PV:ssä 30 vuotta palvelleena en ole kyllä koskaan kuullut numeroiduista luodeista. Kuten jotkut kommentoivat, olisi ihan turhaa hommaa. Lipastamisjärjestys pitäisi aina valvoa erikseen. Ja RK:n kuparivaippaluoti pakkaa joko menemään kohteesta läpi, jolloin hankala löytää "luettavissa" olevaa luotia takamaastosta. Tai jos osuu luihin niin menee sen verran pahasti rikki että edelleen hankala todistaa mitään. Vartioluotien pitäminen puualustassa johon oli porattu numeroidut reiät oli käytössä joissain joukoissa helpottamassa patruunoiden laskemista ennen ja jälkeen lipastamisen.
1980-luvulla meno oli kyllä aika reipasta, vartioon pantiin välillä valan tehneitä alokkaita joille jaettiin kovat a-tarvikkeet. Hirvitti itseäkin laittaa kokemattomia poikia sellaisiin tehtäviin. Itsekin olin varusmiehenä välillä varuskunnan portilla vartiossa varustuksena RK ja lippaallinen kovia. Kerran piti vetää liikkuvat taakse kun pari humalaista äijää ei meinannut uskoa että ei saa kävellä sotkuun ilman saattajaa. Eikä vartiopaikalla ollut minkäänlaista viestivälinettä avun saamiseksi paikalle. Vapisevin sormin sai sitten poistaa patruunaa aseesta kun äijät olivat vetäytyneet.
Senpä takia mentiinkin spol-vartiointiin, missä vartijat ovat paremmin koulutettuja, toimivat aina vähintään pareittain ja lisäksi mietittiin tarkemmin missä tarvitaan aseistettua vartijaa ja missä riittää pamppu ja hälytysjärjestelmä avun saamiseksi. Samalla parani se back-upin laatu kun se ei enää ollut satunnainen päivystysvuorossa ollut kapiainen ja lisää valantehneitä alokkaita vaan koulutettu sotilaspoliisialiupseeripari usein koiran kanssa sekä aseistettuja spol-varusmiehiä.
Kasarmialueiden vartiointi on tänä päivänä rauhan aikaa varten, pitämään yllä yleistä kuria ja järjestystä sekä estämään lähinnä luvattomat tunkeutumiset, rikkominen ja varastaminen. Paljon on korvattu kiertoväijyjä teknisellä vartioinnilla. Valmiuden säätelyllä taataan se, että tarvittaessa vartiointia tehostetaan hyvinkin nopeasti lisäämällä aseistettujen vartioiden ja partioinnin määrää, laittamalla esteitä kulkuväylille jne.
1980-luvulla meno oli kyllä aika reipasta, vartioon pantiin välillä valan tehneitä alokkaita joille jaettiin kovat a-tarvikkeet. Hirvitti itseäkin laittaa kokemattomia poikia sellaisiin tehtäviin. Itsekin olin varusmiehenä välillä varuskunnan portilla vartiossa varustuksena RK ja lippaallinen kovia. Kerran piti vetää liikkuvat taakse kun pari humalaista äijää ei meinannut uskoa että ei saa kävellä sotkuun ilman saattajaa. Eikä vartiopaikalla ollut minkäänlaista viestivälinettä avun saamiseksi paikalle. Vapisevin sormin sai sitten poistaa patruunaa aseesta kun äijät olivat vetäytyneet.
Senpä takia mentiinkin spol-vartiointiin, missä vartijat ovat paremmin koulutettuja, toimivat aina vähintään pareittain ja lisäksi mietittiin tarkemmin missä tarvitaan aseistettua vartijaa ja missä riittää pamppu ja hälytysjärjestelmä avun saamiseksi. Samalla parani se back-upin laatu kun se ei enää ollut satunnainen päivystysvuorossa ollut kapiainen ja lisää valantehneitä alokkaita vaan koulutettu sotilaspoliisialiupseeripari usein koiran kanssa sekä aseistettuja spol-varusmiehiä.
Kasarmialueiden vartiointi on tänä päivänä rauhan aikaa varten, pitämään yllä yleistä kuria ja järjestystä sekä estämään lähinnä luvattomat tunkeutumiset, rikkominen ja varastaminen. Paljon on korvattu kiertoväijyjä teknisellä vartioinnilla. Valmiuden säätelyllä taataan se, että tarvittaessa vartiointia tehostetaan hyvinkin nopeasti lisäämällä aseistettujen vartioiden ja partioinnin määrää, laittamalla esteitä kulkuväylille jne.
ei hullummin, tästä on hyvä jatkaa