema houkuttelisi englantia osaavia maahanmuuttajia, mikä nostaisi suomalaisten englannin osaamista näiden muuttajien saadessaan kansalaisuuden. Jos englanti korvaisi suomen, niin vaikea nähdä miksi se ei parantaisi suomalaisten englantia muutoinkin. (En tosin usko täyteen korvaamiseen)

Etkö usko englannin virallistamisen kohentavan suomalaisten englannin kielen taitoa?
Miksi Suomen pitäisi houkutella englantia osaavia maahanmuuttajia?
Eikö tänne pitäisi ennemminkin haalia mahdollisimman päteviä maahanmuuttajia riippumatta kielestä? Ei englannin kieli tee kenestäkään huippuasiantuntijaa...
 
Miksi Suomen pitäisi houkutella englantia osaavia maahanmuuttajia?
Itsessään englanninkielisyys ei ole se juttu, mutta meidän on huomioitava englannin dominoiva asema. Englantia osaa moni, jonka äidinkieli se ei ole. Suomi kaipaa tekijöitä. Syntyvyyskin voisi parantua asian myötä.

Eikö tänne pitäisi ennemminkin haalia mahdollisimman päteviä maahanmuuttajia riippumatta kielestä?
Kyllä pitäisi. Tiedän itsekin joitain Suomessa asuvia maahanmuuttajia, jotka eivät puhu englantia, suomea tai ruotsia. Kuten arvata saattaa, he eivät ole mitään huippuammattilaisia, mutta ihan mukavaa sakkia kuitenkin.

Ei englannin kieli tee kenestäkään huippuasiantuntijaa...
Ei tee.
 
Voisi myös kysyä toiselta kantilta, mitä ihan käytännössä ovat nämä "huippuosaajat", ja miten he hyödyttäisivät Suomea? Mistä heidät erottaa? Oliko vaikka IKEAn perustaja, puuseppä, huippuosaaja? Tai Steve Jobs, yliopisto dropout? Oliko Lego-palikat kehittänyt myös titteliltään huippuosaaja? Houkuteltiinko heidät jostain muualta Ruotsiin, Tanskaan, Yhdysvaltoihin?

Onko edes oikeasti mahdollista, että maahan voidaan tuoda huippuosaaja X, joka tekee täällä sitten Ikeat, Nokiat tai Applet? Ja Suomi vaurastuu? Ja miksi X pitäisi tuoda muualta?
 
Voisi myös kysyä toiselta kantilta, mitä ihan käytännössä ovat nämä "huippuosaajat", ja miten he hyödyttäisivät Suomea? Mistä heidät erottaa? Oliko vaikka IKEAn perustaja, puuseppä, huippuosaaja? Tai Steve Jobs, yliopisto dropout? Oliko Lego-palikat kehittänyt myös titteliltään huippuosaaja? Houkuteltiinko heidät jostain muualta Ruotsiin, Tanskaan, Yhdysvaltoihin?

Onko edes oikeasti mahdollista, että maahan voidaan tuoda huippuosaaja X, joka tekee täällä sitten Ikeat, Nokiat tai Applet? Ja Suomi vaurastuu? Ja miksi X pitäisi tuoda muualta?

Hyviä kysymyksiä. Mikä houkuttelee siirtolaisen, pakolaisen tai turvapaikanhakijan Suomeen?

Siirtolaista vetää työ, opiskelupaikka tai perheenjäsen. Pakolaista tai turvanpaikanhakijaa työntää muihin maihin yleensä jokin muu syy.

Huippuosaajia vetävät vetovoimatekijät. Miksi jääkiekkoilija lähtee NHL:ään? Miksi koodari suuntaa Piilaaksoon? Miksi tutkija menee Ivy League -yliopistoon? Jne.
 
Hyviä kysymyksiä. Mikä houkuttelee siirtolaisen, pakolaisen tai turvapaikanhakijan Suomeen?

Siirtolaista vetää työ, opiskelupaikka tai perheenjäsen. Pakolaista tai turvanpaikanhakijaa työntää muihin maihin yleensä jokin muu syy.

Huippuosaajia vetävät vetovoimatekijät. Miksi jääkiekkoilija lähtee NHL:ään? Miksi koodari suuntaa Piilaaksoon? Miksi tutkija menee Ivy League -yliopistoon? Jne.

Suurin osa pakolaisista on siirtolaisia, suurin osa turvapaikanhakijoista laittomia siirtolaisia, molempia vetää puoleensa suuret tulonsiirrot.
Jos väite ei olisi totta he hakeutuisivat muuallekin kuin Suomeen ja muihin suuria tulonsiirtoja jakaviin maihin.
 
Suurin osa pakolaisista on siirtolaisia, suurin osa turvapaikanhakijoista laittomia siirtolaisia, molempia vetää puoleensa suuret tulonsiirrot.
Jos väite ei olisi totta he hakeutuisivat muuallekin kuin Suomeen ja muihin suuria tulonsiirtoja jakaviin maihin.

Määrittelykysymys. Maahanmuuttaja on yleensä yläkäsite. Maahanmuuttajat jakaantuvat siirtolaisiin, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin.

Maahanmuuttaja =
Henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva henkilö ja muuttaa maahan pidemmäksi aikaa. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttaneet, niin siirtolaiset, pakolaiset kuin EU-kansalaisetkin. Ks. myös ulkomaalaistaustainen.

Siirtolainen =
Vapaaehtoisesti ja pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Sanaa ei kannata käyttää esimerkiksi pakolaisista tai turvapaikanhakijoista. Laajana käsitteenä siirtolaisuus voi kuitenkin pitää sisällään eri syistä muuttavia ihmisiä.

Pakolainen = Henkilö, joka on joutunut pakenemaan kotimaastaan esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia tai sotaa. Myös sotapakolaiset ovat siis pakolaisia.

Turvapaikanhakija = Henkilö, joka hakee turvaa ja oleskelulupaa vieraasta valtiosta. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaisstatuksen, mutta turvapaikka voidaan myöntää ilman sitäkin suojelun tarpeen takia tai humanitaarisin perustein.

https://stt.fi/tyylikirja/sanastot/juridisia-termeja/maahanmuutto-pakolaisuus-siirtolaisuus/

Uutisotsikoiden perusteella Suomeen muuttaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston oleskelulupatilaston mukaan enemmistö ulkomaalaisista muuttaa työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella. Nämä maahanmuuttajat eivät ehkä näy uutisotsikoissa.

Muutto ulkomailta Suomeen on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, ja maassa asuva ulkomaalaisväestö on lähes kaksinkertaistunut. Myös maahanmuuton syyt ovat monipuolistuneet verrattuna 1990-lukuun, jolloin maahanmuutto perustui pääasiassa humanitaarisiin syihin.

Nykyisin Suomeen muutetaan enenevässä määrin perhesiteen, työn ja opiskelun perusteella. Maahanmuuttovirasto myönsi vuonna 2015 ensimmäisen oleskeluluvan 20 709 henkilölle. Oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella sai 1 628 henkilöä, joista 1 112 hakijalle myönnettiin turvapaikka eli pakolaisasema. Lisäksi 251 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan muulla perusteella, kuten yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai perhesiteen perusteella. Kiintiöpakolaisia valittiin 1 034. https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu
https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu
 
Tänään tuli käytyä Helsingissä, entisessä kotikaupungissani. Takapenkin vaientamiseksi suuntasin hampurilaisketjun autokaistalle - ja koin yllätyksen.

Autokaistalla, siis vain ääniyhteydessä asiakkaaseen, palveli asiakkaita henkilö, joka ei ilmeisesti osannut sanaakaan suomea, eikä ilmeisesti ruotsiakaan, ei ainakaan onnekseni yrittänyt sillä. Palvelukieleksi tyrkytettiin englantia, joka asiakaspalvelijalta toki sujui erittäin puhtaasti. Kun kysyin, eikö tilausta voi tehdä suomeksi, vaihtui asiakaspalvelija suomenkieliseen. Tilauksen toimitti sitten tämä sama suomenkielinen, joka perusteli palvelun kielivalintaa sillä, että ovat kansainvälinen yritys jne jne.

Olen aina erittäin iloinen, kun ulkomailla ei-englanninkielisissä maissa voin asioida englanniksi, mutta Pukinmäessä odotan palvelua suomeksi, enkä tingi tästä. Olemme niin pieni kielialue, että kotipesässä on syytä vaalia omaa kieltämme. Vaimoa nipotukseni tuntui huvittavan kovasti, minua kehityksen suunta ei naurata yhtään.
 
Tänään tuli käytyä Helsingissä, entisessä kotikaupungissani. Takapenkin vaientamiseksi suuntasin hampurilaisketjun autokaistalle - ja koin yllätyksen.

Autokaistalla, siis vain ääniyhteydessä asiakkaaseen, palveli asiakkaita henkilö, joka ei ilmeisesti osannut sanaakaan suomea, eikä ilmeisesti ruotsiakaan, ei ainakaan onnekseni yrittänyt sillä. Palvelukieleksi tyrkytettiin englantia, joka asiakaspalvelijalta toki sujui erittäin puhtaasti. Kun kysyin, eikö tilausta voi tehdä suomeksi, vaihtui asiakaspalvelija suomenkieliseen. Tilauksen toimitti sitten tämä sama suomenkielinen, joka perusteli palvelun kielivalintaa sillä, että ovat kansainvälinen yritys jne jne.

Olen aina erittäin iloinen, kun ulkomailla ei-englanninkielisissä maissa voin asioida englanniksi, mutta Pukinmäessä odotan palvelua suomeksi, enkä tingi tästä. Olemme niin pieni kielialue, että kotipesässä on syytä vaalia omaa kieltämme. Vaimoa nipotukseni tuntui huvittavan kovasti, minua kehityksen suunta ei naurata yhtään.

On epäkunnioittavaa olla opettelmatta uuden kotimaansa paikallista kieltä, etenkin jos kaiken lisäksi työskentelee asiakaspalvelutehtävissä. Vaikka se kielitaito vähän ontuisikin, antaa pelkkä yrittäminenkin kuitenkin jo kuvan, että kunnioittaa paikallisia ja haluaa osaksi yhteiskuntaa.
 
On epäkunnioittavaa olla opettelmatta uuden kotimaansa paikallista kieltä, etenkin jos kaiken lisäksi työskentelee asiakaspalvelutehtävissä. Vaikka se kielitaito vähän ontuisikin, antaa pelkkä yrittäminenkin kuitenkin jo kuvan, että kunnioittaa paikallisia ja haluaa osaksi yhteiskuntaa.

Varsinkin kun hampurilaisketjun asiakaspalvelutehtävissä vaadittava kielitaito ei rinnastu ehkä runouden kääntämiseen...
 
Back
Top