Eu ja Euro ovat sinällään eri asioita. EU:n jäseninä on useita maita joilla on myös muita valuuttoja..
Huolimatta siitä onko jokin EU:n jäsenmaa euroalueessa tai omaako se oman valuutan, niin jokaisen maan tulee pitää oma kansallinen kilpailukykynsä kunnossa. Valuutta itsessään on vain vaihdantaväline.
Esimerkiksi Ruotsi ei ole saanut teollisuutensa kilpailukykyyn minkäänlaista etua omasta valuutastaan. Myös Tanskan kruunu on seurannut Euron kurssia erittäin pienillä vaihteluilla. Kumpikin on kyennyt kehittämään yhteiskuntaansa kokonaisvaltaisesti hyvällä tasolla verrattuna muuhun maailmaan.
http://www.valuuttakurssit.org/tanskan-kruunun-kurssi-vs-eur.html
http://www.valuuttakurssit.org/ruotsin-kruunun-kurssi-vs-eur.html
Ei ole pelkästään vaihdantaväline, vaan valuutan liikkuminen kertoo myös talouden kunnosta, siis miten markkinat sen näkevät. Se myös pakottaa kansantalouden korjaustoimiin. Siis olettaen, että valuutta kelluu vapaasti markkinoilla.
Tanskan kruunu on sidottu euroon, eli Tanskan keskuspankki säätelee kruunun arvoa. Sveitsi yritti samaa, mutta joutui sen kokeen lopettamaan tässä ihan lähivuosina. Katsotaan miten Tanska selviytyy.
En tiedä miten katsot tuota Ruotsin kruunua, mutta kun minä lasken laskimella tuosta kuvaajasta, niin ~syksyllä vuonna 2008 nähtiin noin 22% muutos. Sehän on ihan julmetun kova muutos.
Jos me aiomme pärjätä tulevaisuudessa suurin piirtein samalla tavalla kuin muutkin länsimaat Suomen tulee kyetä ylläpitämään taloutensa kilpailukykyä samalla tasolla kilpailijamaiden kanssa. Se kannattaisi ymmärtää ensimmäisenä että valuutta ei ole se väline jolla huonoa kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Omalla valuutalla ei korjata edes huonon (talous)politiikan seurauksia. (mahd. devalvaatio/inflaatio ovat talouden suhteen ja seurauksiltaan sairaita ilmiöitä). Toisaalta Suomella ei ole enää mahdollisuutta palata omaan valuuttaan. Se olisi nykyisellä velkamäärällä kuolettavan suuri riski.
Keskeinen kysymys onkin, että onko meillä kykyä JA tahtoa olla samassa valuutassa Saksan kanssa. En tarkoita tällä eurosta eroamista, vaan sitä että onko meillä kykyä olla eurossa ja tahtoa toteuttaa jousto palkkojen suhteen.
Näen, että Suomi ei voi erota eurosta pelkästään sen takia, että meidän velat ovat euromääräisiä. Palkoissa joustamme joko itse tai EU-troikan ja IMF:n "avustamana".
Oma valuutta ei tietenkään pitäisi olla se väline, millä esim kilpailukykyä parannetaan. Historiassa emme osanneet elää maltillisesti, vaan kansantalouden viat korjattiin aina devalvaatiolla.
Kuvittelimme, että kun meillä on euro, niin nyt voimme elää kuin siat karsinassa.
Suomen kilpailukyky on nykyään jo samaa tasoa Saksan kanssa ja se on meille erinomaisen hyvä tilanne. Suomalainen tuotanto pärjää hyvin EU-alueella sekä muuallakin maailmalla.
Saa nähdä, että riittääkö talouden korjaamiseen pelkästään se, että olemme tasoissa Saksan kanssa, vai pitääkö meidän olla huomattavasti Saksaa kilpailukykyisempiä.
----
Täytyy sen verran J. Kataista puolustaa, että Suomen ongelmat eivät lähteneet hänen tekemisistään. Ei ainakaan pelkästään.
Koko 2000-luku elettiin kuplatalouden aikaa, jolloin talouskasvu oli pahasti ylikuumentunutta. Tämän seurauksena, niin kuin aina, oli palkkojen kova nousu. Ja tämä palkkojen kasvuilmiö meni kaikkialle yhteiskuntaan.
Väestön ikääntyminen ei ole tullut yllätyksenä. Vai onko joku jossain kuvitellut, että eiväthän suomalaiset vanhene?
Syy, miksi se on nyt ongelma on se, että kukaan ei tehnyt asialle mitään - ei ratkaissut ongelmia eikä varautunut.