Totean heti alkuun, että
en pidä pahimman mahdollisuuden toteutumista todennäköisenä. Silti se on hyvä arvioida mahdollisimman realistisesti.
Täällä on puhuttu mikä voisi olla pahin tilanne.
Laskin...
Eli suomessa 2,75 milj tapausta, 400 000 vahvistettua tapausta , 9200 kuolemaa kahden vuoden aikana.
Kuolleisuusluvuissa kannattaa käsitellä erikseen eri tilanteet.
1. Terveydenhoitojärjestelmän ollessa täydessä terässä kuolleisuusprosentti saattaa jäädä alle yhden.
2. Terveydenhoitojärjestelmän ylikuormittuessa rajusti ja henkilökunnan sairastellessa tai suojautuessa hoitotyötä kuormittavalla tavalla kuolleisuusprossa taitaa heilua vähintään välillä 3.1 - 3.4.
3. Terveydenhoitojärjestelmän romahtaessa täydellisesti kuormituksen vuoksi voi laskea että lähes kaikki tai kaikki tehohoitoa tarvitsevat (noin 5% kaikista) kuolevat. Tässä kohtaa karanteenikeskukset ja kotihoito yhä pelaavat vaikkakaan eivät kykene tarjoamaan hoitoa oireisiin vaan pelkästään peruselintoimintojen - ruoka, juoma, uni, ulostaminen... - suhteen tukea.
4. Jos sekä terveydenhoitojärjestelmä, tuotanto, logistiikka, palvelusektori että osa yhteiskunnan muista perustoiminnoista romahtavat väliaikaisesti paikoittain, alueittain ja/tai toimialoittain, niin tästä syntyvä kuormitus pahentaa sekä tartunnan saaneiden että myös muiden tilanteita. Se tarkoittaa, että tautiin kuolevien päälle tulee runsaammin myös muista syistä kuolevia.
Jos käyttää tällä hetkellä kohtalaisen luotettavalta tuntuvia lukuja pahimman realistisen tulevaisuudenkuvan arvioimiseen ja tuota nelosskenaariota, niin lopputulos on aika synkkä.
Pahin. Oireettomana sairastavat jätetty huomiotta.
- 60% kaikista saa tartunnan. Noin 3 314 000
- Näistä noin 80% lieviä. (Ihan eri asia kuin jäädä huomaamatta. Tarkoittaa lähinnä ettei vaadi sairaalahoitoa. Voi olla myös niin lievä ettei vaadi ollenkaan hoitoa.) 2 651 000.
- 20% vakavampia eli niitä jotka vaatisivat sairaalahoitoa. 663 000 tapausta. Tämmöistä kapasiteetia ei ole - ei edes karanteeniylläpitämisenä. Näistä kuolisi osa.
- 5% vaatisi tehohoitoa. 166 000. Nämä kuolisivat käytännössä kaikki.
- Yhteiskunnan toimintojen heikkeneminen tuottaisi paljon kuolemia myös kroonisesti sairaiden, mielenterveysongelmien (ahdistus, masennus, psykoosit..), ravitsemuksen, unen, hygienian, lämmön, sähkön, onnettomuuksien hoitomahdollisuuksien heikkenemisen jne. vuoksi.
Teoreettisesti 150 000 - 250 000 kahdessa vuodessa voisi olla se pahin skenaario.
Tota voi sitten mielessään verrata vaikka Talvi-, Jatko- ja Lapinsodan yhteenlaskettuun vaikutukseen ja miettiä että panostaako huulipunahallitus ja THL kriisin etukäteiseen torjumiseen tarpeeksi, tosissaan ja ennen kaikkea ajoissa vai keskittyykö se enemmän tanskalaisiin viinereihin ja egotyöskentelyyn.
Pitää varmaan käydä katsomassa THL:n puolitoista kuukautta sitten avatulta Twitter-tililtä, niiden Facebook -kanavalta, niiden Youtube -ohjeistoista ja -tiedotteista sekä 24/7 reaaliajassa päivittyviltä nettisivuilta että kuinka tosissaan ottavat tämän asian. Jos tuollaisia ei ole, niin siitä tiedetään hyvin, etteivät välitä paskaakaan koko jutusta koska eivät vaivaudu ohjeistamaan sekä kansaa yleensä että eri ammattikuntia ja toimialoja erikseen epidemian torjumisessa, siihen varautumisessa ja uusien rutiinien ja toimintamallien käyttöön ottamisessa.