Epäsuora tuli - kranaatinheittimet, tykit ja raketinheittimet

[hillhead]

Tuli muuten mieleen että välttämättä juuri pst käytössä ei ole paras hyöty jotenkin en jaksa uskoa että osuisi

Mikäs näissä maaliinosoitettavissa kranaateissa oli ongelmana kun ei ottanut ns tuulta alle. Teoriassa siis ihan mielenkiintoinen keksintö.

liikkuvaan vaunuun ja suomen maastossa liikkuva tankki ei pysy kauaa "maalattavana" verrattuna esim hiekkadyyneille.

 

[Falangi]

Mikäs näissä maaliinosoitettavissa kranaateissa oli ongelmana kun ei ottanut ns tuulta alle. Teoriassa siis ihan mielenkiintoinen keksintö.

Tuli muuten mieleen että välttämättä juuri pst käytössä ei ole paras hyöty jotenkin en jaksa uskoa että osuisi


liikkuvaan vaunuun ja suomen maastossa liikkuva tankki ei pysy kauaa "maalattavana" verrattuna esim hiekkadyyneille.

Siis eihän STRIX ole maaliinosoitettava ammus, vaan sen juju on siinä että se hakeutuu itsenäisesti maaliin kunhan sen sensorit vain löytävät maalin maalialueelta. Tuossa videossakin mainitaan "autonomous terminal guidance" . Eli ei sille tarvitse "maalata" mitään kohdetta laserilla tai millään.

Ja STRIXhän on nimenomaan pst-ammus - jos ei löydä sensoreillaan panssarikohteita maalialueelta eikä osu niihin esim. @intternetsoturi :n mainitsemista syistä, niin silloin siitä ei ole mitään hyötyä.

 

[hillhead]

Siis eihän STRIX ole maaliinosoitettava ammus, vaan sen juju on siinä että se hakeutuu itsenäisesti maaliin kunhan sen sensorit vain löytävät maalin maalialueelta. Tuossa videossakin mainitaan "autonomous terminal guidance" . Eli ei sille tarvitse "maalata" mitään kohdetta laserilla tai millään.

Ja STRIXhän on nimenomaan pst-ammus - jos ei löydä sensoreillaan panssarikohteita maalialueelta eikä osu niihin esim. @intternetsoturi :n mainitsemista syistä, niin silloin siitä ei ole mitään hyötyä.

Tämä selittää hyvinkin paljon sen epävarmuudesta

 

[SJ]

Mikäs näissä maaliinosoitettavissa kranaateissa oli ongelmana kun ei ottanut ns tuulta alle. Teoriassa siis ihan mielenkiintoinen keksintö.

Kuten mainittua, niin hakupään näkökenttä oli suhteellisen kapea ja ammuksen liikehdintäkyky ei ollut riittävä esim. liikkuviin maaleihin. Ja tietenkin sää ja peitteinen maasto toivat omia ongelmia. Mutta varmaankin se lopullinen ongelma oli se, että tekniikka oli hieman alkeellista ja ei toiminut tarkoitetulla tavalla käytännössä. Tämä siis siksi, että ammuttaessa ammukselle piti syöttää sen tarkka lähtönopeus. Tämä oli tärkeä siksi, että ammus tietää milloin (ja millä korkeudella) avata sen hakupään, koska tämän perusteella ammus kykenee päättelemään minkä kokoinen heräte on "tankin kokoinen". Tässä juontui sellainen ongelma, että hinattavissa heittimissä tätä ammusta ei voitu käyttää, koska niiden ammusten lähtönopeus vaihteli liikaa, rekyyli kun välittyy maahan joka taas antaa myöten vaihtelevalla tavalla. Eli tästä johtuen ammuksia voitiin ampua vain Amos heittimistä, siis niitä joita ei lopulta hankittu protoa enempää. Siitä en tiedä onko noita ammuksia sweduilla yhä jemmassa, joten vaikea sanoa muuttaako Mjölnir hankinnat noiden tilannetta. Mutta jotenkin veikkaan, että tuo ammus on aikansa elänyt.

 

[Kustaanmiekka]

Mutta tykistöllehhän kuitenkin ostettiin 155mm Bonus mkII panssariin hakeutuvia ammuksia 2014

https://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ensimmaiset-bonus-ammunnat-suomessa

Vuonna 2014 Puolustusministeriö valtuutti Maavoimat hankkimaan 155 mm BONUS Mk II panssariin hakeutuvia ampumatarvikkeita.
Ensimmäiset BONUS-ammukset ammuttiin Rovajärvellä.
Ammus sisältää kaksi laser ja IR-sensoreiden avulla itsenäisesti kohteeseen hakeutuvaa taistelulatausta, ja niillä kyetään ampumaan aina 35 kilometriin saakka.
Hankinnan myötä olemme saaneet tykistölle kyvyn vaikuttaa panssaroituihin maaleihin.
Eli kykenemme ampumaan sellaisia kranaatteja, millä pystytään tuhoamaan myös panssarivaunuja.

 

[Falangi]

Mutta tykistöllehhän kuitenkin ostettiin 155mm Bonus mkII panssariin hakeutuvia ammuksia 2014

155 BONUS ja SMart 155 on kai nähty/todettu toimivammaksi, kuin krh:lla ammuttavat "panssarikauhut". Jos pitää valita että ostaako tuollaisia kalliita erikoisammuksia krh:lle vai tykistölle, niin tykistö vie voiton mm. senkin takia, että tykistön ampumaetäisyys on pitempi (35km vs. <10km), joten tykistöllä saadaan suurempi peittävyys ja (erikois)ammuksia sinne missä niitä eniten tarvitaan.

US Armykin vastikään tilasi Bonusta.

 

[Kustaanmiekka]

155 BONUS ja SMart 155 on kai nähty/todettu toimivammaksi, kuin krh:lla ammuttavat "panssarikauhut". Jos pitää valita että ostaako tuollaisia kalliita erikoisammuksia krh:lle vai tykistölle, niin tykistö vie voiton mm. senkin takia, että tykistön ampumaetäisyys on pitempi (35km vs. <10km), joten tykistöllä saadaan suurempi peittävyys ja (erikois)ammuksia sinne missä niitä eniten tarvitaan.

US Armykin vastikään tilasi Bonusta.

Toi tummennettu oli hyvin huomattu

 

[hillhead]

Mutta tykistöllehhän kuitenkin ostettiin 155mm Bonus mkII panssariin hakeutuvia ammuksia 2014

https://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ensimmaiset-bonus-ammunnat-suomessa

Vuonna 2014 Puolustusministeriö valtuutti Maavoimat hankkimaan 155 mm BONUS Mk II panssariin hakeutuvia ampumatarvikkeita.
Ensimmäiset BONUS-ammukset ammuttiin Rovajärvellä.
Ammus sisältää kaksi laser ja IR-sensoreiden avulla itsenäisesti kohteeseen hakeutuvaa taistelulatausta, ja niillä kyetään ampumaan aina 35 kilometriin saakka.
Hankinnan myötä olemme saaneet tykistölle kyvyn vaikuttaa panssaroituihin maaleihin.
Eli kykenemme ampumaan sellaisia kranaatteja, millä pystytään tuhoamaan myös panssarivaunuja.

Jotenkin ei herätä tämäkään luottamusta. No ei sillä etteikö pvn väki tietäisi mitä pyytää. Tykillä ammuttaessa kulma on loivempi kuin heittimellä luulisi vaikeuttavan osumista. Miten mahtaa osua liikkuvaan maaliin, huomioidaan myös epätasainen maasto, metsä, rakennettu alue. Olen sen verran old school tekniikan kanssa että vaadin suoraa osoitusta maaliin
EDIT. Toiseksi mikäli yhteydet ei kulje "lakua"pitkin niin tosipaikan tullen ne ei kulje ollenkaan.

 

[Stokes]

Onneksi Bonuksen toimivuus ei ole kiinni sinun luottamuksestasi vaan ihan muista asioista. Vaikka en mielelläni tätä myönnäkään osuu tykistökin ihan hyvin ja tarkasti vaikka tulokulma onkin erilainen kuin kranaatinheittimistöllä. KRH on jalkaväkeä ja tykistö on tykistöä, ero on olemassa ihan syystäkin.

 

[baikal]

155 BONUS ja SMart 155 on kai nähty/todettu toimivammaksi, kuin krh:lla ammuttavat "panssarikauhut". Jos pitää valita että ostaako tuollaisia kalliita erikoisammuksia krh:lle vai tykistölle, niin tykistö vie voiton mm. senkin takia, että tykistön ampumaetäisyys on pitempi (35km vs. <10km), joten tykistöllä saadaan suurempi peittävyys ja (erikois)ammuksia sinne missä niitä eniten tarvitaan.

Tuossa on hirmuinen ero. Ja taitaa tuo hyötykuormakin olla merkittävästi suurempi?

Ollenkaan väheksymättä heittimistöä, niin taitaapa tykistöllä olla ne -muutkin edellytykset- vahvemmat. Olen väärä ihminen arvioimaan osaamista eri aselajien välillä, viittaan kuitenkin siihen laajaan tykistöön liittyvään -aputoimintojen- skaalaan. Ei kai ne erilaiset -aputoiminnot- suun mauksi mukana kulje?

 

[Stokes]

Tarkoittanet aputoiminnalla huollon eri toimialoja, mittaus- ja viestitoimintaa sekä johtamista. Koska kaikki toiminta on nykyisin pitkälti integroitua ja yhtenäistettyä ei tuota kautta eroa tule.

Kranaatinheittimistö on kiinni samassa viestijärjestelmässä samanlaisilla välineillä kuin patteristokin. Tuliasemamittauksia tehdään samanlaisilla välineillä, KRHK:n tuliasemaryhmä voi mitata patteriston tuliasemat ja patteriston tuliasemaryhmä tarpeen vaatiessa jääkärikomppanian KRHJ:n tuliasemat. KRHK ja joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa KRHJ voi liittyä tykistö- tai tuliryhmään. Huollon osalta merkitys on suurin, tykistön ampumatarvikkeet vaativat ihan erilaisen logistiikan kuin vippalaudat.

Minun näkökulmastani kysymys on samasta asiasta kuin ohjautuvat luodit rynkkyyn; mahdollista ehkä, mutta saavutettavat hyödyt ovat sangen pienet suhteessa hankintahintaan. Kranaatinheittimistö on edullisimmillaan silloin kun on tarkoitus vaikuttaa suojattomaan jalkaväkeen, kun tarvitaan nopeaa tulenantokykyä ja kun tarvitaan jalkaväen mukana liikkuvaa kaaritulta. Kannettavat ja vedettävät heittimet ovat yksinkertaisia, halpoja ja helposti liikuteltavia välineitä eikä AMOS/NEMO kaikesta hehkutuksesta huolimatta ole pelin muuttaja vaikka kelpo laite johonkin käyttöön onkin.

Jos kranaatinheittimistöä ryhdytään käsittelemään taktisella ja teknisellä tasolla kuten kevyttä tykistöä menetetään sen erityispiirteiden tuomat edut saamatta kuitenkaan mitään todellista hyötyä tilalle.

 

[proileri]

155 BONUS ja SMart 155 on kai nähty/todettu toimivammaksi, kuin krh:lla ammuttavat "panssarikauhut". Jos pitää valita että ostaako tuollaisia kalliita erikoisammuksia krh:lle vai tykistölle, niin tykistö vie voiton mm. senkin takia, että tykistön ampumaetäisyys on pitempi (35km vs. <10km), joten tykistöllä saadaan suurempi peittävyys ja (erikois)ammuksia sinne missä niitä eniten tarvitaan.

Yleensä kaikki älyammukset kannattaa sijoittaa mahdollisimman järeisiin aseisiin, kantaman sekä hyötykuorman takia. Kallein osa on se sensori/ohjauspaketti, ja sen kylkeen kannattaa pakata niin paljon halpaa räjähdettä ja rautaa kuin mahdollista.

Strixin ongelma käsittääkseni oli juuri tuo rajoittunut tekniikka, Bonuksen toimintaperiaate vaikuttaa paremmalta. KRH:lle mielenkiintoinen voisi olla pieni määrä laserhakuisia kranaatteja, jos hinta olisi kohtuullinen. Senkin hyöty on rajallinen kun laser voidaan blokata savutuksella, puusto haittaa laserin näkyvyyttä ja tankeissa on lasertunnistimia jne., mutta periaatteessa saataisiin kyky osua yksittäisellä kranaatilla tarkasti maaliin ja tätä voisi luovasti hyödyntää.

 

[baikal]

Tarkoittanet aputoiminnalla huollon eri toimialoja, mittaus- ja viestitoimintaa sekä johtamista. Koska kaikki toiminta on nykyisin pitkälti integroitua ja yhtenäistettyä ei tuota kautta eroa tule.

Joo tarkoitan. Ja tunnen rajani tässä aiheessa, kun omakohtainen kokemusosaaminen rajoittuu kevyen heittimen suora-ammuntaan.

 

[scip10]

Jos kranaatinheittimistöä ryhdytään käsittelemään taktisella ja teknisellä tasolla kuten kevyttä tykistöä menetetään sen erityispiirteiden tuomat edut saamatta kuitenkaan mitään todellista hyötyä tilalle.

Juuri tästä syystä AMOS/NEMO ei ole mikään myyntimenestys? Kehittynyt vaunu härpäkkeineen maksaa miljoonia, mutta kantama ja maalivaikutus on kuitenkin "vain" KRH:n. Arvokkaaseen vaunuun on parempi asentaa haupitsi, jolloin vaikutus ja kantama ovat kertaluokkaa parempia.

 

[Herman30]

Mutta onhan silläkin arvonsa että miehistö on panssaroinnin suojssa ja vaunu pystyy nopeasti lähtemään pois ampumapaikalta ja siirtyä seuraavaan. Vai eikö vain osata arvostaa tätä rauhan aikana kun ei ole sotaa näköpiirissä?

 

[scip10]

Mutta onhan silläkin arvonsa että miehistö on panssaroinnin suojssa ja vaunu pystyy nopeasti lähtemään pois ampumapaikalta ja siirtyä seuraavaan. Vai eikö vain osata arvostaa tätä rauhan aikana kun ei ole sotaa näköpiirissä?

On tietysti. Kyse ei olekaan siitä onko laite hyvä, vaan siitä onko se parasta rajallisten resurssien käyttöä.

 

[Stokes]

Kaikki epäsuorantulen aseet, johtamispaikat, viestiasemat ja kenttäkeittimetkin olisi syytä saada suojaan mutta kuten @scip10 kirjoitti ei kaikkea voi saada.

 

[hillhead]

Erinlaiset mönkijät heittimien "kantajina"

 

[Deleted member 266]

Jeps, täysin vertailukelpoisia, kutikärrymönkijä ja tämä, halvin valittakoon:

 

[hillhead]

Mönkijä olis kyllä ehdoton heittimen siirtelyyn lyhkäsemmille matkoille. Ja edullinen pakkolunastettuna