Epidemiat maailmalla

[Huhta]

Idris Elba on sairastunut koronavirukseen. Kun nyt ei kuolisi, haluaisin yhä nähdä hänet jos en valkokankaalla niin televisioruudussa.

Näyttelijä Idris Elballa koronavirus

Idris Elba
Kuva: Starmax / Zuma / MVPhotos


Julkaistu: 16.3. 20:48
Brittinäyttelijä kertoo saaneensa positiivisen testituloksen.
Brittinäyttelijä Idris Elballa on todettu koronavirustartunta.
Elba, 47, kertoo Twitter-tilillään, että hän sai positiivisen testituloksen maanantaiaamuna.
– Minulla ei ole ollut toistaiseksi oireita, mutta olen ollut eristettynä siitä lähtien, kun sain kuulla mahdollisesta altistumisestani virukselle, hän kirjoittaa.
– Pysykää ihmiset kotona ja olkaa pragmaattisia. Pidän teidät ajan tasalla siitä, kuinka minulla menee. Ei paniikkia.

Elba on näytellyt muun muassa Star Trekissä ja hittisarjassa The Wire, joka nosti miehen yhdeksi Hollywoodin suurimmista tähdistä. Hänet on vuosien saatossa yhdistetty James Bondin rooliinkin.
Vuonna 2018 People-lehti valitsi Elban maailman seksikkäimmäksi elossa olevaksi mieheksi.
Hollywood-tähdistä myös Tom Hanks on ilmoittanut saaneensa koronatartunnan.
Samu Lehtonen

Näyttelijä Idris Elballa koronavirus

Brittinäyttelijä kertoo saaneensa positiivisen testituloksen.

www.is.fi

 

[Pihatonttu]

....jatkoa. Edelleen tylsää niille joita mallintaminen/simulointi ei kiinnosta.



Toinen osa. Miten?

Atraktioallasmalli on aivan kuin maasto ja ilmiöt jotka tapahtuvat kyseisessä maastossa. Se sopii sen vuoksi hyvin visuaalisten simulaatioiden muodossa tapahtuvaan monimutkaisten epälineaaristen ilmiöiden mallintamiseen.

Yleensä graafisissa esityksissä ilmiö tai sen voimakkuus on sitä suurempi, mitä ylemmäs kuvaaja nousee. Atraktioallasmalli pelaa päinvastoin. Tämä helpottaa todella paljon mallintamista.

Kuvittele, että ilmiökenttä koostuu epätasaisuudesta. Tuolla ilmiökentällä on valtava määrä saman- tai erilaisia toimijoita. (Kuvittele mielessäsi ne vaikka hyvin pieninä palloina. Tai nesteen atomeina. Tai...)

Kuopat ovat atraktioaltaita. Mitä syvempiä ne ovat, sitä atraktiivisempia ne ovat. Jos olisi kyse eläinpopulaation muutosten tarkastelusta, niin maastossa virtaava joki eli juomapaikka olisi hyvin atraktiivinen. Parittelumahdollisuus omaisi korkean atraktiivisuuden. Hierarkiassa kohoaminen olisi atraktiivista...

Atraktioallasmallia voi siis käyttää yhden asian - vaikka paritteleminen tai epidemian leviämisen mahdollisuudet - atraktiivisuuden tarkasteluun, mutta yhtä hyvin loputtoman monien eri asioiden yhtäaikaisen yhteisvaikutuksen tarkasteluun. Jälkimmäisesssä tapauksessa kokonaisuutta kannattaa ainakin oman ymmärrykseni mukaan tarkastella useiden keskenään lomittuvien ja lomittumisen kautta vuorovaikuttavien osakokonaisuuksien muodossa. Tällöin monimutkaisuus kasvaa eksponentiaalisesti osakokonaisuuksien määrän lisääntymisen funktiona. Tämän ongelman voi osittain ja vain osittain kiertää sillä, että keskittyy lomittumisalueilla tarkastelemaan yhtä tai kahta voimakkainta ilmiötä ja tyytyy huomioimaan ne ja heittämään muut mutulla niskaan. Näin olen itse tehnyt.

Lomittuneiden atraktioavaruuksien/maastojen tarkastelua helpottaa todella paljon se, jos jakaa ilmiöt erilaisiin skenaarioavaruuksiin. Epidemian leviämisen tarkastelussa kannattaa tietenkin käyttää skenaarioiden pohjana suoraan todellisuudesta otettuja ilmiösarjoja. Tämä on valtavan paljon nopeampaa, luotettavampaa ja helpompaa kuin se, että lasketaan ensin R0 yksittäistapahtumien tasolle ja skaalataan se sen jälkeen takaisin ylös sarjoiksi.

Esimerkki:

1. Skenaario. Ilmiön kohtalaisen stabiili muutos. (Vastaa suunnilleen aluetta R0 on lähellä ykköstä ja aika vakaa.)

2. Skenaario. Stabiili eksponentiaalinen muutos tolkullisissa lukemissa. (Vastaa suunnilleen aluetta jossa R0 on välillä 1.1 ja 1.4 eli tavallisten influenssojen leviämistä.)

3. Skenaario. Räjähdysmäinen kohtalaisen stabiili muutos. (Vastaa suunnilleen R0 -aluetta 1.6:sta ylöspäin.)

4. Epästabiili poikkeuksellisen nopea räjähdysmäinen muutos. (Vastaa suunnilleen tilannetta jossa R0 vaihtelee voimakkaasti etupäässä välillä 2.2 ja 8.)

Koska en omaa kelvollisia tai edes siedettäviä matemaattisen mallintamisen kykyjä ja taitoja, niin olen oikonut siten, että olen tarkastellut asiaa aina kullakin sen osa-alueella nopeimman skenaarion muutoksena siten, että hitaammille skenaarioille olen vetänyt stetsonista jonkinlaisen ylläpito- ja/tai katalyyttivaikutuksen.

Tämä epätarkkuus yhdessä lukujen luotettavuuden puuttumisen kanssa lienee osasyy siihen, että päädyin tammikuussa hieman toteutunutta matalampiin kuolleisuuslukuihin Kiinan suhteen. Pahoittelen asiaa. Kyvyt ja osaaminen loppuivat kesken.

(Myös kuolleisuutta voidaan tarkastella sen atraktiivisuuden valossa. Kornia, mutta totta. Paljon yksinkertaisempaa ja nopeampaa kuin yksilötasoon perustuvan lääketieteellisen tiedon läpi tapahtuva tarkastelu.)

Eli tiivistäen:

Olen käyttänyt ilmiön simuloimiseen noin neljään keskenään lomittuvaan skenaarioavaruuteen jakautuvan atraktioallasmalliin perustuvaa runkoa. Sen puitteissa olen laskenut yksinkertaisin peruslaskutoimituksin ilman korkeamman matematiikan ymmärrystä ja osaamista skenaariot.

Skenaarioiden keskinäisvaikutuksia olen tarkastellut Stetson-Harrison -menetelmällä (eli hatusta vetämällä) siten että tarkastelun pääpaino on ollut ylläpitovaikutuksessa enemmänkin kuin leviämisessä.

Tämä malli on tietääkseni oma muunnelmani atraktioallasmallista. Rustasin sen juuri tähän tarkoitukseen kun en muutakaan keksinyt tai osannut.

En tiedä millaisia leviämismalleja esim. THL käyttää, mutta ennustamisen osuvuuden perusteella väitän omahyväisesti omaa malliani todennäköisesti paremmaksi kuin THL:n käyttämät työkalut.

Olen välillä saanut paskaa niskaani siitä, että kuvittelen maallikkona osaavani arvioida asiantuntemusta vaativaa ilmiötä paremmin kuin alan korkeimmat pönöttäjät. Noh... Tossa on nyt auki rullattuna se, että miten olen omat arviointini laatinut. Jatkossa mahdollinen kritiikki on helppo kohdistaa arviointimallin pätevyyteen sekä omaan kyvykkyyteeni käyttää sitä.

Mallia pidän hyvänä. Oma osaamiseni sen parissa on heikkoa. Mutta tumpelo hyvän mallin kanssa voi osua tarkemmin kuin ammattilainen todellisuuden monimutkaisuudesta irrotettujen mallien kanssa - etenkin silloin kun laskentaan tulee niin paljon peräkkäisyyttä, että pienetkin alkupään epävarmuudet ja lukuisat takaisinkytkennät vievät kohti kaotisoitumista.

Tässä mallissa kaotisoitumiskynnys on ilmiöiden sarjoittamisen avulla siirretty paljon kauemmas.

Tuon mallin ajaminen visuaalisena simulaationa päässä on aika kuormittavaa. Ja epidemia on nyt siinä vaiheessa, jossa takaisinkytkentöjen ja lomittumisen määrä ylittää älylliset kykyni aivan valtavasti. Siksi lopetan leviämis- ja kuolleisuusarvioiden esittämisen. En enää pysty niihin. Taitavammat jatkakoot tästä eteenpäin.

Lisäys:

En tiedä mitä malleja Los Alamosin tiimi on käyttänyt, mutta en hämmästyisi jos he olisivat käyttäneet jotain sellaista, mikä on vähän kuin matemaattinen malli atraktioallasmallista. Tällöin skenaariojako olisi kai ajan funktiona ja kolmen pääasiallisen skenaarion mukaan: reaktiopotentiaali, menossa oleva reaktio ja jo tapahtuneet reaktiot. Viimeisintä voi verrata laumasuojan ajatukseen.

 

[Soldierblue]

Faksimil Facebook
Vårdpersonal slår larm: ”Vi ska spela roulette med våra liv och patienternas”

Vårdpersonal slår larm: ”Vi ska spela roulette med våra liv och patienternas” – Samnytt

En röntgensjuksköterska från Universitetssjukhuset i Örebro har publicerat ett desperat rop på hjälp på sin Facebook där hon anklagar myndigheterna för passivitet och för ett farligt spel med människoliv. Örebro-sjukhusets presstjänst kommenterar: ”Jag kan inte säga om den här beskrivningen...

samnytt.se

 

[Erik]

Idris Elba on sairastunut koronavirukseen. Kun nyt ei kuolisi, haluaisin yhä nähdä hänet jos en valkokankaalla niin televisioruudussa.

Näyttelijä Idris Elballa koronavirus

Brittinäyttelijä kertoo saaneensa positiivisen testituloksen.

www.is.fi

Oli muuten vielä viime viikolla ryhmäkuvassa Lewis Hamiltonin kanssa

 

[hansai]

Maailmalla varaudutaan epidemiaan haalimalla hengityskoneita – Britanniassa hallitus yrittää valjastaa yritykset tuottamaan koneiden osia, Saksa taas tilasi 10 000 konetta lisää
Koronavirusepidemia nosti hengityskoneiden kysynnän huippuunsa. Suomessa asiantuntijat eivät ole huolissaan koneiden riittävyydestä, vaan kriittisempää on pitää hoitohenkilökunta terveenä.

Cheiron yrityksen hengityskoneita Tšekissä 12. maaliskuuta. Kuva: MIROSLAV CHALOUPKA / ZUMA

Vilma Timonen HS
Julkaistu: 11:03

ITALIASSA hoitohenkilökuntaa on ohjeistettu laittamaan ne koronaviruspotilaat hengityskoneeseen, joilla on parhaat selviämismahdollisuudet.

Nyt muut Euroopan maat yrittävät reagoida äkilliseen hengityskoneiden kysynnän nousuun ja pyrkivät turvaamaan koneiden riittävyyden erilaisin keinoin.

Britanniassa terveysministeri Matt Hancock totesi viikonloppuna maan haluavan ostaa hengityskoneita hinnalla millä hyvänsä. Sitä varten maa toivoo apua yrityksiltä, joilla on pienikin mahdollisuus valmistaa henkiä pelastavien koneiden osasia.

”Jokaisen joka siihen pystyy, pitäisi kääntää insinöörimielensä ja tuotantoketjunsa tekemään niitä [hengityskoneita]. Meidän täytyy tuottaa enemmän”, sanoi Hancock brittiläismedia The Guardianin mukaan.

Ministerin mukaan Britannialla on noin 5 000 hengityskonetta. Maan hallitus aikoo maanantaina neuvotella useiden yhtiöiden kanssa koneiden tuotannosta. Esimerkiksi autotuottaja Rolls-Roycea ja työkoneita valmistavaa JCB:tä huokutellaan käyttämään tuotantolinjojaan hengityskoneiden valmistamiseen.

”On toistaiseksi epäselvää, voimmeko auttaa, mutta brittiläisenä yhtiönä teemme kaikkemme auttaaksemme maatamme”, JCB kommentoi pyyntöä tiedotteessa.

TEHOHOITOA tarvitsevilla potilailla koronavirus aiheuttaa hengityksen lamaantumista ja siksi nämä potilaat tarvitsevat erityisesti hengityskoneita. Asiantuntijat ovat arvioineet, että sairaalaan joutuneista Covid-19-potilaista noin 20–30 prosenttia tarvitsee hengityskonetta. Luvut ovat kuitenkin vielä karkeita arvioita.

Euroopassa Saksalla on parhaat valmiudet hoitaa tehohoitoa tarvitsevia potilaita. Sataatuhatta asukasta kohden Saksalla on 29,2 tehohoitopaikkaa. Seuraavaksi parhaat valmiudet ovat Luxemburgilla sekä Itävallalla, joilla on 24,8 ja 21,8 tehopaikkaa 100 000 asukasta kohden. Samalle määrälle asukkaita Britannian teho-osastoilla on sänkyjä 6,6 ja Suomessa 6,1.

Osa Euroopan maista on ottanut hengityskoneiden määrän turvaamisen asiakseen. Esimerkiksi Saksa on tilannut 10 000 hengityskonetta paikalliselta tuottajalta ja Ranskassa hengityskoneiden tarkkaa määrää kartoitetaan, kertoo Financial Times.

Lehden mukaan Saksan 28 000 tehohoitopaikasta 25 000 on varustettu hengityskoneella. Ranskassa puolestaan 5 065 tehohoitopaikalla on hengityskone.

ITALIAN ainoa hengityskoneita valmistava yhtiö Siare kertoi viime viikolla Corriere Della Sera -lehdelle, että se on peruuttanut kaikki ulkomaiset tilaukset ja tuottaa Italiaan hengityskoneita 125 kappaleen viikkotahtia eli 500 laitetta kuukaudessa.

Siare on saanut tuotantoon apua Italian armeijalta: lehden mukaan yhtiöön siirtyi hätäaputyöhön 25 ase-eksperttiä, jotka kokoavat nyt hengityskoneita.

”Aivan yhtäkkiä yrityksellämme on edessä Titanicin kokoinen operaatio: meidän tulee tuottaa kahden kuukauden sisällä se, mitä normaalisti tuottaisimme kahdessa vuodessa”, Siaren johtaja Gianluca Preziosa kirjoitti Facebookissa.

Myös moderni teknologia on valjastettu avuksi Italiassa. Kun hengityskoneiden venttiilien saatavuudessa oli katkos, niitä 3D-tulostettiin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n johtokunnan jäsen ja Italian terveysministeriön asiantuntija Walter Ricciardi kertoi viime tiistaina HS:lle, että Italian hallitus yrittää pikavauhtia palkata ja kutsua takaisin eläkkeeltä noin 20 000 lääkäriä ja sairaanhoitajaa. Lisäksi tehohoitohoitoyksiköiden määrää aiotaan kasvattaa 5 000:sta 7 500:aan.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpilta kysyttiin hengityskoneiden riittävyydestä lehdistötilaisuudessa perjantaina. Trumpin mukaan maa on tilannut lisää koneita varmuuden vuoksi.

Yhdysvalloissa arvioidaan olevan noin 62 000 hengityskonetta.

SUOMESSA ei ole toistaiseksi ollut samanlaista huolta hengityskoneiden riittävyydestä, vaan niitä on arveltu olevan tarpeeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee vastasi maanantaina Ylen aamussa kysymyksiin tehohoidon kapasiteetista. Sillanaukee korosti, etteivät hengityskoneet ole ainoa hengityshoidon muoto ja niiden määrää tärkeämpää on pitää hoitohenkilökunta terveenä.

Suomessa sairaanhoitopiirit ovat kommentoineet vaihtelevasti hengityskoneiden määrää. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on yli 300 hengityskonetta. Maanantaina sairaanhoitopiiri kertoi yhden potilaan olevan tehohoidossa koronaviruksen vuoksi.

Koronavirus | Maailmalla varaudutaan epidemiaan haalimalla hengityskoneita – Britanniassa hallitus yrittää valjastaa yritykset tuottamaan koneiden osia, Saksa taas tilasi 10 000 konetta lisää

Koronavirusepidemia nosti hengityskoneiden kysynnän huippuunsa. Suomessa asiantuntijat eivät ole huolissaan koneiden riittävyydestä, vaan kriittisempää on pitää hoitohenkilökunta terveenä.

www.hs.fi

 

[xzu]

SUOMESSA ei ole toistaiseksi ollut samanlaista huolta hengityskoneiden riittävyydestä, vaan niitä on arveltu olevan tarpeeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee vastasi maanantaina Ylen aamussa kysymyksiin tehohoidon kapasiteetista. Sillanaukee korosti, etteivät hengityskoneet ole ainoa hengityshoidon muoto ja niiden määrää tärkeämpää on pitää hoitohenkilökunta terveenä.

Suomessa sairaanhoitopiirit ovat kommentoineet vaihtelevasti hengityskoneiden määrää. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on yli 300 hengityskonetta. Maanantaina sairaanhoitopiiri kertoi yhden potilaan olevan tehohoidossa koronaviruksen vuoksi.

Koronavirus | Maailmalla varaudutaan epidemiaan haalimalla hengityskoneita – Britanniassa hallitus yrittää valjastaa yritykset tuottamaan koneiden osia, Saksa taas tilasi 10 000 konetta lisää

Koronavirusepidemia nosti hengityskoneiden kysynnän huippuunsa. Suomessa asiantuntijat eivät ole huolissaan koneiden riittävyydestä, vaan kriittisempää on pitää hoitohenkilökunta terveenä.

www.hs.fi

Kuinkahan kauan kestää, että viimeisetkin virkahenkilökunnan jäärät tajuavat, ettei enää eletä 80-luvulla ja tiedotus on parempi hoitaa avoimesti ja totuudenmukaisesti. Jos Suomessa arvellaan hengityskoneita ja hoitopaikkoja olevan riittävästi, miksi Italiassa ei ole, vaikka tehohoitopaikkojen määrä on tuplat suhteessa asukaslukuun ( Italia 12,5 tehohoitopaikkaa / 100 000 asukasta, Suomi 6,1. Luvut ovat vuodelta 2012, mutta ainakin normaalien sairaalavuodepaikkojen määrä on Suomessa sen jälkeen romahtanut, Italiassa taas on jatkettu panostuksia terveydenhuollon parantamiseen )? Teho- ja hengityshoitoon joutuu paljon nuoria ja keski-ikäisiä, vaikka kuolemanriski onkin huomattavasti alhaisempi kuin vanhuksilla.

Ei helvetti ( anteeksi kiroilu ), tuonne Ylen juttuun on tullut päivitetyt kommentit STM:ltä. Nuo ylläolevat tehohoitopaikkojen vertailuluvut on laskettu sen mukaan, että Suomessa oli 329 tehohoitopaikkaa. Uuden kommentin mukaan nykyään on 300. Vuoden 2012 luvussa on sekä varsinaiset tehohoitopaikat ( 301 kpl ), että epämääräisemmin määritelly Intermediate care beds ( 28 kpl ) mukana, uuden luvun sisällöstä ei tietoa. Ministeriön kommentit voi lukea alta, mutta aika paniikinomaiselta selittelyltä vaikuttaa. Ihan kuin esim. Italiassa nuo leikkaussalien ja heräämöjen koneet ei olisi siirretty tehohoidon käyttöön, vaikka lähtötilanne on ollut paljon parempi.

Spoilerissa yllä linkattuun Ylen seurantaan klo 12.05 lisätyt kommentit, tehohoitopaikkojen määrän otin täältä: https://link.springer.com/article/10.1007/s00134-012-2627-8 , taulukosta 2

Spoiler

17.3. klo 12.04 Somessa kiertää vanha tieto tehohoitopaikoista – ministeriö laskee nykyistä määrää: “Tilanne elää, eikä tarkkaa tietoa ole”
Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä kiertänyt kuva, jonka mukaan Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna huomattavasti vähemmän tehohoitopaikkoja kuin suurimmassa osassa Euroopan maita.

Kuvan tiedot ovat kuitenkin jo vanhoja. Ne ovat peräisin vuodelta 2012, arvioi Reino Pöyhiä. Hän työskenteli tuolloin anestesiologian dosenttina Helsingin yliopistossa ja piti aiheesta yleisöesitelmiä. Graafi tehohoitopaikoista on todennäköisesti napattu hänen esitelmästään.

Paikkojen nykyisestä määrästä Suomessa löytyy vain karkea arvio Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Tilanne elää. Sairaaloilla on valmius ottaa lisää paikkoja tehohoidon käyttöön lyhyellä varoitusajalla. Tarkkaa päiväkohtaista tietoa ei sen vuoksi ole, STM:n johtaja Tuija Kumpulainen sanoo.

Esimerkiksi heräämöpaikoista ja leikkaussaleista löytyy tarvittavat laitteet potilaan hengityksen tukemiseen.

– Meidän käsityksemme mukaan paikat riittävät, kun teemme toimintojen säätöjä eli otamme muualta paikkoja tehohoidon käyttöön, Kumpulainen toteaa.

Ministeriö selvittää parhaillaan tehohoitopaikkojen tämänhetkistä määrää koronavirusepidemian takia.

Nopean laskun perusteella tehohoitopaikkoja on nyt yhteensä noin 300. Lisäksi lievempää hoitoa tarvitseville on tehovalvontapaikkoja ja muita valvontapaikkoja, molempia Kumpulaisen sanoin “muutama sata”. Kumpulainen painottaa, että tiedot eivät ole tarkkoja ja selvitystyö on yhä kesken.

– Absoluuttinen luku tai kansainvälinen vertailu ei ole tärkeää. Huolehdimme siitä, että saamme potilaat hoidettua.

Kumpulainen korostaa, että eri maissa tehohoitopaikkoja määritellään ja käytetään eri tavalla. Suomen paikkojen määrästä suhteessa muuhun Eurooppaan hänellä ei ole tietoa.

Tehohoitopaikkojen sijaan kriittinen kysymys on henkilöstön määrä. Työ nimittäin vaatii erityiskoulutusta.

– Meillä on riittävä henkilöstö paikoille, joita on. Ongelmia voi tulla, jos he sairastuvat itse, Kumpulainen toteaa.

 

[ctg]

Hundreds of prisoners have escaped from four semi-open prisons in São Paulo state in the south-east of Brazil after Easter prison holidays were cancelled and restrictions on visitors tightened because of coronavirus.

Videos showed dozens of prisoners fleeing down a street near one coastal prison and flooding across a soccer pitch on a beach.

There were riots and escapes from semi-open prisons in Tremembé, Porto Feliz and a wing of a prison in Mirandópolis in São Paulo state. In one video hordes of prisoners could be seen running away in Mongaguá on the São Paulo coast – where 400 reportedly fled – while a man shouts: “Come back Monday, OK?” Other videos showed dozens on a beach. The G1 news site reported that 40 had been recaptured.

The São Paulo state penitentiary department said it had postponed the Easter prison break – one of five annual breaks for prisoners in semi-open regimeswho work in the day – because of coronavirus. “The measure was necessary because the benefit would include more than 34,000 convicts of the semi-open regime who, returning to prison, would have high potential to install and propagate coronavirus,” said a statement, adding that semi-open prisons did not have armed guards.

Police and prison officer riot teams recovered control over the four prisons and recaptured 174 prisoners, it later said. The human rights news site Ponte estimated as many as 1,500 had escaped.

“These prisoners were unhappy about the decision that suspended the Easter leave,” said Lincoln Gakiya, a prosecutor in São Paulo state and specialist in drug gangs. “The prisoners were told and in some units, rebelled.”

The rebellions echoed the situation in Italy’s crowded prisons, where 10 have died in riots following restrictions on visits from family members.

'Come back Monday, OK?' Hundreds of prisoners escape in Brazil amid Covid-19 anger

Holiday for minimum security prisoners is cancelled because of outbreak, so many simply run off

www.theguardian.com

The armed forces are preparing to send thousands of military medics to assist in NHS hospitals in the coming weeks as part of Operation Broadshare – the Ministry of Defence’s response to the coronavirus outbreak.

Planners believe the most efficient way to assist the stretched health service is to embed medical personnel within existing hospitals rather than build field facilities, which it is feared could drain resources away from the NHS.

Military medics have not yet been called up because the NHS has not formally requested help, but plans are being drawn up to allow the 11,200 trained members of the Defence Medical Service to assist as the emergency unfolds.

Last week army doctors were being called back to the UK from a Defender Europe exercise in eastern and central Europe, as well as small specialist field hospital units, in preparation to be sent into emergency NHS units when required.

MoD sources said “nothing is off the table” but that the most likely scenario was that military medics would work within existing NHS structures. Emergency field hospitals could pull more people away from the frontline and complicate the crisis response, they added.

The armed forces have a number of field hospitals that can be built rapidly, but experts said their capacity is relatively limited with only eight intensive care beds of the type likely to be needed for seriously-ill coronavirus patients.

Operation Broadshare is likely to become the most complex military event in Great Britain since the second world war, although the armed forces were actively deployed in Northern Ireland for 38 years during the Troubles.

Army likely to embed medics in NHS hospitals to help fight coronavirus

MoD preparing to send thousands of medics into NHS rather than build field hospitals

www.theguardian.com

 

[Teräsmies]

Datan ovat Guardianin mukaan analysoineet lontoolaisyliopistot Imperial College ja London School of Hygiene and Tropical Medicine. Sen mukaan hallituksen aikaisempi strategia olisi johtanut 260 000 ihmisen kuolemaan Britanniassa.

Britannia muutti koronamääräyksiä samaan aikaan kuin Suomi – hylkäsi vaarallisen strategiansa

Lontoolaisyliopisto arvioi, että lepsummat toimet olisivat johtaneet 260 000 kuolemaan.

www.iltalehti.fi

 

[ctg]

Wuhan

Hollanti, kaikki kukat menee tuhottavaksi koronan takia.

Venezuela

Turkish lambs and zodiacal light: Monday's best photos

The Guardian’s picture editors select photo highlights from around the world

www.theguardian.com

 

[ctg]

Astronauts awaiting a space mission are banned from leaving Star City training centre outside Moscow due to the novel coronavirus and will skip traditional pre-launch rituals, the centre's head said Thursday.

The next launch to the International Space Station is due to blast off from Baikonur in Kazakhstan on April 9 with Russian cosmonauts Ivan Vagner and Anatoly Ivanishin and NASA astronaut Chris Cassidy on board.

Pavel Vlasov, the head of Star City, where all astronauts prepare for missions, said that "quarantine for the crews started earlier than usual," referring to the astronauts and the reserve crew.

Astronauts go into quarantine routinely ahead of space missions and give a final press conference at Baikonur from behind a glass wall to protect them from infection.

Vlasov said this procedure was speeded up because of the coronavirus pandemic. So far there have been 28 confirmed cases in Russia, most of them in Moscow.

Quoted on Star City's website, Vlasov said: "The crews are not making any trips out, even such traditional ones as visiting the Kremlin wall and the house of Sergei Korolyov on the eve of departure for Baikonur."

The first man in space, Yuri Gagarin, is buried beside the Kremlin wall, making this a highly symbolic part of preparations. The house-museum of Korolyov, who was the brilliant engineer behind the first space launch, is in northern Moscow.

Vlasov said group tours of Star City have also been cancelled.

Astronauts have been allowed out until recently.

Cassidy posted an image of himself at a street festival in central Moscow on Instagram on Monday.

The International Space Station is currently clear of the virus as the last manned spacecraft docked there in September.

Astronauts grounded in Russia's Star City over virus

Moscow (AFP) March 12, 2020 - Astronauts awaiting a space mission are banned from leaving Star City training centre outside Moscow due to the novel coronavirus and will skip traditional pre-launch rituals, the centre's head said Thursday.

www.spacedaily.com

 

[Lepukki]

....jatkoa. Edelleen tylsää niille joita mallintaminen/simulointi ei kiinnosta.



Toinen osa. Miten?

Atraktioallasmalli on aivan kuin maasto ja ilmiöt jotka tapahtuvat kyseisessä maastossa. Se sopii sen vuoksi hyvin visuaalisten simulaatioiden muodossa tapahtuvaan monimutkaisten epälineaaristen ilmiöiden mallintamiseen.

Yleensä graafisissa esityksissä ilmiö tai sen voimakkuus on sitä suurempi, mitä ylemmäs kuvaaja nousee. Atraktioallasmalli pelaa päinvastoin. Tämä helpottaa todella paljon mallintamista.

Kuvittele, että ilmiökenttä koostuu epätasaisuudesta. Tuolla ilmiökentällä on valtava määrä saman- tai erilaisia toimijoita. (Kuvittele mielessäsi ne vaikka hyvin pieninä palloina. Tai nesteen atomeina. Tai...)

Kuopat ovat atraktioaltaita. Mitä syvempiä ne ovat, sitä atraktiivisempia ne ovat. Jos olisi kyse eläinpopulaation muutosten tarkastelusta, niin maastossa virtaava joki eli juomapaikka olisi hyvin atraktiivinen. Parittelumahdollisuus omaisi korkean atraktiivisuuden. Hierarkiassa kohoaminen olisi atraktiivista...

Atraktioallasmallia voi siis käyttää yhden asian - vaikka paritteleminen tai epidemian leviämisen mahdollisuudet - atraktiivisuuden tarkasteluun, mutta yhtä hyvin loputtoman monien eri asioiden yhtäaikaisen yhteisvaikutuksen tarkasteluun. Jälkimmäisesssä tapauksessa kokonaisuutta kannattaa ainakin oman ymmärrykseni mukaan tarkastella useiden keskenään lomittuvien ja lomittumisen kautta vuorovaikuttavien osakokonaisuuksien muodossa. Tällöin monimutkaisuus kasvaa eksponentiaalisesti osakokonaisuuksien määrän lisääntymisen funktiona. Tämän ongelman voi osittain ja vain osittain kiertää sillä, että keskittyy lomittumisalueilla tarkastelemaan yhtä tai kahta voimakkainta ilmiötä ja tyytyy huomioimaan ne ja heittämään muut mutulla niskaan. Näin olen itse tehnyt.

Lomittuneiden atraktioavaruuksien/maastojen tarkastelua helpottaa todella paljon se, jos jakaa ilmiöt erilaisiin skenaarioavaruuksiin. Epidemian leviämisen tarkastelussa kannattaa tietenkin käyttää skenaarioiden pohjana suoraan todellisuudesta otettuja ilmiösarjoja. Tämä on valtavan paljon nopeampaa, luotettavampaa ja helpompaa kuin se, että lasketaan ensin R0 yksittäistapahtumien tasolle ja skaalataan se sen jälkeen takaisin ylös sarjoiksi.

Esimerkki:

1. Skenaario. Ilmiön kohtalaisen stabiili muutos. (Vastaa suunnilleen aluetta R0 on lähellä ykköstä ja aika vakaa.)

2. Skenaario. Stabiili eksponentiaalinen muutos tolkullisissa lukemissa. (Vastaa suunnilleen aluetta jossa R0 on välillä 1.1 ja 1.4 eli tavallisten influenssojen leviämistä.)

3. Skenaario. Räjähdysmäinen kohtalaisen stabiili muutos. (Vastaa suunnilleen R0 -aluetta 1.6:sta ylöspäin.)

4. Epästabiili poikkeuksellisen nopea räjähdysmäinen muutos. (Vastaa suunnilleen tilannetta jossa R0 vaihtelee voimakkaasti etupäässä välillä 2.2 ja 8.)

Koska en omaa kelvollisia tai edes siedettäviä matemaattisen mallintamisen kykyjä ja taitoja, niin olen oikonut siten, että olen tarkastellut asiaa aina kullakin sen osa-alueella nopeimman skenaarion muutoksena siten, että hitaammille skenaarioille olen vetänyt stetsonista jonkinlaisen ylläpito- ja/tai katalyyttivaikutuksen.

Tämä epätarkkuus yhdessä lukujen luotettavuuden puuttumisen kanssa lienee osasyy siihen, että päädyin tammikuussa hieman toteutunutta matalampiin kuolleisuuslukuihin Kiinan suhteen. Pahoittelen asiaa. Kyvyt ja osaaminen loppuivat kesken.

(Myös kuolleisuutta voidaan tarkastella sen atraktiivisuuden valossa. Kornia, mutta totta. Paljon yksinkertaisempaa ja nopeampaa kuin yksilötasoon perustuvan lääketieteellisen tiedon läpi tapahtuva tarkastelu.)

Eli tiivistäen:

Olen käyttänyt ilmiön simuloimiseen noin neljään keskenään lomittuvaan skenaarioavaruuteen jakautuvan atraktioallasmalliin perustuvaa runkoa. Sen puitteissa olen laskenut yksinkertaisin peruslaskutoimituksin ilman korkeamman matematiikan ymmärrystä ja osaamista skenaariot.

Skenaarioiden keskinäisvaikutuksia olen tarkastellut Stetson-Harrison -menetelmällä (eli hatusta vetämällä) siten että tarkastelun pääpaino on ollut ylläpitovaikutuksessa enemmänkin kuin leviämisessä.

Tämä malli on tietääkseni oma muunnelmani atraktioallasmallista. Rustasin sen juuri tähän tarkoitukseen kun en muutakaan keksinyt tai osannut.

En tiedä millaisia leviämismalleja esim. THL käyttää, mutta ennustamisen osuvuuden perusteella väitän omahyväisesti omaa malliani todennäköisesti paremmaksi kuin THL:n käyttämät työkalut.

Olen välillä saanut paskaa niskaani siitä, että kuvittelen maallikkona osaavani arvioida asiantuntemusta vaativaa ilmiötä paremmin kuin alan korkeimmat pönöttäjät. Noh... Tossa on nyt auki rullattuna se, että miten olen omat arviointini laatinut. Jatkossa mahdollinen kritiikki on helppo kohdistaa arviointimallin pätevyyteen sekä omaan kyvykkyyteeni käyttää sitä.

Mallia pidän hyvänä. Oma osaamiseni sen parissa on heikkoa. Mutta tumpelo hyvän mallin kanssa voi osua tarkemmin kuin ammattilainen todellisuuden monimutkaisuudesta irrotettujen mallien kanssa - etenkin silloin kun laskentaan tulee niin paljon peräkkäisyyttä, että pienetkin alkupään epävarmuudet ja lukuisat takaisinkytkennät vievät kohti kaotisoitumista.

Tässä mallissa kaotisoitumiskynnys on ilmiöiden sarjoittamisen avulla siirretty paljon kauemmas.

Tuon mallin ajaminen visuaalisena simulaationa päässä on aika kuormittavaa. Ja epidemia on nyt siinä vaiheessa, jossa takaisinkytkentöjen ja lomittumisen määrä ylittää älylliset kykyni aivan valtavasti. Siksi lopetan leviämis- ja kuolleisuusarvioiden esittämisen. En enää pysty niihin. Taitavammat jatkakoot tästä eteenpäin.

Lisäys:

En tiedä mitä malleja Los Alamosin tiimi on käyttänyt, mutta en hämmästyisi jos he olisivat käyttäneet jotain sellaista, mikä on vähän kuin matemaattinen malli atraktioallasmallista. Tällöin skenaariojako olisi kai ajan funktiona ja kolmen pääasiallisen skenaarion mukaan: reaktiopotentiaali, menossa oleva reaktio ja jo tapahtuneet reaktiot. Viimeisintä voi verrata laumasuojan ajatukseen.

Jos ymmärsin oikein, niin attraktioallasmalli sopii siis erityisen hyvin mallintamaan tilannetta mm. sen esitettävyyden puolesta. Onko sulla jotain graafista esitystä? Käytätkö jotain softaa?

Lisäystä: luulisin, että THL:n mallit ovat paikkatietoon (väestö, liikenneyhteydet, mahdollisesti jopa kotien, koulujen ja työpaikkojen tarkkuudella) sidottuja. Niin esimerkiksi liikennettä mallinetaan. Mitä parempi lähtödata sen paremmat tulokset. Interaktioille voi sitten laittaa erilaisia kertoimia ja jos ne ovat pahasti pielessä, niin mallihan heittää valtavasti. Joka tapauksessa, tuota dataahan sinulla ei ole käytettävissä.

 

[Soldierblue]

Näin nopeasti se meni Espanjassa

https://twitter.com/x/status/1239679912258293768

 

[Pihatonttu]

Disclaimer: Tylsää asiaa joka ei kerro epidemiasta vaan yhden mallinnustyökalun yhdenlaisesta käyttämisestä. Kannattaa hypätä yli ellei kiinnosta.

Jos ymmärsin oikein, niin attraktioallasmalli sopii siis erityisen hyvin mallintamaan tilannetta mm. sen esitettävyyden puolesta. Onko sulla jotain graafista esitystä? Käytätkö jotain softaa?

Mun mielestä toi malli sopii loistavasti joidenkin epälineaaristen muuttuvien ilmiöiden mallintamiseen. Ja käytän tässä mallintamista sanan laajassa merkityksessä. En siis tarkoita pelkkää kuvantamista tai esittämistä vaan sitä, että luodaan simulaatio, joka pyritään saamaan mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaamaan.

En käytä mitään softaa. En edes osaisi jos joku tyrkkäisi sellaisen nenän eteen. Olen onneton erilaisten ohjelmistojen kanssa.

Ajan simulaatiot pään sisäisenä visualisointina. Olen sellaisessa mitä todennäköisimmin tietyin rajauksin hiukan keskinkertaista parempi. Lisäksi mulla on siihen joitain omia aputyökaluja, joita hyödynnän. (Sarjoittamisen mainitsinkin jo, samoin sen,että ajan nopeimman muutoksen laskutoimituksena ja matalammat laadullisina ilmiöinä eli ilmiön yllä pysymistä tukevina. Muita en nyt jaksa luetella.)

Ei ole mitään graafista esitystä pään sisäisestä simuloinnista. Vertauskuvana voisi periaatteessa käyttää sitä, että teet muuttuvasta maastosta topografisen mallin jossa tutkit nesteen liikkumista sekä suoraan painovoimaisen valumisen, maaperässä olevien rakojen ja pohjavesireittien sekä erilaisten lappo- ja pumppuilmiöiden kautta. "Alas" eli painovoima on se tärkein atraktiivisuus. Ulkopuolinen vaikuttava voima eli esim. pumppu, läikyttäminen, tulviminen... ovat sen ohella merkittäviä.

Mä en halua avata omia ajatteluprosessejani liikaa. Toin ton mallin esille sekä sen takia, että pidän sitä todella käyttökelpoisena että siksi, että onhan se nyt reilua että jos huutaa naama punaisena jotain ja välillä haukkuu muita, niin avaa vähän myös sitä, että mihin ne omat näkemykset pohjautuvat.

Sikäli tohon malliin hyppääminen oli helppoa, että siitä on lapsellisen helppoa vääntää omaan käyttöön erilaisia versioita + se oli tietenkin mulle ennestään tuttu. Oon käyttänyt sitä joidenkin aika vaikeasti hahmotettavien asioiden tarkastelun apuvälineenä monta kertaa aiemminkin.

En usko, että pystyisin tässä kohtaa avaamaan tuota mallia sen enempää. Siitä löytyy netistä tietoa, mutta vähän huonohkosti. Suomessa sitä on tietääkseni käytetty joskus villieläinten populaatiomuutosten mallintamiseen, mutta en ole tästä ihan varma. Oma kiinnostukseni sen hyödyntämisen suhteen liikkuu alueilla, joita en halua avata netissä julkisesti.

 

[Soldierblue]

Germany and France are implementing unprecedented levels of restrictions. President Macron has urged citizens to stay at home and closed France's borders while Germany's social life grinds to a halt. DW has the latest.

Coronavirus latest: French President Macron orders lockdown – DW – 03/16/2020

Germany and France are implementing unprecedented levels of restrictions. President Macron has urged citizens to stay at home and closed France's borders while Germany's social life grinds to a halt. DW has the latest.

www.dw.com

 

[Lepukki]

Disclaimer: Tylsää asiaa joka ei kerro epidemiasta vaan yhden mallinnustyökalun yhdenlaisesta käyttämisestä. Kannattaa hypätä yli ellei kiinnosta.




Mun mielestä toi malli sopii loistavasti joidenkin epälineaaristen muuttuvien ilmiöiden mallintamiseen. Ja käytän tässä mallintamista sanan laajassa merkityksessä. En siis tarkoita pelkkää kuvantamista tai esittämistä vaan sitä, että luodaan simulaatio, joka pyritään saamaan mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaamaan.

En käytä mitään softaa. En edes osaisi jos joku tyrkkäisi sellaisen nenän eteen. Olen onneton erilaisten ohjelmistojen kanssa.

Ajan simulaatiot pään sisäisenä visualisointina. Olen sellaisessa mitä todennäköisimmin tietyin rajauksin hiukan keskinkertaista parempi. Lisäksi mulla on siihen joitain omia aputyökaluja, joita hyödynnän. (Sarjoittamisen mainitsinkin jo, samoin sen,että ajan nopeimman muutoksen laskutoimituksena ja matalammat laadullisina ilmiöinä eli ilmiön yllä pysymistä tukevina. Muita en nyt jaksa luetella.)

Ei ole mitään graafista esitystä pään sisäisestä simuloinnista. Vertauskuvana voisi periaatteessa käyttää sitä, että teet muuttuvasta maastosta topografisen mallin jossa tutkit nesteen liikkumista sekä suoraan painovoimaisen valumisen, maaperässä olevien rakojen ja pohjavesireittien sekä erilaisten lappo- ja pumppuilmiöiden kautta. "Alas" eli painovoima on se tärkein atraktiivisuus. Ulkopuolinen vaikuttava voima eli esim. pumppu, läikyttäminen, tulviminen... ovat sen ohella merkittäviä.

Mä en halua avata omia ajatteluprosessejani liikaa. Toin ton mallin esille sekä sen takia, että pidän sitä todella käyttökelpoisena että siksi, että onhan se nyt reilua että jos huutaa naama punaisena jotain ja välillä haukkuu muita, niin avaa vähän myös sitä, että mihin ne omat näkemykset pohjautuvat.

Sikäli tohon malliin hyppääminen oli helppoa, että siitä on lapsellisen helppoa vääntää omaan käyttöön erilaisia versioita + se oli tietenkin mulle ennestään tuttu. Oon käyttänyt sitä joidenkin aika vaikeasti hahmotettavien asioiden tarkastelun apuvälineenä monta kertaa aiemminkin.

En usko, että pystyisin tässä kohtaa avaamaan tuota mallia sen enempää. Siitä löytyy netistä tietoa, mutta vähän huonohkosti. Suomessa sitä on tietääkseni käytetty joskus villieläinten populaatiomuutosten mallintamiseen, mutta en ole tästä ihan varma. Oma kiinnostukseni sen hyödyntämisen suhteen liikkuu alueilla, joita en halua avata netissä julkisesti.

Kaikella kunnioituksella aivojasi kohtaan, mutta minun täytyy nyt suhtautua tuohon mallintamiseesi hieman skeptisesti.

Aivojen laskentakapasiteetti on varmasti oikeasti yllättävän suuri, mutta se miten hyvin se kapasiteetti pystytään hyödyntämään erinäisten laskentamenetelmien pyörittämiseen verrattuna nykyisiin tietokoneisiin niin... Ne mallit joihin olen tutustunut, sisältävät niin valtavasti lähtödataa ja laskuja, joita ihminen ei koko elinikänsä aikana pystyisi suorittamaan. Toissalta, myönnän sen, että jos mihin tahansa malliin syötetään ulkopuolelta joitain arvoja (esim. oireiden ilmentyminen, tarttuminen ennen oireita, tarttumisherkkyys) ja jos ne ovat kovin pielessä, niin kaikista hienostuneinkin malli voi osua täysin pieleen.

Eli toisin sanoen: En voi uskoa, että sinun mallisi olisi ammattilaisia "parempi", mutta uskon kyllä, että ammattilaisetkin ovat voineet syöttää malliinsa hyvinkin harhaanjohtajia arvoja. Kutakin mallia täytyy osata käyttää oikein.

 

[Pihatonttu]

Kaikella kunnioituksella aivojasi kohtaan, mutta minun täytyy nyt suhtautua tuohon mallintamiseesi hieman skeptisesti.

Aivojen laskentakapasiteetti on varmasti oikeasti yllättävän suuri...

On hyvä että olet epäileväinen.

Totean kuitenkin maininneeni useita kertoja, että korvaan suurimman osan laskemisesta visualisoivalla työskentelyllä. Laskemista teen tässä vain peruslaskutoimitusten tasolla. Kuka vain pystyy siihen. Visualisoiva työskentely on se osuus, joka määrittää sen, että mitä pitää laskea.

Periaatteessa aika samanlainen prosessi kuin vaikka valokuvaaminen. Ensin luodaan pään sisällä se lopputulos mikä halutaan. Sen jälkeen kuvataan ja konvertoidaan aiemmin tehdyn visualisoinnin mukaan.



Eli pelkistetään ja supistetaan ylivoimaisen monimutkaisesta kokonaisuudesta pois kaikki ne asiat, jotka voi pelkistää ja supistaa pois. Niistäkin mainitsin esimerkin: RO -laskentaan nojatessa pitää ensin laskea monimutkaisesti useiden sekä rinnakkaisuutta että peräkkäisyyttä sisältävien tapahtumien keskiarvo - eli R0. Sen jälkeen tätä keskiarvoa käytetään takaisinmallintamisen välineenä ja lasketaan sillä ennuste.

Tuollainen edestakainen vatulointi on täysin turhaa ja lisää erehdysten vaaraa valtavasti. On parempi supistaa sekä yksittäistasolle etenevä analysointi että yksittäistasosta eli R0 -luvusta laajeneva systematisointi pois. Voidaan ottaa suoraan toteutunut todellisuus sellaisenaan - esim. tuplaantumis- tai kymmenkertaistumisaika - ja laskea sillä. Tällöin mallin harteille jää lähinnä sen huomioiminen mitä tapahtuu niillä alueilla, joissa ei voida käyttää yhtä tiedossa olevaa lukua koska kaksi tai useampi eritahtinen ilmiö on voimassa yhtäaikaisesti. Senkin selitin: lasketaan voimakkain muutos, arvioidaan hitaampien muutosten ylläpito- tai katalyyttivaikutus.

 

[Lepukki]

On hyvä että olet epäileväinen.

Totean kuitenkin maininneeni useita kertoja, että korvaan suurimman osan laskemisesta visualisoivalla työskentelyllä. Laskemista teen tässä vain peruslaskutoimitusten tasolla. Kuka vain pystyy siihen. Visualisoiva työskentely on se osuus, joka määrittää sen, että mitä pitää laskea.

Periaatteessa aika samanlainen prosessi kuin vaikka valokuvaaminen. Ensin luodaan pään sisällä se lopputulos mikä halutaan. Sen jälkeen kuvataan ja konvertoidaan aiemmin tehdyn visualisoinnin mukaan.

Katso liite: 38268

Eli pelkistetään ja supistetaan ylivoimaisen monimutkaisesta kokonaisuudesta pois kaikki ne asiat, jotka voi pelkistää ja supistaa pois. Niistäkin mainitsin esimerkin: RO -laskentaan nojatessa pitää ensin laskea monimutkaisesti useiden sekä rinnakkaisuutta että peräkkäisyyttä sisältävien tapahtumien keskiarvo - eli R0. Sen jälkeen tätä keskiarvoa käytetään takaisinmallintamisen välineenä ja lasketaan sillä ennuste.

Tuollainen edestakainen vatulointi on täysin turhaa ja lisää erehdysten vaaraa valtavasti. On parempi supistaa sekä yksittäistasolle etenevä analysointi että yksittäistasosta eli R0 -luvusta laajeneva systematisointi pois. Voidaan ottaa suoraan toteutunut todellisuus sellaisenaan - esim. tuplaantumis- tai kymmenkertaistumisaika - ja laskea sillä. Tällöin mallin harteille jää lähinnä sen huomioiminen mitä tapahtuu niillä alueilla, joissa ei voida käyttää yhtä tiedossa olevaa lukua koska kaksi tai useampi eritahtinen ilmiö on voimassa yhtäaikaisesti. Senkin selitin: lasketaan voimakkain muutos, arvioidaan hitaampien muutosten ylläpito- tai katalyyttivaikutus.

Ei auta. Et saa minua vakuutettua, mutta kiva kun jaksat vääntää ja selittää yksityiskohtia . Kommentoin alle kirjoittamaasi:

"Voidaan ottaa suoraan toteutunut todellisuus sellaisenaan - esim. tuplaantumis- tai kymmenkertaistumisaika - ja laskea sillä. Tällöin mallin harteille jää lähinnä sen huomioiminen mitä tapahtuu niillä alueilla, joissa ei voida käyttää yhtä tiedossa olevaa lukua koska kaksi tai useampi eritahtinen ilmiö on voimassa yhtäaikaisesti."

Oletan, että hienostunutkin, jopa yksittäistapauksien tasolla laskeva malli tekee juuri näin. Eli siihen voi syöttää jo tapahtuneita, tiedossa olevia arvoja juuri esim. tuplaantumisajasta, joiden avulla malli sitten korjaa itseään ja näitä tarkempia arvoja, jokta vaikuttavat R0:aan.

Paha näistä on kuitenkaan vääntää, kun en ole nähnyt yhtäkään kunnollista tautien levinnäisyyttä käsittelevää ammattimaista mallia, joten lopetan oman spekulaationi tähän.

 

[Herman30]

Huomisesta alkaen on Viron kaikissa ravitsemusliikkeissä alkoholinmyyntikielto kello 22 - klo 10. Kielto voimassa niin kauan kun on kansallinen hätätila julistettu.

Valitsus kehtestas alkoholimüügi öise piirangu üle Eesti: kangemat kraami ei saa enam ka baaridest ja restoranidest

Valitsus kinnitas erakorralisel istungil alkoholimüügi öise piirangu üle Eesti, laiendades seda poodidelt kõigile toitlustusasutustele. Keelu rikkumise eest karistatakse rahatrahviga.

arileht.delfi.ee

 

[Tetra]

https://twitter.com/x/status/1239812298715344899

 

[Pihatonttu]

Ei auta. Et saa minua vakuutettua...

Tämä nyt voi olla vähän häkellyttävä uutinen, mutta itse asiassa mua ei kiinnosta pisaraakaan vakuuttaa sua mistään - etenkään tästä.

Hiukan leikkimielisesti voisin todeta, että olen yli puolitoista kuukautta tehnyt rutiininomaisesti jotain, minkä perustelut ja tuotokset ovat täällä kaikkien nähtävillä. Nyt saan kuulla jotain mikä on aika lähellä sitä, että sanottaisiin, etten osaa sitä mitä olen koko ajan tehnyt.

Tässä keskustelussa on komedian ainekset.

Säkään et saa mua vakuuttuneeksi siitä että osaat kirjoittaa suomenkielellä. Se on yksinkertaisesti sulle aivan liian vaikeaa.