Epäsuora tuli - kranaatinheittimet, tykit ja raketinheittimet

Ne sun edellisen sivun kuvien heittimet olivat kylläkin raskaita eikä suinkaan kevyitä

Edit: veeteetee olikin jo kerennyt selventämään tuota yllä (y)

Joo tämän ansiosta visio lähti keulimaan -> mönkijä, 120mm heitin , mahd maaliin ohjattava ammus, & sissitoiminta. Kyllä oi kyllä.
 
Noinhan se menee, mutta saas nähdä muuttaako käytäntöjä ns liikkuva taistelu tapa. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000556652.html

On huomioitava että maanteitä(santa ja asfaltti) pitkin kulkeva kalusto on altis hyökkäyksille . Teiden kunto voi olla myös hetken päästä niin huono että siviili autoilla on hankala siellä ajaa, esim kranaattien tekemät kuopat.
Sotilaat eivät jaksa saapas mallilla kovinkaan kauaa eikä nopeasti jolloin kantoapu on suotavaa.

Suurinosa maastamme on edelleen metsänpeitossa,jolloin välillä kulkeminen edellyttää metsien läpi kulkemista ja niiden suojan hyödyntämistä. Mikäli käyttäisimme pelkkiä teitä rajoittaisi se paljon heittimien käyttöä esm sissisodan taktiikat.


Polttoainetankki on kyllä aivan liian pieni. "Lisäksi kuljettajan on syytä huolehtia tarkasti maastoskootterin tankkaamisesta, koska ajoneuvon polttoaineen kulutus on melkoisen suuri, mutta tankki kovin pieni. Tästä johtuen toimintasäde jää maastoajossa alle 100 kilometrin. "
https://maavoimat.fi/porin-prikaati/tietoa-meista?p_p_id=101&p_p_lifecycle=0&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_101_struts_action=/asset_publisher/view_content&_101_assetEntryId=5634396&_101_type=content&_101_urlTitle=kevyt-nelipyorainen-maastoajoneuvo

Suomalaisessa metsässä olet keskimääräisesti maksimissaan 500m päässä lähimmästä metsäautotiestä.

Heitinmies jaksaa kyllä kantaa kevyen heittimen osia marssilla, (ei tosin 6km tunnissa tietenkään), mutta jaksaa. Sitten kun pitäisi olla jotain ammuttavaakin, niin yhtälö on mahdoton, kuten @Stokes hyvin konkreettisesti kuvasi. Tuliyksiköt ryhmitetään siis lähelle uria.
Kantaman ollessa vähintään useita kilometrejä, ei käytännössä sellaista paikkaa löydy, jossa tuliyksikkö olisi pakko laittaa keskelle jotain suonsilmää. Eiväthän ne omat joukot, vastustajasta puhumattakaan siellä pääasiassa ole myöskään.
 
Viimeksi muokattu:
"Kevyen heittimen osia"? Ei tässä mitään osia ole! (81 Krh/58P)
1545237771278.png

81 Krh/34, ensimmäinen "oikea" Tampella-mallin krh:
1545238190230.png 1545238203893.png 1545238218714.png
 
Last edited by a moderator:
Yritti olla:(; ne ovat vähän samanlaisia tuo krh:n kantaminen, mukamas huumori ja sen ymmärtäminen, aina ei onnistu ja kaikilta...alempi kuva koettaa hahmottaa kevyen osia, jotka ovat olleet samanlaiset jo vuosikymmenet, mutta eivät välttämättä vielä ymmärrettävät jokaiselle.
 
Last edited by a moderator:
Ok, hyvä!

Mulle pitää puhua vähän hitaammin, käyttää yksinkertaista kieltä ja vitsi pitää olla mahdollisimman selkeä, mieluiten jopa niin, että itse muotoilun yliselittävyys on se vitsi. Ja kannattaa varmistaa viestin perillemeno vielä hymiöin! :D
 
Tuliyksiköt ryhmitetään siis lähelle uria.

Niinhän se oli jo viime sotien aikaan ja siitä on sentään aikaa. Nykyisillä koneilla ja vehkeillä kapineet kyllä liikkuvat....silloin niitä kiskottiin vielä usein hevosparoilla.

Suomessa ajetaan satojatuhansia kuutioita puutavaraa joka päivä tehtaiden miiluihin. Joku ja jotkut taiteilevat joka päivä ihan leipätöinään vähän kinttupolkua paremmilta urilta kalikat kyytiin ja isolle kirkolle. Osaamista ja kykyä kelkkoa kamaa pitkin metsiä on kysta kyllin ja niin sitä on pv:llakin.

Jos Suomen kaikkinaisen tieverkoston kupeilta ei löydy aseelle käypää asemaa, niin vika kyllä etsijässä.
 
Ps. olin juuri pari tuntia sitten eräällä pätkällä taivastelemassa ja tiedän, että sen pätkän päässä oleva puupino tulee ajetuksi laaniin. Ja ei ole pojat kummainen tie kyseessä, sieltä ne vaan lähtee.
 
Entä jos sitä tieverkostoa ei haluta käyttää?

Varmasti monelle kevyiden heittimien kanssa puljanneille on tuttua hyökkäyksen mukana siirtyminen jalkapelissä. Eka tuliannos siirtyisi tuettavan joukon mukana. Lisää myöhemmin konevoimalla.

Toisekseen olen antanut itselleni kertoa, että sissiheitin toiminnassa oleellista on valmistelu. Valmistellaan useita asemia joihin kätketään kranaatteja lisäksi valmistellaan a-tarvike kätköjä pelkästään. Asemaan tullaan suorittamaan tietty tulitehtävä jonka jälkeen väistetään. Enpä ihmettelisi jos nykyinen hajautettu taistelu toimisi vastaavasti, mutta tätä en ole reenannut.

Eli siis mönkijät ja muut kömpiät ovat hyödyllisiä myös reitin sijoille.mönkijä liikkuu aina nopeammin maastossa, kuin jalkamies.
 
Kyllä kevyt heitin siirtyy helposti (joskaan ei mukavasti) metsässä 20km päivässä. Myös ilman kantolaitteita joita meilläkin oli mutta emme saaneet käyttää:(. Kranaatteja pystyy mies kuljettamaan helposti 4-6 kpl. Jos vielä yhdelle jv-joukkueelle annetaan 2 kranaattia mieheen mukaan niin kevyt krh-joukkue + jv joukkue kuljettavat helposti mukanaan 60-100 kranaattia. Ei sillä nyt toista Verdunia taistella mutta kyllä sillä hetkeksi tekee jonkun olon ikäväksi.
 
Kyllä kevyt heitin siirtyy helposti (joskaan ei mukavasti) metsässä 20km päivässä. Myös ilman kantolaitteita joita meilläkin oli mutta emme saaneet käyttää:(. Kranaatteja pystyy mies kuljettamaan helposti 4-6 kpl. Jos vielä yhdelle jv-joukkueelle annetaan 2 kranaattia mieheen mukaan niin kevyt krh-joukkue + jv joukkue kuljettavat helposti mukanaan 60-100 kranaattia. Ei sillä nyt toista Verdunia taistella mutta kyllä sillä hetkeksi tekee jonkun olon ikäväksi.

Luitko asiasta Lehväslaihon kirjasta vai onko aika kullannut muistot?
 
Yksi 81mm kranaatti taitaa painaa noin 4.5 kg... Noita kun on 6 mukana muiden kamojen lisäksi...avot...27 kg ja kaikki muu siihen päälle. Saa olla aika kivassa kunnossa että marssii mettässä sen 20 km n. 50 kg varustuksessa (tai enemmän jos on heittimen osat vielä kannossa).
 
Luitko asiasta Lehväslaihon kirjasta vai onko aika kullannut muistot?

Ei ole kullannut, vaikka hiki onkin kuivunut jo ajat sitten.

Noihin aikoihin (90-luvun alku) marssittiin siis taisteluvarustuksessa = tetsari (10-20kg) + rk (5kg) ja siihen lisäksi siis heittimen osa (16-19kg). 3km tunnissa. Nurmiporilla oli reppunsa ja tetsari + rk/kvkk ja muuta sälää. Onnistuu kyllä.

On varmasti näin, että nykyään kun kameliosastoille on lastattu miljoona asiaa mitä minun aikanani ei ollut kannossa niin se heitin ei enää liiku samalla tavoin. Tässä päästään samaan aiheeseen jota jo käsiteltiin toisessa ketjussa ("uusi taistelijan ase" muistaakseni). Tilanne vain alkaa olemaan se, että jos aiotaan tehdä tehokkaasti hajautettua taistelua niin noita vermeitä joudutaan paiskomaan mäkeen tai se hajautus tarkoittaa juurikin kävelemistä tietä pitkin.
 
Yksi 81mm kranaatti taitaa painaa noin 4.5 kg... Noita kun on 6 mukana muiden kamojen lisäksi...avot...27 kg ja kaikki muu siihen päälle. Saa olla aika kivassa kunnossa että marssii mettässä sen 20 km n. 50 kg varustuksessa (tai enemmän jos on heittimen osat vielä kannossa).

Komppanialla käytössä yksi heitinjoukkue -> Taistelu venyy vuorokauden mittaiseksi. Jatkuvaa tuliaseman vaihtoa, Tietä taikka autoja ei voi käyttää koska lennokit ja kopterit suojaa ja tiedustelee hyökkäyksen kohteena ollutta huoltojoukkoja. Omien suuntaan ei pääse koska siellä on vihollisen kärki mikäli ei ole repinyt peliverkkareita ja kääntynyt takaisin ja koittaa teitä pitkin motittaa hyökkäyksen tehneitä.
Saa todellakin olla kovassa kunnossa ...
 
Komppanialla käytössä yksi heitinjoukkue -> Taistelu venyy vuorokauden mittaiseksi. Jatkuvaa tuliaseman vaihtoa, Tietä taikka autoja ei voi käyttää koska lennokit ja kopterit suojaa ja tiedustelee hyökkäyksen kohteena ollutta huoltojoukkoja. Omien suuntaan ei pääse koska siellä on vihollisen kärki mikäli ei ole repinyt peliverkkareita ja kääntynyt takaisin ja koittaa teitä pitkin motittaa hyökkäyksen tehneitä.
Saa todellakin olla kovassa kunnossa ...

Juu. Ei noita kannettu palveluksen ensimmäisenä päivänä. Mutta ei siinä teräsmieskään tarvinnut olla.

Mutta mikä sitten on vaihtoehto? Jos ne heittimet halutaan mukana pitää, niin jollain niiden on liikuttava.
 
Tässä asia hyvin muotoiltuna maanpäältä kadonneen jäsenemme @kertakenttään kirjoittamana:

Kranaatit tuodaan ajoneuvoilla kaksilukuisen metrimäärän päähän tuliasemista, oli sitten hyökkäys, puolustus tai viivytys kyseessä. Aivan erikoistilanteessa kun hyökätään järven yli moottoriveneillä tai koukataan Kebnekaisen huipun kautta, niitä joudutaan kantamaan käsin. Voin kuvitella, että se kärjessä/painopisteessä/kosketuksessa oleva tulenjohtaja kaataa iloisesti tulta vihollisen päälle, joten sitä kranaattimäärää ei voi järkevästi kuljettaa kauramoottorilla.

Toki erilaisten joukkojen toimintatavat eroavat osittain toisistaan, esim hajautetusti taistelevan puolustavan jääkärikomppanian KRHJ:n tuliasemat toteutetaan ehkä eri tavalla, kuin vaikkapa MAAKK:n KRHJ:n vastaavat, mutta perusidea on suunnilleen se mitä olen tässä tuonut esille. Nyt en ihan varmaksi mene sanomaan, mutta varsinaisia sissiheitinjoukkueita ei taideta enää edes kouluttaa missään PKARPR lakkautuksen ja PVUUD jälkeen sitten anno domini 2015.

A-tarviketäydennyksiä tuliyksikölle asti, tai siirryttäessä uusiin tuliasemiin voidaan toki kuljettaa esimerkiksi mönkkäreillä, kelkoilla, PA/HPA:lla yms, mutta kevyidenkin heitinten tuliannos painaa ja vie tilaa sen verran, että lähtökohtaisesti järkevintä A-tarvikkeen liikuttelu on hoitaa ajoneuvoilla, mikäli se vaan mitenkään on mahdollista. Tuliyksikön olemassaolon tarkoitus on pistää murkulaa matkaan tulikomentojen perusteella ja tämän tehdäkseen pitää putkille olla syötävää aina ja kokoajan. Kantamaa kun on, niin niitä _ei_ lähtökohtaisesti tarvitse ryhmittää keskelle ryteikköisintä metsää, kun ne tuliasematkin pitää olla aukealla, jos ei nyt ruveta metsää ympäriltä erikseen lanaamaan.

On tottakai sanomattakin selvää, että niin kauan kuin henki pihisee, niin toiminta jatkuu vaikka sitten käsin ja jalkaisin jos ajoneuvoja ei syystä tai toisesta ole, mutta se ei ole lähtökohta taktisissa käyttöperiaatteissa.
Käytännössä hyökkäyksessäkään KRHJ:n ei tarvitse tallustaa jatkuvasti hyökkäävän jalkaväen takana, vaan kun sitä kantamaa kerran on kilometritolkulla, on järkevämpää siirtyä harvemmin vaikka valmiiksi karttatiedusteltuihin / tiedusteltuihin tuliasemiin kun hyökkäävä joukko on edennyt tarpeeksi, eikä ole tulitaistelussa / maaleja ole odotettavissa hetkeen, mikäli viestiyhteydet vaan pelaavat.
 
Juu. Ei noita kannettu palveluksen ensimmäisenä päivänä. Mutta ei siinä teräsmieskään tarvinnut olla.

Mutta mikä sitten on vaihtoehto? Jos ne heittimet halutaan mukana pitää, niin jollain niiden on liikuttava.

Niitä mönkijöitä yms tässä olen ehdotellut :D
 
Niinhän se oli jo viime sotien aikaan ja siitä on sentään aikaa. Nykyisillä koneilla ja vehkeillä kapineet kyllä liikkuvat....silloin niitä kiskottiin vielä usein hevosparoilla.

Suomessa ajetaan satojatuhansia kuutioita puutavaraa joka päivä tehtaiden miiluihin. Joku ja jotkut taiteilevat joka päivä ihan leipätöinään vähän kinttupolkua paremmilta urilta kalikat kyytiin ja isolle kirkolle. Osaamista ja kykyä kelkkoa kamaa pitkin metsiä on kysta kyllin ja niin sitä on pv:llakin.

Jos Suomen kaikkinaisen tieverkoston kupeilta ei löydy aseelle käypää asemaa, niin vika kyllä etsijässä.
Taitaapa olla niin, että poisluettuna pohjoislapin erämaa-alueet, niin joka ristuksen paikassa Suomessa on alle 5km metsäautotielle. Tuohon sitten lisätään metsiin tehdyt ajourat, niin kyllä se kantaminen on aika turha ratkaisu.
 
Taitaapa olla niin, että poisluettuna pohjoislapin erämaa-alueet, niin joka ristuksen paikassa Suomessa on alle 5km metsäautotielle. Tuohon sitten lisätään metsiin tehdyt ajourat, niin kyllä se kantaminen on aika turha ratkaisu

Nykyaikainen traktori vetää kärrillisen amitsioonia melkoiseen paikkaan. Ei tarvi olla edes tieuraa, kunhan on sen verran aukeaa, että sopii menemään. Mihinkään kiesuslouhikkoon ei tietysti mene, mutta eipä siellä kanna kyllä kamelikaan mitään. Ihmeellisesti tässä maailmassa sotakamoja on aina kyetty roudaamaan, kun halua on vaan riittänyt.
 
Back
Top