Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Jotkut ilmeisesti osaavat ennakoida tulevaa jotenkin mystisesti. Täällä on kyetty vain unien näkemiseen ja vahinkojen peittelyyn.
Neuvostoliitto iskenyt opin syvälle Iträ-Euroopan sielunelämään?
Se on vähän kaksiteräinen juttu. Tavallaan neukki-inhoa ainakin vaihtoehtomedian propagandassa yritetään siirtää Bryssel-inhoksi. Toisaalta eiväthän nämäkään kansoina olisi selvinneet siitä totalitaristisesta helvetistä ja säilyttäneet identiteettiään ilman tervettä sielua, joka aistii kaukaa tulevan pakkovallan kummituksen ja vierastaa sitä. Ei suomalaisten EU-kriittisyys ole sekään mikään täään syntynyt juttu. Liki puolet äänestysikäisisistä ei halunnut unioniin 1995.
Ihan siihen lukuun kriittisiä emme sen jälkeen ole päässeet mutta Kreikan lainatakuut ja vuoden 2015 kansainvaellus lisäsi kriittisten määrää. Soini teki Kreikalla ja halla-aholaisten tuella jytkyn.
Ei tässä sen kummempaa. Normipäivä.
Ihan vakavalla naamallako esität, että EU fanitus on kiinni auto ja alkoholiverosta?Loppu viimeksi on aika pienistä jutuista on kiinni se että suomalaiset olisivat täysin EU:n kannattajia.
Ihan vakavalla naamallako esität, että EU fanitus on kiinni auto ja alkoholiverosta?
Tässä on täydellinen esimerkki euvostoliiton ja liittovaltion fanittajan propagandasta. Ei siinä mitään jatka vaan samaan malliin, hupia tähän synkkään talven alkuun.
Näiden esimerkkien lisäksi jos olisimme ymmärtäneet liittyä NATO:n jäseniksi samalla kun Balttian maat ja Puola.. Sekä olleet hieman tiukempia "Vonkan" mainitsemissa Kreikan tukiasioissa sekä pitäneet tiukasti kiinni Dublinin sopimuksesta kansainvaelluksen osalta niin asiat olisivat paljon paremmassa mallissa...
Eihän tuossa olisi tarvittu muuta kuin rehellisyyttä ja ryhtiä omilta poliitikoiltamme.
Tässä se juttu on. Kreikka. Dublin. Integraatio. Sunnuntai-arvot.
Poliitikot luulivat, että suomalainen on tyytyväinen, kun häntä taputtaa päähän ja selittää kuiin pikkulapselle, että eikö olekin hyvä, kun ei tarvitse passia näyttää. Eikö olekin hyvä, kun ei tarvitse vaihtaa valuuttaa koko ajan?
https://sarastuslehti.com/2017/10/30/pariisin-julistus-eurooppa-johon-voimme-uskoa/
Pariisin julistus: Eurooppa johon voimme uskoa
Kuluvan vuoden toukokuussa joukko konservatiivisia intellektuelleja useista Euroopan maista kokoontui Pariisiin pohtimaan maanosamme tilaa. Tapaamisen tuloksena syntyi muutama viikko sitten lokakuun alussa julkaistu vetoomus nykymuotoista Euroopan unionia paremman Euroopan puolesta. Tämä Pariisin julistukseksi sanottu asiakirja julkaistiin yhtäaikaisesti useilla eri kielillä. Ei kuitenkaan valitettavasti suomeksi, mistä syystä päätin sen nyt Sarastukseen suomentaa. Julistuksen otsikoksi valittiin ”Eurooppa johon voimme uskoa”. Kolmenkymmenenkuuden artiklan puitteissa siinä pohditaan sitä, millainen tuo todellinen Eurooppa voisi olla ja samalla luetaan madonluvut väärälle Euroopalle, jonka rujoin ilmenemismuoto on Brysselin byrokraattinen imperiumi. Sarastuksen lukijoille jo tuttujen identitaarisen liikkeen painotusten mukaisesti etsitään tasapainoa kansallismielisyyden ja yleiseurooppalaisen kulttuuriyhteyden välille. Allekirjoittajien nimet löytyvät pitkähkön jutun lopusta. Suomalaisille tutuin heistä lienee brittiläinen Roger Scruton. Käänsin jutun etupäässä ranskasta. Englanninkieliseen(kin) versioon pääsee tutustumaan tästä. (Mika Keränen)
Kyllä poliitikot ja muut visiirit edelleenkin pitävät aikuisia ihmisiä aivan holhottavina, ei nelos kaljan myynti ruokakaupassa voi muuten aiheuttaa niin apokalyptisiä etiäisiä rakkaissa päättäjissämme.
Vähän OT. Mielestäni myöskin alkoholikeskustelu on ollut vähän hassua ja edustanut jäänteitä kansan holhoamisesta. Mutta, tuli keskusteltua erään asiantuntijan kanssa. Ja kuten usein silloin on, niin oma mutuun perustunut ajattelu joutui ottamaan vähän uudenlaisen asennon. Vaikka kaikki foorumilaiset joisivat järkevästi ja kohtuullisesti kuten ennenkin, niin on iso osa suomalaisia, joiden alkoholinkulutusta tuo lisäisi merkittävästi.
Vapautuksen vaikutus olisi väliaikainen..jo muutamassa kymmenessä vuodessa suomalaiset oppisivat käyttämään olutta, viiniä tai viinaa kuten niin monin paikon muuallakin..Ilman sen suurempia haittoja tai ongelmia.
Niin, muutamassa kymmenessä vuodessa ne joiden luonto ei ole riittävän vahva spiritus fortiksen eri asteisten laimennosten nautiskeluun ovat poistuneet keskuudestamme...
Onneksi nuorissa on tulevaisuus, tässäkin asiassa.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/suomalainen-nuori-ei-enaa-juo-kuten-ennen/
https://eurooppatiedotus.fi/events/2017-11-06-suomi-ja-eun-tulevaisuus-yleisotilaisuus-mikkelissa/TAPAHTUMA 6.11.2017 16:15-18:00
Suomi ja EU:n tulevaisuus -yleisötilaisuus Mikkelissä
Eurooppatiedotuksen syksyn yleisötilaisuuksien sarjan teemana on Suomi ja EU:n tulevaisuus. Kiertueen tarkoituksena on käydä kansalaiskeskustelua yhdessä poliitikkojen ja asiantuntijoiden kanssa EU:n suunnasta ja Suomen roolista eurooppalaisessa yhteistyössä. Sarja käynnistyi elokuun lopulla Turussa, jossa puhuttivat EU:n yhteinen puolustus ja brexit. Lahdessa lokakuun alussa keskusteltiin taasen talous- ja rahaliiton sekä sosiaalisen Euroopan näkymistä.
MIKKELISSÄ SUOMI JA EU:n tulevaisuus -tilaisuus järjestetään maanantaina 6. marraskuuta klo 16.15–18.00 yliopistokeskuksen auditoriossa, Lönnrotinkatu 5. Aiheina ovat erityisesti EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustusulottuvuus. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskuksen kanssa.
MIKKELIN TILAISUUDESSA AIHEESTA alustaa yksikönpäällikkö, eurooppakirjeenvaihtaja Sari Rautio ulkoministeriöstä. Kommenttipuheenvuoron esittävät kansanedustajat Heli Järvinen (vihr.) ja Kaj Turunen (sin.). Keskustelua johdattelee yksikönpäällikkö Ville Cantell Eurooppatiedotuksesta.
TILAISUUS ON AVOIN yleisölle, mutta kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumisia torstaihin 2.11. mennessä. Kahvitarjoilu klo 16.00 alkaen.
LINKKI ILMOITTAUTUMISLOMAKKEESEEN LÖYTYY myös sivulta: www.lyyti.fi/reg/EUMikkeli
TERVETULOA!
Lisätietoja: Tiedottaja Juhana Tuomola, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, puh. 050 357 7974.
TWITTERISSÄ #EUTULEVAISUUS
- Tapahtuma: Keskustelutilaisuus
- Ajankohta: 6.11.2017 16:15-18:00
- Paikka: Lönnrotinkatu 5, Mikkeli, Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio
Suomen EU-jäsenyys maksaa kansalaista kohden 54 euroa vuodessa, eli 4,5 euroa kuukaudessa.
54 euron summaan päästään, kun Suomen niin sanottu nettomaksuosuus jaetaan suomalaisten määrällä. Vuonna 2016 Suomen nettomaksuosuus oli alle 300 miljoonaa euroa, eli tämän verran enemmän Suomi maksoi EU:lle kuin se sieltä sai takaisin. EU:n suurin nettomaksaja on Saksa ja eniten hyötyvät unionin köyhemmät valtiot, eli Bulgaria, Romania ja Unkari.
Suomi maksoi viime vuonna EU:lle 1,8 miljardia euroa ja takaisin tuli erilaisten tukien kautta 1,5 miljardia.
https://www.verkkouutiset.fi/eu-jasenyys-maksaa-suomalaiselle-45-euroa-kuukaudessa/
Suomalaisen EU-nettokuukausijäsenmaksu: 4.5 euroa/kk.
Brysselin rahankierrätyskeskus ottaa 1.8 mrd ja palauttaa tukina 1.5 mrd. Mutta mitä saadaan 300 miljoonan vastikkeena?
Tämä yllä oleva alustus/tarina kertoo siitä mitä Suomessa tapahtui viimeisten 25 vuoden aikana. Se on toteutunutta historiaa.Aikaisempina vuosikymmeninä maamme tuotantotalouden rakenne perustui huomattavan yksipuolisesti puuraaka-aineen vientiin. Sen ohella on ollut jonkin verran matalan jalostusasteen puunjalostusta, tuotettiin selluloosaa ja paperia. Hieman kaivosteollisuutta. Näiden lisäksi meillä oli lähinnä sotakorvausajoilta periytynyttä telakka ja koneteollisuutta. Maatalous muodosti vielä 1980-luvulle asti oman rakenteellisesti hajanaisen ja pieniin maatiloihin tukeutuneen perustuotannon kotimarkkinoiden elintarviketeollisuudelle. Näissä oli käytännössä suomalaisten toimeentulon perusta. Suomen ulkomaankaupasta Neuvostoliiton osuus vaihteli Kekkosen aikoina 25 %:ista pahimmillaan jopa lähes 50%:iin.
Neuvostoliiton talouden heikentyessä 1980-luvun lopulla NL:n - Suomen kauppavaihto väheni lopulta minimiinsä NL:n romahduksen myötä 1991-1992.
Suomen neuvottelut EU:n jäsenyydestä 1994 sekä liittyminen talousunioniin 1995 alusta olivat tärkeimpinä tekijöinä ja perustana suomalaisen teollisuuden ja tuotannon kasvulle sekä monipuolistumiselle seuraavien reilun kymmenen vuoden ajan. Tällä aikakaudella Suomen tuotantotalouden rakenne monipuolistui. Mukaan tuli metsäteollisuuden ohella vahvasti IT-tekniikka, ohjelmistot, elektroniikkateollisuus jne.. Myös ulkomaankaupan rakenteet muuttuivat ja kauppa kääntyi lähes kokonaan EU:n ja muiden länsimaiden suuntaan. Venäjältä tuotiin lähinnä vain öljyä, kaasua ja muita raaka-aineita..Ladat katosivat lähes kokonaan liikenteestä.
Näin elettiin Suomessa nousukautta (1994-2008) reilut kymmenen vuotta, kunnes 2008 alkoi lamakausi johon Suomi on juuttunut jo vuosikymmeneksi..Eikä tämä kyseinen lama ja sen pitkittyminen ole suinkaan johtunut EU:ista tai jäsenyydestämme talousliitossa.
Suomalainen yhteiskunta pääsee tasaveroiseksi osaksi maailman suurinta ja vaikutusvaltaisinta talousyhteisöä. Tämän jäsenyyden merkitys suomalaiselle teollisuudelle, kilpailukyvylle on ratkaisevan tärkeää siinä että kykenemme säilyttämään suomalaisen ns. hyvinvointiyhteiskunnan ja pitkässä juoksussa jopa kansallisen/valtiollisen itsenäisyytemme. Rahalla jäsenyyttä on vaikea mitata tarkasti mutta henkilökohtaisesti olen varma siitä että merkitys on Suomen kansantaloudelle kymmeniä miljardeja vuosittain.
Suomalainen yhteiskunta pääsee tasaveroiseksi osaksi maailman suurinta ja vaikutusvaltaisinta talousyhteisöä. Tämän jäsenyyden merkitys suomalaiselle teollisuudelle, kilpailukyvylle on ratkaisevan tärkeää siinä että kykenemme säilyttämään suomalaisen ns. hyvinvointiyhteiskunnan ja pitkässä juoksussa jopa kansallisen/valtiollisen itsenäisyytemme. Rahalla jäsenyyttä on vaikea mitata tarkasti mutta henkilökohtaisesti olen varma siitä että merkitys on Suomen kansantaloudelle kymmeniä miljardeja vuosittain.
Tiedän ja ymmärrän hyvin sen että on vaikea hahmottaa miten kokonaisvaltainen vaikutus EU:n jäsenyydellä on erityisesti Suomelle. Olemme meren takaisena alueena geopoliittisesti ainutlaatuisessa asemassa muuhun Eurooppaan nähden. Toisella puolella heti rajan takana on Pietarin alue jossa jo pelkästään kaupungin alueella asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa.
Tämän argumentoinnin ongelmana on ettei se vastaa sitä mitä ihmiset tosielämässä näkevät: Suomi on verrokkivaltioistaan (Pohjoismaat) tiukimmin integroitunut Eurooppaan, silti sillä menee huonoiten. Tähän huomioon ei sitten ole muuta vastaväitettä kuin että "no, muuten menisi sitten vieläkin huonommin" ja tällaisen argumentoinnin sudenkuopat ovat erittäin ilmeiset.