Ei ole valitettavasti paljoa kehumista kummasaakaan. Jotakin kehuttavaa löytyy molempiin suuntiin, mutta en ala nyt niitä ruotimaan.
Niin kai se on. Ärsyttää virkamiestemme tyyli. Evira lisäsi kalankäsittelydirektiiviin oman kiristyksen ja nyt tuore kala matkaa kalaveneestä tukun kautta takaisin kauppatorille, ettei "kylmäketju katkea". Munadirektiivi sai suomalaislisää ja niinpä luomutilan muna pyörii ympyrää sen sijaan, että se menisi tilalta viereiseen ravintolaan. Nämä ja sitten tuo lakupiippu ja tupakan online-kielto ovat vain muutamia suomalaisuuksia.
Jos oma Trafimme pääsisi säätämään koko Euroopan liikennöinnin ja infran, mitähän siitä italialainen sanoisi. Mamma mia.
Eli tässä on kahteen suuntaan. Mutta asedirektiivin vastustuksesta Suomessa olen ylpeä. Siis niille, joille kunnia kuuluu. Tupakkaa on helppo holhota nykyisin ja on helppo kieltää toisilta. Viina saa vähän paremman ymmärryksen, kun useammilla suu napsaa.
EU:n taakse ei saa mennä piiloon, mutta kyllä meillä mennään. Niin muuallakin on tehty. Britanniassa konservatiivipoliitikot Cameron etunenässä käytti vuosia EU:ta puskurina myös omalle politiikalleen, jonka se huomasi olevan vastenmielistä kansalle.
Mitähän kreikkalaiset koko kekkeruusista nykyisin tuumaavat? No, kunhan lainaa tulee. Samalla ovat täysin hirressä ja riippuvaisia.
En ota kantaa vientiasioihin, koska en ymmärrä siitä tarpeeksi. Uskon, jos talouselämä on vahvasti sitä mieltä. Oletan myös, että unionille on nyt tilanteessamme tarvetta turvallisuuspoliittisesti. Nato ratkaisisi sen asian ja pakkoavioliitto ainakin tältä osin olisi historiaa.
EU:n ensimmäinen iso musta hetki oli Kreikan tukipakettien kohdalla. Jo silloin näki, mikä on Saksan etu. Populisti-Timo teki sillä jytkyn. Sitten EU teki ison virheen huterassa ja päättämättömässä pakolaispolitiikassaan. Halusin salakuljetukseen kunnon iskun ja sellaistakin esiteltiin EU:n toimielimissä. Mutta tässä sitä ollaan taakanjakojuttujen keskellä. Uskoakseni Chigeena on oikeassa siinä, että EU on kuorruttanut itsensä viherpunaliberalismilla liian syvältä.
Ei hölmöyttä tarvitse valkopestä. EU-kritiikki selvissä asioissa ei ole myöskään putinismia. Unionissa on virheitä paljon, ja niitä pitää kehittää. Ei se liturgioita hymistelemällä muutu. Selvää on, että myös putinistit hyötyvät EU:n tonttuilusta mutta ilman tonttuilua eivät hyötyisi. Minusta ne, jotka lujaa kritikoivat EU:ta ilman väärää motiivia, ovat itse asiassa monella tavalla varteenotettavia reformaattoreita eli heillä on halua myös korjaaviin liikkeisiin.
Ei kai se peilin vika ole, jos naama on ruma. Itä vain käyttää hyväkseen tilannetta. Miksi ei käyttäisi! Sellaista peli on, ulvotaan sutena susien joukossa. Se on pelin henki ja niin pitää ollakin.
Jokainen yritys, joka jää guruilemaan keinotekoisten arvojen päälle eikä reflektoi tiukan kriittisesti ja vain pöhöttyy, on pian suurissa vaikeuksissa. Jokainen urheilujoukkue, joka ei pidä kunnon rehellistä kriisipalaveria oikeaan aikaan, jää sarjan hännille.
Kun britit lähtivät, puhuttiin, että nyt pitää EU:ta kehittää. Nyt pitää kuunnella kenttää. Ei saa olla etäällä Brysselin tornissa. Voi hevon höräys. Ilmeisesti Puolaa, Unkaria ym. kuunnellaankin siitä pelosta, että niillä on munaa lähteä litomaan. Suomelle ei kuin ruoskaa. Koska meitä voi.
Ja siihen ovat omat poliitikkomme suurimpia syyllisiä.
Minäkin löydän hyviä asioita, samat kuin ennenkin, mutta en voi ymmärtää liturgiaa. Vihaan liturgiaa ja ortodoksiaa, koska silloin kaikki kivettyy. Monnet´n henki on kuollut. Sitä toistellaan, mutta raato ja Saksan ja Ranskan edunvalvonta haisee. EU on monissa asioissa aivan järkyttävä.
Tietenkin se on hankala systeemi suomalaiselle jo sielullisesti historiamme vuoksi. Että siellä pitää olla oikein
komissaareja. Ja tosiaan Pariisissa on
Stalingradin asema.
Olen varma muuten siitäkin, että Junckeria ja Kataista seuratessaan Schuman, Adenauer ja Monnet pyörivät haudoissaan niin että multa pöllyää.
