Eränkäynti
- Viestiketjun aloittaja Torrakko
- Aloitus PVM
tulikomento
Supreme Leader
Mukava näköalapaikka Ruokolahdella.
Ikarus
Respected Leader
Ei tainnut onnistua? Aikuinen villisika ei ole helppo eikä vaaraton rasti sudellekaan, äkkiä on saalistajan suolet kedolla.
Possut näytti kanssa aika virkeä liikkeisiltä.
Ikarus
Respected Leader
Saattaisi tuota joskus kokeilla, mutta enpä tiedä, mikä variskannan on meillä romauttanut. Korppeja näkee paljon useammin kuin variksia.
Lepukki
Eversti
Kerran tullut kaverin kuvalla pyydettyä. Maalla missä variksia ja naakkoja on oikeasti riesaksi asti.
Eipä tuo ihmisten vaikutuksesta liikaa menestyvien lajien säätely/tappamninen kovin hohdokasta ole... Ruma lintu enkä pannulle laita. Mielummin mettästän jotain syötävää.
Mutta joo... Varmaan ne sitä "huuhkajaa" tsekkaamaan juuri tulivat. Lensivät ehkä sen vuoksi hieman matalammalla katsomaan, että tuohan pitää ajaa pois täältä.
rty19
Greatest Leader
Melko vilkkaasti liikennöity autotie pellon toisella laidalla eikä näytä susien saalistusta haittaavan. Aika lähellä ihmisiä liikkuvat.
Teeret soi ihan pirusti tuossa vieressä. Ei viitsi mennä häiritsemään, mutta veikkailenpa, ettei akkoja enää juuri ole mukana. Mahtavat olla jo pesimispuuhissa. Täällä viimeiset urokset lopettaa soitimen kesäkuun puolivälissä, eikä juhannusviikollakaan ole täysin mahdotonta kuulla soidinta.
Kauriita ja jäniksiä on täällä napapiirin yläpuolella ihan pirusti. Kaurispukkejahan saisi ampua nytkin, mutta kolme lammasta pakkasessa sanoo, ettei tarvitse. Lisäksi tässä on nyt taas kaikkea pientä, kuten arvosanojen antamiset ja vähän kotihommia... Ei jaksa kytätä, eikä etenkään ryhtyä värkkäämään sen kuolleen elukan kanssa.
Lintuja näkyy ihan kivasti. Teeriä on ollut talon viereisillä saroilla soimassa enemmän kuin pitkiin aikoihin. Koppeloita ja metsoja kulkee kivestämässä aamulla ja iltapäivällä, kun ajan työmatkaa. Talvella näin riekon pitkästä aikaa ja onpa toisestakin paikasta tullut parikin havaintoa. Pyyt vittuilee, kun käy illalla röökillä talon päässä tai pyöräilemässä tyttären kanssa.
Eli lupaileepa mielenkiintoista syksyä. Nuo jänikset pitäisi oikeasti ampua urakalla pois, samoin noita kauriita saisi näköjään vähentää. Enemmän kyllä houkuttaisi tuo latvalinnustus, kun metsästyskoiraa ei ole, enkä jaksa ottaa.
Lintuja näkyy ihan kivasti. Teeriä on ollut talon viereisillä saroilla soimassa enemmän kuin pitkiin aikoihin. Koppeloita ja metsoja kulkee kivestämässä aamulla ja iltapäivällä, kun ajan työmatkaa. Talvella näin riekon pitkästä aikaa ja onpa toisestakin paikasta tullut parikin havaintoa. Pyyt vittuilee, kun käy illalla röökillä talon päässä tai pyöräilemässä tyttären kanssa.
Eli lupaileepa mielenkiintoista syksyä. Nuo jänikset pitäisi oikeasti ampua urakalla pois, samoin noita kauriita saisi näköjään vähentää. Enemmän kyllä houkuttaisi tuo latvalinnustus, kun metsästyskoiraa ei ole, enkä jaksa ottaa.
pstsika
Haukka
Ilta ja yö tuli vietettyä 12 tunnin kytiksellä, mutta ainoatakaan kaurista saati kaurispukkia ei tullut näkyviin. Taas kerran sai palata kotiin reppu kevyempänä kuin kotoa lähtiessä.
Havaintoja kuitenkin seuraavasti:
13x valkohäntäpeura
1x supikoira
1x näätä
1x hirvilehmä ja hänen kintereillä kaksi tämän kevään pientä vasaa
Ammuttuja laukauksia nolla, koska vain supikoira olisi ollut sallittu ja se kipitti juoksujalkaa noin 250 metrissä. En lähtenyt pelkän huvin ja urheilun vuoksi edes yrittämään.
Peurakanta on kyllä niin voimakas, että sen osalta alueellinen pyyntiluvasta vapauttaminen ja valtion rahastus kaatoluvilla saisi loppua. Valehtelematta olisin nyt yhden kytiksen aikana saanut ainakin 4 tai 5 nurin ilman, että olisi tarvinnut ampua kahta eläintä yhdessä tilanteessa. Onnistuneilla tuplilla tilanne olisi ollut toki toinen... Kivahan noita oli lasin läpi katsella ja ampua poskilaukauksia, mutta mieluusti sitä olisi riistalaukauksen ampunut, kun tuollainen kuhina oli.
Havaintoja kuitenkin seuraavasti:
13x valkohäntäpeura
1x supikoira
1x näätä
1x hirvilehmä ja hänen kintereillä kaksi tämän kevään pientä vasaa
Ammuttuja laukauksia nolla, koska vain supikoira olisi ollut sallittu ja se kipitti juoksujalkaa noin 250 metrissä. En lähtenyt pelkän huvin ja urheilun vuoksi edes yrittämään.
Peurakanta on kyllä niin voimakas, että sen osalta alueellinen pyyntiluvasta vapauttaminen ja valtion rahastus kaatoluvilla saisi loppua. Valehtelematta olisin nyt yhden kytiksen aikana saanut ainakin 4 tai 5 nurin ilman, että olisi tarvinnut ampua kahta eläintä yhdessä tilanteessa. Onnistuneilla tuplilla tilanne olisi ollut toki toinen... Kivahan noita oli lasin läpi katsella ja ampua poskilaukauksia, mutta mieluusti sitä olisi riistalaukauksen ampunut, kun tuollainen kuhina oli.
Armchair pilot
Kapteeni
Amen. Noita on oikeasti aivan riesaksi asti samoin kuin valkoposkihanhia.
Fremen
Greatest Leader
Tässäpä positiivinen tarina vaelluksesta, jospa saataisiin Suomeen yhtäjaksoinen vaellusreitti etelästä pohjoiseen, viittoineen ja laavuineen/ nuotiopaikkoineen. Kuntatason yhteistyö koko matkalla, yhdessä Metsähallituksen ja metsänomistajien kanssa, olisi tämän luomisessa rautaa.
Toi aloitus/ lopetus Haminaan ja reitin yleinen itäisyys on myös kiinnostava, ja mielestäni hyvä valinta sekä vesihuollollisesti, maisemallisesti että kulttuurillisesti.
Hurjia päivämatkoja tulee tälle lehtijutun pitkän matkan miehelle, 51km ja päivä tais olla nro. 10.? Täysin mahdollista tietenkin, tosin saa olla aika hyvää kuntopohjaa alla, polunpohjasta puhumattakaan, ja niinkuin kaveri totesi, tauot ovat tärkeimpiä.
Jälkimmäiselle toteamukselle lämmin aamen Norjasta
.
www.iltalehti.fi
Toi aloitus/ lopetus Haminaan ja reitin yleinen itäisyys on myös kiinnostava, ja mielestäni hyvä valinta sekä vesihuollollisesti, maisemallisesti että kulttuurillisesti.
Hurjia päivämatkoja tulee tälle lehtijutun pitkän matkan miehelle, 51km ja päivä tais olla nro. 10.? Täysin mahdollista tietenkin, tosin saa olla aika hyvää kuntopohjaa alla, polunpohjasta puhumattakaan, ja niinkuin kaveri totesi, tauot ovat tärkeimpiä.
Jälkimmäiselle toteamukselle lämmin aamen Norjasta
.
Tommi, 48, vaeltaa Suomen päästä päähän – syö huoltoasemilla ja pyytää vettä vastaantulijoilta
Tommi Lahtonen haluaa luoda vaellusreitin, jollaista ei ole aiemmin ollut.
www.iltalehti.fi
Sarek1
Ylipäällikkö
Höh, mitäs siinä jutussa kitistään UKK-reitin kunnosta? Suo on suota ja sitä koilliskulmilta löytyy. Maastoeteneminen on oma lajinsa ja sitä varten kannattaa pistää sopivat kamppeet päälle. Alueen matkailukeskeisimmillä paikoilla on majoittumista varten hyviä yöpymispaikkoja eli retkitupia.Tässäpä positiivinen tarina vaelluksesta, jospa saataisiin Suomeen yhtäjaksoinen vaellusreitti etelästä pohjoiseen, viittoineen ja laavuineen/ nuotiopaikkoineen. Kuntatason yhteistyö koko matkalla, yhdessä Metsähallituksen ja metsänomistajien kanssa, olisi tämän luomisessa rautaa.
Toi aloitus/ lopetus Haminaan ja reitin yleinen itäisyys on myös kiinnostava, ja mielestäni hyvä valinta sekä vesihuollollisesti, maisemallisesti että kulttuurillisesti.
Hurjia päivämatkoja tulee tälle lehtijutun pitkän matkan miehelle, 51km ja päivä tais olla nro. 10.? Täysin mahdollista tietenkin, tosin saa olla aika hyvää kuntopohjaa alla, polunpohjasta puhumattakaan, ja niinkuin kaveri totesi, tauot ovat tärkeimpiä.
Jälkimmäiselle toteamukselle lämmin aamen Norjasta
Tommi, 48, vaeltaa Suomen päästä päähän – syö huoltoasemilla ja pyytää vettä vastaantulijoilta
Tommi Lahtonen haluaa luoda vaellusreitin, jollaista ei ole aiemmin ollut.
Olen vuosikymmeniä sitten muuten kotiseudullani vaaramaisemissa UKK -reittiä alun perin rakennettaessa raivannut ja merkinnyt sitä. Tunnustan, etten aiemmin viikolla käydessäni noilla tienoilla käynyt tarkistamassa reitin nykykuntoa sen eri kohdissa. Jotkut opasteet olivat metsäautotien vieressä jääneet osin vesakon peittoon, joten ainakin pieni parsiminen olisi paikallaan. Paikkoja ei välttämättä tunne samaksi kun puusto on kasvanut jonkin verran 80-luvun ajoista. Myös ne lukuisat aikanaan istuttamani puut.
Fremen
Greatest Leader
Hätähousu! Eihän toi kaveri ole sinne asti vielä edes kerennyt, lähimaillekaan... käsittääkseni kitisi aikansa kuluksi kaakonkulman maastoista, joista meillä on monellakin kokemusta, ja ne on perseellisiksi todettuja, varsinkin 1:50 000 SA-kartalla
.Uskon että viitoitus paranee kun mennään pohjoiseen, ja ennen kaikkea ihmisten ja eläintenkin historialliset vaellusreitit ovat selkeämpiä, kun korkeuseroja alkaa olla, ja isompia vesistöjä tietty.
Tuolla kaakkois-Suomessa ei ole oikein kumpaakaan, varsinkaan Kymenlaakson itäpuolella. Mutta noi 50km+ päivät on aika miehekkäitä, pakko olla aika hyvää polkua alla ei noi muuten ole mahdollisia kilometrimääriä. Ja alle kymmenen kiloa repussa, ja kevyet jalkineet jotka toimii kevyellä kuormalla - Salomonin GTX-vaelluskengät on 475 grammaa kipale, niillä pystyy. Mut jos on 20kg rinkassa ja kivinen/ juurakkoinen polku, niin liian pehmeät pohjat, eikä enää kovin hauskasti pysty.
Mielenkiintoinen projekti, jota mielelläni seuraan, ja voisin harkita itsekin. Nää vuorten tramppaamiset Norjassa ylös alas on suomalaiselle reserviläiselle loppujen lopuksi melko hermoille käypää hommaa, koska minkä taakseen jättää sen edestään löytää, välittömästi, eli joko ylämäki muuttuu raastavaksi jyrkänteeksi tai päin vastoin. Väärä maajoukkue Fremenille. Kaipaan metsää ja tasamaata! Täällä on loppujen lopuksi ihan vitun jyrkkää, se käy kyrsimään vähitellen... ok kuva on lännestä Geiranger-vuonolta, ja noi maisemat on isompia, mutta Oslon alueellakin on sitä jatkuvaa sahausta 100-200 metriä vertikaalia, varsinkin itä-länsi -suunnassa. Tuolla ainakin päivän eräilyprojekti on aika selvä, mutta Østmarkan skuugessa Oslosta itään ei niin aina ole, ainakaan turistille, vaikka olis kartta, kompassi, vesipullo ja halinalle mukana
.Mitä en ole... RUK K202, koulun suunnistuskilpailun 8. sija. Rehellisyyden nimissä, kisan voittaja paineli meikäläisestä ohi jollain alkurasteilla, tunnistin kaverin koska oli samassa joukkueessa pyssylinjalla, ja meille oli hehkutettu että hän on SM-kakkonen. Joten peesasin häntä... omin avuin olisin ollut viidenkympin joukossa, ehkä... ja sekin vaan koska juoksukunto oli kohdillaan... mutta kyllä noi SM-tason heput on aika hyviä kirittäjiä, saapi meinaan kiriä jos haluu matkassa roikkua, edes vähän aikaa! Enkä edes joutunut suunnistamaan, kun joka rastilla tiesin missä nyt ollaan, jos vielä näkö pelas.
Noi menee jotain 3800+ Cooper/ VO2_max -vauhtia meinaan tolla tasolla, ja siinä kyydissä rupee vähän kaikki tilttaamaan jossain vaiheessa. Huomattavasti ennen maalia, jonne nyt sentään löysin itsekin oksentamaan.
Urheilu avartaa sielua ja nielua välillä.
Not going to happen!
Eka käpälänjälki kun saavuttaa porojängät, niin EI!
Eka käpälänjälki kun saavuttaa porojängät, niin EI!
Sateen jälkeen, pari päivää sitten Hämeessä, oli noin 90 000 000 itikkaa kolmiokuutiota kohden.
Alle 20 sekunttia kusellakäyntiin ja mulkussa jo sata reikää, puhumattakaan muista ruumiinosista.
Alle 20 sekunttia kusellakäyntiin ja mulkussa jo sata reikää, puhumattakaan muista ruumiinosista.
Bwana
Kenraali
On komeat maisemat kuitenkin. Muuten tuo norjalainen haikkaaminen kuullostaa eritrealaiselta vastaavalta, lukuunottamatta polttavaa Arskaa, 2400 metrin korkeutta ja jatkuvaa kenkiä repivää terävää kivikkoa. Satasen Salomonit olivat valmiit puolessa vuodessa ja vain sunnuntaisin käytiin neljän-viiden tunnin vetoja marssimassa. Kolmen litran vesipussi Haglöfsissä, muut eväät miestä myöden (Leningradin 64-vuotiaalla Sergeillä oli aina Punalaivaston retkisetissä mitä nyt vanhan liiton ydinfyysikko-venäläisellä oli. Itse raahasin aina pari Heinekeniä berjoskasta/uros sun muuta hedelmää, italialaisilta sitten salamit sun muut leikkeleet). Kolmisen tuntia up n' down, kunnon evästauko ja viimeinen pätkä veljellisesti mm. Raatteentiestä keskustellen. "Pjurukumi, pjurukumi" osasi Sergei sanoa ja Järvisen sukset omasi. Kävi metsällä Pervomaiskojessa (jonka korjasin aina Kivennavaksi) ja Sergei sen silti aina Pervomaiskojeksi tietenkin mainitsi.Hätähousu! Eihän toi kaveri ole sinne asti vielä edes kerennyt, lähimaillekaan... käsittääkseni kitisi aikansa kuluksi kaakonkulman maastoista, joista meillä on monellakin kokemusta, ja ne on perseellisiksi todettuja, varsinkin 1:50 000 SA-kartalla
Uskon että viitoitus paranee kun mennään pohjoiseen, ja ennen kaikkea ihmisten ja eläintenkin historialliset vaellusreitit ovat selkeämpiä, kun korkeuseroja alkaa olla, ja isompia vesistöjä tietty.
Tuolla kaakkois-Suomessa ei ole oikein kumpaakaan, varsinkaan Kymenlaakson itäpuolella. Mutta noi 50km+ päivät on aika miehekkäitä, pakko olla aika hyvää polkua alla ei noi muuten ole mahdollisia kilometrimääriä. Ja alle kymmenen kiloa repussa, ja kevyet jalkineet jotka toimii kevyellä kuormalla - Salomonin GTX-vaelluskengät on 475 grammaa kipale, niillä pystyy. Mut jos on 20kg rinkassa ja kivinen/ juurakkoinen polku, niin liian pehmeät pohjat, eikä enää kovin hauskasti pysty.
Mielenkiintoinen projekti, jota mielelläni seuraan, ja voisin harkita itsekin. Nää vuorten tramppaamiset Norjassa ylös alas on suomalaiselle reserviläiselle loppujen lopuksi melko hermoille käypää hommaa, koska minkä taakseen jättää sen edestään löytää, välittömästi, eli joko ylämäki muuttuu raastavaksi jyrkänteeksi tai päin vastoin. Väärä maajoukkue Fremenille. Kaipaan metsää ja tasamaata! Täällä on loppujen lopuksi ihan vitun jyrkkää, se käy kyrsimään vähitellen... ok kuva on lännestä Geiranger-vuonolta, ja noi maisemat on isompia, mutta Oslon alueellakin on sitä jatkuvaa sahausta 100-200 metriä vertikaalia, varsinkin itä-länsi -suunnassa. Tuolla ainakin päivän eräilyprojekti on aika selvä, mutta Østmarkan skuugessa Oslosta itään ei niin aina ole, ainakaan turistille, vaikka olis kartta, kompassi, vesipullo ja halinalle mukana
Mitä en ole... RUK K202, koulun suunnistuskilpailun 8. sija. Rehellisyyden nimissä, kisan voittaja paineli meikäläisestä ohi jollain alkurasteilla, tunnistin kaverin koska oli samassa joukkueessa pyssylinjalla, ja meille oli hehkutettu että hän on SM-kakkonen. Joten peesasin häntä... omin avuin olisin ollut viidenkympin joukossa, ehkä... ja sekin vaan koska juoksukunto oli kohdillaan... mutta kyllä noi SM-tason heput on aika hyviä kirittäjiä, saapi meinaan kiriä jos haluu matkassa roikkua, edes vähän aikaa! Enkä edes joutunut suunnistamaan, kun joka rastilla tiesin missä nyt ollaan, jos vielä näkö pelas.
Noi menee jotain 3800+ Cooper/ VO2_max -vauhtia meinaan tolla tasolla, ja siinä kyydissä rupee vähän kaikki tilttaamaan jossain vaiheessa. Huomattavasti ennen maalia, jonne nyt sentään löysin itsekin oksentamaan.
Urheilu avartaa sielua ja nielua välillä.
Fremen
Greatest Leader
Juu on aika vanhaa tämä vuoristo täällä Norjassa päin, verrattuna Alppeihin tai varsinkin Karakoramiin tai Himalaijaan jotka ovat hyvin nuoria geologisessa jatkumossa...
Mutta täällä nyky-Norjassa ja osittain nyky-Ruotsissa joku 390 miljoonaa vuotta sitten kaledonialainen laatta tuuppasi scandi-FIN -laattaa (the Baltic Shield!) ja siitä nousi komeita vuoria. Ovat sittemmin rauhoittuneet eroosion myötä nykyiselle +400m - +2400m -tasolleen.
Tuolla Itä-Afrikassa taitaa olla myös vanhin rift valley, en tiedä alueen geologiasta sen enempää mutta ehkä korkeuserot syntyvät enemmän laaksojen syvyydestä kuin vuorten korkeudesta? Vaikka kyllähän siellä jonkinlainen Altiplano on ylös työntynyt... lienevät kenialaisetkin hyviä juoksijoita kun treenaavat samoissa olosuhteissa kuin etiopilaiaset? Ehkä se maankuoren repeäminen sitten nosti reunoja ylös, en tiedä. En ole geologi, vaan ekonomisti, enkä edes kovin hyvä sellainen
Skandit – Wikipedia
