minkälaista tekstiä löytyy natsien ja erilaisten kommunistien perustuslaista sekä puolueohjelmista. Todella vakuuttavaa juttua vanhuudenturvasta, sananvapaudesta, eläkkeistä ja vaikka siitä kuinka lahjakkaille taataan oikeus korkeatasoiseen koulut
Stalinin perustuslaki oli yksi maailman kauneimmista ellei kaunein, ja kaikki huusi "hurraa", koska ne jotka eivät huutaneet - ammuttiin. Todellisuus vain oli aivan toisenlainen kun mitä kauniissa perustuslaissa kirjoitettiin.
Koko elämänsä kolhoosissa tehnyt mummo Nal:ssa sai eläkettä ruhtinalliset 33 rupla kuukaudessa. Stipedi opiskelijoille oli luokka 40 rupla/kk. Ravintolaillalisesta kahdelle maksettiin helposti saman verran, eikä se ole kovin kummoinen. Ravintoloita miljoonien kaupungissa olisi voinut laskea sormilla, koska ei sinne suurimmalla osalla työtätekivista ollut mitään asiaa koskaan. Sitten oli tietenkin kafeet, ruokalan tapainen josta sai myös juoda viina. Ne olivat halvempia, ja niitä oli paljon. Mutta suuremmalle osalle työtätekivista nekin olivat liian kalliita.
Piti jonottaa luista ja läskistä pakastettua soppa "liha" töiden jälkeen tehdäkseen keittoa viikoksi. Tietenkin piti jonottaa myös perunoita (usein mätäisiä, mutta hyvällä säkällä sai jopa mädättömiäkin) toisesta paikasta ja sipulia - luonnollisesti toisesta, jos halusi keittoon lisäksi kaalia, niin ei kun jonottamaan kaalia vielä jostain..tai sitten söisi kalasälykettä leivän kanssa. Mutta se kävisi jo kallimmaksi kun "liha"keitto.
Kaikkia neukulan "onnellisuutta" ei ajo kuvata, ei mahtuisi postaukseen, mutta hyvin ankea ja hyvin ahdistava se oli. Puute kaikissa, huonolaatuiset elintarvikkeet, rumat ellei kauheat vaatteet, kaikki mihin katsoi oli hajoamisillaan. Yleisvessoihin ei voitu mennä koska löyhkä oli sietämätön, paska seinissa, ruosteiseiset vuotavat putkeet, saniteettilaitteet, kaikki vinossa ja irtoamassa.
Nyky Venäjällä on edelleen puolella kansasta ei ole sisävessa.
Mutta terveydenhuolto oli ilmainen, vaikka hyvin alkeellinen, asunnotkin suht ilmaiset, jotain nimellista summa maksettu ja opiskelukin oli ilmaista, mutta myös työtä tehtyy ilmaiseksi! Esimerkki yllä.
Myöhästyminen töihin- vankila. Kukaan ei voinut kuvitellakaan ottaa ja olla ilmestymättä kokonaan töihin koko työpäiväksi, vaikka huonovointisuuden takia, sitä olisi seurannut ampuminen. Näin oli Stalinin aikana. Hänen kuolemaan jälkeen vähittelleen ampumisesta luovutettu.
Kuinka moni tietää ettei kolhoseissa raatavilla ihmisilla ollut passia? Orjat eivät matkustaa. Jos kolhosilainen meinäsi matkustaa toiseen lähikaupunkiin, hänelle piti hankkia spravkan kolhosineuvoston puheenjohtajalta. Kolhosilaisille jaettu passit vasta 1970 luvulla - orjat armahdettu. Maa oli täynnä jättikokoisia julisteita raavaista terveista kolhosilaisista, miehista ja naisista, todellisuudessa ne olivat sairaita, hampattomia ihmisiä, jotka eli 30 ruplalla kuukadessa, ja jotka vanhoina tulivat toimeen vain omien aikuisten lapsien tuella. Jos sellaisia lapsia ei ollut, ne kuolivat pois, usein huonon ravitsemukseen ja lukuisin sairauksiin, joita tuli hankittua orjatöissä. Mutta, kyllä, Stalinin kuoltua moni heistä itki. Pohjois-Koreassa myös parkunut koko kansa kun heidän johtaja kuoli ja sitten taas keränneet rahat auttaakseen amerikkalaisia työttömiä.
