Epäsuora tuli - kranaatinheittimet, tykit ja raketinheittimet

#41
Minimissään tulta menee patteriin 6 hehtaarin edestä, eli 6 putkea per hehtaari. Jos ammutaan yhtään reilummin ja tuli menee 200mx200m alueelle, niin tulta tarvitaan 24 hehtaarin alueelle. Tuosta sitten mennään ylöspäin. Ne ammusmäärät on neutralisointia varten per hehtaari, joten joutuvat ampumaan jokaista tykkiä. Jos keksivät tavan millä tehdä 100% vaikutuksen per tykki, niin sitten homma voisi olla toinen. Voisi käydä niin, että tykit eivät olisi moksiskaan moisesta, mutta toisaalta ajatus "milloin on meidän vuoro" voisi lamaannuttaa loputkin putket.

Näksisin, että aseistettujen lennokkien jahtaamiseen pitäisi kiinnittää huomiota, koska ne alkaisivat olla tehokkaimpia tapoja vaikuttaa tykistöön.

Niin, ja tuossa hajautuksessa on toki muistettava, että se hajautettu putki ei sitten välttämättä ole ainoa asia siinä hehtaarin alueella, joten ne saattavat saada osansa tulesta.
Eivätkä kaikki kranaatit osu sille maalihehtaarille, jonka vuoksi suurella todennäköisyydellä viereistenkin hehtaarien porukat saavat jotain niskaansa.

Toisaalta OPFORin vastatykistön kranaatin kulutus alkaa olla aika hurjaa, jos taulukon mukaisella hehtaariannoksella patterin sijasta pystytäänkin lamauttamaan vain yksi hajautetusti sijoitettu putki. Lisäksi >10km:n etäisyyksillä tulee ampua 10% enemmän per ylittävä km.*

Vihollisen ammushuollon häiritseminen nousee kyllä arvoonsa.


*)Määrien laskentaan on käytetty lisäehtoja:

"Planners use norms based on unobserved targets at a range of 10 km or less from the artillery. For tube artillery, this expenditure increases by 10 percent for each additional kilometer at ranges beyond 10 km. The expenditure for MRLs does not increase with this longer range. The ammunition expenditure rate typically decreases by 25 percent when the artillery adjusts from a known point.

The table also assumes that batteries have occupied their firing positions and laid their guns based on survey data. Finally, the meteorological data used should be no more than 3 hours old."
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#42
Oletus lähtökohtaisesti tähystämättömästä tulesta voi ilmaylivoimaisella ja lennokkikykyä aktiivisesti kehittävällä vihollisella olla osittain väärä.

Itse logistinen ponnistus massiivisen kärjen tukemisen ammushuoltoon on tosiaan massiivinen.
 
#43
Oletus lähtökohtaisesti tähystämättömästä tulesta voi ilmaylivoimaisella ja lennokkikykyä aktiivisesti kehittävällä vihollisella olla osittain väärä.

Itse logistinen ponnistus massiivisen kärjen tukemisen ammushuoltoon on tosiaan massiivinen.
Juu tässä pitää taas muistaa että vastatykistön roolia voi hyvinkin käyttää pitkän kantaman tulivoima-elementti (hieno sana) esim Smerch tai vastaava. Noille taas pyritään luomaan tehokas tiedustelu- ja tulenjohtamiskyky.

Riippuu toki taas siitä miten komentaja laatii nuo hyökkäystykistö ja tiedustelutyksitö suhteet. Tiedustelutykistö on kuitenkin se jolla on kyky vastatykistöön koska sillä ne vasteajat pyritään minimoimaan, sensorilla suora puheyhteys ampujaan (tuon yhden OPFOR-tekstin mukaan). Nuo elementit usein ovat myös pitkän kantaman välineitä jotka toimivat kohtuu turvallisen etäisyyden päästä vihollisen vastatykistöä ajatellen.

Eli se skenaario jossa 122mm tykkipatteristo ampuu yhtä kotimaista 122mm tykkiä tai patteria voivat olla aika harhaan johtavia, tuommoinen patteristo pistetään ehkä ennemmin hyökkäystykistöksi tukemaan omia hyökkäystoimia. Tai no riippuu siitä mitä vastatyksitöelementtejä meillä on käyttää vastaan ja miten komentaja arvioi näitä juttuja.
 
#44
Oletus lähtökohtaisesti tähystämättömästä tulesta voi ilmaylivoimaisella ja lennokkikykyä aktiivisesti kehittävällä vihollisella olla osittain väärä.

Itse logistinen ponnistus massiivisen kärjen tukemisen ammushuoltoon on tosiaan massiivinen.
Nykyään voi älykkäiden aseiden osuuskin olla suurempi, kuin tuota taulukkoa tehtäessä. Maalinosoitus ilmasta ja Krasnopol perään. Laaki ja vainaa?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#45
Nykyään voi älykkäiden aseiden osuuskin olla suurempi, kuin tuota taulukkoa tehtäessä. Maalinosoitus ilmasta ja Krasnopol perään. Laaki ja vainaa?
Siihen varmasti pyritään, mutta toisaalta kaikesta päätellen Krasnopol:n kantama on vielä toistaiseksi kohtuu rajallinen.

@Second Uskoakseni 122 tykistön käyttö on vähentynyt huomattavasti. Ne kokoonpanot mitä on eri yhteyksissä täällä käyty läpi sisältävät yleensä MSTA-S tykistöä ja niitä tela-alustalla olevia 120 millisiä heittimiä.
 
#46
Miten vertailisitte kranaatinheittimiä, tykkejä ja raketinheittimiä keskenään?

Minulle kranaatinheittimet ovat jalkaväki(/jääkäri)komppanian ja jalkaväkipataljoonan aseita, orgaanisesti niihin kuuluvia. Ilmeisesti parhaita komponetteja suomalaisessa epäsuorassa.

Tykit taas ovat prikaatin kalustoa, miksei armeijakunnankin. Joissain tilanteissa taisteluosastokin voi toki hyötyä niistä. Mahdettiinko 122 mm haupitsit osoittaa alueellisille taisteluosastoille ihan sattumalta? Onhan niissä kantamaa, mutta olisi voinut luulla, että ennemmin olisi lisätty 120 mm heittimien määrää - vaan ehdittiinkö 120 Krh/40 jo sulattaa? Siinä olisi yksi selitys.

Raketinheittimet ovat armeijakunnan ja prikaatin kalustoa. Niillä pystytään aiheuttamaan suuri tuhoa nopeasti suurelle alueelle. Miinuspuolena ne eivät kykene jatkuvaan ampumiseen, vaan ovat kertakäytön jälkeen helposti kymmeniä minuutteja hiljaa. Sama toki koskee myös perinteistä vedettävää tykistöä, joka joutuu siirtymään pois vastatykistöuhan alta, mutta telahaupitsi on tässäkin suhteessa nopeampi laite kuin raketinheitin.


Miksi raketinheittimet eivät ole saavuttaneet suurempaa suosiota lännessä? Venäjällähän niitä on laitettu mukaan vähän joka pumppuun, mutta miksei lännessä? Olettaisin, ettei raketinheittimillä ei ole merkittävästi suurempaa varoetäisyyttä kuin 155 mm tykistöllä (400-500 m).

Mielestäni raketinheittimillä on monia etuja tykkeihin nähden. Olen lukenut, että saman vaikutuksen saamiseen tykeillä joudutaan ampumaan isomman rahan edestä kranaatteja kuin raketinheittillä raketteja. En nyt löytänyt lukuja tähän hätiin, mutta ainakin älyasepuolella tämä pätee: Excalibur (155 mm tarkkuusammus) maksaa noin 50 000 dollaria. GMLRS-raketti maksaa vain noin 100 000 dollaria, vaikka se kantaa huomattavasti isomman lastin tytärammuksia kuin Excalibur (404 vs. 65) huomattavasti pidemmälle etäisyydelle (70 km vs. 40 km). Osaltaan tämä johtunee elektroniikasta, joka on helpompi sijoittaa rakettiin kuin kranaattiin, mutta uskoakseni tulokset ovat silti raketinheittimen eduksi tyhmilläkin ammuksilla.
Tuolla toisella puolella - Operatiivisten joukkojen uusi tst-tapa - esitin, että raskaat raketinheittimet sopisivat ylijohdon alaisuuteen ja taisteluryhmien yhteyteen. Tykit ja (raskaat) kranaatinheittimet taas soveltuvat taisteluosastojen osaksi. Aika näyttää, miten käy.

Itsekin ihmettelen, miksei raskaita raketinheittimiä ole hankittu runsaammin. Odotellaan mahdollisesti sopivia a-tarvikkeita. Tai hiotaan taktiikkaa.

Ase sopisi kuitenkin kuin nenä päähän tai nyrkki silmään uudessa tst-tavassa. Ylijohto pääsisi häärimään liberona taistelukentällä.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#47
Itsekin ihmettelen, miksei raskaita raketinheittimiä ole hankittu runsaammin. Odotellaan mahdollisesti sopivia a-tarvikkeita. Tai hiotaan taktiikkaa.
Tarvitaanko niitä oikeasti lisää? Jos käytetään unitary ammuksia, niin patterin ammukset riittävät kattamaan ne maalipisteet mitä on. Jos taas käytössä on jokin sirote, niin patterin pitäisi jälleen kyetä kattamaan maalialueen riittävästi. Enkä oikein usko, että niitä maaleja kerralla on niin montaa, etteikö käytössä olevat patterit kerkeäisi niitä ampumaan. Kyse on enemmän siitä, saadaanko viesti ja ammukset kulkemaan pattereille.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#48
@SJ Raketinheittimet ovat kustannustehokkaita. Niitä on paljon ylijäämämarkkinoilla (Israel sai mahdollisesti viime vuonna ilmaiseksi jenkeiltä, mutta Saksalla on n. 200 ylimääräistä), ja niiden ammunnanhallinnan modernisointi on suht halpaa, n. 2 miljoonaa dollaria tai vähemmän per heitin. Telatykistön puolella ei vastaavaa kustannustehokkuutta ole.

Lisäksi voidaan miettiä, haluammeko ampua 150 tyhmää kranaattia vai pari viisasta rakettia saman vaikutuksen saamiseksi? Kyse ei ole ainoastaan aseiden hinnoista, vaan tarvittavien aseiden, henkilöstön ja logistiikan määrästä. Myös 155 mm älyaseiden toimittama kuorma on kallista verrattuna GMLRS-rakettien toimittamaan kuormaan.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#49
@SJ Raketinheittimet ovat kustannustehokkaita. Niitä on paljon ylijäämämarkkinoilla (Israel sai mahdollisesti viime vuonna ilmaiseksi jenkeiltä, mutta Saksalla on n. 200 ylimääräistä), ja niiden ammunnanhallinnan modernisointi on suht halpaa, n. 2 miljoonaa dollaria tai vähemmän per heitin. Telatykistön puolella ei vastaavaa kustannustehokkuutta ole.

Lisäksi voidaan miettiä, haluammeko ampua 150 tyhmää kranaattia vai pari viisasta rakettia saman vaikutuksen saamiseksi? Kyse ei ole ainoastaan aseiden hinnoista, vaan tarvittavien aseiden, henkilöstön ja logistiikan määrästä. Myös 155 mm älyaseiden toimittama kuorma on kallista verrattuna GMLRS-rakettien toimittamaan kuormaan.
Tuossa olen kyllä erimieltä. M109:n modernisaation kerrotaan maksavan miljoonan ja siinä tulee vissiin uuden putken lisäksi uudet nopeammat laturit ja taitaa myös moottorikin mennä uusiksi. Plus tietenkin paikannut yms. laitteet. Tehoa on 70-90% PZH-2000:n tehosta. Ja PZH-2000:ia on näyttänyt olevan liikkeellä suunnilleen samoihin hintoihin.

Ei ole pakko ampua 150 tymää ammusta, jos parempikin vaihtoehto on saatavilla, mutta toisinaan ne 150 ammusta ovat se paras vaihtoehto, kun ne "pari" viisasta rakettia voidaan ampua vain kertaalleen. Eikä tuo siltikään selitä miksi niitä MLRS:iä tarvittaisiin lisää! Ensiksi kun saataisiin ammuksia niihin.

MLRS on epäilemättä kustannustehokas, jos sitä päästään käyttämään optimaalisissa oloissa, siis rypäleammuksella kasassa olevaan viholliseen läheltä maksimi kantamaa (lähempänä kuulemma tulee enemmän suutareita). Mutta entä jos käytössä ei olekaan rypälepommeja tai niistä ei ole erityistä apua verrattuna sirpaleammukseen? Excalibur on käsittääkseni ollut aina halvempi, kuin GMLRS ja noiden molempien tarkkuus takaa sen, että yleensä maali tarvitsee vain yhden osuman oli kyseessä kumpi ammus tahansa. Bonus on sellainen ammus mikä on saatavilla vain tykille, koska SADARM MLRS joutui leikkausten kohteeksi, eikä jenkit odota joutuvansa torjumaan massiivisia tankkilaumoja lähitulevaisuudessa.

Niin, ja tämä on tulossa tykistölle: http://en.wikipedia.org/wiki/XM1156_Precision_Guidance_Kit
Ei sillä etteikö tuo olisi kiva lisä myös kevyelle raketinheittimellekin.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#50
Mikähän modernisaatio M109:n on ollut kyseessä? Brasilia osti 40 päivityspakettia M109A5+ standardiin, hinta 110 miljoonaa dollaria. Eli 2,75 miljoonaa per päivitys.

Mistä PzH 2000:n on saanut miljoonalla? Kroatian huhutaan maksavan karvan alle kaksi miljoonaa dollaria haupitsilta (lähde: Wikipedia), tämä Bundeswehrin ylijäämänä.

On luontevaa olettaa tämän luonteisissa hankinnoissa mukaan kuuluvan myös ainakin välttämättömin oheistavara, siis ammukset tässä yhteydessä. Ei kai kukaan täällä haaveile uusien Leopardien ostosta huomioimatta ammuksia? Tai radioiden ostoista ilman akkuja?

Ja tuo XM1156 on näköjään hyvän sään laite, tarkkuus on "alle 50 metriä" ja pohjaa pelkkään GPS-järjestelmään ilman inertiaa. Vähän onnistunutta häirintää joukkoon, ja se oli siinä.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#51
Mikähän modernisaatio M109:n on ollut kyseessä? Brasilia osti 40 päivityspakettia M109A5+ standardiin, hinta 110 miljoonaa dollaria. Eli 2,75 miljoonaa per päivitys.

Mistä PzH 2000:n on saanut miljoonalla? Kroatian huhutaan maksavan karvan alle kaksi miljoonaa dollaria haupitsilta (lähde: Wikipedia), tämä Bundeswehrin ylijäämänä.

On luontevaa olettaa tämän luonteisissa hankinnoissa mukaan kuuluvan myös ainakin välttämättömin oheistavara, siis ammukset tässä yhteydessä. Ei kai kukaan täällä haaveile uusien Leopardien ostosta huomioimatta ammuksia? Tai radioiden ostoista ilman akkuja?

Ja tuo XM1156 on näköjään hyvän sään laite, tarkkuus on "alle 50 metriä" ja pohjaa pelkkään GPS-järjestelmään ilman inertiaa. Vähän onnistunutta häirintää joukkoon, ja se oli siinä.
M109L52 modernisaatio paketti. Uskoakseni olen laittanut linkkejä tähänkin ketjuun ainakin kahdesti. Kreikassa tuo kulkee vissiin nimellä Aurora, mutta sillä googlaaminen ei tuota mitään selväkielistä vastausta. Hinnat mitä olen maininnut ovat yleensä euroja, paketti kun on eurooppalaista valmistetta.

Pikaisella googlauksella löytyi nämä linkit:

http://defense-update.com/20120523_spark_m109i7_upgrade.html#.U73Fg2flpbc
http://www.army-guide.com/eng/product4615.html
http://www.dutchdefencepress.com/?p=1410

Lisäksi google viittasi sivulle 60.

Jossakin vaiheessa mainostettiin, että Kroatia olisi ostamassa ne PZH-2000:t 20 millin (€) hinnalla (18 putkea). Jos siihen on tullut hintaa lisää, niin se on vissiin niitä ammuksia, kun en usko heillä entisestään olevan 155 putkia.

Mitä tuo sinun kommenttisi "Ei kai kukaan täällä haaveile uusien Leopardien ostosta huomioimatta ammuksia?" merkitseekään tässä yhteydessä. MLRS:t hankittiin käytännössä ilman ammuksia, joten jää edelleenkin nähtäväksi, että paljonko ne tulisi maksamaan meidän hankintamäärillä.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#52
Jaha, eli hintatieto perustuu valmistajan lupaukseen "20 prosenttia PzH 2000:sta". Jostain syystä suhtaudun tuohon kriittisesti. Jonkin verran yhtymäkohtia tähän omaava projekti, kaikkien brittiarmeijan Challenger 2 vaunujen putken uusiminen Nato-yhteensopivaksi, arvioitiin vuonna 2006 kustantavan 386 miljoonaa puntaa (Lähde: Wikipedia). Varsinaisia taisteluvaunuja britit ovat tilanneet 386 kappaletta, joten kustannus per vaunu olisi siis ollut yhden miljoonan punnan luokkaa. Siis miljoona puntaa siitä, että torniin pultataan Rheinmetall L55! Tuskinpa 155 mm:n tykin putki ainakaan halvempi on, itse asiassa luulisin sen olevan kalliimpi, koska kai sen pitää kestää enemmän painetta / kulutusta. Siihen päälle sitten ne ammunnanhallinnan päivitykset ym:t, niin ei mitenkään pysy miljoonassa eurossa tuon M109-päivityksen hinta. Puhuttaneen vähintään noin kahdesta miljoonasta eurosta, joka asettuu lähelle tuota brassien hintaa.
 

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#53
Pitää huomioida se, että jos pulttaavat Rheinmetall L55 kanuunan Challenger 2 panssarivaunuun, niin torniin pitää tehdä melko isoja muutoksia koska Challenger 2 torni ei suunniteltu yksiosaisia 120mm ammuksia varten. Saivat tungettua vain 6 kpl yksiosaisia ammuksia Challenger 2 päivittämättömään torniin.


5:15 eteenpäin näkyy hyvin miten ammukset sun muut on sijoitettu torniin.
 
#54
Tarvitaanko niitä oikeasti lisää? Jos käytetään unitary ammuksia, niin patterin ammukset riittävät kattamaan ne maalipisteet mitä on. Jos taas käytössä on jokin sirote, niin patterin pitäisi jälleen kyetä kattamaan maalialueen riittävästi. Enkä oikein usko, että niitä maaleja kerralla on niin montaa, etteikö käytössä olevat patterit kerkeäisi niitä ampumaan. Kyse on enemmän siitä, saadaanko viesti ja ammukset kulkemaan pattereille.
Hyvä kysymys. Ja pahaa pelkään, että vastaus on: kaikki riippuu kaikesta.

Itse lähdin siitä, että raskaat raketinheittimet nousevat operatiivisten joukkojen uuden tst-tavan ytimeen. Ylivoima hankitaan niillä. Silloin on selvää, että heittimiä tarvitaan paljon. Taktiikka, tekniikka, logistiikka, tulenjohto yms. sitten seuraavat tuota valintaa.

Mutta muunkinlaisia suunnitelmia voi olla mietintämyssyssä. Silloin painopisteeksi saattaa tulla aivan muut asiat. Tasajako ei silti ole taktiikka.
 
#55
Juu tässä pitää taas muistaa että vastatykistön roolia voi hyvinkin käyttää pitkän kantaman tulivoima-elementti (hieno sana) esim Smerch tai vastaava. Noille taas pyritään luomaan tehokas tiedustelu- ja tulenjohtamiskyky.

Riippuu toki taas siitä miten komentaja laatii nuo hyökkäystykistö ja tiedustelutyksitö suhteet. Tiedustelutykistö on kuitenkin se jolla on kyky vastatykistöön koska sillä ne vasteajat pyritään minimoimaan, sensorilla suora puheyhteys ampujaan (tuon yhden OPFOR-tekstin mukaan). Nuo elementit usein ovat myös pitkän kantaman välineitä jotka toimivat kohtuu turvallisen etäisyyden päästä vihollisen vastatykistöä ajatellen.

Eli se skenaario jossa 122mm tykkipatteristo ampuu yhtä kotimaista 122mm tykkiä tai patteria voivat olla aika harhaan johtavia, tuommoinen patteristo pistetään ehkä ennemmin hyökkäystykistöksi tukemaan omia hyökkäystoimia. Tai no riippuu siitä mitä vastatyksitöelementtejä meillä on käyttää vastaan ja miten komentaja arvioi näitä juttuja.
Toisessa ARMOR-lehden jutussa, jonka tietty hukkasin, käsiteltiin itäkaluston kantamaetua vrt. MRLS ja 155mm eritoten vastatykistötoiminnassa, ja sen neutralointia. Siinä todettiin, että doktrinaalisesti naapurin tykistö olisi 4-8 km etulinjan takana, mutta että sotapeleihin lainattu "maailmanluokan OPFOR-komentaja" oli todennut, että ka bumaga a bumaga, praktika a praktika, ja sijoitellut tykistönsä huomattavan paljon kauemmaksi nimenomaan tuota kantamaetua hyödyntämään. Erityisesti vastatykistökäyttöön mainittiin Smerchit ja muut pitkän matkan aseet.

Vastatoimeksi ehdotettiin "artillery raid"-konseptia, missä MRLS- ja tykistöyksikköjä kärrättäisiin yllättävästi ihan etulinjan tuntumaan, ja tuli avattaisiin heti kun UAV:it ja muut tiedustelukeinot löytäisivät vaikkapa Smerch-patteriston lymypaikan. Jutussa mainittiin myös ATACMS, mutta todettiin, että jenkeilläkin on vaikeuksia saada tieto kulkemaan niin nopeasti että ATACMS yhyttäisi Smerchit. Toinen juttu sitten oli se, että edes jenkeillä ei ATACMSeja ole liian kanssa.

Arvelinkin, että ei meiltä ihan vaan yleissivistyksen vuoksi niitä Smerchien kolmitahopiirustuksia ja tunnistuskuvia tentattu.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#56
Jaha, eli hintatieto perustuu valmistajan lupaukseen "20 prosenttia PzH 2000:sta". Jostain syystä suhtaudun tuohon kriittisesti. Jonkin verran yhtymäkohtia tähän omaava projekti, kaikkien brittiarmeijan Challenger 2 vaunujen putken uusiminen Nato-yhteensopivaksi, arvioitiin vuonna 2006 kustantavan 386 miljoonaa puntaa (Lähde: Wikipedia). Varsinaisia taisteluvaunuja britit ovat tilanneet 386 kappaletta, joten kustannus per vaunu olisi siis ollut yhden miljoonan punnan luokkaa. Siis miljoona puntaa siitä, että torniin pultataan Rheinmetall L55! Tuskinpa 155 mm:n tykin putki ainakaan halvempi on, itse asiassa luulisin sen olevan kalliimpi, koska kai sen pitää kestää enemmän painetta / kulutusta. Siihen päälle sitten ne ammunnanhallinnan päivitykset ym:t, niin ei mitenkään pysy miljoonassa eurossa tuon M109-päivityksen hinta. Puhuttaneen vähintään noin kahdesta miljoonasta eurosta, joka asettuu lähelle tuota brassien hintaa.
Ei perustu. Se summa oli nimenomaan mainittu jossakin, joskus. Kuten mainitsin, niin olen näitä linkkejä laitellut useampaan kertaan, nyt tällä kertaa en löytänyt samoja linkkejä kuin aikaisemmin. Myös tuo Wikipedian juttu M109L52:sta on muuttunut tässä välillä vissiin 2-3 kertaa.

Mitä taas tulee tuohon brittien projektiin, niin kyseessä ei ole vain putken vaihto. Ammukset menee uusiksi, kuten myös ammusvarastot ja ammunnanhallinta.
 
#57
Vastatoimeksi ehdotettiin "artillery raid"-konseptia, missä MRLS- ja tykistöyksikköjä kärrättäisiin yllättävästi ihan etulinjan tuntumaan, ja tuli avattaisiin heti kun UAV:it ja muut tiedustelukeinot löytäisivät vaikkapa Smerch-patteriston lymypaikan. Jutussa mainittiin myös ATACMS, mutta todettiin, että jenkeilläkin on vaikeuksia saada tieto kulkemaan niin nopeasti että ATACMS yhyttäisi Smerchit. Toinen juttu sitten oli se, että edes jenkeillä ei ATACMSeja ole liian kanssa.


Juu vähän vastaavaa lueskelin jostakin noista linkeistä mitä täällä on pyöritelty.
 
#58
Mikäs näissä maaliinosoitettavissa kranaateissa oli ongelmana kun ei ottanut ns tuulta alle. Teoriassa siis ihan mielenkiintoinen keksintö.
 
Top